Julkaistu

EU-komission esityksissä parantamisen varaa

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen talvipakkasista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.

Julkaistu

Koko itärajan sulkemiseen valmistauduttava

Venäjä on lisännyt hybridivaikuttamista itärajalla, kun Suomi ja Yhdysvallat pääsivät sopuun DCA-sopimuksesta. Ajallinen yhteys tuskin on sattumaa, vaikka Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille onkin tullut tavallista enemmän turvapaikanhakijoita jo elokuun alusta lähtien. Viime päivinä määrä on kuitenkin kasvanut selvästi.

Turvapaikanhakijoiden kertomuksista on käynyt ilmi, että itärajalle saapuneet ovat toimineet Venäjän viranomaisten avustuksella ja Venäjä on päästänyt heidät rajalle ilman asianmukaisia asiakirjoja. Nyt tuleekin varautua koko itärajan sulkemiseen hyvinkin nopealla aikataululla.

Venäjän viranomaisten toiminta on muuttunut ja hybridivaikuttaminen lisääntynyt, joten Suomen tulee valmistautua koko itärajan nopeaan sulkemiseen. Venäjä haluaa selvästi osoittaa Suomelle miten käy, jos se päättäisi ohjata rajalle suuren määrän turvapaikanhakijoita. Suomen itäraja on samalla myös Euroopan unionin ulkoraja, joten viranomaisten jämäkät toimet ovat tärkeitä koko unionin rajaturvallisuudelle.

Taannoin säädetty rajalaki antaa mahdollisuuden sulkea raja-asemat poikkeusmenettelyllä, mikäli tilanteen hallintaan saaminen sitä edellyttää. Hallitus onkin päättänyt sulkea tilapäisesti neljä Kaakkois-Suomen raja-asemaa perjantain ja lauantain välisenä yönä. Turvapaikanhakijoilta saatujen tietojen mukaan on selvää, että Venäjän viranomaiset ovat edesauttaneet tilanteen syntymistä ja ihmisten päätymistä Suomen rajalle.

Nyt käynnissä oleva tilanne vaikuttaa toisinnolta vuoden 2015 pakolaiskriisistä, jolloin Venäjä ohjasi Suomen rajalle suuren määrän turvapaikanhakijoita. Tällä kertaa Suomi on varautunut hybridivaikuttamiseen merkittävästi paremmin ja selkänojaa saadaan myös muista valtioista. Enää Suomea ei yllätetä Venäjän hybridivaikuttamisella.

Julkaistu

Soten ongelmia ei korjata verorahalla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistus konkretisoituu näinä päivinä poliittisille päättäjille, kun aluevaltuustot ja aluehallitukset joutuvat tekemään päätöksiä säästötoimista. Rahat ovat loppu kaikilla hyvinvointialueilla, vaikka esimerkiksi palkkaharmonisointi on vasta alussa. Kaikille lienee selvää, että uudistus oli talouden puolesta holtittomasti hoidettu, ja seuraukset tulevat näkymään vielä vuosikausia. Olen aiemminkin kirjoittanut, että hyvinvointialueiden yhdistämiseen tulee varautua, koska se on vääjäämättä edessä. Suomen kokoiseen maahan 21+1 aluetta valtuustoineen, hallituksineen ja hallintohimmeleineen on yksinkertaisesti liikaa.

Nyt on perusteltua kysyä miten karsittaviin palveluihin oli aiemmin rahaa? Vai oliko silloinkaan? Viime aikoina olemme saaneet lukea selvityksistä, joiden mukaan julkisen sektorin lääkärit ottavat vastaan huomattavasti vähemmän potilaita kuin aiemmin. Muutos lisää lääkäripulaa ja kustannuksia, kun hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan kalliisiin vuokralääkäreihin. Lääkärien tehokasta työaikaa kuluu nyt aiempaa enemmän erityisesti kirjaamiseen, mutta myös lausuntojen ja todistusten tekemiseen. Tässä on nyt vakavan tarkastelun ja muutosprosessin paikka. Lääkärin arvokasta työaikaa ei ole kestävää käyttää kirjaamiseen, jonka aiemmin tekivät sihteerit.

25 vuodessa suomalaisten käynnit terveyskeskuksissa ovat laskeneet 2 000 käyntikerrasta per tuhat ihmistä 1 200 käyntikertaan per tuhat ihmistä. Vuodesta 2008 terveyskeskusten lääkärien määrä on kasvanut noin neljälläsadalla. Tämä kehitys ei ole riittänyt kompensoimaan tuottavuuden romahdusta, sillä samaan aikaan lääkärit on pantu tekemään sihteerien työt. Kirjaamisen lisäksi työaikaa vieviä lausuntoja ja todistuksia on valtavasti aina omaishoidosta ja kuntoutustuesta ajokykyyn sekä lääkekorvauksista edunvalvontaan. Nyt tulee arvioida kriittisesti onko tällainen lausuntotaakka perusteltua, kun seurauksena lääkäreillä on vähemmän aikaa potilastyöhön. Potilastietojen kirjaamisvelvoitetta tulee keventää ja kirjaamista hoitamaan tulee palkata sihteereitä, jotta lääkärit eivät käytä kallisarvoista työaikaansa paperitöihin.

Hyvinvointialueille ei pidä antaa lisää rahaa, koska rakenteellisia ongelmia ei korjata kaatamalla niiden päälle loputtomasti veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Hyvinvointialueiden tulee keskittyä vastuulliseen talouteen ja hoitojonojen lyhentämiseen korjaamalla ongelmien varsinaiset juurisyyt, joista lääkärien työtehon parantaminen on vain yksi väline. Se on kuitenkin väline, jonka seuraukset näkyvät nopeasti potilastyössä ja päivystysten ruuhkien vähenemisenä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa 15.11.2023.

Julkaistu

Suurpetojen metsästys kriisissä – seuraukset kauaskantoisia

Suurpetojen metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet ja myös merkittävä kannanhoidollinen rooli. Nyt tilanne on yllättäen muuttunut, kun korkein hallinto-oikeus tulkitsi karhunmetsästyksen poikkeusluvat laittomiksi. Ratkaisun myötä suurpetojen kannanhoito on vaarassa loppua valtaosassa Suomea, ja sillä olisi toteutuessaan monia ikäviä seurauksia.

Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee suurpetoja erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella. Direktiivin 16 artiklan poikkeus 1e kuitenkin mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, koska kontrolloidulla ja metsästäjien toimesta tapahtuvalla pyynnillä katsotaan olevan positiivinen vaikutus populaatioon. Direktiivin tulkintaohjeessa suositellaan tämän poikkeuksen käyttämistä silloin, kun lajista on tehty hoitosuunnitelma. KHO kuitenkin katsoi, että poikkeusta voidaan soveltaa vain tapauskohtaisesti ratkaistaessa akuuttia ongelmaa. Tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei muodosta riittävää syytä poikkeusluville. Tämä kansallinen tulkinta on ongelmallinen, sillä seuraukset voivat muodostua kestämättömiksi.

EU-direktiivi ja sen tulkintaohje eivät edellytä jäsenvaltioilta näin tiukkaa tulkintaa, joten kansallisten joustojen käyttäminen tulisi ottaa kiireesti käsittelyyn ja huomioida hoitosuunnitelma nykyistä laajemmin. Mikäli suurpetoja metsästetään jatkossa vain yksittäisillä poikkeusluvilla, tulevat kannat kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Suurpedot ovat jo nyt ongelma varsinkin lainduneläinten tuottajille, ja uusi tulkinta kasvattaa vääjäämättä petovahinkojen määrää niin laitumilla kuin tieliikenteessä. Romaniassa vastaavassa tilanteessa kannat alkoivat uhata myös ihmisten turvallisuutta.

Metsästyksellä on yhteiskunnallista merkitystä. Sillä pidetään yllä aseenkäytön taitoja ja harjoitetaan metsästyskoiria, joita tarvitaan myös loukkaantuneen suurriistan etsimisessä kituvien eläinten lopettamiseksi. Viranomaisten tulee pikaisesti pohtia miten SRVA-palvelut jatkossa turvataan, kun metsästäjät eivät koirien puutteen vuoksi voi enää auttaa viranomaisia. Kasvava susikanta on niin ikään johtanut siihen, että yhä useampi metsästyskoira menehtyy metsissä susien hampaisiin. Susikannan kasvu lisää riskejä ja vähentää pienriistan metsästystä. Kannanhoidolliset tavoitteet tulee huomioida nykyistä paremmin poikkeuslupien myöntämisessä. Nyt Suomi tarvitsee tolkullista edunvalvontaa Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa, Satakunnan Kansa, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Aamulehti ja Lapin Kansa -lehdissä.

Julkaistu

Omavaraisempaa Eurooppaa, kiitos.

Euroopan unioni on tilanteessa, jossa kansainväliset konfliktit ja pandemia ovat aiheuttaneet haasteita ulkorajoilla ja osoittaneet haavoittuvuuksia toimitusketjujen häiriötilanteissa. Unionin täytyy siksi vahvistaa puolustustaan ja omavaraisuuttaan. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tässä kehityksessä kokoaan selvästi suuremmaksi toimijaksi.

Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan puolustuksen riippuvuus Yhdysvalloista tarkoittaa, että unionin intresseissä on kasvattaa omavaraisuutta puolustusteollisuudessa. Suomessa toimiala on keskittynyt lähinnä Pirkanmaalle, joten maakunnan rooli tulee olemaan huomattava. Tampereella toimii lukuisia puolustusklusterin yhtiöitä ja ala työllistää noin 10 000 ihmistä. F-35 -hävittäjähankinta näkyy sekin vielä vuosikymmenten ajan teollisena yhteistyönä Pirkanmaan yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa meitä ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus ja riittävät toimintaedellytykset ovat ratkaisevia kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat jatkossa strategisten raaka-aineiden saatavuuden, jalostuksen ja kiertotalouden asetuksella, joka edellyttää Euroopassa louhittavien strategisten raaka-aineiden määrän kolminkertaistumista vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tulee hyötyä tästä kehityksestä lisäämällä omaa jalostustaan ja kiertotalouttaan. Vaasan akkutehdas olisi toteutuessaan mainio esimerkki korkeasta jalostusarvosta. Asetuksen mukaan 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus nostaa 15 prosenttiin. Suomella ei ole varaa jättäytyä Euroopan Kongoksi, josta kaivannaiset lähetetään jalostettavaksi muihin maihin. Siksi meidän täytyy jalostusarvoa kasvattamalla varmistaa, että Suomeen jää nykyistä suurempi osuus raaka-aineiden arvosta. Varmistetaan siis paikkamme käynnissä olevan kehityksen hyötyjien leirissä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 8.11.2023.

Julkaistu

Suomen päätettävä omista metsistään

Suomen täytyy saada itse päättää metsistään. Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti saamaan suomalaiset metsät päätösvaltaansa, eikä se ole metsien ja metsänomistajien etu. Nyt on aika viheltää peli poikki. Unionin tulee pitäytyä päätöksissään ainoastaan ylätasolla, sillä jäsenvaltioiden tulee saada itse päättää miten omia metsiään hoitavat.

On ymmärrettävää, että muut jäsenmaat haluavat hyötyä Suomen hyvin hoidetuista metsistä ja niiden huomattavista hiilinieluista, mutta sellaiseen meidän ei tule suostua. Kansallisten etujemme valvonnan on oltava keskeisessä roolissa.

Nyt Suomen kansallisen päätöksenteon puolesta tarvitaan vahvaa vaikuttamista EU-parlamentissa, valiokunnissa ja muissa unionin toimielimissä. Maamme kansalliset erityispiirteet täytyy huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Julkaistu

Kokoomus nimesi Jocka Träskbäckin ehdolle eurovaaleihin

Kokoomuksen puoluevaltuusto nimesi sunnuntaina puolueen ensimmäiset kuusi ehdokasta ensi kesäkuun eurovaaleihin. Yksi nimetyistä on varakansanedustaja ja yrittäjä Jocka Träskbäck, jota Pirkanmaan Kokoomus esitti yksimielisesti ehdokkaaksi.

Träskbäckin visio Euroopan unionista on sisäisesti ja ulkorajoilta turvallinen sekä nykyistä omavaraisempi unioni, jossa jäsenvaltiot kantavat itse vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

– Suomalaiseen työhön ja yrittäjyyteen vaikuttavaa sääntelyä tulee vähentää ja maamme erityisasema maa- ja metsätalouden, teollisuuden sekä geopoliittisen aseman osalta tulee huomioida EU-päätöksenteossa paremmin, Träskbäck toteaa.

Muut viisi sunnuntaina nimettyä kokoomuksen ehdokasta olivat ylikonstaapeli Mika Kasonen, kansanedustaja Aura Salla, kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Maria Miala sekä nykyiset europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen. Kokoomus nimeää eurovaaleihin yhteensä kaksikymmentä ehdokasta ja tavoittelee europarlamentista vähintään neljää paikkaa.

Julkaistu

Suomen etu edellä. Träskbäck. – vaaliteemat eurovaaleissa 2024

Kokoomuksen puoluevaltuusto valitsi kuusi kokoomuksen ehdokasta ensi kesän europarlamentin vaaleihin. Olen yksi heistä. Kiitos luottamuksesta.

Miksi ehdolle? Valtaosa suomalaisia koskevasta lainsäädännöstä tulee eduskuntaan EU-parlamentista, jolla on erittäin suuri merkitys jokaisen suomalaisen arkeen. Näin ollen äänestäminen eurovaaleissa vaikuttaa myös sinunkin arkeesi. Haluan olla vaikuttamassa siellä missä se on tehokkainta, ja EU-parlamentti on siihen oikea paikka. Pitkä kokemus yrittäjyydestä on varmasti Euroopan parlamentissa eduksi. Kun puolue pyysi minua ehdolle, oli vastaus selvä. Silloin mennään, kun isänmaa kutsuu.

Suomen etu edellä. Träskbäck.

Yrittäjyys ja talous. Suomen etujen valvonta etusijalle. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuu taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa. Suomen saantoa tukirahoista lisättävä kaikilla sektoreilla, erityisesti liikenneverkostossa ja TKI-investoinneissa. Valtion täytyy tukea yrityksiä EU-tukirahojen hakuprosesseissa. Työn ja yrittäjyyden sääntelyä ja byrokratiaa vähennettävä sekä kannustimia investointeihin ja innovaatioihin lisättävä. Kaivannoisten suomalaista jalostusarvoa on lisättävä, jotta malmien arvosta suurempi osuus jää Suomeen. EU tarvitsee nyt yhtenäisyyttä kilpailussa maailman talousmahtien kanssa.

Turvallisuus. Euroopan unionin ulkorajoja puolustettava ja unionin sisäiseen turvallisuuteen panostettava. Suomen geopoliittinen erityisasema otettava huomioon turvallisuuspolitiikassa. Unionin omavaraisuutta on lisättävä ruoantuotannon, energian ja kriittisten mineraalien osalta. Puolustusteollisuuden hankintoja tulee keskittää unionin sisämarkkinoille ja Suomen puolustusklusteriin. Lyijyhaulien kieltoon tulee neuvotella poikkeuksia vähintään reserviläistoimintaan ja ampumaradoille. Tietoturvaan ja kyberuhkien torjuntaan on panostettava. Komission esitys viestinnän salauksen kiellosta kaadettava. Naton arktinen tukikohta tulee pyrkiä saamaan Suomeen. Ukrainan tukemista täytyy jatkaa, koska se taistelee kaikkien sivistyneiden valtioiden puolesta.

Maa- ja metsätalous. Suomen voitava päättää itse maa- ja metsätalouspolitiikasta. Unionin tulee pitäytyä ylätason päätöksissä. Ruokavarmuuteen panostettava osana huoltovarmuutta. Elintarvikkeiden tuotantoketju turvattava ja tuottajien toimintaedellytyksiä parannettava. Suomen erityisasema huomioitava kasvukauden, suurpetojen kannanhoidon ja metsien hiilinielujen osalta. Läheisyysperiaatetta täytyy korostaa, eli päätökset tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Metsäkatoasetukseen ja ennallistamisasetukseen on neuvoteltava Suomelle kansallisia poikkeuksia. Unionin lainsäädäntöön tulee vaikuttaa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien välttämiseksi.

Tervetuloa mukaan vaalitiimiini!

Julkaistu

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Julkaistu

Työstä tehtävä kannattavaa – yli puolet kokee lisätyöt kannattamattomaksi

Kirjoitin tammikussa 2023 paikallislehdessä, että työstä täytyy tehdä taas kannattavaa. Kannustinloukut pitävät suomalaisia poissa töistä kaikissa tuloluokissa. Työttömien ei kannata ottaa työtä vastaan, koska työnteosta saatava rahallinen hyöty on liian pieni verrattuna sosiaaliturvaan ja työn myötä menetettyyn vapaa-aikaan. Hyvätuloisten taas ei kannata ottaa työtä vastaan, koska lisätyöstä saatava rahallinen korvaus on liian pieni verottajan viedessä valtaosan ansioista valtion kassaan. Summa summarum, työn tekeminen ei ole Suomessa riittävän kannattavaa ja se on uhka yhteiskunnan hyvinvoinnille.

”Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.”

Tähän saakka olen vedonnut asiassa Akavan ja STTK:n taannoiseen kyselyyn, jossa 34 prosenttia jäsenistä kertoi, etteivät ota vastaan lisätyötä liian tiukan progression vuoksi. Nyt näkemykseni on saanut vahvistuksen myös uudesta 18.10.2023 julkaistusta tutkimuksesta, sillä Taloustutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee lisätyön tekemisen kannattamattomaksi verotuksen vuoksi. Peräti yli puolet vastaajista siis koki, ettei lisätyön tekeminen ole verotuksen takia taloudellisesti kannattavaa. Tuore tutkimus osoittaa, että liian kireä verotus on yhteiskunnan kantokyvylle vakava ongelma. Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.

Taloustutkimuksen kyselyssä 86 prosenttia vastaajista katsoi, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön. 55 prosenttia vastaajista katsoi, että palkkatulon verotusta olisi reilua keventää, jotta säästäminen ja sijoittaminen tulisi mahdolliseksi yhä useammalle. 48 prosenttia lieventäisi verotuksen progressiota, jotta työnteosta ja uralla eteenpäin pyrkimisestä tulisi nykyistä kannattavampaa. Suomalaisten näkemys on siis tutkitusti päinvastainen kuin vasemmiston perusperiaate, jossa kansalaisten ansiotulot kuuluvat ensin valtiolle, jossa poliitikot jakavat rahat parhaaksi katsomallaan tavalla muun muassa tulonsiirtoina muille.

”Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.”

Mielestäni ihmisten koulutusta tulisi arvioida yhteiskunnan investointina, jonka sijoitetun pääoman tuottoa (ROI) tuloveron progressio nykyisellään pienentää. Samalla hukataan arvokkaita resursseja ja osaamista, kun huippuosaajat viettävät laatuaikaa kotona sen sijaan että tekisivät tuottavaa työtä. Tuloveron progressio on osasyy myös siihen, että tuhannet verovaroin koulutetut suomalaiset huippuosaajat ovat jo muuttaneet ulkomaille. Ei siis ole kovin kaukana totuudesta väittää, että Suomi on verottamassa itsensä hengiltä.

Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Sosiaaliturvan tulisi olla työelämään palauttava trampoliini, ei pehmeä löhösohva. Kannustinloukuissa olevia ja sosiaaliturvan varassa eläviä tilanteesta on kuitenkaan turha syyttää, sillä ongelma on poliitikoiden rakentama. Siksi poliitikoiden tulee tilanne myös korjata.

Työelämä tarvitsee kiireesti korjaussarjan, koska nykymenoon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole yksinkertaisesti enää varaa. Orpon hallitus onkin käärinyt hihansa ja uudistukset ovat jo täydessä vauhdissa. Itkua ja hammasten kiristystä on luvassa, mutta yhä useampi suomalainen ymmärtää miksi uudistukset täytyy nyt toteuttaa. Muissa Pohjoismaissa ne onkin tehty jo vuosia sitten.