Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Lempäälän lähiluonto kehittyy – Birgitan polulle tehdään uusi rengasreitti

Lempäälässä luonto on lähellä ja kunnan ylpeys, 50 kilometrin Birgitan polku, on parhaillaan mittavan perusparannuksen kohteena. Kirjoitin taannoin miten kunta on investoimassa peräti 200 000 euroa Birgitan polun kehittämiseen. Viime syksynä käynnistyneessä hankkeessa tehdään muun muassa uusia reittejä ja nuotiopaikkoja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia reittejä ja laavuja. Tarkoitus on tehdä myös esteettömiä reittejä, jotta kaikki kuntalaiset pääsisivät nauttimaan Lempäälän upeasta lähiluonnosta.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Sääksjärven liepeillä sijaitsevan Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin viime syksynä koko marraskuun ajan, ja tulokset olivat hienoja. Kirskaanniemeen on nyt entistäkin helpompi kulkea vaikkapa koko perheen voimin. Nyt samalla alueelle ollaan ollaan tekemässä kokonaan uutta rengasreittiä, jonka nimeksi tulee Koipitaipaleen kierros. Nimi viittaa 45 hehtaarin suuruiseen uuteen luonnonsuojelualueeseen, jonka perustimme valtuustokauden alkupuolella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven maisemiin. Katso tämän linkin takaa terveiset reitiltä.

Esittelyssä Ammejärvi

Tähän mennessä uusi rengasreitti on merkitty tutuilla keltaisilla lappusilla, jota toivomme kuntalaisten lähtevän rohkeasti kulkemaan. Reitillä ei ole vielä kovin näkyvää polkua, mutta kuntalaisten suosiollisella avustuksella sellainen on tarkoitus tallata reitille tämän kesän aikana. Loppukesästä tai viimeistään syksyllä reitin varrelle toteutetaan myös uusia nuotiopaikkoja kuntalaisten retkeilypäiviä piristämään. Lempäälän lähiluontoa ja Birgitan polkua kehitetään siis parhaillaan vauhdikkaasti kuntalaisten iloksi.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi

Lempäälän tunnetuimpiin luontomatkailun kohteisiin lukeutuva Birgitan polku kokee lähiaikoina kasvojenkohotuksen, kun kunnassa kiertävää 50 kilometrin upeaa retkeilyreittiä kehitetään merkittävästi. Birgitan polkun perusparannukseen tähtäävä hanke käynnistettiin taannoin, ja nyt siihen ollaan investoimassa peräti 200 000 euroa. Tällä viikolla selvisi, että ELY-keskus on myöntänyt Birgitan polun kunnostamiseen ja kehittämiseen 103 400 euron avustuksen.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Kunnan ja ELY-keskuksen panostus monille pirkanmaalaisille tärkeään retkikohteeseen on merkittävä, mutta hyvin perusteltu. Koronakriisi on lisännyt merkittävästi suomalaisten kotimaan matkailua ja luontoliikuntaa, ja siten myös Birgitan polkun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Reitiltä löytyy monia upeita taukopaikkoja, joiden kapasiteetti on kuitenkin ajoittain jäänyt pieneksi. Kehityshankkeen myötä näitäkin alueita voidaan kehittää entisestään. Tutustu Birgitan polkun Ammejärveen ja Kirskaanniemeen oheisista videoista.

Esittelyssä Ammejärvi

Viime vuosituhannen lopussa rakennettu Birgitan polku on reilussa kahdessa vuosikymmenessä kulunut ja vaatii kunnostusta. Työ alkoi jo viime vuoden 2020 puolella, kun marraskuussa Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin. Jatkossa on tarkoituksena uusia muun muassa opasteita ja rakenteita, kuten reittipohjia ja päivittää osa kohteista esteettömiksi. Viime aikoina on käyty kovasti keskustelua mahdollisen tulevan Puskiaisten oikaisun moottoritien vaikutuksesta Birgitan polkuun, mutta huoli on turha. Upea retkeilyreitti tulee jatkossakin olemaan lähellä niin Sääksjärvellä kuin muuallakin.

Adria 640/680 SLB Twin vesi vuotaa maahan?

Niksinurkka: Jos asuntoauto Adria 640/680 vuotaa vettä maahan, voi ongelma olla Truma-vesijärjestelmän pakkasvahdissa (kuva), joka laukeaa lämpötilan laskiessa alle kolmen asteen. Se kannattaa laukaista talveksi myös itse varmuuden vuoksi.

Vesivuodon voi lopettaa etsimällä pakkasvahdin, joka sijaitsee joko lämmitysjärjestelmän vieressä tai asuntoauton käytävän lattialuukun alla. Melko pienikokoisessa laitteessa (kuva) on päällä sininen kytkin ja alaosassa sininen nappi. Tämä nappi tulee painaa takaisin sisään ja kytkin kääntää oikeaan asentoon. Sitten vaan vettä vesitankkiin ja reissuun.

Adria 640/680 vesi valuu pakkasvahti Truma

JockaTV: Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen haastattelussa

Olen aina pyrkinyt tutustumaan poikkeuksellisen rohkeisiin ja innovatiivisiin yrittäjiin, jotka eivät halua asettua muiden määrittelemään muottiin ja uskaltavat toteuttaa unelmiaan usein valtaviakin taloudellisia riskejä kaihtamatta. Eräs heistä on Hotel & Spa Resort Järvisydämen primus motor Markus Heiskanen. Katso video alta.

Kävin tapaamansa lukuisia kertoja palkittua Heiskasta nyt toistamiseen. Edellinen vierailu tapahtui vuonna 2015, kun järvikylpylä oli vielä rakenteilla. Yrittäjän visio alkoi kuitenkin jo silloin näkyä selvästi, eikä sen toteuttamisessa haluttu nähdä rajoitteita. Matkan varrella oli esteitä, mutta kylpylä valmistui vuonna 2017. Sittemmin Järvisydämestä on kasvanut ikonisen aseman saanut lomakohde, jossa missit ja julkkikset viihtyvät ja josta he somettavat peukalot hellänä. Syystäkin.

Oheisella videolla tutustutaan Järvisydämeen ja kuullaan yrittäjän mietteitä tähän mennessä toteutuneista hankkeista. Tällaista luovaa hulluutta sen positiivisessa mielessä harvoin näkee yhdistettynä suureen yrittäjäriskiin. On upeaa nähdä, että erittäin kova työ ja valtava riskinotto näyttää tuottavan tulosta. Vahva suositus Järvisydämelle, jonka asema kotimaan matkailukohteena tulee jatkossa vain kasvamaan, kun uudet suunnitelmat saadaan maaliin. Valtava hatunnosto Heiskaselle ja hänen koko tiimilleen Järvisydämeen.

Siellä on ihmisen hyvä olla.

JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta

Valtakunnan pääväylä kolmostie on ollut jo vuosikymmenten ajan ruuhkautunut Lempäälän ja Pirkkalan alueilla, koska sekä Tampereeelle että Tampereen ohi kulkeva maantieliikenne ohjataan Lakalaivan ruuhkaisen risteysalueen kautta. Samasta syystä Sääksjärven ja Lakalaivan onnettomuustilastot hakevat vertaistaan koko maakunnassa. Vuosikymmenien ajan vireillä ollut Puskiaisten oikaisu tulee ohjaamaan Tampereen ohi kulkevan liikenteen lyhyemmälle reitille Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakalliolle.

Kävin nyt paikan päällä Puskiaisten alueella tiedustelemassa mitä asukkaat hankkeesta ajattelevat ja mitkä ovat hankkeeseen liittyvät suurimmat huolenaiheet. Samalla tuli esiin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja alueen paikallisen liikenteen hoitamiseksi. Toivottavasti valtio on jatkossa nykyistä aktiivisemmin yhteydessä alueen asukkaisiin, sillä yhdessä voidaan löytää varmasti parhaat vaihtoehdot kehityksen hoitamiseksi.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä

Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus

Valtuutetut Mustakallio ja Wesslin julkaisivat Aamulehden kirjoitukseeni (AL 14.1.2021) vastineen (AL 17.1.2021). Siinä he rinnastivat virheellisesti kolmostien oikaisun ja lähijunaliikenteen toisiinsa, vaikka ne eivät todellisuudessa palvele samoja käyttäjiä.

Maakuntakaavassa jo vuodesta 1992 saakka ollut ja valtakunnan pääväylään sisältyvä Puskiaisten oikaisu on tarkoitettu Tampereen ohi kulkevalle liikenteelle ja lähijunat Tampereelle kulkevalle liikenteelle. Toisen toteutus ei vaikuta toisen tarpeeseen. Myös valtuutettujen mielikuva meluesteistä on virheellinen, sillä kukaan ei ole esittänyt meluntorjunnan toteutuvan vain tietyn vaihtoehdon yhteydessä. Olen itsekin useasti todennut, että meluesteet toteutuvat hankkeen kaikissa vaihtehdoissa.

Voiko uusi moottoritie olla ilmastoteko? Kyllä voi. ELY-keskus arvioi, että vuonna 2030 Puskiaisten oikaisua kulkee 28 000 autoa vuorokaudessa. Viiden kilometrin oikaisu säästää siten 51 miljoonaa ajokilometriä vuodessa. Hyvin optimistisella 95 g/km päästötavoitteella laskettuna CO2-päästöt vähenevät 4 800 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä uusien autojen keskipäästöt ovat kuitenkin 170 g/km, jolloin myös moottoritien oikaisun ilmastovaikutus on merkittävästi suurempi.

Mikäli oikaisun alta kaadetaan 100 hehtaaria metsää, puiden sitoma CO2 vähenisi 500-780 tonnia vuodessa. Moottoritien oikaisun positiivinen ilmastovaikutus olisi silloin yli 4 000 CO2-tonnia vuodessa, mikä on kiistämättä ilmastoteko. Tämän lisäksi moottoritie säästäisi ajoaikaa vuodessa noin miljoona tuntia perheelle, vapaa-ajalle tai vaikkapa luonnossa retkeilyyn. Pirkanmaa on laaja maakunta, ja Tampereen ulkopuolella asuvat eivät usein tule toimeen ilman omaa autoa. Työssäkäynti, kauppareissut ja harrastukset eivät yksinkertaisesti onnistu julkisilla. Lisääntyvä etätyö ei poista näitä asukkaiden perustarpeita.

Pirkanmaan liiton väestö- ja työpaikkasuunnitteen mukaan vuonna 2040 maakunnassa on 615 000 asukasta, eli 100 000 nykyistä enemmän. Samalla maakunnan läpi ja sisällä kulkevat liikennemäärät kasvavat. Lähijunat ovat tärkeä hanke, johon täytyy jatkossakin panostaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä maakunnan läpi valtakunnan pääväylää kulkevaa julkista, yksityistä ja raskaan kaluston tavaraliikennettä. Moottoritien oikaisu sen sijaan vähentää CO2-päästöjä ja lisäksi se vähentää Sääksjärven liikennemelua ja Lakalaivan ruuhkia. Molemmat alueet ovat jatkuvasti onnettomuustilastojen kärjessä (ks. kuva), joten oikaisulle on lukuisten muiden syiden lisäksi myös inhimillinen peruste.

Kehittyvä Pirkanmaa tarvitsee panostuksia sekä lähijuniin että tieliikenteeseen. Meillä Lempäälässä panostetaan parhaillaan vahvasti myös Birgitan polun 50 kilometrin ulkoilureitin kunnostukseen ja perusparannukseen. Puskiaisten oikaisu ei uhkaa Birgitan polun tulevaisuutta, sillä sen upeilla reiteillä ulkoilusta tullaan nauttimaan myös tulevina vuosikymmeninä aivan kuten tähänkin saakka.

Puskiaisten oikaisu on tärkeä hanke koko Suomen liikenneverkolle ja logistiikalle, mutta Lempäälälle se on erityisen tärkeä. Ilman Puskiaisten oikaisua Sääksjärven osayleiskaava ei toteudu, ja ilman osayleiskaavan tuomaa asukaslisäystä lähijuna-asema ei toteudu ja asuinalueiden lisäksi myös alueen uudet työpaikat jäävät syntymättä. Silloin Lempäälän pohjoisosan kehitys pysähtyisi vuosiksi – ellei jopa vuosikymmeniksi.

Toimivat liikenneyhteydet ovat maakunnan elinehto. Sääksjärvellä myös kaavoituksen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Hyvää koronakriisin nujertamisen vuotta – tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.

Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.

Virtaa ajassa 6.1.2021

Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.

Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.

JockaTV: Esittelyssä Kirskaanniemi ja Birgitan polku

Pirkanmaan yksi upeimmista patikointikohteista on Kirskaanniemi, joka sijaitsee Lempäälässä Sääksjärven ja Vuoreksen välimaastossa Birgitan polun varrella. Kävin katsastamassa miltä siellä näytti juuri ennen reitin kunnostusta entistäkin ehommaksi. Kirskaanniemen remontti kestää marraskuun 2020 ajan, mutta joulukuun alussa kannattaa taas käväistä katsastamassa paikat.