Disinformaatiota! Keskustelimme informaatiovaikuttamisesta Sebastian Lohjan podcastissa

Olen työskennellyt erilaisissa medioissa vuodesta 1993 lähtien ja tehnyt töitä sosiaalisen median kanssa vuodesta 2007 lähtien. Some ja sen lieveilmiöt ovat siis tulleet matkan varrella tutuiksi, ja nyt 2020-luvulla niiden merkitys on kasvanut valtavasti. Ensin koronakriisin ja rokotusten sekä viime aikoina Venäjän sotatoimien vuoksi. Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen merkitys on parhaillaan suurempi kuin koskaan aiemmin, joten myös medialukutaidon merkitys on huipussaan. Keskustelimme aihesta Sebastian Lohjan podcastissa.

VIDEON SISÄLTÖ

Esittely: 00:00 – 00:25
Ajatuksia disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta 00:25 – 02:25
Sananvapaus ja algoritmit 05:50 – 08:35
Medialukutaito ja disinformaatio 08:35 – 12:15
Salaliittoteoriat 12:15 – 16:45
Millaisin tavoin Venäjä vaikuttaa Suomeen 16:45 – 24:07
Käytös sosiaalisessa mediassa 24:07 – 25:27
Mediakriittisyydestä 25:27 – 31:46
Loppukiteytys 31:46 – 34:07
Loppusanat 34:07 – 34:47

Tilaa Sebastian Lohjan YouTube-kanava tästä.

Yleisradio sensuroi somevideoita kyseenalaisin perustein

Pitkän linjan journalistina ja vuosia Yleisradion asiaohjelmissa työskennelleenä arvostan totuuudenmukaista tiedonvälitystä ja toivoisin sitä myös verorahoitteiselta mediatalolta. Yleisradio on suomalaisten omistama ja kustantama mediatalo, jonka tulisi välittää tietoa neutraalisti ja ilman poliittisia motiiveja. Tässä tavoitteessa on viime aikoina havaittu kuitenkin vakavia ongelmia sekä Suomen geopoliittisen aseman että Naton turvatakuiden ja polttoaineveron vaikutusten virheellisessä uutisoinnissa, mutta vähintään yhtä huolestuttava tilanne on sensuurin osalta. Tällä viikolla Yleisradio nimittäin vaati Twitteriä poistamaan alla olevan videon, jota ei Yleisradion mukaan saisi sisältönsä vuoksi jakaa. Poistovaatimus ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomalaiset veronmaksajat ja suomalaiset yritykset maksavat Yleisradion omat tuotannot, joten ne ovat yhteistä omaisuutta. Mielestäni esimerkiksi yritysten tulisi voida jatkossa hyödyntää Yleisradion omaa tuotantoa nykyistä vapaammin public domain -periaatteella. Paino sanoilla oman tuotannon. Yleisradion omaa uutis- ja ajankohtaisaineistoa tulee jatkossa voida jakaa eri kanavissa myös nyt nähdyllä tavalla muokattuna. Samoin sitä tulee voida käyttää myös esimerkiksi koulujen oppimateriaaleina. 2020-luvulla kuluttaja ei ole enää passiivinen katsoja, vaan aktiivinen mediatuottaja ja -muokkaaja, joka vieläpä maksaa pitkän pennin Yleisradion materiaaleista.

Palataanpa sitten Yleisradion Twitteristä poistamaan videoon. Suomen tekijänoikeuslaki (4 § 2 mom.) ja Euroopan yhteisön tuomioistuin (EUT C-201/13 Deckmyn) sallivat itsenäisinä teoksina niin sanotut parodiaversiot, joihin poistettavaksi vaadittu video voidaan myös lukea. Oikeuskäytäntö ei voi toimia niin, että Yleisradio tai tuomioistuin arvioi koska parodia on onnistunut ja siten laillinen. Oikeuskäytännön mukaan parodia ei saa loukata esittäjäänsä, mutta julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistäminen kaksinaismoralismin osoittamiseksi ei voi olla loukkaavaa.

Mikäli jostain syystä katsottaisiin, että ohjelmista tehdyn koosteen julkaiseminen ei täyttäisi parodian tunnusmerkkejä, tulee silloin kyseeseen tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeus. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Paino sanoilla ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Tämä laajuus käsittää julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistämisen ja julkaisemisen heidän kaksinaismoralisminsa osoittamiseksi. Yleisradion poistama video oli siis laillinen myös sitaattioikeuden perusteella. Ellei olisi, joutuisi Yleisradio lopettamaan monia omia ohjelmiaan.

Summa summarum: YouTubessa, Facebookissa, Tiktokissa, Instagramissa ja Twitterissä on tuhansia Yleisradion videoita, joita Yleisradio ei ole vaatinut poistettavaksi. Koska nyt kyseessä olevan videon poistovaatimus ei ole perusteltavissa juridisesti, on poistovaatimus helposti tulkittavissa poliittisesti motivoituneeksi. Yleisradio halusi poistaa videon, koska se paljasti jotain mitä Yleisradio ei halunnut tulla paljastetuksi. Samoista syistä Yleisradio vaati taannoin poistamaan myös Tuntematon sotilas -elokuvaan liittyneen woke-henkisen haastattelupätkän, jonka voit katsoa tuosta yläpuolelta.

PS: Lopuksi kiitän vielä Yleisradiota kattavista media-alan koulutuksista, joihin sain vuosien ajan osallistua sekä Poliisi-tv:ssä että YLE Radio- ja TV-instituutissa ja Adultan Radio- ja TV-opistossa. Yleveronmaksajien piikkiin tietenkin.

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.

Podcastien ilosanomaa vuodelta 2005 – markkina ei ollutkaan vielä valmis läpimurtoon

Podcastit ovat betonoineet viimein asemansa myös suomalaisessa mediakentässä, mikä on hieno asia. Nykyisin jokainen tietää mitä podcast tarkoittaa, mutta 16 vuotta sitten tilanne oli hieman toinen. Kävin läpi vanhoja lehtileikkeitä, joista löytyi muutama mielenkiintoinen artikkeli vuosilta 2005-2007. Tuolloin levitimme podcastien ilosanomaa, mutta myöhemmin kuitenkin selvisi, että suomalaiset eivät tuolloin olleet vielä valmiita uuden mediamuodon läpimurtoon. Siksi päätimme tuolloin jättää podcastit toistaiseksi ja keskittyä niiden sijaan videosisältöihin ja videopodcasteihin. Jälkikäteen arvioituna päätös oli tuossa tilanteessa aivan oikea.

(Kuvassa Sunrise Avenue Staran videopodcast-haastattelussa Tammerfesteillä heinäkuussa 2007)

Staran videopodcasteja tehtiin yhteistyössä Nokian matkapuhelinten kanssa, sillä Staran sisällöt olivat sisäänrakennettuna esimerkiksi jokaisessa N95 ja N8 -puhelimessa. Videot saivatkin välitömästi suuren suosion, vaikka mobiilivideoiden markkina oli tuolloin vasta kehittymässä ja laitteita niiden mobiiliin lataamiseen ja katsomiseen ei ollut vielä juurikaan markkinoilla. Yhteistyö Nokian kanssa toimi Staran sisällöille täydellisenä vetoapuna. Nyt onkin hyvä tilaisuus kiittää Nokiaa luottamuksesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä mobiilivideoiden kehitystyössä.

Maaliskuussa 2006 tehdessämme vielä äänimuotoisia podcasteja kehitimme Staraan aivan uudenlaisen podcast-palvelun, jossa julkkikset kykenivät tekemään faneilleen podcasteja soittamalla kännykällä tiettyyn numeroon. Mukana olivat muun muassa Popstars-voittajayhtye Jane, rockyhtye Technicolour ja ruotsalainen teinitähti Amy Diamond, jotka soittelivat kuulumisiaan suoraan tien päältä kännykällä ja tiedostot julkaistiin sen jälkeen Starassa fanien iloksi. Teknisesti palvelu toteutettiin Memorandum International Oy:n kanssa yhtiön kehittämällä mprec.com-teknologialla.

Kirjoitan tämän blogipostauksen, koska arkistoja skannatessa tuli eteen vuodelta 2005 lehtileikkeitä, jotka valottavat hyvin miten suomalaisia käyttäjiä yritettiin tuolloin saada podcastien käyttäjiksi. Tosin ratkaisevat 10 vuotta etuajassa, koska uuden mediamuodon omaksuminen ottaa aina aikaa eikä podcastien langattomaan lataamiseen sopivia mobiileja päätelaitteitakaan ollut vielä tuolloin markkinoilla. Noilta ajoilta on yhä tallessa muun muassa domainit podcast.fi ja vodcast.fi, joille pitänee keksiä lähiaikoina jotain tehokasta käyttöä.

KAUPPALEHTI 25.10.2005

UTAIN 10.11.2005

AAMULEHTI 23.11.2005

TIETOKONE 7.10.2005

MUSIIKKI & MEDIA 2007

Jocka Träskbäck Juttukulma-podcastissa 5.4.2021 – asiaa yrittäjyydestä, taloudesta ja koronakriisistä

Käväisin tänään vieraana Ilkka Heikkisen isännöimässä Juttukulma-podcastissa, jossa keskustelimme kahden ja puolen tunnin ajan työurastani, politiikasta, yrittäjyydestä ja maailman menosta hyvin laajalla skaalalla. Aiheina olivat päivänpolttavista kysymyksistä esimerkiksi hallituksen johtajuusvaje ja hämmentävä koronasekoilu sekä tietenkin valtiontalouden tarkastusviraston talousepäselvyydet.

Hieman laajemmista aiheista keskustelua käytiin esimerkiksi yrittäjyydestä ja sen merkityksestä suomalaisten tulevaisuudelle sekä sote-sekoilusta, koulujen yrittäjyyskasvatuksesta ja vajavaisesti taloustaitojen opetuksesta puhumattakaan puolen miljoonan suomalaisen ulosotosta ja 400 000 suomalaisen maksuhäiriöistä ja miten asiat tulisi mioelestäni ratkaista seuraavassa oikeistohallituksessa. Siinä samassa, joka joutuu tekemään poikkeuksellisen rajuja toimia vasemmistohallituksen jälkien korjaamisessa.

Kuuntele ja tilaa Juttukulma-podcastit alla olevista linkeistä.

YouTube
Spotify
Soundcloud

TikTok on nuorille myös merkittävä uutismedia – medialukutaitoon panostettava

Sosiaaalisen median aikakaudella somepalvelujen kehitys on nopeaa, ja erityisesti somenatiivien lasten ja nuorten vanhempien on usein hankala pysyä perässä instojen, snäppien ja tiktokien ristitulessa. Jättisuosioon maailmalla noussut kiinalainen TikTok on vanhempien keskuudessa vielä melko heikosti tunnettu sovellus, vaikka sen käyttäjämäärä on erittäin merkittävä myös suomalaisnuorten keskuudessa.

TikTokin perusajatus on julkaista ja levittää lyhyitä videoita, joista käyttäjät halutessaan tykkäävät. Alunperin pääosassa olivat lähinnä tanssivideot, mutta käyttäjästä riippuen ne ovat jääneet jo taka-alalle. Poikkeuksellisen TikTokista tekee sen aivan ylivertainen algoritmi, joka valitsee jokaiselle katsojalle oman videovirran juuri hänen omien mieltymystensä perusteella.

”Nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin sosiaalisen median välityksellä ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja.”

Supertehokkaan algoritminsä ansiosta TokTokilla on vertaansa vailla oleva kyky saada katsoja koukutettua jopa tuntikausiksi. Jos katsoja pitää tanssivideoista, saa hän niitä tuutin täydeltä. Jos taas liike-elämästä, bisnesvinkeistä ja ihmisten tunteikkaista kohtaamisista, saa hän niitä. Tilanne on sama myös muiden sisältöjen suhteen. Algoritmi tietää mitä käyttäjä ei vielä itsekään tiedä haluavansa.

TikTokia koskevissa keskusteluissa jää kuitenkin usein huomioimatta palvelun merkitys uutisvälittäjänä. Oli käyttäjän kiinnostuksen kohde sitten mikä tahansa, tarjoaa TikTok hänelle välähdyksiä ajankohtaisista uutisista. Nykyisin jo 150 maassa toimivalla palvelulla on 500 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, joten sen merkitystä uutismediana ei tule missään nimessä väheksyä. Päinvastoin.

Valtava käyttäjämäärä mahdollistaa sen, että uutisista saa usein ensi käden tietoa nopeammin kuin uutistoimistoilta tai Twitteristä. Esimerkiksi Beirutin räjähdyksestä levisi TikTokissa kymmenittäin laadukkaita videoita jo silloin, kun perinteisissä uutismedioissa vasta laadittiin ensimmäisiä artikkeleita. Jos jonkin uutistapahtuman voi videoida, on se todennäköisesti jo TikTokissa.

”Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan valeuutisten levittämiselle.”

Meidän aikuisten tulisi huomata, että nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja. Tästä syystä somepalveluissa piilee myös vaaroja. Tänä syksynä TikTokissa levisi itsemurhavideo, joka päätyi myös monien lasten silmiin. Vanhempien tulisikin pitää lapset poissa somepalveluista. Itse vetäisin ikärajan vähintään 10 – 13-vuotiaisiin. Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan myös  tahalliselle valeuutisten levittämiselle. Tulevaisuudessa myös uskottavan näköiset deep fake -videot julkisuuden henkilöistä ja poliitikoista tulevat olemaan riski tiedonvälitykselle.

Sosiaalisen median palvelut ovat tulleet jäädäkseen, joten vanhemmat eivät voi enää valita mistä nuoret uutisvirtansa hankkivat. Vanhempien ja koulujen tehtäväksi jää silloin medialukutaidon opettaminen. Merkittävään rooliin noussut medialukutaito on tarpeen niin sosiaalisissa kuin perinteisissä medioissa. 2000-luvulla kaikkeen uutisointiin tulee suhtautua terveen kriittisesti ja pohtia sisältöjen mahdollisia motiiveja. Lisäksi Yhdysvalloissa TikTokia syytettiin taannoin heikosta tietoturvasta sen kiinalaisen taustan vuoksi, mutta se onkin jo aivan toisen keskustelun paikka.

Vanhempien tärkein tehtävä on seurata mitä nuoret somessa tekevät ja keskustella nuorten kanssa avoimesti somesisällöistä ja yhteisistä pelisäännöistä. Samalla vanhemmat voivat ladata palvelun myös itselleen ja seurata mitä heidän nuorensa siellä julkaisevat. Vanhemmat voivat itsekin koukuttua esimerkiksi TikTokin videoihin vaikkapa ruoanlaitosta, tanssista, markkinoinnista tai auton fiksauksesta. TokTokin sisältökirjo on rajaton.

Uutiskoneet viritettävä sosiaalisen median aikakaudelle

JULKAISTU 6.10.2019 Viestinnässä eletään parhaillaan historiamme hektisintä aikakautta, jonka myötä vakiintuneet tavat joudutaan heittämään roskakoriin muutaman vuoden välein. Kuopion tragedian myötä ryhdyin taas kerran pohtimaan perinteisten medioiden roolia tiedonvälityksessä sosiaalisen median aikakaudella. Siinä on nimittäin vielä paljon kehittämistä.

2000-luvun alkuvuosina internetin nousu yllätti jokaisen perinteisen mediatalon housut kintuissa, mutta sittemmin tilanne on tasaantunut. Tavallisten uutispäivien käytänteet ovat toimituksilla nykyisellään hyvin hallussa, mutta mediataloilla on vielä paljon kehitettävää suurissa ja nopeatempoisissa uutistapahtumissa.

Kuopion tragediassa sosiaalisen median merkitys jäi melko vähälle, mutta niin ei välttämättä tarvitsisi olla. Perinteinen toimittajan henkilökohtaisesti paikan päällä tekemä journalismi on ja tulee jatkossakin olemaan avaintekijä, mutta kansalaisten sosiaaliseen mediaan tuottamaa sisältöä tulee jatkossa nostaa keskiöön paljon nykyistä näkyvämmin.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n kriisiraportointia käsittelevä raportti Social Media at BBC News: The Re-Making of Crisis Reporting on mielenkiintoinen paketti, jossa aihetta käsitellään monelta kantilta. Tulevaisuudessa varsinkin hektisissä uutistapahtumissa toimitusten tehtävä on perinteisen journalismin lisäksi kuratoida, faktatarkistaa, taustoittaa ja varsinkin yhdistellä sosiaalisessa mediassa julkaistua materiaalia.

Kuva: Social Media at BBC News: The Re-Making of Crisis Reporting

BBC on tästä paras esimerkki myös siksi, että se on pisimmällä sosiaalisen median valjastamisessa tutkivan journalismin välineeksi. Jotkut ehkä muistavat vielä Sudanin Khartumissa kesäkuun alussa tapahtuneen massamurhan, jossa maan armeija, poliisivoimat ja puolisotilaalliset joukot iskivät kansalaisia vastaan. Tapahtumat tallentuivat sosiaalisessa mediassa satoihin kuviin ja videoihin, joista BBC:n toimitus kokosi myöhemmin hämmästyttävän tarkan tilannekuvan tapahtumien etenemisestä hetki hetkeltä. Se oli tulevaisuuden kansalaisjournalismia parhaimmillaan.

Suomalaiset mediatalot ovat toivottavasti jo kehittämässä somesisältöjä tehokkaasti hyödyntäviä toiminnallisuuksia, sillä merkittävä uutistapahtuma ei koskaan varoita tulostaan ennakkoon. Koneiston täytyy käynnistyä minuuteissa, ja kaikkien pitää tietää silloin oma tehtävänsä. Ellei tällainen hanke ole jo vireillä, tulee sellainen käynnistää ensi tilassa. Muussa tapauksessa kehitys ajaa perinteisten mediatalojen ohi kuten se teki 2000-luvun alkuvuosina internetin myötä. Mediatalojen tulee ottaa nykyistä aktiivisempi ote somesisältöjen hyödyntämisessä uutistoiminnassa.

Kirjoittaja on vuodesta 1993 lähtien journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

FM-radio jäämässä historiaan – tulevaisuus on digitaalinen

JULKAISTU 16.12.2019 Olen vuodesta 2005 saakka kirjoittanut eri foorumeissa ja luennoinut seminaareissa, että FM-radio tullaan vääjäämättä ajamaan alas myös Suomessa. Syynä on muun muassa analogisten lähetysten kalleus, sillä jo yksin Yleisradio maksaa Digitalle vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustin Musiikki & Media -seminaarin puheenvuorossani, että alasajo tapahtuisi vuoteen 2016 mennessä, mutta ennustu oli merkittävästi etuajassa. Suurin muutos oli, että vuonna 2018 päätettiin vielä jakaa uudet radiotoimiluvat. Todennäköisesti viimeistä kertaa. Muutos digitaaliseen bittivirtaan on kuitenkin vääjäämätöntä, ja 130-vuotiaan FM-teknologian keinotekoinen tekohengittäminen on 2020-luvulla enää turhaa. Sitä se on myös autoissa.

Samanlainen keskustelu analogisesta jakeluverkosta käytiin taannoin television kohdalla, kunnes lopulta analoginen verkko lopetettiin vuonna 2007. Sitä edelsi kuitenkin vuosina 2003-2007 DVB-H -digikokeilu, jossa olin mukana AdMobi-hankkeen kautta. DVB-H ei kuitenkaan tullut merkittävään käyttöön, koska IP-verkko toi videot ja television älypuhelimiin. Samoin tulee käymään myös FM-radiolle, jossa analogisella verkolla tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä varajärjestelmän rooli. Yleisradion edellinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi taannoin Slush Musicissa, että vuonna 2030 FM-radio on enää varajärjestelmä. Hän oli nähdäkseni oikeassa. EU:n uuden telepakettidirektiivin mukaan uusissa autoissa on oltava maanpäällinen digiradiovastaanotin, mikä on perusteltua ja ymmärrettävää. Mikäli Suomi onnistuu nyt neuvottelemaan asian EU:n kanssa suopeasti, tulee FM-radion kohtalon hetki olemaan Suomessa nyt alkavan kymmenvuotisen radiolupakauden päättymisen hetkellä 31.12.2029.

Yksi merkittävä ongelma EU:n esityksessä kuitenkin on. Se nimittäin ajaa FM-digilähetyksiin jostain syystä vanhentunutta DAB-teknologiaa, jonka käyttö lopetettiin Suomessa jo 15 vuotta sitten, kun sitä oli ensin kokeiltu vuosina 1997-2005. Olin itsekin 2000-luvun alkupuolella mukana testaamassa DAB-lähetyksiä eräässä demohankkeessa. Suomella ei ole syytä ottaa kehityksessä isoa askelta taaksepäin ja palata vanhaan teknologiaan. EU on oikeassa siinä, että uusissa autoissa pitää jatkossa olla digivastaanotin, mutta DAB-vastaanotin sen ei kuitenkaan pidä olla. Ei vaikka Norjassa FM-radio korvattiin taannoin DAB-teknologialla. Meillä Suomessa on ollut jo vuosia käytössä toimiva mobiili IP-verkko, jonka kautta radiota on jaettu henkilöautoihin Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Matkapuhelinten välityksellä jo edelliseltä vuosikymmeneltä saakka. Kymmenissä tuhansissa uusissa suomalaisissa autoissa on jo nyt maanpäällinen digiradiovastaanotin, joskin eri formaatissa kuin EU haluaisi.

IP-vastaanotin mahdollistaa tuhansien radiokanavien kuuntelemisen verkon yli. Meillä on siis jo käytössä maanpäällinen digitaalinen verkko, joten meidän ei pitäisi enää tehdä kalliita investointeja jo kokeiltuun ja sittemmin vanhentuneeseen DAB-teknologiaan, lähettimiin ja vastaanottimiin. Valtava määrä suomalaisia kuuntelee nykyisin radiota älypuhelimella, jossa ohjelmavirta muodostuu nimenomaan bittivirrasta. Olen itse kuunnellut radiota niin autossa kuin kotonakin lähes pelkästään digitaalisesti jo viiden vuoden ajan. Perheemme ainoa FM-radio löytyy nimittäin lastenhuoneesta. Suomen ei tule ottaa kehityksessä takapakkia, vaan lakkauttaa FM-lähetykset hallitusti vuonna 2030, jolloin kansalaiset ovat jo siirtyneet internetin välityksellä jaettavaan radioon. Kallista tuplajärjestelmää ei tarvita.

Kuten jo vuonna 2005 totesin, FM-verkko tullaan ajamaan vääjäämättä alas myös Suomessa. Emme voi 2020-luvulla takertua menneiden aikojen analogiaan, kun tulevaisuus on digitaalinen. Suomen ei tule myöskään tehdä jättimäisiä investointeja vanhentuneeseen teknologiaan vain koska EU niin esittää. Sen sijaan meidän tulee siirtyä suoraan IP-verkkoon, joka on toiminut hyvin jo vuosien ajan ja toimii jatkossakin. FM-vastaanotin on kuitenkin hyvä pitää jokaisessa kodissa kaapin perällä mahdollisia kriisitilanteita varten.

Kirjoittaja on 26 vuotta journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Kolumni: Kriisistä löytyy kehityksen hopeareunus

Koronakriisi on sysännyt Suomen kurimukseen, jollaista ei ole nähty sitten 1990-luvun laman. Jos silloinkaan. Synkällä pilvellä on kuitenkin usein myös hopearenus, jota voi olla synkimpinä hetkinä vaikea havaita. Monia kriisiaikoja kokeneet yrittäjät kuitenkin tietävät, että nimenomaan kriiseillä on taipumus saada aikaan kehitystä, joka on usein kuplinut pinnan alla jo pidempään.

Vaikka olemme yhä kriisin keskellä ja tautihuippukin on vasta edessä, on jo nyt selvää, että Suomi on joutunut pakon edessä ottamaan historiansa suurimman digiloikan. Koululaiset, yritykset, vanhukset ja muut suomalaiset ovat ottaneet tehokäyttöön teknologioita, jotka ilman kriisiä olisivat saavuttaneet saman käyttöasteen vasta vuosien päästä. Tuskin kukaan olisi voinut vuosi sitten uskoa, että opettajat kautta maan pitävät vuonna 2020 oppitunnit etäyhteydellä ja että hoivakodin mummon suosikkitablettia ei niellä.

26 vuotta yrittäjänä on opettanut minulle, ettei mikään nopeuta tuotekehitystä ja liiketoiminnan kehitystä yhtä paljon kuin kriisi. Silloin kaivetaan esiin ideat ja ajatukset, jotka ovat matkan varrella jääneet pöytälaatikkoon. Yhtä lailla kriisissä tehostetaan toimintaa karsimalla ylimääräisiä rönsyjä. Yritykset tekevät parhaillaan kehitystyötä, jonka hedelmiä saamme poimia pitkälle tulevaisuuteen. Kriisin jälkeen ei nimittäin ole enää paluuta vanhaan.

Suomi on koronakriisissä osoittanut muulle maailmalle, että tuotekehityksemme ja innovaatiomme ovat maailman huippuluokkaa. Terveysteknologia on Suomessa maailman kärkitasoa, ja siitä voimme kaikki olla ylpeitä. Korkean teknologian yrityksemme taistelevat nyt pandemiaa vastaan aivan eturintamassa, joten Suomi on aidosti kokoaan suurempi tekijä globaaleilla markkinoilla. Toivottavasti opimme panostamaan jatkossa enemmän pienen maamme kilpailukyvyn parantamiseen ja erityisesti siihen missä me olemme maailman parhaita. Usko omaan tekemiseen on siinä avainasemassa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä kolumnina 22.4.2020.

Suomen talouskehitys taantuu vauhdilla – hallitus kuin tosielämän Big Brother

Viime viikolla saimme kuulla kuinka suuri osa äänestäjistä on tyytyväinen vihervasemmiston hallituksen toimiin. Syvimmällä vasemmistokuplassa elävät uskaltautuivat jopa ylistämään somessa julkisesti hallituksen talouspolitiikkaa, joka on kuitenkin tosielämässä saanut rajua kritiikkiä jokaiselta talouden perusteet ymmärtävältä. Mainittakoon niistä vaikkapa EU, IMF, Fitch, valtiontalouden arviointineuvosto ja valtionvarainministeriö. Asiantuntijoiden raportit eivät jätä arvailun varaa, mutta punaisessa kuplassa elävien nettosaajien mielestä tämä kaikki näyttää tietenkin silkalta naminamilta ja hattaralta. Tunne on varmasti samanlainen kuin aamuneljältä taksijonossa pizza kädessä housuihinsa laskevalla. Kummallakaan ei ole huolta huomisesta.

Suomen pääasiallinen ongelma on parhaillaan se, että maamme taloudesta on päättämässä hallitus, jolle ilmastonmuutoksen ja Kreikan pakolaislasten valokeilassa hyvesignalointi on tärkeämpää kuin Suomen talouden kestävyys ja tulevaisuus. Kauhalla ei voida tietenkään vaatia, kun on lusikalla annettu. Tuloksena on nyt medioissa nähtävä tosielämän Big Brother, jossa viisi naista on suljettu Valtioneuvostoon kameroiden eteen. Edellisessä viikkotehtävässä oli nokitella siitä kenellä on suurin ilmastotavoite. Seuraavaa viikkotehtävää odotetaan jo kauhunsekaisin tuntein. Itse veikkaan sen liittyvän sukupuoliroolien häivyttämiseen kartalta tai unisex-vessojen määräämiseen pakolliseksi.

Eurostat 20.2.2020.

Samaan aikaan tosielämässä Suomen talouskehitys on jo vetänyt käsijarrusta, sillä Talenomin selvityksen ja Eurostatin tilaston mukaan se otti takapakkia jo loka-joulukuussa 2019. Eurostat kertoo, että Suomen bruttokansantuote heikkeni 2019Q4 edelliseen verrattuna peräti 0,4 prosenttia (kuvassa). Rinteen/Marinin hallitukselta kesti siis vain muutama kuukausi kääntää Suomi talouskasvusta kohti taantumaa. Näissä luvuissa ei ole vielä edes mukana koronaviruksen aiheuttamaa talouskurimusta, jossa tavarat tulevat ensi kesänä loppumaan kaupoista ja tehtaita uhkaavat seisokit kiinalaisten tavaroiden ja komponenttien loppuessa. Marinin hallitus ei ole ottanut vielä askeltakaan valmistautuakseen vääjäämättä iskevään koronakaaokseen. Hyvesignaloinnin valokeilassa paistattelu on viisikolle tärkeämpää kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, tulevien sukupolvien velan minimointi tai Suomen kansallisen kilpailukyvyn varmistaminen maailmanmarkkinoilla.

Summa summarum, jokainen päivä nykyistä sirkusta tulee kalliiksi. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei ole syyttä suotta pysytellyt aktiivisesti poissa tyttöviisikon yhteiskuvista ja otsikoista, vaikka hän samaan hallitukseen kuuluukin. Jokainen ymmärtää, että maatamme uhkaa holtittoman taloudenpidon aiheuttama mahalasku, jota seuraava oikeistohallitus joutuu korjaamaan rajuilla leikkauksilla vuosikausien ajan. Siihen päälle näyttää lisäksi tulevan myös koronaviruksen aiheuttama kansainvälinen talouskaaos. Nyt jos koskaan hallituksen tulisi keskittyä olennaiseen.

Mainittakoon vielä, että keskustan vaalilupaus ja hallitusneuvottelujen kynnyskysymys oli nimenomaan julkisen talouden tasapaino vuonna 2023. Tällä tietoa tuolloin ollaan vähintään neljä miljardia, eli neljä tuhatta miljoonaa euroa, miinuksen puolella. Todennäköisesti merkittävästi enemmän. Silti keskusta istuu yhä hallituspuudelina Sanna Marinin rapsutettavana. Ja toki kelpaa istuakin, sillä heille tilattiin juuri 680 000 eurolla uusia luksusbemareita. Sanna, Katri, Maria, Li ja Anna-Maja voisivat ryhtyä hiljalleen kaivamaan valkoista lippua ministerisalkusta ja nostaa käden virheen merkiksi. Kunhan  julkiselta nokittelultaan suinkin ehtivät.

”Tämä on Big Brother, teidät on häädetty.”