Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Sote-päätösten perustuttava tietoon

Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen oli alun perin tarkoitus tuottaa myös säästöjä, mutta syksyllä 2019 tavoitteesta luovuttiin. Tämä näkyy nyt uudistuksen jatkuvana rahapulana, yt-neuvotteluina ja leikkauksina. Onkin perusteltua kysyä mihin 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa tarvitaan 22 hyvinvointialuetta valtuustoineen, hallituksineen ja organisaatioineen, kun viisi aluetta riittäisi hyvin ja tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

Eräs uudistuksen keskeisiä tavoitteita on saada selville mitä julkisten sote-palvelujen tuottaminen maksaa ja miten niiden kustannukset jakautuvat, koska vain siten julkisen ja yksityisen sektorin kustannuksia voidaan vertailla ja selvittää miten palvelut kannattaa toteuttaa.

Palvelujen tuottaminen julkisen sektorin omana toimintana ei voi olla itseisarvo, mikäli se on kalliimpaa saati jos kustannuksia ei edes tiedetä. Verorahoja täytyy käyttää järkevästi, ja siinä onnistuminen edellyttää kaikkien kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Päätöksiä hyvinvointialueiden oman tuotannon lisäämisestä ei voida tehdä vastuullisesti ennen julkisen sektorin kustannusten avaamista, koska päätösten tulee aina perustua tietoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan näitä yksikkökustannuksia, joista ensimmäisiä lukuja saataneen ensi vuoden alkupuolella. Vasta sitten pääsemme vertailemaan julkisen sektorin kustannuksia yritysten lisäksi myös eri hyvinvointialueiden kesken. Myös se on tärkeää, sillä hyväksi havaittuja käytänteitä tulee jakaa. Samalla monituottajuuden esteitä tulee purkaa lainsäädännöstä, koska veronmaksajien rahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Vain kustannusten läpinäkyvyys takaa, että veroeuroille saadaan paras mahdollinen vastine.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa ja Ylöjärven Sanomissa 6.7.2024.

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Jocka Träskbäck Terevision vieraana

Sain kunnian vierailla Tere Sammallahden suositussa Terevisio-podcastissa, jossa aineena olivat erityisesti EU-vaalit ja Suomen etujen ajamien Euroopan unionissa. Olen eurovaaleissa kokoomuksen yrittäjäehdokas numerolla 232. Keskustelussa mukana myös Terevision kakkoshost Sebastian Stenfors. Kiitos molemmille herroille hyvistä keskusteluista. Katso jakso tästä tai alta.

Träskbäck: ”Tarvitsemme ryhtiliikkeen – kansallisia etuja on puolustettava”

Pirkanmaalla useita paikallislehtiä julkaiseva Pirmediat haastatteli minua EU-vaaliteemaiseen lehteensä. Tuloksena oli oheinen sivun haastattelu, jossa kerron näkemyksiäni Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Suomen etujen ajamisesta siellä. Suomi tarvitsee parlamenttiin aktiivisempaa edunvalvontaa ja sekä Suomen että Euroopan unionin kilpailukyvyn parantamista. Ja siihen tarvitaan vankkaa yrittäjäkokemusta ja -näkemystä.

Nyt on aika ajaa Suomen etuja.

 

Euroopan unionin lentokorkeutta nostettava

Tuleeko Euroopan unionin päättää pullonkorkeista? Entä määritellä vesijohtojen materiaalit tai rajoittaa yksityisen metsäomaisuuden käyttämistä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan nykyjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suomen lainsäädännöstä peräti 70 prosenttia tulee unionista, joten sen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen elämään.

Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten. Alunperin unionissa keskityttiin tekemään pitkän aikavälin suuria linjauksia ja asettamaan jäsenmaille yhteisiä tavoitteita, joista ei voitu päättää yksin jäsenmaissa. Tavoitteisiin pääsemisen keinot jäsenmaat saivat päättää itse ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Päätöksenteon lentokorkeus oli tuolloin oikea. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti, kun Euroopan komissiosta on alkanut tulla ehdotuksia, jotka eivät noudata tätä niin sanottua läheisyysperiaatetta, subsidiariteettia.

Nykyisin ehdotukset puuttuvat kasvavassa määrin jäsenmaiden yritysten ja kansalaisten arkeen myös pienissä arkisissa asioissa, joten lentokorkeus on laskenut merkittävästi. Kehityssuunta on ongelmallinen myös siksi, että komission tulisi kyetä valvomaan unionin lainsäädännön toteutumista. Lisääntyvällä sääntelyllä komissio tukehduttaa itse itseään. Ylisääntely on krooninen vaiva, joka pahenee, ellei siihen puututa tehokkaasti. Päätöksenteon lentokorkeutta on syytä nostaa pikaisesti, jos resursseja halutaan käyttää tehokkaasti. Euroopan unionin täytyy tulevina vuosina keskittyä jatkuvan nippelisääntelyn sijaan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa ja Oriveden Sanomissa.

Kolumni: Ei uusia verokerroksia

Hyvinvointialueiden syntyvaiheessa muutama vuosi sitten Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä pitäisikö hyvinvointialueilla olla oma verotusoikeus, eli tarvitaanko Suomeen uuden hallintokerroksen lisäksi myös uusi verotuskerros. Kuten arvata saattaa, toinen poliittinen puoli kannatti ahkerien suomalaisten verotuksen kiristämistä ja toinen puoli vastusti valtion käsien työntämistä vieläkin syvemmälle palkansaajien taskuihin. Maakuntaveroa perusteltiin esimerkiksi sillä, että sen myötä hyvinvointialueet eivät enää olisi valtion tiukassa talutusnuorassa. Argumentti oli terveen talouden kannalta susi jo syntyessään. Hyvinvointialueiden nimenomaan tulee olla valtion tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, eikä niille pidä antaa avointa sekkiä saati pääsyä kansalaisten rahoihin.

Maakuntavero nousi uudelleen keskusteluihin, kun viime viikolla eräs suomalainen puolue esitti, että Euroopan unionissa pitäisi selvittää mahdollisuuksia ryhtyä verottamaan unionin kansalaisia. Tällaiselle talouden mannerlaattojen muutokselle ei pidä antaa mahdollisuutta. On päivänselvää, että uudet verokerrokset paitsi nostaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta nykyisestä valmiiksi kestämättömästä tasosta myös lisäisivät byrokratiaa ja julkisen sektorin kuluja sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tuloksena olisi unioni, jossa ahkerat ihmiset maksaisivat työllään yhä useamman työkykyisen ja työikäisen elämisen, tulonsiirrot ja entisestään kasvavan julkisen sektorin palkka- ja hallintokulut. Ja jos EU-verotus olisi kerran saatu käynnistettyä, olisi sitä enää mahdotonta saada loppumaan. Oli foorumi sitten Euroopan unioni tai Suomi, ei vastuullisessa taloudenpidossa tule antaa tilaa uusille verokerroksille.

Suomessa hyvinvointialueiden talous on parhaillaan rajusti retuperällä aivan kuten sote-hallintohimmeliä rakennettaessa vuosia sitten ennustimme. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että palkansaajien rokottamisen sijaan hyvinvointialueilla ryhdytään elämään siten, että alueille annetut rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis. Edellisellä hallituskaudella näimme toistuvasti miten ongelmia ratkaistiin kaatamalla niiden päälle velkarahaa. Sellaiseen meillä ja tulevilla sukupolvilla ei olisi ollut varaa. Nyt valtion rahat ovat loppu ja edessä on monenlaisia säästötoimia sen sijaan, että maksajaksi pantaisiin palkansaajat uusien verokerrosten kautta. Suomi ja Euroopan unioni eivät tarvitse yhtään uutta veroa, vaan ne molemmat tarvitsevat tiukkaa ja vastuullista taloudenpitoa sekä kulukuuria. Vain siten rahaa voi riittää myös varsinaisten palvelujen ylläpitoon.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 8.5.2024.

Jocka Träskbäckin juhlapuhe – Porvarillinen Vappu, Tampere 1.5.2024

Arvoisat kuulijat,

Tänään vapunpäivänä Suomessa vietetään työn juhlaa. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu sukupolvien työllä, ahkeruudella ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan. Joillain meistä työura on vasta edessä, toisilla jo takana ja valtaosalla parhaillaan käynnissä. Jokainen työntekijä, yrittäjä ja työnantaja on työn juhlansa ansainnut.

Viime aikoina olemme nähneet suomalaisessa yhteiskunnassa huolestuttavaa polarisaatiota, kun työelämän kehitys on ajanut ohi järjestöistä, jotka ovat yhä kiinni vuosikymmenten takaisissa rakenteissa ja jotka saavat käyttövoimansa yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. 2020-luvulla emme voi enää jaotella ihmisiä työtehtävien perusteella eri kerroksiin, sillä sellainen edustaa tunkkaisia menneisyyden kaikuja.

Järjestelmällisesti rakennettu polarisaatio näkyy kuitenkin parhaillaan maassamme monin tavoin, eikä vähiten tänään, kun sitä käytetään kautta maan myös valtakunnan politiikan välineenä. On selvää, että terve talous, kansainvälinen kilpailukyky ja niiden ansiosta syntyvät työpaikat ovat jokaisen suomalaisen etu. Ilman työtä ja työpaikkoja yhteiskunnalla ei ole varaa tarjota peruspalveluita ja pitää huolta kaikkein heikoimmista. Heistä, jotka huolenpitoa ja tukea eniten tarvitsevat.

Rakkaat ystävät,

Terveessä länsimaisessa yhteiskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Toista ei voi olla ilman toista. Kun valtion käsi on jakanut työllä ja ahkeruudella ansaittua omaisuutta liian monille liian avokätisesti, on kassa tyhjä ja edessä on tervehdyttävä korjausliike. Tänä keväänä tämä ryhtiliike on välttämätöntä toteuttaa. Yhä useampi suomalainen täytyy saada töihin ja kantamaan oma kortensa yhteiseen kekoon. On tärkeää ymmärtää, että julkisen sektorin jo pitkään paisuneiden kulujen leikkaaminen on ahkerien palkansaajien etu. Heidän ei pidä joutua omalla jo valmiiksi raskaalla verotaakallaan kustantamaan työkykyisten ja työikäisten ihmisten toimettomuutta.

Samalla tulee kyetä vastaisuudessa välttämään tilanteet, joissa suomalaisia työntekijöitä ja työnantajia pidetään viikkokausia panttivankina poliittisilla lakoilla vain koska järjestöjen johtoa ei päästetty istumaan lainsäätäjien pöytään. Suomella ja suomalaisilla työntekijöillä ei ole enää varaa sellaiseen kiristykseen. Onneksi meillä on parhaillaan hallitus, joka viimein korjaa tämän valuvian. Vastuullinen päätöksenteko ei yleensä ole suosituinta päätöksentekoa, mutta jonkun se työ täytyy tehdä, jotta valtiolla olisi jatkossakin kyky pitää yllä hyvinvointia myös niille, jotka yhteiskunnan tukea kaikkein eniten tarvitsevat. Orpon hallitus on tehnyt tässä asiassa vastuullista ja kauaskantoista politiikkaa kestävämmän valtiontalouden eteen.

Rakkaat ystävät,

Valtion tärkein tehtävä on varmistaa omien kansalaisten turvallisuus. Suomi liittyi vuosi sitten Atlantin puolustusliitto Natoon, joka antaa meille suojaa itäistä uhkaa vastaan. Viime päivinä Tampereella onkin nähty esimerkiksi yhdysvaltalaisia Apache-helikoptereita. Tämä aktiivinen kansainvälinen yhteistyö osaltaan varmistaa, että Suomi ei ole enää koskaan yksin, ja että maamme on jatkossa entistä selkeämmin osa läntistä arvoyhteisöä.

Turvallisuus on Suomessa ja Euroopan unionissa keskeinen teema tulevina vuosina. Siinä missä moni unionin jäsenvaltio on jo pitkään laistanut puolustuksen ylläpidosta, on Suomi näyttänyt esimerkkiä siitä miten asiat hoidetaan aggressiivisen itänaapurin kyljessää. Euroopan unionin tulee seuraavalla parlamenttikaudella panostaa turvallisuuteen niin sisäisesti kuin ulkorajoillaan. Lisäksi unionin tulee lisätä puolustuksensa omavaraisuutta, mikä tulee näkymään positiivisesti Suomen ja Pirkanmaan puolustusklusterissa.

Suomen turvallisuutta ja maanpuolustusta ei kuitenkaan ole varaa hoitaa, ellei valtion talous ole kunnossa. Siksi työ, talous ja turvallisuus ovat kaikki kiinteästi sidoksissa toisiinsa niin tänään kuin huomennakin.

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi kiittää jokaista ahkeraa työntekijää, työnantajaa ja yrittäjää arvokkaasta panoksestanne suomalaisen työn ja yhteiskunnan eteen. Näillä sanoilla toivotan hyvää porvarillista vappua teille jokaiselle.

Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa