Kolumni: Ei uusia verokerroksia

Hyvinvointialueiden syntyvaiheessa muutama vuosi sitten Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä pitäisikö hyvinvointialueilla olla oma verotusoikeus, eli tarvitaanko Suomeen uuden hallintokerroksen lisäksi myös uusi verotuskerros. Kuten arvata saattaa, toinen poliittinen puoli kannatti ahkerien suomalaisten verotuksen kiristämistä ja toinen puoli vastusti valtion käsien työntämistä vieläkin syvemmälle palkansaajien taskuihin. Maakuntaveroa perusteltiin esimerkiksi sillä, että sen myötä hyvinvointialueet eivät enää olisi valtion tiukassa talutusnuorassa. Argumentti oli terveen talouden kannalta susi jo syntyessään. Hyvinvointialueiden nimenomaan tulee olla valtion tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, eikä niille pidä antaa avointa sekkiä saati pääsyä kansalaisten rahoihin.

Maakuntavero nousi uudelleen keskusteluihin, kun viime viikolla eräs suomalainen puolue esitti, että Euroopan unionissa pitäisi selvittää mahdollisuuksia ryhtyä verottamaan unionin kansalaisia. Tällaiselle talouden mannerlaattojen muutokselle ei pidä antaa mahdollisuutta. On päivänselvää, että uudet verokerrokset paitsi nostaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta nykyisestä valmiiksi kestämättömästä tasosta myös lisäisivät byrokratiaa ja julkisen sektorin kuluja sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tuloksena olisi unioni, jossa ahkerat ihmiset maksaisivat työllään yhä useamman työkykyisen ja työikäisen elämisen, tulonsiirrot ja entisestään kasvavan julkisen sektorin palkka- ja hallintokulut. Ja jos EU-verotus olisi kerran saatu käynnistettyä, olisi sitä enää mahdotonta saada loppumaan. Oli foorumi sitten Euroopan unioni tai Suomi, ei vastuullisessa taloudenpidossa tule antaa tilaa uusille verokerroksille.

Suomessa hyvinvointialueiden talous on parhaillaan rajusti retuperällä aivan kuten sote-hallintohimmeliä rakennettaessa vuosia sitten ennustimme. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että palkansaajien rokottamisen sijaan hyvinvointialueilla ryhdytään elämään siten, että alueille annetut rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis. Edellisellä hallituskaudella näimme toistuvasti miten ongelmia ratkaistiin kaatamalla niiden päälle velkarahaa. Sellaiseen meillä ja tulevilla sukupolvilla ei olisi ollut varaa. Nyt valtion rahat ovat loppu ja edessä on monenlaisia säästötoimia sen sijaan, että maksajaksi pantaisiin palkansaajat uusien verokerrosten kautta. Suomi ja Euroopan unioni eivät tarvitse yhtään uutta veroa, vaan ne molemmat tarvitsevat tiukkaa ja vastuullista taloudenpitoa sekä kulukuuria. Vain siten rahaa voi riittää myös varsinaisten palvelujen ylläpitoon.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 8.5.2024.

Jocka Träskbäckin juhlapuhe – Porvarillinen Vappu, Tampere 1.5.2024

Arvoisat kuulijat,

Tänään vapunpäivänä Suomessa vietetään työn juhlaa. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu sukupolvien työllä, ahkeruudella ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan. Joillain meistä työura on vasta edessä, toisilla jo takana ja valtaosalla parhaillaan käynnissä. Jokainen työntekijä, yrittäjä ja työnantaja on työn juhlansa ansainnut.

Viime aikoina olemme nähneet suomalaisessa yhteiskunnassa huolestuttavaa polarisaatiota, kun työelämän kehitys on ajanut ohi järjestöistä, jotka ovat yhä kiinni vuosikymmenten takaisissa rakenteissa ja jotka saavat käyttövoimansa yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. 2020-luvulla emme voi enää jaotella ihmisiä työtehtävien perusteella eri kerroksiin, sillä sellainen edustaa tunkkaisia menneisyyden kaikuja.

Järjestelmällisesti rakennettu polarisaatio näkyy kuitenkin parhaillaan maassamme monin tavoin, eikä vähiten tänään, kun sitä käytetään kautta maan myös valtakunnan politiikan välineenä. On selvää, että terve talous, kansainvälinen kilpailukyky ja niiden ansiosta syntyvät työpaikat ovat jokaisen suomalaisen etu. Ilman työtä ja työpaikkoja yhteiskunnalla ei ole varaa tarjota peruspalveluita ja pitää huolta kaikkein heikoimmista. Heistä, jotka huolenpitoa ja tukea eniten tarvitsevat.

Rakkaat ystävät,

Terveessä länsimaisessa yhteiskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Toista ei voi olla ilman toista. Kun valtion käsi on jakanut työllä ja ahkeruudella ansaittua omaisuutta liian monille liian avokätisesti, on kassa tyhjä ja edessä on tervehdyttävä korjausliike. Tänä keväänä tämä ryhtiliike on välttämätöntä toteuttaa. Yhä useampi suomalainen täytyy saada töihin ja kantamaan oma kortensa yhteiseen kekoon. On tärkeää ymmärtää, että julkisen sektorin jo pitkään paisuneiden kulujen leikkaaminen on ahkerien palkansaajien etu. Heidän ei pidä joutua omalla jo valmiiksi raskaalla verotaakallaan kustantamaan työkykyisten ja työikäisten ihmisten toimettomuutta.

Samalla tulee kyetä vastaisuudessa välttämään tilanteet, joissa suomalaisia työntekijöitä ja työnantajia pidetään viikkokausia panttivankina poliittisilla lakoilla vain koska järjestöjen johtoa ei päästetty istumaan lainsäätäjien pöytään. Suomella ja suomalaisilla työntekijöillä ei ole enää varaa sellaiseen kiristykseen. Onneksi meillä on parhaillaan hallitus, joka viimein korjaa tämän valuvian. Vastuullinen päätöksenteko ei yleensä ole suosituinta päätöksentekoa, mutta jonkun se työ täytyy tehdä, jotta valtiolla olisi jatkossakin kyky pitää yllä hyvinvointia myös niille, jotka yhteiskunnan tukea kaikkein eniten tarvitsevat. Orpon hallitus on tehnyt tässä asiassa vastuullista ja kauaskantoista politiikkaa kestävämmän valtiontalouden eteen.

Rakkaat ystävät,

Valtion tärkein tehtävä on varmistaa omien kansalaisten turvallisuus. Suomi liittyi vuosi sitten Atlantin puolustusliitto Natoon, joka antaa meille suojaa itäistä uhkaa vastaan. Viime päivinä Tampereella onkin nähty esimerkiksi yhdysvaltalaisia Apache-helikoptereita. Tämä aktiivinen kansainvälinen yhteistyö osaltaan varmistaa, että Suomi ei ole enää koskaan yksin, ja että maamme on jatkossa entistä selkeämmin osa läntistä arvoyhteisöä.

Turvallisuus on Suomessa ja Euroopan unionissa keskeinen teema tulevina vuosina. Siinä missä moni unionin jäsenvaltio on jo pitkään laistanut puolustuksen ylläpidosta, on Suomi näyttänyt esimerkkiä siitä miten asiat hoidetaan aggressiivisen itänaapurin kyljessää. Euroopan unionin tulee seuraavalla parlamenttikaudella panostaa turvallisuuteen niin sisäisesti kuin ulkorajoillaan. Lisäksi unionin tulee lisätä puolustuksensa omavaraisuutta, mikä tulee näkymään positiivisesti Suomen ja Pirkanmaan puolustusklusterissa.

Suomen turvallisuutta ja maanpuolustusta ei kuitenkaan ole varaa hoitaa, ellei valtion talous ole kunnossa. Siksi työ, talous ja turvallisuus ovat kaikki kiinteästi sidoksissa toisiinsa niin tänään kuin huomennakin.

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi kiittää jokaista ahkeraa työntekijää, työnantajaa ja yrittäjää arvokkaasta panoksestanne suomalaisen työn ja yhteiskunnan eteen. Näillä sanoilla toivotan hyvää porvarillista vappua teille jokaiselle.

Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa

Suomen rooli EU:n turvallisuudessa -seminaari 23.4.2024

Pirkanmaan Ryhtiliike ry. järjestää tiistaina 23.4.2024 kello 08.30-11.00 Helsingin Suomalaisella Klubilla Suomen rooli EU:n turvallisuudessa -seminaarin. Tilaisuudessa ajankohtaisia Suomen puolustusklusterin kuulumisia valottavat huippuasiantuntijat.

SEMINAARIOHJELMA

08.30 – 08.50 Aamupala

08.50 – 09.00 Avaussanat
Jocka Träskbäck, eurovaaliehdokas

09.00 – 09.30 Suomen rooli EU:n turvallisuudessa
Antti Häkkänen, puolustusministeri

09.30 – 10.15 Nato ja Suomen puolustusteollisuus – liittymisen vaikutukset ja mahdollisuudet
Petri Reiman, liiketoimintajohtaja, Insta Advance Oy

10.15 – 11.00 Puolustustarviketeollisuuden ja valtioiden osuus EU:n Ukrainan tuessa
Raimo Helasmäki, toimitusjohtaja, Nammo Lapua Oy

11.00-11.45 Yhteiseurooppalaiset hankkeet puolustusteollisuudessa
Jussi Järvinen, Executive Vice President, Patria Oyj

11.45-12.00 Keskustelu ja yhteenveto

ILMOITTAUDU MUKAAN TÄSTÄ.

Seminaarilipun hinta 490 euroa sisältäen aamiaisen ja seminaariohjelman. Kahden lipun hinta 800 euroa. Ilmoittautuminen on sitova. Voit maksaa lipun tai liput tukiyhdistyksen tilille tai tukiyhdistys voi lähettää lipuista laskun. Kerrothan toiveesi linkin takana avautuvalla lomakkeella.

Yrittäjien ääni kuuluviin EU-parlamentissa

Suomessa on 280 000 yrittäjää, joista 200 000 yksinyrittäjiä. Nämä ovat yhteiskuntamme selkäranka, jota ilman ei olisi työpaikkoja, hyvinvointia ja peruspalveluita. Yrittäjät tarvitsevat aktiivisempaa edunvalvontaa niin eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissa, sillä uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kotimainen YEL-kriisi ja EU-direktiiviin perustuva arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen ovat osoittaneet, että molemmissa foorumeissa päättäjien joukkoon tarvitaan enemmän aitoja yrittäjiä, jotka tietävät mitä yrittäjän arki on, miten otetaan yrittäjäriskiä ja miten luodaan uusia työpaikkoja. Puhumattakaan sääntelyn vähentämisestä ja yrittäjyyden kannustimien tärkeydestä. Euroopan unioni on tässä keskeisessä asemassa.

Peräti kaksi kolmannesta Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista, joten parlamentilla on sääntelyssä ja sen purkamisessa ratkaisevan tärkeä rooli. Suomen tulisi viimein kyetä irtautumaan mallioppilas-syndroomasta, jossa unionin lainsäädäntöä tulkitaan ensin pilkulleen ja sitten varmuuden vuoksi vieläkin tiukemmin. Monissa muissa maissa EU-sääntelyä tulkitaan luovemmin ja pidetään kiinni kansallisista eduista. Sillon tilanne voi olla paikallisille yrityksille jopa kilpailutekijä. Suomessa tulisikin kroonisen nöyristelyn sijaan käyttää luovaa ajattelua ja tervettä järkeä.

Euroopan unionista puhuttaessa ei voida sivuuttaa EU-tukirahoja. Perisuomalainen ”Ei tartte auttaa” -mentaliteetti tulisi unohtaa. Suomalaiset yritykset eivät nimittäin voi saada tukirahaa, jos sitä ei aktiivisesti haeta. Yhteiskunnan etu olisi auttaa yrityksiä aktiivisemmin hakemaan tukirahoja ja luotsata yrityksiä byrokratiaviidakossa. Suomen saannon lisääminen EU-tukirahoista tulee olla keskeisenä tavoitteena. Nykyiset joustot valtiontukisäännöissä vääristävät kilpailua jäsenmaiden välillä. Suomen tulee edistää valtiotukisääntöjen palauttamista eikä Suomen tule hyväksyä uusia joustoja valtiotukisääntöihin. Nykyinen tilanne heikentää perusteetta suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Euroopan parlamentin piti nyt päättyvällä kaudella vähentää sääntelyä, mutta suunta olikin päinvastainen. Sen sijaan, että unioni olisi lisännyt jäsenmaiden päätösvaltaa ja keskittynyt ylätason linjauksiin, on se ryhtynyt puuttumaan jopa pullonkorkkeihin ja muuhun näpertelyyn. Puhumattakaan maa- ja metsätalouden lisääntyvästä byrokratiasta, sääntelystä, raportoinnista ja monitoroinnista. Seuraavan komission ja parlamentin täytyy tehdä ryhtiliike ja keskittyä taas olennaiseen. 30 vuoden yrittäjäkokemuksella olen vakuuttunut, että yritykset tulevat mainiosti toimeen myös ilman ulkopuolista mikromanageerausta. Samalla tulee huomata, että viime kädessä kuluttajat joutuvat tällaisen turhan sääntelyn ja byrokratian maksajaksi. Euroopan unionin arvostuksen ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että sen tuottama lainsäädäntö on tarpeellista, perusteltua ja ymmärrettävää.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu kokoomuksen verkkosivuilla 27.3.2024.

Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä

Pirkanmaan elinvoimaseminaarissa Virrat palkittiin yrittäjyyden eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Tampereen kaupunkiseutu on sekin hyvä esimerkki yrittäjyydelle suosiollisen kasvualustan rakentamisesta. Hyvinvointi ei synny veroista, tulonsiirroista tai ammattiliitoista, vaan se syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Niiden seurauksena Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja verotuloja, joilla voidaan rahoittaa yhteiskunnan peruspalveluita jokaiselle.

Parhaillaan ammattiliitot pitävät kansantaloutta panttivankina, koska ay-johtajia ei enää päästetty säätämään lakeja eduskunnan puolesta. Demokratian halveksumisen lisäksi nämä poliittiset lakot heikentävät yhteiskunnan kantokykyä ja johtavat taloudellisten vahinkojen lisäksi työpaikkojen menettämiseen ja julkisten palvelujen uusiin leikkauksiin. Kansantaloutemme ei ole kasvanut 15 vuoteen, koska Suomessa ei ole kyetty toteuttamaan muualla jo aiemmin tehtyjä työelämän uudistuksia. Mikäli haluamme turvata tulevaisuuden peruspalvelut, muutoksen viimeinen hetki on nyt. Poliittinen lakkoilu ei voi siihen vaikuttaa.

Yhteiskunnan kantokyky on suoraan riippuvainen siitä kuinka moni työkykyinen kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Työttömyysturvan tulisi olla kuin työelämään palauttava trampoliini, mutta liian monelle se on kuin kiinni tarttuva hämähäkinverkko. Työelämää täytyy siksi uudistaa työntekoon ja yrittäjyyteen kannustavaksi. Yrittäjyyden kannustimissa on parhaillaan vakavia haasteita, sillä yrittäjiä perusteettomasti kurittava YEL-kriisi on yhä ratkaisematta ja EU:n pienyritysdirektiiviin perustuva arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto rokottaa sekin ensi vuoden alusta lähtien pienten ja sivutoimisten yrittäjien toimintaa. Nämä seikat tulee pikaisesti ratkaista.

Suomen valtion rahat ovat loppu ja työelämään tarvitaan nopeasti rakenteellisia uudistuksia, jotta käänne parempaan olisi mahdollinen. Pienten yritysten keskuudesta nousevat ne tulevaisuuden menestyjät ja työllistäjät, jotka rahoittavat suomalaisten julkiset palvelut seuraaville sukupolville.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 20.3.2024.

EU-asetus hankaloittaa reserviläistoimintaa

Euroopan unionin viime vuonna voimaan astunut lyijyhaulikielto tuottaa ongelmia metsästykseen sekä urheiluammuntaan ja reserviläistoimintaan. REACH-asetus kieltää lyijyhaulien käytön alle 100 metrin päässä kosteikoista, joita on tuhansien järvien maassa mittaamaton määrä. Asetus rajoittaa myös ampumaratojen käyttöä, sillä osa niistä sijaitsee 100 metrin suojavyöhykkeellä. Reserviläisille harjoittelu ampumaradoilla on olennainen osa toimintakyvyn ylläpitämistä, joten syntynyt tilanne ei ole vapaaehtoisen maanpuolustuksen etujen mukainen.

Suomen pinta-alasta noin 20 prosenttia on Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa, kun mukaan lasketaan turvemaat. Määritelmässä kosteikoiksi tulkitaan turvemaiden lisäksi vaikeakulkuiset suot, leveät purot ja vesijättömaat. Tukes teki kuitenkin linjauksen, että kosteikon määritelmä tarkoittaa näkyvää vettä. Tämä linjaus ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova ja jättää tulkinnanvaraa. Merkittävä osa metsästysmaista edellyttää jatkossa korvaavien haulimateriaalien käyttämistä. Metsästyksen passipaikat ja kulkureitit täytyy nekin jatkossa suunnitella Tukesin karttapalvelussa, etteivät lipsahda vahingossa laittomaksi.

Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa selvästi kalliimpiin haulimateriaaleihin, kuten kupariin tai teräkseen, mutta ainakin reserviläistoiminnassa ja ampumaurheilussa lyijyä tarvitaan jatkossakin. Esimerkiksi teräshaulit eivät käy kaikkiin aseisiin. Asetusta laadittaessa lyijyhaulikiellosta vastanneesta REACH-komiteassa Suomen etuja ei otettu riittävästi huomioon. Kiellosta päätettiin, vaikka kosteikkojen määritelmän tiedettiin tuottavan ongelmia ja vaikka ECHA-foorumi varoitti lyijyhaulien hallussapidon kiellon ongelmista. Suomi vastusti komission ehdotusta alusta saakka, ja nyt kiellon toteuduttua Suomen tulee arvioida miten laajalle kielto on perusteltua ulottaa. Reserviläistoiminnan kannalta merkittävät ja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat ampumaradat tulee vähintään jättää rajoitusten ulkopuolelle.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa, Keski-Pohjanmaa-lehdessä, Lempäälän-Vesilahden Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.

Liity Jockan Träskbäckin tukiryhmään

Menestyksekkäitä vaaleja ei tehdä koskaan yksin, vaan vaalityö on tiimityötä. Jokainen mukaan haluava voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa, sillä jokainen tiimiläinen on tärkeä. Voit ilmoittautua mukaan Jocka Träskbäckin vaalitiimiin tällä lomakkeella. Sinunkin panoksesi on tärkeä.

Mikäli haluat tukea vaalikampanjaa taloudellisesti, lue lisää useista eri mahdollisuuksista tästä.

Lue tietosuojaseloste tästä.

EU:n puolustushankintoja tarvitaan Pirkanmaalle

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella on samalla mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi.

Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Myös F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle.

Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina.

Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Kirjoittaja on lempääläläinen yrittäjä, varakansanedustaja ja europarlamenttiehdokas (kok.).

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.1.2024.