Hoitajamitoitus osoittautui katastrofiksi – vaalitempulla traaginen seuraus

Politiikassa ”Mitäs minä sanoin” ei ole suositeltua, mutta nyt teen poikkeuksen, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä asia. Eduskuntavaalien alla helmikuussa 2019 kirjoitin, että SDP:n vaalitempukseen kehittämä hoitajamitoitus ei tule ratkaisemaan vanhustenhoidon ongelmia. Kokoomus oli puolueena samaa mieltä ja me molemmat olimme oikeassa.

”Lakiin kirjattu hoitajamitoitus ei ole ratkaisu, sillä numeron sijaan pitäisi keskittyä jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi pakolliseen 0,7 mitoitukseen ei ole rahaa saati riittävästi hoitajia, joten vasemmiston lupauksia ei voida pitää – haluttiin tai ei.”
– Blogissani 9.2.2019

Kuten minä ja kokoomus jo ennakkoon kerroimme, ei hoitajia riittänyt. Siksi hoitajamitoitus on nyt johtanut satojen vanhusten jäämiseen kokonaan vaille hoivapaikkaa ja kriisiyttänyt vanhustenhoidon historian suurimpaan kaaokseen. Vaalitempun hinta oli varsinkin inhimillisesti katsoen karmaiseva ja syntyneen tilanteen korjaaminen tulee olemaan mittava urakka.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, jopa SDP:n oma lehti myöntää, että vihkoon meni ja rajusti. Hoitajamitoitus oli jo syntyessään katastrofi ja kokoomus oli ainoa puolue, joka uskalsi sanoa sen tuolloin ääneen. Saimme siksi valtavasti runtua niin medioissa kuin muiltakin puolueilta. On varmaa, että tällainen mediakampanja näkyi myös vaalituloksessa. Rehellisyydestä joutuu joskus maksamaan kalliin hinnan.

”Mikään hoitajamitoitus ei olisi estänyt sitä, että 1) kuntien ja hoivayhtiöiden välisiä sopimuksia on rikottu räikeästi ja että 2) hoivakotien valvonta on ollut pahasti puutteellista ja että 3) laiminlyönneistä ei ole tullut tuntuvia taloudellisia sanktioita.”
– Blogissani 9.2.2019

Henkilökohtaisesti samaistun kokoomukseen osin myös siksi, että seisomme rohkeasti oikeaksi katsomiemme näkemysten takana, vaikka se veisi meidät myrskyn silmään ja altistaisi vasemmiston masinoimille lokakampanjoille. Aika kyllä vääjäämättä näyttää kenen näkemys osui oikeaan.

Tällaista rohkeutta tarvitsemme myös tulevalla hallituskaudella, kun valtiontalouden tervehdyttäminen toden teolla alkaa. Silloin seisomme jälleen kerran myrskyn silmässä, mutta teemme sen mitä Suomen ja suomalaisten yhteinen etu edellyttää.

Jos politiikka olisi helppoa, kaikki tekisivät sitä.

Nyt suoraselkäisesti kohti eduskuntavaaleja.

#jocka2023
#ryhtiliike
#kokoomus

Nyt tehtiin historiaa: MM-kisoilla kaupunkiseudulle kokoaan suurempi merkitys

Olipahan kaksiviikkoinen. Sunnuntai-illan MM-finaaliin kulminoitui niin paljon tavoitteita ja saavutuksia, että niiden sulatteluun menee hetki. Oli tietenkin historiallisen upeaa, että Suomi voitti Kanadan finaalissa kotikisoissaan, mutta se oli vain kirsikka muutenkin hienoon kakkuun, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Tässä alla joitain poimintoja ja ajatuksia siitä mitä tapahtui.

1) Kansiareena toteutui vuosikymmenten vääntämisen jälkeen ja tulos on juuri niin upea kuin siitä haluttiinkin. Nokia Arenaa kelpaa esitellä vieraille kautta maailman.

2) Tampere ja Nokia Arena osoittivat toimivansa suurten kansainvälisten tapahtumien näyttämönä loistavasti niin logistiikan kuin palvelujen ja fasiliteettien puolesta.

3) Suomi selviytyi kotikisoissaan upeasti finaaliin ja voitti uudella Nokia Arenalla jäätävän jännitysnäytelmän jälkeen MM-kultaa. Sitten torilla tavattiin ja Suomen kiekkopyhätössä Hakamettässä juhlittiin. Tämä nosti entisestään Tampereen statusta suhteessa pääkaupunkiin.

4) Tampereen seudulle kisoista jäi eri arvioista riippuen noin 30-40 miljoonaa euroa rahaa. Yrityksille ja talousalueelle tämä on merkittävä summa, joka päätyy paitsi palkansaajien taskuun ja kulutukseen myös työllistävänä vaikutuksena ja yhteisöveroina koko alueen hyväksi.

5) Historiallisesti Tampereella pelataan MM-kisat myös ensi vuonna, joten encore on tulossa.

6) Tampere ja koko Pirkanmaa saivat ison buustin matkailuun. Lentoyhteyksiä saatiin parannettua sopivasti juuri ennen kisoja ja tieto ensi vuoden kisoista vaikuttaa varmasti positiivisesti lentoreittien pysyvyyteen. Aurinko paistoi ja moni kisaturisti kehunee aluetta jatkossa muillekin. Ei ehkä hintatasoa, mutta muuten.

Enempää tuskin olisi voinut odottaa. Kiitos kaikille asianosaisille.

Samalla on paikallaan todeta, että Tampereen kaupunkiseudun kunnille keskuskaupungin menestys niin matkailussa kuin taloudessa on alueen kaikkien kuntien etu. Vireä aluekeskus sataa vääjäämättä naapurikuntien laariin niin asukkaiden hyvinvointina ja verotuloina kuin myös alueen yleisenä kiinnostuksena sekä yritys- ja asuntorakentamisen kuin myös muiden investointien kautta.

Vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2023: Työ, talous ja turvallisuus – rakennetaan yhdessä parempi Suomi

Tervehdys! Olen Jocka Träskbäck, 48-vuotias yrittäjä ja perheenisä. Olen Pirkanmaalla kokoomuksen ehdokkaana kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Teemani ovat samat kuin aiemmin, sillä työ, talous ja turvallisuus edellä rakennetaan parempi tulevaisuus jokaiselle suomalaiselle – myös tuleville sukupolville. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini.

TYÖ
Tehdään työnteosta kannattavaa kaikissa elämäntilanteissa ja tuloluokissa. Kevennetään työn ja eläkkeiden verotusta. Rajoitetaan ansiosidonnaista ja työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Lisätään yrittäjyyden ja työllistämisen kannustimia sekä paikallista sopimista. Helpotetaan uuteen ammattiin kouluttautumista.

TALOUS
Vain terve talous mahdollistaa yhteiskunnan peruspalvelut. Pannaan valtion velkaantuminen kuriin ja tehostetaan julkista sektoria. Karsitaan hallintoa ja sote-alueiden määrää. Lisätään taloustaitojen opetusta kouluissa. Leikataan kehitysapua, lakkautetaan monopolit ja pannaan ammattiliitot verolle. Vähennetään tulonsiirtoja ja turhaa sääntelyä.

TURVALLISUUS

Pelastetaan terveydenhoito korjaussarjalla, jossa mm. palautetaan avustava henkilöstö ja korjataan vahingollinen hoitajamitoitus. Terapiatakuu ja mielenterveyspalvelut kuntoon ja yritykset takaisin sote-tuottajiksi. Päärataa ja Pirkanmaan tieverkostoa on kehitettävä. Ysitien rahoitus saatava kuntoon. Katujengeihin ja maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi.

Haluatko lahjoittaa Jockan kampanjaan? Lue lisää erilaisista mahdollisuuksista LAHJOITA-sivulta.

Työ ja yrittäjyys keskiöön

Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Tuloverotusta ja progressiota on kevennettävä, työllistämisen kannustimia lisättävä ja YEL-maksuperusteita korjattava. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava.

Työn tuottavuutta tulee lisätä paikallisella sopimisella ja yleissitovuuden poistamisella. Huippuosaajien maahantuloa on helpotettava tarveharkinnan poistamisella. Valtion tulee korvata työnantajille perhevapaiden kustannukset. Työnantajien vastuu sairauslomista lyhennettävä kolmeen päivään. Työstä on jäätävä tekijälle enemmän ja valtiolle vähemmän.

Talouden korjaussarja

Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Kokonaisveroastetta tulee keventää karsimalla julkisen sektorin tehtäviä ja hallintoa sekä tulonsiirtoja ja asumistukea. Työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa on vähennettävä, ansiosidonnaisen kestoa on lyhennettävä ja määrää porrastettava. Kouluissa on lisättävä taloustaitojen opetusta.

Sähköpörssin hintamallia on korjattava ja hinta irrotettava maakaasusta. Alkon ja Veikkauksen monopolit tulee purkaa ja viinit saatava myyntiin ruokakauppoihin. Ravintolajuomien arvonlisävero on laskettava 14 prosenttiin. AY-liikkeen verovapauden perusteet tulee arvioida uudelleen

Turvallisuuden aika on nyt

Terveydenhoito ja hoitajamitoitus on korjattava ja vanhuksille saatava taas hoivaa. Yksityinen sektori on otettava aktiivisesti mukaan sote-palvelujen tuotantoon, avustavaa henkilöstöä on palautettava ja panostuksia ohjattava hallinnon sijaan tekijöihin.

Katujengien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi. Laittomasti maassa oleskelevat ja rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat karkotettava. Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan on panostettava. Liikenneinfran korjausvelkaa vähennettävä ja Pirkanmaan osuutta tierahoista nostettava. Pääradan ja tieverkoston perusparannusta on kiirehdittävä ja Pirkanmaan lentokenttään panostettava.

1. TYÖ

Suomalaiset täytyy saada töihin. Ahkeruudesta täytyy palkita, joten työn vastaanottamisesta täytyy tehdä kaikissa tuloluokissa ja elämäntilanteissa kannattavampaa kuin työn tekemättä jättämisestä. Ansiotuloverotusta tulee keventää, sillä ihmisten tulee saada itse päättää miten ansaitsemansa rahat käyttävät. Kannustinloukkuja tulee vähentää, joten verotuksen keventämisen ja progression loiventamisen lisäksi työkykyisten vastikkeetonta ja passivoivaa sosiaaliturvaa  tulee leikata. Työstä täytyy jäädä nykyistä enemmän rahaa tekijälleen ja vähemmän valtiolle.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan pitää olla leposohvan sijaan kuin trampoliini, joka auttaa ihmisen takaisin työelämään. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista, joten tuki täytyy laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan. Samalla ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää ja määrää vähentää portaittain, mikä kannustaa hakeutumaan aktiivisemmin takaisin työelämään. Työssäkäyvä ihminen kokee olevansa aktiivinen ja toimiva osa yhteiskuntaa, joten työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lue lisää: Ansiosidonnainen yhdenvertaisuuden esteenä – ammattiliittojen sumutuksen loputtava
Lue lisää: Unelmaduuniin vai oikeasti töihin?
Lue lisää: Suomen työelämän suurin ongelma on muutosvastarinta
Lue lisää: Aktiivimalli keskellä massahysteriaa – mutut ja jossittelut faktoina

Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja yrityksissä ei ole enää olemassa asetelmaa, joka jakaa henkilöstön johtajiin ja duunareihin. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen voidaan hakea Ruotsista ja Tanskasta, jossa irtisanomisen helpottaminen alensi selvästi myös palkkaamisen kynnystä. Tämä korostuu nykyisin, kun monet toimivat joka tapauksessa useissa eri ammateissa työuransa aikana.

Lue lisää: Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle

Yhteiskunta ei pyöri ilman yrittäjiä. Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä ilman meitä ei olisi hyvinvointia. Yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä täytyy aktiivisesti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuus tulee poistaa ja paikallista sopimista lisätä. Yritystuille on tehtävä vaikuttavuusarviointi ja tehottomat tuet poistettava. Säästyneillä varoilla tulee alentaa yhteisöveroa ja palkan sivukuluja. Viron yritysverotuksen mallia on kokeiltava Suomessa vähintään alueellisesti. Marinin hallituksen yrittäjävastainen YEL-esitys täytyy korjata, mikäli vasemmisto saa esityksensä läpi. Yrittäjiä ei voida pakottaa maksamaan eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää: YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Ansiosidonnainen laajennettava kaikille. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulee laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia kassojen jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.

Naisten asemaa työelämässä parannettava. Äitiyslomien kulut tulee korvata työnantajille kokonaisuudessaan. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Tämä epäkohta täytyy korjata. Sipilän hallitus aloitti urakan, mutta työ jäi kesken.

Poliittiset lakot kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää Ruotsin tavoin laittomaksi sopimuksellisessa tilanteessa. Ammattiliitot tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamistaan haitoista.

Lue lisää: Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti
Lue lisää: Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina
Lue lisää: Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Yrityksille osaavaa työvoimaa. Suomessa on valtavasti työttömiä ja samaan aikaan vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä yli 40 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. 1) Muuntokoulutus auttaa opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. 2) Työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. 3) Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti ICT-ala tarvitsee kipeästi osaajia, joita kotimaassa ei ole riittävästi.

Lue lisää: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa
Lue lisää: Työvoiman tarveharkinta – monikulttuurisuutta vai pelkkää sanahelinää?

Yrittäjien asemaa parannettava Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle ja yrittäjien sosiaaliturva on viimein nostettava palkansaajien tasolle. Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti.

Lue lisää: Yrittäjien sosiaaliturva nostettava palkansaajien tasolle

2. TALOUS

Holtiton velanotto täytyy lopettaa Julkisen sektorin menoja on leikattava voimakkaasti, jotta peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle ilman verotaakan holtitonta kasvua. Kehitysapua tulee leikata, koska rahaa tarvitaan Suomessa enemmän kuin kehitysmaiden korruptiossa. Marinin hallituksen holtittoman taloudenpidon vuoksi julkisen sektorin tehtäviä ja erityisesti hallintoa tulee vähentää merkittävästi, jotta ruohonjuuritason tekijöille riittää jatkossa rahaa.

Yksityiset yritykset mukaan soteen. Sote-palveluissa yksityiset ovat usein edullisempia ja tarjoavat nopeampaa ja parempaa palvelua kuin julkinen sektori. Tällä monituottajamallilla voidaan tuottaa laadukkaampia ja monipuolisempia palveluita edullisemmin. Palvelusetelien käyttöä tulee lisätä merkittävästi ja ihmisille antaa mahdollisuus valita itse palveluntarjoajansa kokoomuksen jo vuosia sitten esittämän valinnanvapaus-teeman mukaisesti. Tämä vähentää julkisen sektorin hoitojonoja, jotka ovat Marinin hallituksen hoitajamitoituksen vuoksi vakavassa kriisissä.

Viinit tulee saada ruokakauppoihin. Viinit ovat elintarvikkeita ja ne tulee saada myyntiin ruokakauppoihin. Ravintoloiden juomamyynnin ALV tulee laskea 14 prosenttiin ja viinien ulosmyynti ravintoloista sallia. Alkoholijuomien etämyynti on sallittava myös Suomen sisällä eikä vain EU-maista Suomeen. Ravintoloiden asiat tulee siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Lue lisää: THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa
Lue lisää: Suuren alkoholihuijauksen anatomia – kristallipallo osui oikeaan
Lue lisää: Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”
Lue lisää: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä
Lue lisää: Onko Suomella tosiaan varaa tähän?

Taloustaidot opetussuunnitelmaan. Heikot taloustaidot ovat ajaneet sadat tuhannet suomalaiset taloudellisiin ongelmiin. Olen esittänyt jo vuosia, että talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun täytyy antaa lapsille riittävät eväät elämänhallintaan. Opettajat ja oppilaat tukevat vahvasti esitystäni. Vuonna 2019 teimme myös kansalaisaloitteen taloustiedon oppiaineesta kouluihin. Aloitettamme kannatti julkisesti esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, mutta aloite ei tuolloin kerännyt tarvittavaa 50 000 allekirjoitusta.

Lue lisää: Kun tasa-arvolla ajettiin päin seinää
Lue lisää: Kansalaisaloite: Taloustieto uudeksi oppiaineeksi
Lue lisää: Esitykselleni vahva tuki opettajilta

Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan panostettava. Suomen energiasektorin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on parannettava panostamalla omaan ilmastoystävälliseen energiamuotoon, eli ydinvoimaan. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) käyttämistä Suomessa on selvitettävä.

Ilmastonmuutos Suomessa on maailman puhtain teollisuus ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Suomessa ei ole syytä ilmastohysteriaan. Sen sijaan meidän täytyy ryhtyä viemään osaamistamme maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan muuallakin puhtaampaa. Osaamisen viennillä Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen ja samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa vientituloja.

Ammattiliitot pantava verolle. Ammattiliitot eivät ole nykyisin tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Vaikutus valtion budjettiin on useita satoja miljoonia euroja. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta euroakaan, joten liittojen jäsenyys ei ole ansiosidonnaisen saamisen edellytys.

Lue lisää: Tuhkatkin pesästä – näin härskisti asumistukimiljoonat koplataan
Lue lisää: AY-liike kipuilee arvovaltansa romahdettua

Digitaaliset innovaatiot mahdollistettava. Suomi on digitalisaatiossa vielä kaukana etulinjasta. Täällä on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Lainsäädäntöä tulee korjata siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin uudet digitaaliset innovaatiot Suomessa. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.

Lue lisää: Maailma digitalisoituu – ja Suomi perässä
Lue lisää: Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi
Lue lisää: Suomi on digikauden innovaatioiden dinosaurus

Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja tuotto on seurauksiin nähden pieni. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein mahdotonta. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan usein myymään pois, jotta perintöverot saadaan maksettua. Usein tilanne johtaa myös ulosottoon.

Lue lisää: Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista

Puhdas vesi julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Suomen järvissä ja maaperässä on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin yksityistämiseltä, myymiseltä ja vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Samalla kaivoslaki tulee uudistaa ja varmistaa, että malmien arvosta jää riittävä osuus Suomeen kaivosverolla. Lisäksi kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä rahasto ympäristötuhojen korjaamiseen.

Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä

3. TURVALLISUUS

Sote-palvelujen ryhtiliike käyntiin. Terveydenhuoltoon on palautettava avustava henkilöstö, koska lääkärien ja sairaanhoitajien työaika kuluu nyt potilastyön sijaan kirjaamiseen, siivoamiseen ja ruokien tarjoiluun. Tämä vakava valuvika täytyy korjata nopeasti. Hoitajamitoitus on peruttava, koska se on ajanut hoiva-alan vakavaan kriisiin ja jättänyt sadat vanhukset ilman hoivapaikkaa. Kela-korvauksia täytyy nostaa, koska sen leikkaukset ruuhkauttavat julkisen sektorin hoitoonpääsyä ja jakavat suomalaiset maksukyvyn perusteella kahteen terveyskastiin. Terapiatakuu täytyy toteuttaa viimein ja mielenterveyden ongelmiin täytyy saada apua nopeasti. Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä, koska ennaltaehkäisy on tehokkainta tukea ehkäistessään syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia.

Kansallinen turvallisuus keskiöön. Nato-jäsenyyden lisäksi tulee panostaa puolustukseen ja vahvaan armeijaan. Rajat on varauduttava sulkemaan turvapaikanhakijoilta mahdollisessa hybridi-iskussa. Maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava tiukka linja. Törkeään rikokseen syyllistyneet on karkotettava maasta ja mahdollinen kaksoiskansalaisuus poistettava. Laittomasti maassa oleskelevat turvapaikanhakijat tulee ottaa kiinni ja poistaa maasta. Suomen tulee auttaa, mutta vain ukrainalaisia ja aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Lue lisää: Ryhtiliike maahanmuuttoon – laittomasti maassa olevat ulos ja työperäisiä sisään
Lue lisää: Terroristi valehteli meille nimensä ja ikänsä – kenelle tuli yllätyksenä?

Tieverkoston kuntoa parannettava. Pirkanmaa tuottaa kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain kaksi prosenttia liikenteen investoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan tiehankkeista ysitien peruskorjaus, Puskiaisten oikaisu ja Tampereen Kehä II täytyy käynnistää tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat nykyistä vahvemmin maakunnan liikennehankkeiden rahoitusta. Rautateillä nykyinen päärata tulee peruskorjata ja kolmannen raiteen myötä lähijunaliikennettä lisätä.

Lue lisää: Autoedun päivittämisellä kohti tulevaisuutta
Lue lisää: Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta
Lue lisää: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Lue lisää: Lähijunat saatava raiteilleen
Lue lisää: Tunnin juna Helsinkiin etenee

Turvallinen perhearki taattava. Suomessa tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat sote-palvelunsa yhdestä paikasta esimerkiksi perhekeskuksesta. Lempäälän perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot on pidettävä maltillisina. Oppivelvollisuuden pidentäminen peruttava ja sen sijaan lisättävä panostuksia perusopetukseen. Jokaiselle lapselle on tarjottava samat mahdollisuudet menestyä. Haastavat lapset tulee siirtää omiin ryhmiinsä häiriköimästä muiden koulutunteja.

Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista ovat poikkeuksetta asteikon alapäästä. Tuomioistuimet käyttävät myös paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Ongelma tulee korjata kiristämällä rikoslain rangaistusasteikkoa erityisesti alapäästä. Rikoslakia tulee lisäksi päivittää myös siten, että törkeään rattijuoppouteen syyllistyneen ajoneuvo takavarikoidaan valtiolle.

Lue lisää: Oikeusjärjestelmän törkeä mahalasku
Lue lisää: Tappajat kaasuttelevat teillämme

Disinformaatiota! Keskustelimme informaatiovaikuttamisesta Sebastian Lohjan podcastissa

Olen työskennellyt erilaisissa medioissa vuodesta 1993 lähtien ja tehnyt töitä sosiaalisen median kanssa vuodesta 2007 lähtien. Some ja sen lieveilmiöt ovat siis tulleet matkan varrella tutuiksi, ja nyt 2020-luvulla niiden merkitys on kasvanut valtavasti. Ensin koronakriisin ja rokotusten sekä viime aikoina Venäjän sotatoimien vuoksi. Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen merkitys on parhaillaan suurempi kuin koskaan aiemmin, joten myös medialukutaidon merkitys on huipussaan. Keskustelimme aihesta Sebastian Lohjan podcastissa.

VIDEON SISÄLTÖ

Esittely: 00:00 – 00:25
Ajatuksia disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta 00:25 – 02:25
Sananvapaus ja algoritmit 05:50 – 08:35
Medialukutaito ja disinformaatio 08:35 – 12:15
Salaliittoteoriat 12:15 – 16:45
Millaisin tavoin Venäjä vaikuttaa Suomeen 16:45 – 24:07
Käytös sosiaalisessa mediassa 24:07 – 25:27
Mediakriittisyydestä 25:27 – 31:46
Loppukiteytys 31:46 – 34:07
Loppusanat 34:07 – 34:47

Tilaa Sebastian Lohjan YouTube-kanava tästä.

Onko trollitili 2020-luvulla iImartelun korkein/kornein muoto?

Sanotaan, että kopiointi on imartelun korkein muoto. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että imartelun korkein muoto on yhden henkilön trollaamiseen perustettu ja siihen tarkoitukseen johdonmukaisesti käytetty sometili. Trollitili, joka on perustettu ainoastaan siihen, että sillä käydään puskista käsin häiriköimässä vain jonkun tietyn käyttäjän kommentteja. Trollitilit eivät suinkaan ole ilmiönä uusi, ja ne ovatkin nousseet viime aikoina yhä useammin tapetille. En ole kuitenkaan aiemmin törmännyt trollitiliin, joka on omistettu vain yhdelle käyttäjälle. Pidän sitä kunnianosoituksena.

”Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla. Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa ja johtamaan harhaan (muita paitsi toisia trolleja) naamioimalla toimintansa.”
Trolli häiriköi naamioimalla toimintansa

Olemme kaveripiirissä seuranneet jo pitkään erään Lempäälässä asuvan aktivistin heinäkuussa 2020 perustamaa Twitter-tiliä, joka on perustettu vain minun päivityksiäni kommmentoimaan. Tämän trollitilin käyttäjällä ei ole kanttia kommentoida omalla nimellään, joten hän on joutunut jo pitkään näkemään kovasti vaivaa voidakseen häiriköidä nimimerkin takaa. Tällaista vaivannäköä voisi jo kutsua asialle omistautumiseksi.

Hyvät naiset ja herrat. Saanko esitellä, Aimo Pamaus.

Tämä trollitili ei ole julkaissut koskaan yhtään varsinaista omaa päivitystään, eikä tilillä ole yhtään seuraajaa tai seurattavaa. Aivan toimettomana tili ei ole kuitenkaan ollut, sillä sen käyttäjä seuraa aktiivisesti mitä kirjoitan ja käy tasaisin väliajoin tekemässä nimimerkin takaa löysiä vihervasemmistohenkisiä heittoja. Trollitilin viestihistoriasta löytyy kokonaista yksi kommentti, joka ei koske minun viestiäni. Tuon kunnian sai arvostamani nuori osaaja Mats Uotila paperittomia koskevalla päivityksellään. Se resonoi niin, että trollitili lipesi hetkeksi missiostaan.

Mielenkiintoista on myös se, että koska tämä trollitili paljastui jo kuukausia sitten, joten olemme ehtineet rauhassa verrata sen käyttämiä sanoja ja sanamuotoja omalla nimellään twiittaaviin. Näiden joukosta ei lopulta ollut kovin vaikea löytää trollitilin oikeaa haltijaa. Ihmisellä kun on taipumus toistella tiettyjä fraaseja ja käsitellä samoja teemoja huolimatta siitä twiittaako hän omalla nimellään vai nimettömänä trollitilin suojista. Nimimerkin takaa laukominen on tietenkin epämiehekästä, mutta ei se harvinaista ole.

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista vertailla tosielämän henkilön ja hänen ylläpitämänsä trollitilin päivityksiä keskenään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata jatkaako käyttäjä vain minun trollaamista vai laajentaako hän kenties repertuaariaan myös muihin. Vai käykö niin, että paljastumisen myötä trollitili katoaa ja tilalle tulee uusi samanlainen. Arvostaisin, että kyseinen henkilö uskaltaisi käyttää rehdisti omaa nimeään. Se olisi ryhtiliike.

Aiheeseen löyhästi liittyen keskustelimme juuri disinformaatiosta, informaatiovaikuttamisesta, medialukutaidosta ja kuplautumisesta Sebastian Lohjan podcastissa. Katso video tästä alta tai tästä linkistä.

Kansallinen turvallisuus keskiöön – Nato-jäsenyys lisää luottamusta

Tuskin kukaan osasi vuodenvaihteessa odottaa miten vuosi 2022 muuttaisi maailmaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yhä jatkuvat sotarikokset paljastivat maailmalle sen mitä Pohjanmaalla on tiedetty jo yli 300 vuotta. Tapahtumat muuttivat perusteellisesti paitsi turvallisuuspoliittisen ympäristön myös monien suomalaisten suhtautumisen maanpuolustukseen ja puolustusliitto Natoon. Harva uskoi muutama kuukausi sitten, että Suomi jättäisi Nato-hakemuksensa jo ennen kuin Suvivirsi raikuu kouluissa kesälomien alkamisen merkiksi.

Mielenkiintoista on, että kansalaiset ymmärsivät Venäjän uhan nopeammin kuin valtaosa poliitikoista. Vain yksi puolueista on johdonmukaisesti ajanut Suomea Natoon jo 16 vuoden ajan, mutta muutkin heräsivät onneksi gallupien myötä. On ollut hienoa nähdä miten nopeasti esimerkiksi pääministeri Marin teki täyskäännöksen Nato-kannassaan. Se oli tärkeä ryhtiliike, sillä valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaistensa turvallisuus. Pitkäaikaisena kumppanimaana Suomi on jo valmiiksi Nato-yhteensopiva, joten kovin suuria muutoksia jäsenyys ei edellytä.

Tamperelainen 27.4.2022

Viime viikkoina Suomessa on nähty toivottavasti viimeisiä suomettumisen rippeitä, kun venäjämieliset poliitikot ovat kipuilleet maailmankuvansa romahdettua. Viimeistään nyt jokaisen tulisi ymmärtää millaisen valtion kanssa jaamme 1 300 kilometriä itärajaa. Ihmiset tuon rajan takana näyttävät yhä uskovan johtajiensa valheisiin, koska ovat olleet vuosikymmeniä järjestelmällisen propagandan kohteena. Myös suomalaisiin tulee jatkossa kohdistumaan vahvaa hybridivaikuttamista, joten medialukutaidon merkitys kasvaa varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Suomessa asevelvollisuus ja vahvat puolustusvoimat takaavat, että maahamme ei noin vain hyökätä. Selvää kuitenkin on, että emme ole turvassa Venäjän aggressioilta ilman Naton turvatakuita ja perustamissopimuksen 5. artiklaa. Tämän lisäksi Natolla on Suomelle huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä Venäjän naapurina Suomi koetaan parhaillaan riskialueeksi esimerkiksi investointien osalta. Siksi jäsenyys vahvassa puolustusliitossa tulee näkymään myös kansainvälisessä elinkeinoelämässä luottamuksen kasvattajana. Jäsenyyden taloudellisia hyötyjä tullaan siis jatkossa saamaan myös täällä Pirkanmaalla.

Jocka Träskbäck
Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 27.4.2022 Tamperelainen-lehden kolumnina.

Yleisradio sensuroi somevideoita kyseenalaisin perustein

Pitkän linjan journalistina ja vuosia Yleisradion asiaohjelmissa työskennelleenä arvostan totuuudenmukaista tiedonvälitystä ja toivoisin sitä myös verorahoitteiselta mediatalolta. Yleisradio on suomalaisten omistama ja kustantama mediatalo, jonka tulisi välittää tietoa neutraalisti ja ilman poliittisia motiiveja. Tässä tavoitteessa on viime aikoina havaittu kuitenkin vakavia ongelmia sekä Suomen geopoliittisen aseman että Naton turvatakuiden ja polttoaineveron vaikutusten virheellisessä uutisoinnissa, mutta vähintään yhtä huolestuttava tilanne on sensuurin osalta. Tällä viikolla Yleisradio nimittäin vaati Twitteriä poistamaan alla olevan videon, jota ei Yleisradion mukaan saisi sisältönsä vuoksi jakaa. Poistovaatimus ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomalaiset veronmaksajat ja suomalaiset yritykset maksavat Yleisradion omat tuotannot, joten ne ovat yhteistä omaisuutta. Mielestäni esimerkiksi yritysten tulisi voida jatkossa hyödyntää Yleisradion omaa tuotantoa nykyistä vapaammin public domain -periaatteella. Paino sanoilla oman tuotannon. Yleisradion omaa uutis- ja ajankohtaisaineistoa tulee jatkossa voida jakaa eri kanavissa myös nyt nähdyllä tavalla muokattuna. Samoin sitä tulee voida käyttää myös esimerkiksi koulujen oppimateriaaleina. 2020-luvulla kuluttaja ei ole enää passiivinen katsoja, vaan aktiivinen mediatuottaja ja -muokkaaja, joka vieläpä maksaa pitkän pennin Yleisradion materiaaleista.

Palataanpa sitten Yleisradion Twitteristä poistamaan videoon. Suomen tekijänoikeuslaki (4 § 2 mom.) ja Euroopan yhteisön tuomioistuin (EUT C-201/13 Deckmyn) sallivat itsenäisinä teoksina niin sanotut parodiaversiot, joihin poistettavaksi vaadittu video voidaan myös lukea. Oikeuskäytäntö ei voi toimia niin, että Yleisradio tai tuomioistuin arvioi koska parodia on onnistunut ja siten laillinen. Oikeuskäytännön mukaan parodia ei saa loukata esittäjäänsä, mutta julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistäminen kaksinaismoralismin osoittamiseksi ei voi olla loukkaavaa.

Mikäli jostain syystä katsottaisiin, että ohjelmista tehdyn koosteen julkaiseminen ei täyttäisi parodian tunnusmerkkejä, tulee silloin kyseeseen tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeus. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Paino sanoilla ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Tämä laajuus käsittää julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistämisen ja julkaisemisen heidän kaksinaismoralisminsa osoittamiseksi. Yleisradion poistama video oli siis laillinen myös sitaattioikeuden perusteella. Ellei olisi, joutuisi Yleisradio lopettamaan monia omia ohjelmiaan.

Summa summarum: YouTubessa, Facebookissa, Tiktokissa, Instagramissa ja Twitterissä on tuhansia Yleisradion videoita, joita Yleisradio ei ole vaatinut poistettavaksi. Koska nyt kyseessä olevan videon poistovaatimus ei ole perusteltavissa juridisesti, on poistovaatimus helposti tulkittavissa poliittisesti motivoituneeksi. Yleisradio halusi poistaa videon, koska se paljasti jotain mitä Yleisradio ei halunnut tulla paljastetuksi. Samoista syistä Yleisradio vaati taannoin poistamaan myös Tuntematon sotilas -elokuvaan liittyneen woke-henkisen haastattelupätkän, jonka voit katsoa tuosta yläpuolelta.

PS: Lopuksi kiitän vielä Yleisradiota kattavista media-alan koulutuksista, joihin sain vuosien ajan osallistua sekä Poliisi-tv:ssä että YLE Radio- ja TV-instituutissa ja Adultan Radio- ja TV-opistossa. Yleveronmaksajien piikkiin tietenkin.

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.