Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

Kansallinen turvallisuus keskiöön – Nato-jäsenyys lisää luottamusta

Tuskin kukaan osasi vuodenvaihteessa odottaa miten vuosi 2022 muuttaisi maailmaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yhä jatkuvat sotarikokset paljastivat maailmalle sen mitä Pohjanmaalla on tiedetty jo yli 300 vuotta. Tapahtumat muuttivat perusteellisesti paitsi turvallisuuspoliittisen ympäristön myös monien suomalaisten suhtautumisen maanpuolustukseen ja puolustusliitto Natoon. Harva uskoi muutama kuukausi sitten, että Suomi jättäisi Nato-hakemuksensa jo ennen kuin Suvivirsi raikuu kouluissa kesälomien alkamisen merkiksi.

Mielenkiintoista on, että kansalaiset ymmärsivät Venäjän uhan nopeammin kuin valtaosa poliitikoista. Vain yksi puolueista on johdonmukaisesti ajanut Suomea Natoon jo 16 vuoden ajan, mutta muutkin heräsivät onneksi gallupien myötä. On ollut hienoa nähdä miten nopeasti esimerkiksi pääministeri Marin teki täyskäännöksen Nato-kannassaan. Se oli tärkeä ryhtiliike, sillä valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaistensa turvallisuus. Pitkäaikaisena kumppanimaana Suomi on jo valmiiksi Nato-yhteensopiva, joten kovin suuria muutoksia jäsenyys ei edellytä.

Tamperelainen 27.4.2022

Viime viikkoina Suomessa on nähty toivottavasti viimeisiä suomettumisen rippeitä, kun venäjämieliset poliitikot ovat kipuilleet maailmankuvansa romahdettua. Viimeistään nyt jokaisen tulisi ymmärtää millaisen valtion kanssa jaamme 1 300 kilometriä itärajaa. Ihmiset tuon rajan takana näyttävät yhä uskovan johtajiensa valheisiin, koska ovat olleet vuosikymmeniä järjestelmällisen propagandan kohteena. Myös suomalaisiin tulee jatkossa kohdistumaan vahvaa hybridivaikuttamista, joten medialukutaidon merkitys kasvaa varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Suomessa asevelvollisuus ja vahvat puolustusvoimat takaavat, että maahamme ei noin vain hyökätä. Selvää kuitenkin on, että emme ole turvassa Venäjän aggressioilta ilman Naton turvatakuita ja perustamissopimuksen 5. artiklaa. Tämän lisäksi Natolla on Suomelle huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä Venäjän naapurina Suomi koetaan parhaillaan riskialueeksi esimerkiksi investointien osalta. Siksi jäsenyys vahvassa puolustusliitossa tulee näkymään myös kansainvälisessä elinkeinoelämässä luottamuksen kasvattajana. Jäsenyyden taloudellisia hyötyjä tullaan siis jatkossa saamaan myös täällä Pirkanmaalla.

Jocka Träskbäck
Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 27.4.2022 Tamperelainen-lehden kolumnina.

Kolumni: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia. Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.

Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia. Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.

Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus. Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.

Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä. Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.

Jocka Träskbäck (kok.)
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehden kolumnina 13.4.2022.

Kolumni: Rohkeus tuo menestyksen – vain kehittyvä kunta menestyy

Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.

Tamperelainen 8.12.2021

Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.

Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.

Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.

Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Kolumni: Suomi tarvitsee sylttytehdaslain

Suomea on pidetty kautta vuosikymmenten yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta parissa vuodessa kulissit ovat kaatuneet monin tavoin. Poliittisia virkanimityksiä ja muuta rakenteellista korruptiota paljastuu jatkuvasti, eikä yhteiskunnan varojen väärinkäyttö ole sekään harvinaista edes valtionhallinnon korkeimmalla tasolla. Tilanne rapauttaa ahkerien veronmaksajien luottamusta siihen, että heidän verorahojaan käytetään valtion toimesta vastuullisesti ja tehokkaasti.

Voimme perustellusti olettaa, että valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Business Finlandin Yhdysvaltojen haarassa paljastuneet rahasotkut olivat vain jäävuoren huippu. Molemmat paljastuivat median, eli vallan vahtikoiran, ansiosta. Verorahojen valvontaa ei kuitenkaan pitäisi sälyttää yksin median harteille, kuten nyt on tapahtunut. VTV:n tulisi olla virkamiesten kumppanin sijaan räksyttävä vahtikoira. Virasto on kuitenkin vähentänyt järjestelmällisesti valtionhallinnon rahankäytön tarkastuksia, eli siltä on poistettu toiminnassa tarvittavat kynnet ja sille on pantu kuonokoppa.

Suomessa olisi nyt syytä käynnistää perusteellinen selvitystyö julkisen sektorin rahankäytöstä, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Massiivista selvitystyötä tulisi nopeuttaa osallistamalla siihen virkamiehiä. Tarvitsemme sylttytehdaslain, joka alentaa henkilöiden kynnystä paljastaa tiedossaan olevia väärinkäytöksiä ja niihin liittyvää aineistoa. Lisäksi paljastaja itse selviäisi pienemmällä seuraamuksella, vaikka hän olisi ollut mukana väärinkäytöksissä. Lain tarkoitus olisi ehkäistä korruptiota ja petoksia sekä parantaa rikkomuksia paljastavien henkilöiden suojaa.

Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. EU-direktiivin mukainen sylttytehdaslaki voisi toteutuessaan säästää veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon julkisella sektorilla, jossa liikkuu valtavia rahasummia. Lain vaikutuksista suurin olisi kuitenkin ennaltaehkäisevä. Suomalaiset veronmaksajat ansaitsevat saada sylttytehdaslain voimaan nopeasti.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Tämä kolumni on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 28.4.2021.

Lasten maksuttomiin harrastuksiin merkittävä panostus Lempäälässä

Lasten harrastustoiminnan tukeminen on paras tulevaisuusinvestointi. Niin kirjoitin äskettäin Tamperelainen-lehden kolumnissani. Nyt saimme kunnanhallituksen kokouksessa tiedon, että tavoite on ottanut Pirkanmaalla merkittävän askeleen eteenpäin. Yksitoista kuntaa saa nimittäin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen niin sanotun Suomen mallin toteuttamiseksi. Toisin sanoen rahallista tukea lasten maksuttomiin harrastuksiin. Lempäälään tulee maakunnan suurin potti, peräti 298 000 euroa. Tuki edellyttää kunnalta 20 prosenttia omaa rahoitusta, joka ei varmasti tule muodostamaan ongelmaa.

Lempäälässä hankkeen nimeksi on valittu Harrastava koululainen ja nyt myönnettu tuki tulee käyttää kevätlukukauden aikana, eli 5. kesäkuuta 2021 mennessä. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille koululaisille monipuolisia ja maksuttomia mahdollisuuksia harrastaa koulupäivän yhteydessä. Suunnittelussa ja toteutuksessa halutaan osallistaa sekä koululaisia että heidän vanhempiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi. Harrastukset on tarkoitus järjestää ensisijassa monitoimikerhoina koululla. Kirjoitin taannoin siitä, että mailan puristaminen saa lapset ja nuoret usein luopumaan harrastuksista. Tässä hankkeessa tulee mielestäni mennä rento matalan kynnyksen höntsyily edellä.

Lue myös: Lasten harrastukset ovat tulevaisuusinvestointi (2.12.2020)

”Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeä rooli harrastuksilla on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Puhumattakaan siitä miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä. Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.”

Itse katson hankkeen merkittävimmäksi pitkän aikavälin hyödyksi sen, että lapsilla on tilaisuus tutustua harrastuksiin, joihin he eivät ehkä normaalisti tulisi koskaan tutustumaan. Se voi sytyttää koko loppuelämän kestävän kipinän ja harrastamisen ilon, jolla on vaikutusta hyvinvointiin monin tavoin. Lempäälän kunnan kanssa käytännön toteutuksessa on mukana laaja joukko kolmannen sektorin toimijoita, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman kattavaa ja laajaa. Mukana ovat muun muassa yleisurheilua, tennistä, jääkiekkoa, jalkapalloa, pyöräilyä, thaiboxingia, ampumista, vapaapalokuntaa, runoutta, teatteria ja partiotoimintaa tarjoavia yhdistyksiä sekä seurakunta.

Hyvää koronakriisin nujertamisen vuotta – tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.

Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.

Virtaa ajassa 6.1.2021

Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.

Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.

Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021

Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.

Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.

Jocka Träsbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.1.2021

Kolumni: Päärataa kehitettävä – oikoradasta luovuttava

JULKAISTU 1.7.2020 Suomi tarvitsee panostuksia raiteisiin. Pääradan remontilla on kiire erityisesti Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Tällä kasvukäytävällä asuu 45 prosenttia suomalaisista ja tehdään puolet bruttokansantuotteesta. 400 000 työmatkalaisellaan se on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue. Pääradan remontti on kuitenkin puolen Suomen hanke, josta hyödytään aina Pohjanmaalla ja Lapissa saakka. Hankkeen tärkeydestä ei siis ole epäselvyyttä.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Viimeksi raideyhteyksistä kirjoittaessani suunnittelupöydällä oli pääradan kehittäminen, joka onkin ainoa taloudellisesti perusteltu vaihtoehto. Sittemmin kabinettien kätköistä tupsahti yllättäen aivan uusi ratayhteys, eli oikorata. Se kulkisi Helsingistä uutta lentorataa tunnelissa Helsinki-Vantaalle ja sieltä uutta oikorataa Tampereelle. Pystymetsään rakennettava raideyhteys ohittaisi tällä tietoa esimerkiksi Riihimäen ja Hämeenlinnan, jotka eivät siten olisi mukana kuittaamassa laskua.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö. Kuvan linjaus luonnollisesti erittäin pelkistetty.

Miljardien eurojen investointi kokonaan uuteen rataan on terveelle järjelle vieras. Miellä on jo päärata, jonka yhteyteen on varattu tilaa kolmannelle ja neljännelle raiteelle sekä kasvavalle lähijunaliikenteelle. Perusparannuksen jälkeen päärataa pääsisi Tampereelta Helsinkiin tunnissa ja vartissa. Lähes tunnin juna siis. Mikäli uusi ratayhteys päätettäisiin rakentaa, olisi se valmis aikaisintaan vuonna 2036, mutta nykyisen pääradan perusparannuksesta pääsisimme nauttimaan merkittävästi nopeammin ja miljardeja edullisemmin.

Tamperelainen 1.7.2020

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

En toki ole ainoa, joka pitää uuden radan rakentamista päättömänä, sillä tuore Taloustutkimuksen selvitys vahvistaa nykyisen pääradan kehittämisen palvelevan oikorataa suurempaa matkustajajoukkoa ja säästävän rahaa. Siis tavallisten veronmaksajien rahaa. Selvityksen mukaan uuden radan sijaan kannattaa kehittää nykyistä. Siitä on helppoa olla samaa mieltä.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö

Pääradasta poiketen uusi oikorata ei kuulu TEN-T -yhdyskäytävään, joten sille ei voida nykyisellään saada jopa satojen miljoonien EU-rahoitusta. Nyt alkava eri vaihtoehtojen selvitystyö kestää arviolta puolitoista vuotta, eli se pudottanee hankkeen EU-rahoituskaudelta 2021-2027. Raideliikenteen kehitystä täytyy kiirehtiä, mutta oikoradasta tulee luopua ajoissa. Pyörää ei pidä keksiä uudelleen, vaikka siten Helsinki saisikin näppärästi muut maksamaan uuden lentokenttäjunansa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Tämä kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 1.7.2020.