Julkaistu

Turvapaikanhakijat EU-alueen ulkopuolelle

Aggressiivisen Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan on nostanut turvallisuuden ja puolustuksen EU-vaalien kärkiteemaksi. Euroalueen turvallisuus ja taloudellinen kilpailukyky ovat seuraavan EU-parlamenttikauden keskeisimmät teemat. Samalla kun käsitellään unionin ulkorajojen puolustamista, on syytä keskittyä myös sisäiseen turvallisuuteen, joka on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti.

Euroopan unionin on aika kohdistaa katse peiliin, kun käsitellään turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan jo saaneiden aiheuttamia uhkia. Periaatteena tulisi olla, että turvaa euroalueelta hakenut ei saa aiheuttaa vaaraa muille. Mikäli näin tapahtuu, euroalue on hänelle väärä paikka. Turvapaikan jo saaneiden kohdalla tulee ottaa tiukka linja, jossa vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä tulee evätä jo saatu turvapaikka ja heidät tulee palauttaa kotimaahansa.

Turvapaikan jo saaneita vakavampi ongelma ovat sellaiset turvapaikanhakijat, jotka ovat jääneet laittomasti euroalueelle kielteisestä päätöksestä huolimatta. Heidän muodostamansa varjoyhteiskunnat aiheuttavat vakavaa uhkaa muille. Ruotsista voidaan helposti katsoa miten käy, jos tällaiseen kehitykseen ei puututa ajoissa. Ongelmaan on onneksi keksitty ratkaisu Italiassa ja Britanniassa.

Italia lähettää turvapaikanhakijat Euroopan unionin ulkopuolelle Albaniaan odottamaan hakemusten käsittelyä. Näin toimittaessa henkilöt eivät voi jäädä laittomasti Euroopan unionin alueelle, kun turvapaikka jää saamatta. EU voisi tehdä samanlaista yhteistyötä esimerkiksi Marokon kanssa. Sisäisen turvallisuuden parantumisen lisäksi tällä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus, kun Afrikan maissa tiedettäisiin jo ennakkoon, että Eurooppaan saapuvat joutuvat nopeasti takaisin Afrikan puolelle. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä kaipaa merkittävää remonttia, jolla parannetaan unionin sisäistä turvallisuutta.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Päivän Lehti -verkkolehdessä 5.6.2024.

Julkaistu

Kolumni: Ei uusia verokerroksia

Hyvinvointialueiden syntyvaiheessa muutama vuosi sitten Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä pitäisikö hyvinvointialueilla olla oma verotusoikeus, eli tarvitaanko Suomeen uuden hallintokerroksen lisäksi myös uusi verotuskerros. Kuten arvata saattaa, toinen poliittinen puoli kannatti ahkerien suomalaisten verotuksen kiristämistä ja toinen puoli vastusti valtion käsien työntämistä vieläkin syvemmälle palkansaajien taskuihin. Maakuntaveroa perusteltiin esimerkiksi sillä, että sen myötä hyvinvointialueet eivät enää olisi valtion tiukassa talutusnuorassa. Argumentti oli terveen talouden kannalta susi jo syntyessään. Hyvinvointialueiden nimenomaan tulee olla valtion tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, eikä niille pidä antaa avointa sekkiä saati pääsyä kansalaisten rahoihin.

Maakuntavero nousi uudelleen keskusteluihin, kun viime viikolla eräs suomalainen puolue esitti, että Euroopan unionissa pitäisi selvittää mahdollisuuksia ryhtyä verottamaan unionin kansalaisia. Tällaiselle talouden mannerlaattojen muutokselle ei pidä antaa mahdollisuutta. On päivänselvää, että uudet verokerrokset paitsi nostaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta nykyisestä valmiiksi kestämättömästä tasosta myös lisäisivät byrokratiaa ja julkisen sektorin kuluja sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tuloksena olisi unioni, jossa ahkerat ihmiset maksaisivat työllään yhä useamman työkykyisen ja työikäisen elämisen, tulonsiirrot ja entisestään kasvavan julkisen sektorin palkka- ja hallintokulut. Ja jos EU-verotus olisi kerran saatu käynnistettyä, olisi sitä enää mahdotonta saada loppumaan. Oli foorumi sitten Euroopan unioni tai Suomi, ei vastuullisessa taloudenpidossa tule antaa tilaa uusille verokerroksille.

Suomessa hyvinvointialueiden talous on parhaillaan rajusti retuperällä aivan kuten sote-hallintohimmeliä rakennettaessa vuosia sitten ennustimme. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että palkansaajien rokottamisen sijaan hyvinvointialueilla ryhdytään elämään siten, että alueille annetut rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis. Edellisellä hallituskaudella näimme toistuvasti miten ongelmia ratkaistiin kaatamalla niiden päälle velkarahaa. Sellaiseen meillä ja tulevilla sukupolvilla ei olisi ollut varaa. Nyt valtion rahat ovat loppu ja edessä on monenlaisia säästötoimia sen sijaan, että maksajaksi pantaisiin palkansaajat uusien verokerrosten kautta. Suomi ja Euroopan unioni eivät tarvitse yhtään uutta veroa, vaan ne molemmat tarvitsevat tiukkaa ja vastuullista taloudenpitoa sekä kulukuuria. Vain siten rahaa voi riittää myös varsinaisten palvelujen ylläpitoon.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 8.5.2024.

Julkaistu

Suomen turvallisuusmalli kiinnostaa Euroopassa

Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen saanut seurata melko läheltä miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen, puolustusvoimien, poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa toimii. Taannoin maanpuolustuskurssimme yksi keskeisistä teemoista oli kokonaisturvallisuus ja sen seitsemän osa-aluetta. Tämä niin sanottu kokonaisturvallisuuden timantti kuvaa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kun kaikki seitsemän perustoimintoa ovat kunnossa, yhteiskunta selviytyy kriiseistä nopeammin ja pienemmin vaurioin. Olennaista on, että turvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti työtä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla julkisesta yksityiseen. Turvallisuus on nimittäin yhteinen asia.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on nyt alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä näytämme parhaillaan mallia koko Euroopan unionille puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa. Pääministeri Petteri Orpo esitti äskettäin Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa unionille yhteistä varautumisen strategiaa. Mallia siihen otettaisiin luonnollisesti Suomesta, jota pääministeri nimitti perustellusti varautumisen suurvallaksi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi entistä presidenttiä Sauli Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Pyyntö esitettiin Suomelle, koska olemme oppineet elämään ennalta-arvaamattoman ja aggressiivisen naapurin lähellä. Komission puheenjohtaja ei viitannut perusteluillaan historian lehdille onneksi jo jääneeseen suomettumiseen, vaan Suomen nykyiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Näiden kaikkien tulee näkyä paitsi valtakunnallisesti myös maakunnissa, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä yhteisellä asialla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti koko maailmalle, että rauhaa täytyy aktiivisesti suojella, mutta samalla täytyy kyetä myös varautumaan kriiseihin. Suomessa infrastruktuuri ruoan, veden ja sähkön jakeluineen täytyy turvata kaikissa tilanteissa, ja samalla joudumme myös varautumaan hybridi- ja kyberhyökkäyksiin. Puolustus ja turvallisuus ovat lähivuosina unionin keskeisiä teemoja, joista Suomen tulee pyrkiä hyötymään myös taloudellisesti. Näillä toimialoilla meillä on kansainvälisesti tunnustettua ja monipuolista korkean tason osaamista, jonka merkitys vain kasvaa jatkossa. Nyt kaikilla politiikan tasolla tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta muuttuneessa tilanteessa kyetään ajamaan Suomen taloudellisia etuja. Suomi on jälleen kokoaan suurempi toimija.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 27.3.2024.

Julkaistu

Soten ongelmia ei korjata verorahalla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistus konkretisoituu näinä päivinä poliittisille päättäjille, kun aluevaltuustot ja aluehallitukset joutuvat tekemään päätöksiä säästötoimista. Rahat ovat loppu kaikilla hyvinvointialueilla, vaikka esimerkiksi palkkaharmonisointi on vasta alussa. Kaikille lienee selvää, että uudistus oli talouden puolesta holtittomasti hoidettu, ja seuraukset tulevat näkymään vielä vuosikausia. Olen aiemminkin kirjoittanut, että hyvinvointialueiden yhdistämiseen tulee varautua, koska se on vääjäämättä edessä. Suomen kokoiseen maahan 21+1 aluetta valtuustoineen, hallituksineen ja hallintohimmeleineen on yksinkertaisesti liikaa.

Nyt on perusteltua kysyä miten karsittaviin palveluihin oli aiemmin rahaa? Vai oliko silloinkaan? Viime aikoina olemme saaneet lukea selvityksistä, joiden mukaan julkisen sektorin lääkärit ottavat vastaan huomattavasti vähemmän potilaita kuin aiemmin. Muutos lisää lääkäripulaa ja kustannuksia, kun hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan kalliisiin vuokralääkäreihin. Lääkärien tehokasta työaikaa kuluu nyt aiempaa enemmän erityisesti kirjaamiseen, mutta myös lausuntojen ja todistusten tekemiseen. Tässä on nyt vakavan tarkastelun ja muutosprosessin paikka. Lääkärin arvokasta työaikaa ei ole kestävää käyttää kirjaamiseen, jonka aiemmin tekivät sihteerit.

25 vuodessa suomalaisten käynnit terveyskeskuksissa ovat laskeneet 2 000 käyntikerrasta per tuhat ihmistä 1 200 käyntikertaan per tuhat ihmistä. Vuodesta 2008 terveyskeskusten lääkärien määrä on kasvanut noin neljälläsadalla. Tämä kehitys ei ole riittänyt kompensoimaan tuottavuuden romahdusta, sillä samaan aikaan lääkärit on pantu tekemään sihteerien työt. Kirjaamisen lisäksi työaikaa vieviä lausuntoja ja todistuksia on valtavasti aina omaishoidosta ja kuntoutustuesta ajokykyyn sekä lääkekorvauksista edunvalvontaan. Nyt tulee arvioida kriittisesti onko tällainen lausuntotaakka perusteltua, kun seurauksena lääkäreillä on vähemmän aikaa potilastyöhön. Potilastietojen kirjaamisvelvoitetta tulee keventää ja kirjaamista hoitamaan tulee palkata sihteereitä, jotta lääkärit eivät käytä kallisarvoista työaikaansa paperitöihin.

Hyvinvointialueille ei pidä antaa lisää rahaa, koska rakenteellisia ongelmia ei korjata kaatamalla niiden päälle loputtomasti veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Hyvinvointialueiden tulee keskittyä vastuulliseen talouteen ja hoitojonojen lyhentämiseen korjaamalla ongelmien varsinaiset juurisyyt, joista lääkärien työtehon parantaminen on vain yksi väline. Se on kuitenkin väline, jonka seuraukset näkyvät nopeasti potilastyössä ja päivystysten ruuhkien vähenemisenä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa 15.11.2023.

Julkaistu

Omavaraisempaa Eurooppaa, kiitos.

Euroopan unioni on tilanteessa, jossa kansainväliset konfliktit ja pandemia ovat aiheuttaneet haasteita ulkorajoilla ja osoittaneet haavoittuvuuksia toimitusketjujen häiriötilanteissa. Unionin täytyy siksi vahvistaa puolustustaan ja omavaraisuuttaan. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tässä kehityksessä kokoaan selvästi suuremmaksi toimijaksi.

Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan puolustuksen riippuvuus Yhdysvalloista tarkoittaa, että unionin intresseissä on kasvattaa omavaraisuutta puolustusteollisuudessa. Suomessa toimiala on keskittynyt lähinnä Pirkanmaalle, joten maakunnan rooli tulee olemaan huomattava. Tampereella toimii lukuisia puolustusklusterin yhtiöitä ja ala työllistää noin 10 000 ihmistä. F-35 -hävittäjähankinta näkyy sekin vielä vuosikymmenten ajan teollisena yhteistyönä Pirkanmaan yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa meitä ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus ja riittävät toimintaedellytykset ovat ratkaisevia kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat jatkossa strategisten raaka-aineiden saatavuuden, jalostuksen ja kiertotalouden asetuksella, joka edellyttää Euroopassa louhittavien strategisten raaka-aineiden määrän kolminkertaistumista vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tulee hyötyä tästä kehityksestä lisäämällä omaa jalostustaan ja kiertotalouttaan. Vaasan akkutehdas olisi toteutuessaan mainio esimerkki korkeasta jalostusarvosta. Asetuksen mukaan 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus nostaa 15 prosenttiin. Suomella ei ole varaa jättäytyä Euroopan Kongoksi, josta kaivannaiset lähetetään jalostettavaksi muihin maihin. Siksi meidän täytyy jalostusarvoa kasvattamalla varmistaa, että Suomeen jää nykyistä suurempi osuus raaka-aineiden arvosta. Varmistetaan siis paikkamme käynnissä olevan kehityksen hyötyjien leirissä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 8.11.2023.

Julkaistu

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä järkeistettävä

Hyvinvointialueiden tietotekniikan kulut ovat tähtitieteelliset, mutta merkittäviä säästöjäkin on saatavissa. Hyvinvointialueella on nykyisin käytössä satoja tietojärjestelmiä, joista osa on peräisin vuosikymmenten takaa. Suomen julkisella sektorilla ylläpidetään tuhansia eri järjestelmiä, ja joukossa on merkittäviä päällekkäisyyksiä hyvinvointialueiden kesken. Ei tarvitse olla tietotekniikan insinööri ymmärtääkseen, että tällaista järjestelmien sillisalaattia ei kannata ylläpitää. Vanhojen tietojärjestelmien ylläpito ja yhteensovittaminen uusiin vie nimittäin merkittävästi resursseja. Eli veronmaksajien rahaa.

Julkisen sektorin tietojärjestelmiin vuosikymmenten varrella rakentunut himmeli tarvitsee isoa leikkuria, jotta järjestelmiä saadaan vähennettyä nykyisestä ja uusien järjestelmien myötä käytettävyys päivitetään tälle vuosituhannelle. Yksi uusi järjestelmä voi korvata useita vanhoja ja samalla parantaa käyttäjiensä työtehoa. Tekoälyn luomat mahdollisuudet tiedon louhinnassa ja koostamisessa tulee ottaa vakavasti, sillä ne hakevat vertaistaan jo lähitulevaisuudessa. Tietojärjestelmien ylläpito vie rahan lisäksi myös paljon energiaa, joten järjestelmien määrän vähentäminen on myös ympäristöteko.

Esittämäni uudistus ei tarkoita, että julkisen sektorin tulisi itse ryhtyä ICT-tuottajaksi, sillä se ei kuulu valtion tai hyvinvointialueen ydintehtäviin. Tähtitieteellisen kallis Apotti on hyvä esimerkki julkisen sektorin akilleen kantapäästä, eli hankintaosaamisen puutteesta. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa tuleekin käyttää tilaajana tahoa, jolla on riittävän hyvä tietotekniikan hankintaosaaminen ja jolla on asiantuntemusta sote-alan tarpeista ja käytänteistä. Varsinainen tuotanto voidaan sitten tilata yksityisen sektorin yrityksiltä. Se kuitenkin edellyttää, että järjestelmät rakennetaan avoimella lähdekoodilla ja ilman riskiä ajautua niin sanottuun vendor lockiin, eli yhden kaupallisen toimijan vangiksi. Tietojärjestelmien siivoustalkoot olisi hyvä aloittaa pala kerrallaan jo aivan lähivuosina ennen kuin hyvinvointialueita ryhdytään yhdistelemään.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 7.9.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Edessä kipeitä päätöksiä

Maamme suurimmasta hallintouudistuksesta on kulunut puoli vuotta, joten nyt voimme tehdä ensimmäisiä analyysejä uudistuksen onnistumisesta. Palvelujen käyttäjiltä saatu palaute ei ole ollut mairittelevaa. Uusi hallitusohjelma pyrkii korjaamaan tilannetta monipuolisella soten korjaussarjalla ja suitsimalla holtitonta rahankäyttöä. Resurssien ollessa niukat tulee niitä käyttää erityisen vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kriittiset palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Tämä tulee tarkoittamaan aluevaltuustoon valituille päättäjille myös kipeitä päätöksiä ja kompromisseja. Vaalien alla julistetut lupaukset esimerkiksi palveluverkoston pysyvyydestä tulevat jäämään monin paikoin toteutumatta. Se toki tiedettiin jo ennen aluevaaleja.

Toiveajatteluun on houkuttelevaa turvautua, kun arkirealismi on liian karvasta kertoa äänestäjille. Eräs nuori mies totesi äskettäin eduskunnassa, että ”Vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin eläminen velaksi, jotta poliitikko saisi helpommin ääniä taas seuraavissa vaaleissa”. Naulan kantaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa rahat on tuhlattu ja vyötä täytyy kiristää. Monen poliitikon voi olla jatkossa haastavaa kohdata esimerkiksi äänestäjiä, joille on luvannut jokaiseen kuntaan terveyskeskuksen. Nuoruudessani kaduilla oli sanonta, jonka mukaan suu teki lupauksia, joita kroppa ei pystynyt lunastamaan. Nyt on kyse eri toimialasta, mutta analogia on sama. Uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtävät talouden realiteetit, kunhan asiasta puhutaan avoimen rehellisesti ilman katteettomia lupauksia. Raha kun ei vieläkään tule maagisesta taikaseinästä.

Äänestäjien luottamuksen saamiseksi eivät riitä vaalilupaukset, sillä luottamus täytyy ansaita uudelleen ja uudelleen. Meidät aluevaltuutetut on valittu edustamaan kaikkia pirkanmaalaisia, joten edustamme myös sinua. Jostain syystä kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston asioissa vaikuttaa olevan korkeampi kuin oman kunnan asioissa. J.K. Paasikivi totesi aikanaan viisaasti, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Sama pätee myös aluevaltuustoon ja sote-uudistukseen, sillä päättäjät eivät voi puuttua ongelmiin, jos niistä ei ole tietoa. Siksi epäkohtia huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotta sote-uudistukseen jääneitä valuvikoja saadaan korjattua. Monia epäkohtia onkin jo saatu korjattua jopa muutamalla puhelinsoitolla ja sähköposteilla, joten aktiivisuus on ollut valttia. Toiset epäkohdat tarvitsevat sen sijaan lainsäädännön korjausliikettä. Yhteistyö on kuitenkin yleensä ratkaisu.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 28.6.2023.

Julkaistu

Boomeri-isän luottokortti leikattiin kahtia

Kirjoitin viime syksynä tässä lehdessä fiktiivisen tarinan perheestä, jonka tytär oli saanut käsiinsä boomeri-isänsä luottokortin. Nyt tuo kortti on viimein leikattu kahtia ja on tullut aika kääriä hihat. Orpon hallitusohjelman kantavana teemana on valtion talouden tasapainotus, sillä holtittoman neljän vuoden lasku täytyy maksaa. Julkista taloutta vahvistetaan ja taloutta tasapainotetaan peräti kuudella miljardilla eurolla. Se on ryhtiliike, joka tulee ikävä kyllä näkymään myös leikkauksina.

Kyseessä on Suomen historian yrittäjämyönteisin hallitusohjelma, joka korostaa ahkeruutta ja työntekoa. Yhteiskunnassa ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Veronmaksajien hartiat eivät nimittäin kestä, jos saajien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Työn tekemisestä täytyy siksi tehdä kannattavaa jokaiselle elämäntilanteeseen katsomatta ja yrityksiä täytyy kannustaa työpaikkojen luomiseen yksityiselle sektorille. Hallitusohjelma parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi laittomien lakkojen sanktiot vähentävät AY-liikkeen kannustimia järjestää poliittisia lakkoja Suomen pysäyttämiseksi milloin milläkin verukkeella.

Tampereelle ja Pirkanmaalle positiivisia kirjauksia ovat panostukset TKI-rahoitukseen ja liikenteen investointeihin. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahvat klusterit esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja ICT-alalla. Hallitusohjelma kuoppaa viimein pääradan kanssa rinnakkaisen metsäradan toteutumisen, kuten Tamperelainen-lehdessä 1.7.2020 peräänkuulutin. Tämän jätti-investoinnin sijaan kehitetään olemassa olevaa päärataa, mikä on julkisten varojen vastuullista käyttämistä. Lisäksi työ voidaan aloittaa heti ja tuloksia nähdään nopeammin. Tieinvestoinneissa etusijalle tulee asettaa ysitien lisäksi myös kolmostien oikaisu, joka on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien.

Yrittäjät ja työnteko ovat yhteiskuntamme talouden selkäranka. Tämä näkyy varmasti jatkossa aiempaa paremmin. Vain terve talous mahdollistaa hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Julkaistu

Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Julkaistu

Nyt on aika kääriä hihat

Päättyneellä hallituskaudella kiireessä rakennetun sote-uudistuksen tarvitsemat korjaukset nousivat yhdeksi eduskuntavaalien pääteemoista. Toteutuneen sote-uudistuksen päätavoitteet ovat säästöjen ja palvelujen parantamisen sijaan hallinnon ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen sekä yritysten poistaminen sote-alalta ja tukipalveluista. Suomi otti neljässä vuodessa 40 miljardia euroa lisää velkaa, josta 11 miljardia ei liittynyt kriiseihin. Rahanmenosta huolimatta terveyspalvelut sakkasivat laajalla rintamalla. Lienee selvää, että nyt on korjaussarjan aika. Yhdessä hallituskaudessa näitä ongelmia ei ehditä korjata.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että sote-alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä. Pitovoiman lisääminen ei riitä, sillä tarvitaan myös vetovoimaa. Hoitajakadon juurisyitä on monia, ja palkka on vain yksi niistä. Johtaminen ja työn arvostus sekä työssä jaksaminen ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä. Lisäksi avustava henkilöstö tulee palauttaa, jotta rajallinen määrä hoitajia kykenee taas keskittymään potilastyöhön siivoamisen, ylimitoitetun päätetyön ja ruokien jakamisen sijaan. Eräs toimiva ratkaisu on kehittää eläköityneille hoitajille malli, jossa he voivat halutessaan jatkaa työuraansa niin, että tällaista työtä verotettaisiin kevyemmin. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia.

Mielenterveysongelmien osalta tilanne on kriisiytynyt hyvin vakavaksi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti ryhtiliike. Tilanteen vakavuus antaa syyn ihmetellä miksi edelliset hallituspuolueet äänestivät terapiatakuun kumoon kesäkuussa 2022 äänin 63-88. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa päätöksentekoa, jotta voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja saada suomalaiset jonoista hoitoon. Siinä tarvitaan myös yksityisiä yrityksiä. Sote-uudistuksen korjaussarjan toteutuminen riippuu seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Vastuullista hyvinvointia ei nimittäin voi rakentaa velkarahalla.

Jocka Träskbäck
aluevaltuuston kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.4.2024.