JockaTV: Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen haastattelussa

Olen aina pyrkinyt tutustumaan poikkeuksellisen rohkeisiin ja innovatiivisiin yrittäjiin, jotka eivät halua asettua muiden määrittelemään muottiin ja uskaltavat toteuttaa unelmiaan usein valtaviakin taloudellisia riskejä kaihtamatta. Eräs heistä on Hotel & Spa Resort Järvisydämen primus motor Markus Heiskanen. Katso video alta.

Kävin tapaamansa lukuisia kertoja palkittua Heiskasta nyt toistamiseen. Edellinen vierailu tapahtui vuonna 2015, kun järvikylpylä oli vielä rakenteilla. Yrittäjän visio alkoi kuitenkin jo silloin näkyä selvästi, eikä sen toteuttamisessa haluttu nähdä rajoitteita. Matkan varrella oli esteitä, mutta kylpylä valmistui vuonna 2017. Sittemmin Järvisydämestä on kasvanut ikonisen aseman saanut lomakohde, jossa missit ja julkkikset viihtyvät ja josta he somettavat peukalot hellänä. Syystäkin.

Oheisella videolla tutustutaan Järvisydämeen ja kuullaan yrittäjän mietteitä tähän mennessä toteutuneista hankkeista. Tällaista luovaa hulluutta sen positiivisessa mielessä harvoin näkee yhdistettynä suureen yrittäjäriskiin. On upeaa nähdä, että erittäin kova työ ja valtava riskinotto näyttää tuottavan tulosta. Vahva suositus Järvisydämelle, jonka asema kotimaan matkailukohteena tulee jatkossa vain kasvamaan, kun uudet suunnitelmat saadaan maaliin. Valtava hatunnosto Heiskaselle ja hänen koko tiimilleen Järvisydämeen.

Siellä on ihmisen hyvä olla.

JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta

Valtakunnan pääväylä kolmostie on ollut jo vuosikymmenten ajan ruuhkautunut Lempäälän ja Pirkkalan alueilla, koska sekä Tampereeelle että Tampereen ohi kulkeva maantieliikenne ohjataan Lakalaivan ruuhkaisen risteysalueen kautta. Samasta syystä Sääksjärven ja Lakalaivan onnettomuustilastot hakevat vertaistaan koko maakunnassa. Vuosikymmenien ajan vireillä ollut Puskiaisten oikaisu tulee ohjaamaan Tampereen ohi kulkevan liikenteen lyhyemmälle reitille Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakalliolle.

Kävin nyt paikan päällä Puskiaisten alueella tiedustelemassa mitä asukkaat hankkeesta ajattelevat ja mitkä ovat hankkeeseen liittyvät suurimmat huolenaiheet. Samalla tuli esiin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja alueen paikallisen liikenteen hoitamiseksi. Toivottavasti valtio on jatkossa nykyistä aktiivisemmin yhteydessä alueen asukkaisiin, sillä yhdessä voidaan löytää varmasti parhaat vaihtoehdot kehityksen hoitamiseksi.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä

Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus

Valtuutetut Mustakallio ja Wesslin rinnastivat kirjoitukseni (AL 14.1.2021) vastineessaan (AL 17.1.2021) virheellisesti kolmostien oikaisun ja lähijunaliikenteen, sillä ne eivät palvele samoja käyttäjiä. Valtakunnan pääväylään kuuluva Puskiaisten oikaisu on tarkoitettu Tampereen ohi kulkevalle liikenteelle ja lähijunat Tampereelle kulkevalle liikenteelle. Toisen toteutus ei vaikuta toisen tarpeeseen. Myös valtuutettujen mielikuva meluesteistä on virheellinen, sillä kukaan ei ole esittänyt meluntorjunnan toteutuvan vain tietyn vaihtoehdon yhteydessä.

Ely-keskus arvioi, että vuonna 2030 Puskiaisten oikaisua kulkee 28 000 autoa vuorokaudessa. Viiden kilometrin oikaisu säästää siten 51 miljoonaa ajokilometriä vuodessa. Optimistisella 95 g/km päästötavoitteella laskettuna CO2-päästöt vähenevät 4 800 tonnia vuodessa. Jos oikaisun alta kaadetaan 100 hehtaaria metsää, puiden sitoma CO2 vähenisi 500-780 tonnia vuodessa. Moottoritien oikaisun positiivinen ilmastovaikutus olisi silloin yli 4 000 CO2-tonnia vuodessa, mikä on ilmastoteko. Tämän lisäksi moottoritie säästäisi ajoaikaa vuodessa noin miljoona tuntia perheelle, vapaa-ajalle tai vaikkapa luonnossa retkeilyyn.

Pirkanmaa on laaja maakunta, ja Tampereen ulkopuolella asuvat eivät usein tule toimeen ilman omaa autoa. Työssäkäynti, kauppareissut ja harrastukset eivät yksinkertaisesti onnistu julkisilla. Lisääntyvä etätyö ei poista näitä asukkaiden perustarpeita.

Pirkanmaan liiton väestö- ja työpaikkasuunnitteen mukaan vuonna 2040 maakunnassa on 615 000 asukasta, eli 100 000 nykyistä enemmän. Samalla maakunnan läpi ja sisällä kulkevat liikennemäärät kasvavat. Lähijunat ovat tärkeä hanke, johon täytyy jatkossakin panostaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä maakunnan läpi valtakunnan pääväylää kulkevaa julkista, yksityistä ja tavaraliikennettä. Moottoritien oikaisu sen sijaan vähentää Sääksjärven liikennemelua ja Lakalaivan ruuhkia. Molemmat alueet ovat jatkuvasti onnettomuustilastojen kärjessä (ks. kuva), joten oikaisulle on myös inhimillinen peruste. Kehittyvä Pirkanmaa tarvitsee panostuksia sekä lähijuniin että tieliikenteeseen.

Toimivat liikenneyhteydet ovat maakunnan elinehto.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Hyvää koronakriisin nujertamisen vuotta – tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.

Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.

Virtaa ajassa 6.1.2021

Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.

Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.

JockaTV: Esittelyssä Kirskaanniemi ja Birgitan polku

Pirkanmaan yksi upeimmista patikointikohteista on Kirskaanniemi, joka sijaitsee Lempäälässä Sääksjärven ja Vuoreksen välimaastossa Birgitan polun varrella. Kävin katsastamassa miltä siellä näytti juuri ennen reitin kunnostusta entistäkin ehommaksi. Kirskaanniemen remontti kestää marraskuun 2020 ajan, mutta joulukuun alussa kannattaa taas käväistä katsastamassa paikat.

JockaTV: Birgitan polku ja Ammejärvi esittelyssä

Kävimme sunnuntaina patikoimassa Lempäälän maankuulua Birgitan polkua, joka tarjoaa 50 kilometriä upeita reittejä luonnon helmassa. Tällä kertaa suuntasimme vain vajaan kilometrin päähän Ammejärven laavulle, joka on sopivan matkan päässä kevyelle päiväkävelylle ja grillaukselle. Sääksjärven keskustan laitamilla olevan pysäköintipaikan vierestä lähtee reitti, josta perille on noin 800 metriä. Ammejärveltä voi toki jatkaa vaikka koko 50 kilometrin kierroksen tai suunnata Kaitajärvelle tai Hakkariin.

Tapahtuma-ala jätettiin yksin – hallitus ei ymmärrä seurauksia

Tapahtuma-ala on syvässä kriisissä, koska määräykset ovat sulkeneet toimialan ja hallitus on jättänyt sen ilman tukea. Kyse on alasta, jonka henkilöstöstä valtaosa on näkymätöntä. Artistit ja näyttelijät ovat rakastettuja tähtiä, mutta heidän taustallaan työskentelevät eivät parrasvaloissa paistattele. Nyt he ovat näkymättömiä myös hallituksen poliitikoille, jotka vannovat kulttuurin nimeen vain vaalikampanjoissaan neljän vuoden välein.

Olen itse tehnyt 30 vuoden työuran tapahtuma-alalla, joten koen alan kriisin läheiseksi. Vuonna 1990 alkanut urani on sisältänyt tuhansia keikkoja ravintoloissa, konserteissa, kiertueilla ja festareilla. Ensin DJ-keikkoja, sitten myös artistina ja viime vuosina toimittajana. Alan kulisseissa työskentelee valtava joukko ahkeria ihmisiä, jotka ovat olleet maaliskuusta saakka ilman työtä. Keikkakalenterit tyhjentyivät silloin yhdessä päivässä. Elokuussa Suomessa ehdittiin järjestää muutama festivaali, kunnes niiden järjestäminen muuttui taas mahdottomaksi. Ehdin tuolloin käydä työkeikalla Vaasa Festivaleilla, josta tässä alla videoraportti.

Suomen tapahtumateollisuuden parissa työskentelee 3 200 yritystä sekä kymmeniä tuhansia yksinyrittäjiä, työntekijöitä ja freelancereita. He pitävät kulisseissa huolta siitä, että teattereissa on lavasteita, konserteissa vessoja, messuosastoilla sähköä, festareilla esiintymislavat, artisteilla monitorimiksaus ja laulajien taustalla muusikot. Tämä kaikki siksi, että suomalaiset voisivat nauttia rakastamiensa tähtien esityksistä. Nyt näitä ammattilaisia kutsutaan massatyöttömiksi.

Aamulehti 10.9.2020

Eduskunta edellytti ravintolat sulkiessaan (HE 67/2020), että hallitus korvaa aiheutuvat vahingot kohtuullisella kompensaatiolla. Sellaista ei tullut, ja samaan aikaan tapahtuma-ala jäi täysin ilman tukia. Ymmärrän koronarajoitusten tarpeen, mutta niiden myötä tapahtuma-alaa pitäisi tukea taloudellisesti, jotta se ei kaatuisi tähän kriisiin.

Tapahtumien vaikutukset yhteiskuntaan. Kuva: Tapahtumateollisuus

Turun yliopiston toimialatutkimuksen mukaan tapahtuma-alaa uhkaa jopa 1 500 miljoonan euron menetykset. Ilman tukea tullaan näkemään konkurssiaalto ja ilman työtä olevat tuhannet ammattilaiset suuntaavat kortistoon tai uusille toimialoille. Eikä kyse ole vain tapahtuma-alasta, vaan myös hotelleista, takseista, kaupoista ja ravintoloista. Blockfest on tuonut talousalueelle vuosittain jopa 18 miljoonaa euroa ja Alihankintamessut 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi teatterit tuovat kukin vuosittain miljoonia euroja alueilleen.

Maaliskuussa esitimme lääkkeeksi arvonlisäverojen palauttamista yrityksille ja työnantajamaksujen perimisestä luopumista määräajaksi. Tapahtuma-ala tarvitsee lisäksi tukikriteerien uudelleen määrittelyn kausittaiseen toimintaan soveltuviksi. Vain siten yleisötapahtumia ja kulttuuria on varmuudella tarjolla myös ensi vuonna. Kuka tekee jatkossa festivaaleja, teatteria, konsertteja ja muita yleisötapahtumia, jos alan yritykset ovat konkurssissa ja tekijät vaihtaneet alaa?

Toimenpiteitä tarvitaan NYT.

Voin tilata Italiasta laatikollisen viiniä kotiovelle – mutta en sixpackia suomalaisesta pienpanimosta

Pääministeri Marinin neuvottelema EU-elvytyspaketin mahalasku on vienyt huomiota ongelmalta, jossa Suomi rikkoo tietoisesti EU-oikeutta yrittämällä kieltää alkoholijuomien etämyynnin ulkomailta suomalaisiin koteihin. Tuotteiden (myös alkoholin) ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate, joten Suomi ei voisi kieltää vaikka haluaisikin. Ja yritystä siihen virkamiehillä on viime aikoina toden totta ollut. Nyt myös kokoomuksen euroedustaja Petri Sarvamaalta tulee Brysselistä arvokasta tukea tärkeän epäkohdan korjaamiseen.

Heinäkuussa paljastui, että suomalaisten pienpanimojen etämyyntiä koskevassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriö esitti Marinin hallitukselle perättömiä tietoja, joiden esittämisen jälkeen hallitus päätti olla vapauttamatta kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä. On syytä epäillä, että päätös tehtiin ainakin osin perättömien tietojen pohjalta. Hallitus torppasi esityksen etämyynnistä, vaikka vihreät ja keskusta olivat puheenjohtajiaan myöden julkisuudessa liputtaneet pienpanimojen etämyynnin puolesta. Juhlapuheissa puhuttiin siis täysin muuta kuin todellisuudessa päätettiin. Käänsiko takin siis vihervasemmiston perinteisesti kannattama holhous vai kenties virheelliset tiedot päätöksenteon tukena?

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sitten perättömästi väittivät? Esimerkiksi sitä, että Valvira olisi ollut tekemässä poliisille 12 esitutkintapyyntöä alkoholia toisista jäsenvaltioista myyvistä yrityksistä. Valvira vastasi kysyttäessä, että se ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ja pahoitteli Valvirasta riippumattomista syistä alkunsa saanutta kohua. Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että ministeriö esitti hallitukselle päätöksenteon pohjaksi perättömiä väitteitä. Tutkintapyyntöjen lisäksi ministeriö esitti hallitukselle niin ikään vailla perusteita, että Ruotsin Systembolagetilla ei olisi etämyyntiä koskevia poikkeuksia. Miten on mahdollista, että ministeriössä kukaan ei joudu vastuuseen perättömien väitteiden esittämisestä hallitukselle?

Vasemmalla sosiaali- ja terveysministeriön materiaali hallitukselle ja oikealla Valviran lausunto kyseisestä väitteestä.

Kesäkuussa 2020 Suomen korkein hallinto-oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun (KHO:2020:77), joka antoi ministeriölle kylmää kyytiä vesittämällä ministeriön sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteet, joiden mukaan alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen olisi laitonta. Suomi ei nimittäin ollut tehnyt komissiolle direktiivin edellyttämää etämyynnin kieltämistä koskevaa ilmoitusta, ja ilmoittamatta jääneitä kansallisia määräyksiä ei voida soveltaa. Näin ollen ministeriön ja virkamiesten väitteet laittomuudesta ovat olleet alusta saakka perättömiä. Ministeriö vahvisti 24.4.2019, ettei Suomi ollut tehnyt komission edellyttämää tiedonantoa. Syy siihen on luonnollinen, sillä komissio ei olisi hyväksynyt perusperiaatteitaan loukkaavaa etämyynnin kieltoa. Keväällä 2020 myös Suomen verohallinto totesi etämyynnin ulkomailta Suomeen lailliseksi. Se oli verottajalta suoraselkäinen lausunto.

Minä siis voin tilata – ja perjantaina viimeksi tilasinkin – laatikollisia viiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en voi tilata sixpackia olutta paikalliselta pienpanimolta. Kotimainen ja ulkomainen yritys ovat siis kuluttajakaupassa edelleen räikeästi eriarvoisessa asemassa nimenomaan siten, että suomalainen yritys on heikommassa asemassa. Monissa euromaissa oman maan yrityksiä pyritään suosimaan ulkomaisten kustannuksella, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Ehkä juuri samasta syystä Marin neuvotteli meille 3 400 miljoonan euron laskun eteläeurooppalaisten maiden talouskasvun tueksi.

Suomi maksaa, kun muut juhlivat.

Kolumni: Päärataa kehitettävä – oikoradasta luovuttava

Suomi tarvitsee panostuksia raiteisiin. Pääradan remontilla on kiire erityisesti Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Tällä kasvukäytävällä asuu 45 prosenttia suomalaisista ja tehdään puolet bruttokansantuotteesta. 400 000 työmatkalaisellaan se on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue. Pääradan remontti on kuitenkin puolen Suomen hanke, josta hyödytään aina Pohjanmaalla ja Lapissa saakka. Hankkeen tärkeydestä ei siis ole epäselvyyttä.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Viimeksi raideyhteyksistä kirjoittaessani suunnittelupöydällä oli pääradan kehittäminen, joka onkin ainoa taloudellisesti perusteltu vaihtoehto. Sittemmin kabinettien kätköistä tupsahti yllättäen aivan uusi ratayhteys, eli oikorata. Se kulkisi Helsingistä uutta lentorataa tunnelissa Helsinki-Vantaalle ja sieltä uutta oikorataa Tampereelle. Pystymetsään rakennettava raideyhteys ohittaisi tällä tietoa esimerkiksi Riihimäen ja Hämeenlinnan, jotka eivät siten olisi mukana kuittaamassa laskua.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö. Kuvan linjaus luonnollisesti erittäin pelkistetty.

Miljardien eurojen investointi kokonaan uuteen rataan on terveelle järjelle vieras. Miellä on jo päärata, jonka yhteyteen on varattu tilaa kolmannelle ja neljännelle raiteelle sekä kasvavalle lähijunaliikenteelle. Perusparannuksen jälkeen päärataa pääsisi Tampereelta Helsinkiin tunnissa ja vartissa. Lähes tunnin juna siis. Mikäli uusi ratayhteys päätettäisiin rakentaa, olisi se valmis aikaisintaan vuonna 2036, mutta nykyisen pääradan perusparannuksesta pääsisimme nauttimaan merkittävästi nopeammin ja miljardeja edullisemmin.

Tamperelainen 1.7.2020

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

En toki ole ainoa, joka pitää uuden radan rakentamista päättömänä, sillä tuore Taloustutkimuksen selvitys vahvistaa nykyisen pääradan kehittämisen palvelevan oikorataa suurempaa matkustajajoukkoa ja säästävän rahaa. Siis tavallisten veronmaksajien rahaa. Selvityksen mukaan uuden radan sijaan kannattaa kehittää nykyistä. Siitä on helppoa olla samaa mieltä.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö

Pääradasta poiketen uusi oikorata ei kuulu TEN-T -yhdyskäytävään, joten sille ei voida nykyisellään saada jopa satojen miljoonien EU-rahoitusta. Nyt alkava eri vaihtoehtojen selvitystyö kestää arviolta puolitoista vuotta, eli se pudottanee hankkeen EU-rahoituskaudelta 2021-2027. Raideliikenteen kehitystä täytyy kiirehtiä, mutta oikoradasta tulee luopua ajoissa. Pyörää ei pidä keksiä uudelleen, vaikka siten Helsinki saisikin näppärästi muut maksamaan uuden lentokenttäjunansa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Tämä kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 1.7.2020.

Terroristeilla ei ole mitään asiaa Suomeen – ei edes lastensa kanssa

Suomeen on syntynyt äärimmäisen huolestuttava ihmisryhmä, joka haluaa lennättää keskuuteemme terroristeja al-Holin leiriltä. Siellä olevista naisista puhuminen pelkkinä äiteinä on samalla heidän terroristijärjestönsä satojen tuhansien uhrien halventamista. Punavihreän kuplan ulkopuolella kenellekään ei tule enää yllätyksenä, että nämä naiset ovat olleet aktiivinen osa terrorismia sekä järjestelmällisesti tapahtunutta jesidien kidutusta. Heillä ei ole mitään asiaa Suomeen missään muodossa, eikä kenenkään kanssa.

Jokainen asiaan perehtynyt taho on ilmoittanut, että ISIS-naisia ei pidä tuoda Suomeen. Suojelupoliisin mukaan naiset todennäköisesti jatkavat terrorismia Suomessa ja myös lapset ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle. Aiemmin supo on ilmoittanut, että Suomessa toimii jo valmiiksi useita radikaaleja islamistisia verkostoja. Syyrian al-Holin pakolaisleirillä Isisin uhreja auttava ruotsalaislääkäri Neman Ghafouri (kuvassa) kertoi, että terroristinaiset täytyy erottaa lapsistaan ja ettei heitä saa missään nimessä päästää kotimaahan yhdessä. Asiasta ei siis pitäisi olla minkäänlaista epäselvyyttä.

”Ei heidän voida antaa jatkaa aivopesua. He eivät ole äitejä, vaan hirviöitä. Jos he olisivat oikeita äitejä, he asettaisivat lapsen edun ensimmäiseksi, mutta sitä he eivät tee. Heidän ideologiansa on niin vahva, että se menee kaiken edelle.”
Lääkäri Neman Ghafouri al-Holin leiriltä 24.6.2019

Samaan aikaan Suomessa merjakyllöset ja muut viherpunaisessa kuplassa elävät vaativat, että Suomen täytyy lennättää keskuuteemme näitä aikuisia terroristeja lapsineen. Täällä naiset eläisivät veronmaksajien kustannuksella ja all inclusive -ylläpidolla joko muiden keskuudessa tai vankiloissa. Lehtitietojen perusteella terroristeille olisi taannoin puuhattu jopa omaa ohituskaistaa yhteiskuntamme asuntoihin, sosiaalipalveluihin ja tukirahoihin, jotta he eivät radikalisoituisi välittömästi. Ilmeisesti monilta suomalaisilta on mennyt ohi, että he ovat radikalisoituneet jo vuosia sitten ja lähteneet vapaaehtoisesti terroristijärjestön aktiivisiksi jäseniksi. Eivät he aurinkolomalle lähteneet.

Jos yksittäisiä lapsia päätetään lopulta pelastaa esimerkiksi vanhempiensa menettämisen tai sairauden vuoksi, tulee jokaiselle tehdä ennen päätöksen tekemistä dna-testi, jotta hänen perhesidoksensa suomalaiseen äitiin voidaan varmistaa. Al-Holin leirillä on hyvin todennäköisesti yhdistetty orpolapsia muihin perheisiin vanhempiensa kuoltua, ja heitä voidaan pyrkiä saamaan lennätettyä länsimaihin vilpillisesti vailla todellista sidettä maahan tai perheeseen. Nyt on viimein otettava järki käteen, kuunneltava suojelupoliisia ja annettava valtion hoitaa tärkeintä tehtäväänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana. Kansalliseen turvallisuuteen eivät radikalisoituneet terroristit kuulu. Jos tämä seikka on jollekin vielä epäselvä, pikainen vilkaisu Ruotsiin riittää lopettamaan naiivin sinisilmäisyyden kerralla.

Peukuta tuosta alta, jos olet samaa mieltä.

PS: Kun tämä sotku on selvitetty, on ulkoministeri Pekka Haaviston aika jättää eropyyntönsä jäätyään toistuvasti kiinni muunnellun totuuden puhumisesta ja lehtitietojen mukaan mahdollisesti myös laittomuuksista painostaessaan virkamiestä rikkomaan lakia. Rinteen-Marinin lööperihallituksessa on ensimmäisen puolen vuoden aikana jäänyt kiinni perättömistä puheista jo kolme ministeriä, joiden joukossa myös yksi pääministeri. Kuka mahtaa olla seuraava narahtaja?