Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta

Valtakunnan pääväylä kolmostie on ollut jo vuosikymmenten ajan ruuhkautunut Lempäälän ja Pirkkalan alueilla, koska sekä Tampereeelle että Tampereen ohi kulkeva maantieliikenne ohjataan Lakalaivan ruuhkaisen risteysalueen kautta. Samasta syystä Sääksjärven ja Lakalaivan onnettomuustilastot hakevat vertaistaan koko maakunnassa. Vuosikymmenien ajan vireillä ollut Puskiaisten oikaisu tulee ohjaamaan Tampereen ohi kulkevan liikenteen lyhyemmälle reitille Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakalliolle.

Kävin nyt paikan päällä Puskiaisten alueella tiedustelemassa mitä asukkaat hankkeesta ajattelevat ja mitkä ovat hankkeeseen liittyvät suurimmat huolenaiheet. Samalla tuli esiin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja alueen paikallisen liikenteen hoitamiseksi. Toivottavasti valtio on jatkossa nykyistä aktiivisemmin yhteydessä alueen asukkaisiin, sillä yhdessä voidaan löytää varmasti parhaat vaihtoehdot kehityksen hoitamiseksi.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä