Lempäälässä kasvubudjetti myös kriisin keskellä – ilman veroprosentin nostoa

Lempäälän kunnanvaltuustossa käsiteltiin tänään (25.11.2020) vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2023. Kriisiaika on heittänyt kuntatalouteen pitkän varjon, mutta Lempäälässä onnistuimme silti tekemään kasvubudjetin ilman kunnallisveron nostamista. Lempäälä kasvaa siis vastuullisesti myös maailmanlaajuisen kriisin keskellä.

Tässä alla valtuuston kokouksessa pitämäni kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro.

————

Arvoisa puheenjohtaja valtuutetut ja muut läsnäolijat, kokoomuksen valtuustoryhmä tervehtii ilolla sitä, että käsittelyssämme on tuttuun tapaan KASVUBUDJETTI poikkeuksellisesta koronatilanteesta huolimatta. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa ennusteet ehtivät muuttua useita kertoja, joten takana on monin tavoin poikkeuksellinen urakka. Koronakriisistä johtuen kasvubudjettimme on miljoona euroa alijäämäinen, ja tämä tilanne täytyy kyetä tasapainottamaan tulevina vuosina. Kunnan ja sen konserniyhtiöiden velkaantumiskehitykseen tulee niin ikään kiinnittää erityistä huomiota. Meidän täytyy löytää tasapaino tulojen ja menojen välillä myös poikkeuksellisina aikoina.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kuntalaisten palveluita ei talousarviossa leikata, vaan sen sijaan niihin panostetaan ensi vuonna aikaisempaa enemmän. Tänä vuonna monissa muissa kunnissa lomautettiin henkilöstöä, mutta Lempäälässä heidät pidettiin töissä. Emme joutuneet myöskään irtisanomaan henkilöstöä tai leikkaamaan kuntalaisten palveluja koronakriisin vuoksi. Meidän tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota kunnan henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin tällaisen poikkeustilanteen keskellä. Selviämme kyllä tästä kriisistä yhdessä, puhaltamalla yhteen hiileen.

Tänään valtuustossa vedämme ensi vuoden talouden suuret linjat, mutta emme puutu yksityiskohtiin, joiden osalta päätökset kuuluvat lautakunnille. Ne kantavat vastuun kuntalaisten rahojen käyttämisestä tehokkaasti siten, että rahoilla saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon kuntalaisten hyväksi. Valtaosa talousarvion lisärahasta käytetään henkilöstön palkkoihin, joten kasvubudjetista huolimatta menokuri tulee olemaan tiukka ja se tuottaa varmasti haasteita. Lautakunnissa ja kunnan viranhaltijoilla on kuitenkin kultakin toimialueelta paras tieto ja osaaminen, joiden ansiosta rahaa käytetään siellä missä sitä eniten tarvitaan.

Arvoisa puheenjohtaja, Lempäälä on valittu useasti Suomen parhaiden yrityskuntien joukkoon. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että kunnan on jatkossakin kehitettävä vahvaa elinkeinopolitiikkaa ja lisättävä alueen vetovoimaa ja elinvoimaa, koska vain siten saamme kuntaan uusia yrityksiä, uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja uusia asukkaita. Toisin sanoen uusia verotuloja. Elinkeinopolitiikka sekä yritystonttien kaavoitus ja myynti voivat ehkä kuulostaa etäiseltä, mutta ne ovat avain siihen, että voimme Lempäälässä jatkossakin panostaa muun muassa lasten, perheiden ja vanhusten laadukkaisiin peruspalveluihin. Nämä palvelut täytyy turvata myös tilanteessa, jossa näkymät ensin vuoteen ovat vallitsevan koronatilanteen vuoksi sumuiset.

Meillä siis tänään käsitelyssä leikkauslistojen sijaan vastuullinen kasvubudjetti. Tällainen tilanne ei ole vakavan kriisin keskellä lainkaan itsestäänselvyys varsinkin, kun Lempälässä ei ollut tänäkään vuonna syytä kunnallisveron nostamiselle. Kunnallisveron korotusta tulee käyttää työkaluna erittäin harkiten. Tänään on rohkaisevaa huomata, että Lempäälän kunta katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen sekä panostaa kunnan kasvuun ja kehitykseen. Ilman kasvua ei ole kasvubudjetteja.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita, poliittisia ryhmiä, kunnan henkilöstöä ja kaikkia muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä. Näyttää siltä, että Lempäälässä on jatkossakin hyvä asua ja yrittää.

JockaTV: Esittelyssä Kirskaanniemi ja Birgitan polku

Pirkanmaan yksi upeimmista patikointikohteista on Kirskaanniemi, joka sijaitsee Lempäälässä Sääksjärven ja Vuoreksen välimaastossa Birgitan polun varrella. Kävin katsastamassa miltä siellä näytti juuri ennen reitin kunnostusta entistäkin ehommaksi. Kirskaanniemen remontti kestää marraskuun 2020 ajan, mutta joulukuun alussa kannattaa taas käväistä katsastamassa paikat.

TikTok on nuorille myös merkittävä uutismedia – medialukutaitoon panostettava

Sosiaaalisen median aikakaudella somepalvelujen kehitys on nopeaa, ja erityisesti somenatiivien lasten ja nuorten vanhempien on usein hankala pysyä perässä instojen, snäppien ja tiktokien ristitulessa. Jättisuosioon maailmalla noussut kiinalainen TikTok on vanhempien keskuudessa vielä melko heikosti tunnettu sovellus, vaikka sen käyttäjämäärä on erittäin merkittävä myös suomalaisnuorten keskuudessa.

TikTokin perusajatus on julkaista ja levittää lyhyitä videoita, joista käyttäjät halutessaan tykkäävät. Alunperin pääosassa olivat lähinnä tanssivideot, mutta käyttäjästä riippuen ne ovat jääneet jo taka-alalle. Poikkeuksellisen TikTokista tekee sen aivan ylivertainen algoritmi, joka valitsee jokaiselle katsojalle oman videovirran juuri hänen omien mieltymystensä perusteella.

”Nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin sosiaalisen median välityksellä ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja.”

Supertehokkaan algoritminsä ansiosta TokTokilla on vertaansa vailla oleva kyky saada katsoja koukutettua jopa tuntikausiksi. Jos katsoja pitää tanssivideoista, saa hän niitä tuutin täydeltä. Jos taas liike-elämästä, bisnesvinkeistä ja ihmisten tunteikkaista kohtaamisista, saa hän niitä. Tilanne on sama myös muiden sisältöjen suhteen. Algoritmi tietää mitä käyttäjä ei vielä itsekään tiedä haluavansa.

TikTokia koskevissa keskusteluissa jää kuitenkin usein huomioimatta palvelun merkitys uutisvälittäjänä. Oli käyttäjän kiinnostuksen kohde sitten mikä tahansa, tarjoaa TikTok hänelle välähdyksiä ajankohtaisista uutisista. Nykyisin jo 150 maassa toimivalla palvelulla on 500 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, joten sen merkitystä uutismediana ei tule missään nimessä väheksyä. Päinvastoin.

Valtava käyttäjämäärä mahdollistaa sen, että uutisista saa usein ensi käden tietoa nopeammin kuin uutistoimistoilta tai Twitteristä. Esimerkiksi Beirutin räjähdyksestä levisi TikTokissa kymmenittäin laadukkaita videoita jo silloin, kun perinteisissä uutismedioissa vasta laadittiin ensimmäisiä artikkeleita. Jos jonkin uutistapahtuman voi videoida, on se todennäköisesti jo TikTokissa.

”Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan valeuutisten levittämiselle.”

Meidän aikuisten tulisi huomata, että nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja. Tästä syystä somepalveluissa piilee myös vaaroja. Tänä syksynä TikTokissa levisi itsemurhavideo, joka päätyi myös monien lasten silmiin. Vanhempien tulisikin pitää lapset poissa somepalveluista. Itse vetäisin ikärajan vähintään 10 – 13-vuotiaisiin. Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan myös  tahalliselle valeuutisten levittämiselle. Tulevaisuudessa myös uskottavan näköiset deep fake -videot julkisuuden henkilöistä ja poliitikoista tulevat olemaan riski tiedonvälitykselle.

Sosiaalisen median palvelut ovat tulleet jäädäkseen, joten vanhemmat eivät voi enää valita mistä nuoret uutisvirtansa hankkivat. Vanhempien ja koulujen tehtäväksi jää silloin medialukutaidon opettaminen. Merkittävään rooliin noussut medialukutaito on tarpeen niin sosiaalisissa kuin perinteisissä medioissa. 2000-luvulla kaikkeen uutisointiin tulee suhtautua terveen kriittisesti ja pohtia sisältöjen mahdollisia motiiveja. Lisäksi Yhdysvalloissa TikTokia syytettiin taannoin heikosta tietoturvasta sen kiinalaisen taustan vuoksi, mutta se onkin jo aivan toisen keskustelun paikka.

Vanhempien tärkein tehtävä on seurata mitä nuoret somessa tekevät ja keskustella nuorten kanssa avoimesti somesisällöistä ja yhteisistä pelisäännöistä. Samalla vanhemmat voivat ladata palvelun myös itselleen ja seurata mitä heidän nuorensa siellä julkaisevat. Vanhemmat voivat itsekin koukuttua esimerkiksi TikTokin videoihin vaikkapa ruoanlaitosta, tanssista, markkinoinnista tai auton fiksauksesta. TokTokin sisältökirjo on rajaton.

Uutiskoneet viritettävä sosiaalisen median aikakaudelle

JULKAISTU 6.10.2019 Viestinnässä eletään parhaillaan historiamme hektisintä aikakautta, jonka myötä vakiintuneet tavat joudutaan heittämään roskakoriin muutaman vuoden välein. Kuopion tragedian myötä ryhdyin taas kerran pohtimaan perinteisten medioiden roolia tiedonvälityksessä sosiaalisen median aikakaudella. Siinä on nimittäin vielä paljon kehittämistä.

2000-luvun alkuvuosina internetin nousu yllätti jokaisen perinteisen mediatalon housut kintuissa, mutta sittemmin tilanne on tasaantunut. Tavallisten uutispäivien käytänteet ovat toimituksilla nykyisellään hyvin hallussa, mutta mediataloilla on vielä paljon kehitettävää suurissa ja nopeatempoisissa uutistapahtumissa.

Kuopion tragediassa sosiaalisen median merkitys jäi melko vähälle, mutta niin ei välttämättä tarvitsisi olla. Perinteinen toimittajan henkilökohtaisesti paikan päällä tekemä journalismi on ja tulee jatkossakin olemaan avaintekijä, mutta kansalaisten sosiaaliseen mediaan tuottamaa sisältöä tulee jatkossa nostaa keskiöön paljon nykyistä näkyvämmin.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n kriisiraportointia käsittelevä raportti Social Media at BBC News: The Re-Making of Crisis Reporting on mielenkiintoinen paketti, jossa aihetta käsitellään monelta kantilta. Tulevaisuudessa varsinkin hektisissä uutistapahtumissa toimitusten tehtävä on perinteisen journalismin lisäksi kuratoida, faktatarkistaa, taustoittaa ja varsinkin yhdistellä sosiaalisessa mediassa julkaistua materiaalia.

Kuva: Social Media at BBC News: The Re-Making of Crisis Reporting

BBC on tästä paras esimerkki myös siksi, että se on pisimmällä sosiaalisen median valjastamisessa tutkivan journalismin välineeksi. Jotkut ehkä muistavat vielä Sudanin Khartumissa kesäkuun alussa tapahtuneen massamurhan, jossa maan armeija, poliisivoimat ja puolisotilaalliset joukot iskivät kansalaisia vastaan. Tapahtumat tallentuivat sosiaalisessa mediassa satoihin kuviin ja videoihin, joista BBC:n toimitus kokosi myöhemmin hämmästyttävän tarkan tilannekuvan tapahtumien etenemisestä hetki hetkeltä. Se oli tulevaisuuden kansalaisjournalismia parhaimmillaan.

Suomalaiset mediatalot ovat toivottavasti jo kehittämässä somesisältöjä tehokkaasti hyödyntäviä toiminnallisuuksia, sillä merkittävä uutistapahtuma ei koskaan varoita tulostaan ennakkoon. Koneiston täytyy käynnistyä minuuteissa, ja kaikkien pitää tietää silloin oma tehtävänsä. Ellei tällainen hanke ole jo vireillä, tulee sellainen käynnistää ensi tilassa. Muussa tapauksessa kehitys ajaa perinteisten mediatalojen ohi kuten se teki 2000-luvun alkuvuosina internetin myötä. Mediatalojen tulee ottaa nykyistä aktiivisempi ote somesisältöjen hyödyntämisessä uutistoiminnassa.

Kirjoittaja on vuodesta 1993 lähtien journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Maskigaten aikajana – näin tapahtumat etenivät

Suomessa on parhaillaan meneillään mielenkiintoinen tapahtumasarja, joka kaivoi esiin tutkivan journalistini. Sosiaali- ja terveysministeriö vaikuttaa nimittäin levittäneen suomalaisille väitteitä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Päätin siksi kaivaa hieman arkistoja ja erityisesti internetin verkkosivuja tallentavaa Archive.orgin tallenteita saadakseni selvää mitä keväällä ja sen jälkeen on tapahtunut maskisuosituksiin liittyen.

Pääministeri Marin vahvisti 8.10.2020, että maskisuositusta ei annettu keväällä, koska maskeja ei ollut saatavilla. Siihen saakka maskipäätösten oli väitetty perustuneen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Nyt on paljastunut, että ministeriö on nimenomaan estänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita antamasta maskisuositusta, vaikka THL halusi ohjeistaa suomalaisia maskien käyttämisestä ja vaikka maailmalla maskien hyödyistä oli tehty jo lukemattomia maskeja puoltavia tutkimuksia.

STM ja THL eivät suositelleet maskien käyttämistä, vaikka maskien hyödyistä oli vahvaa tutkimustietoa. Sen sijaan ministeriö tilasi yksityiseltä yritykseltä jättisummalla lumetutkimuksen, jonka tuloksia voidaan tämän hetken tietojen mukaan perustellusti epäillä poliittisesti ohjatuksi. Toisin sanoen ensin päätettiin tulos ja sitten tilattiin siihen sopiva tutkimus.

Käyn tässä läpi tapahtumien aikajanaa.

Lukemattomat suomalaiset yritykset olivat jo heti alkuvuodesta tarjonneet ministeriölle kasvomaskeja, mutta ministeriö ei niitä kuitenkaan tilannut. Sen jälkeen Suomi jättäytyi ainoana EU-maana pois Euroopan unionin yhteisestä maskitilauksesta, vaikka samaan aikaan (18.4.2020) ministeri Aino-Kaisa Pekonen julisti Suomen ehtivän hyvin mukaan tilaukseen. Lopulta maskeja ei saanut enää mistään, joten niiden suositteleminen olisi saattanut ministeriön huonoon valoon ja korostanut ministeriössä tehtyjä virheitä. Siksi ministeriölle oli tärkeää olla suosittelematta maskeja, vaikka se tarkoittikin suomalaisten terveyden vaarantamista.

Lopulta ministeriö ajautui kuitenkin niin tukalaan tilanteeseen, että se tilasi huoltovarmuuskeskuksen välityksellä 10 miljoonalla eurolla kelvottomia maskeja Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Tässä hämmentävässä saagassa on vasta aivan viime päivinä ilmennyt uusia käänteitä, jotka voisivat olla peräisin vaikkapa jännityselokuvan käsikirjoituksesta. Ikävä kyllä ne näyttävät tähän mennessä esitetyn näytön perusteella ennemminkin realitysarjalta. The Truman Show.

25.-26.2.2020

Suomeen saapui alkuvuodesta runsaasti lentoja Italian kriisialueelta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tiedotti 25.2.2020 päättäneensä lähettää seuraavana päivänä hoitohenkilöstöä Lappeenrannan lentokentälle Bergamosta Ryanairin lennolla saapuvia lentomatkustajia vastaan. Tarkoituksena oli jakaa matkustajille tietoa ja ennen kaikkea lähettää oireisia matkustajia koronatesteihin viruksen Suomeen leviämisen hidastamiseksi.

Tieto paikallisten terveysviranomaisten suunnitelmasta levisi kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriö otti Eksoteen yhteyttä ja kielsi hoitohenkilöstöä menemästä lentokentälle matkustajia vastaan. Vain tunteja ennen lentokentälle menoa Eksote tiedotti olleensa yhteydessä ministeriöön ja suunnitelmansa peruuntuneen. Hoitohenkilöstön lentokentälle menemisen sijaan matkustajille jaettiin lopulta pelkkiä lentolehtisiä.

Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin uutisoitiin, että valtaosa Suomen tartunnoista peräisin Pohjois-Italiasta. Kuka teki päätöksen estää lentokentälle meneminen? Tuo päätös on vaarantanut vakavasti suomalaisten turvallisuuden.

3.4.2020

Työterveyslaitos (ei siis STM tai THL) julkaisi verkkosivuillaan ohjeistuksen otsikolla ”Itse tehdyt kasvomaskit”. Tähän sittemmin verkosta poistettuun ohjeistukseen STM viittasi illalla 12.10.2020 kello 22.26, kun se tiedotti ohjeistaneensa kansalaisia maskiasiassa jo keväällä. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla todettiin alunperin muun muassa näin:

”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Kasvomaski saattaa vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön, jolloin vähenee myös mahdollisuus siihen, että oireettomat viruksen kantajat levittäisivät virusta.”

Työterveyslaitoksen sinänsä ansiokas ja aidosti tutkimustietoon perustuva ohjeistus poistettiin nopeasti verkosta ministeriön saatua siitä tiedon, mutta palataan siihen pian. Ennen työterveyslaitoksen ohjeistuksen poistamista kulissien edessä ja takana ehti nimittäin tapahtua paljon.

8.4.2020

Suomen Kuvalehti pudotti uutispommin, jonka mukaan Suomi oli ostanut maskeja 10 miljoonalla eurolla Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Sarmastelle maskeista maksettiin vieläpä tuplasti yhden päivän aikana, kun ensimmäiset viisi miljoonaa jäädytettiin pankkiin. Maskit osoittautuivat testeissä kelvottomiksi. Vain reilu viikko ennen Suomen Kuvalehden paljastusta pääministeri Marin oli julistanut Twitterissä, ettei hallituksen toimintaa saa kritisoida kriisiaikana.

Ministeriö ei ollut käymissään kriisikokouksissa ymmärtänyt tilata suojamaskeja ajoissa, vaikka useat suomalaiset yritykset olivat niitä ministeriölle tarjonneet. Samalla paljastui, ettei ministeriössä ollut tietoa edes siitä, ettei huoltovarmuuskeskuksen toimintaan todellisuudessa kuulunut lainkaan hengityssuojainten ostaminen ja varastointi. Varastossa nyt olleet maskit olivat vain hyvällä tuurilla jääneet talteen vuoden 2009 yksittäishankinnoista. HVK ei siis ollut vastuussa maskitilausten tekemättä jättämisessä saati hädissään ministeriön vaatimuksesta tehdystä tilauksesta.

14.4.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Helsingin Sanomissa suosittelevansa kangasmaskin käyttöä muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. ”Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä. Väestötasolla hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat”. Pääjohtajan antama maskisuositus ei ollut kuitenkaan ministeriön mieleen. Neljä päivää myöhemmin (ks. alla) ministeriö sanoutui irti pääjohtajan maskisuosituksesta, poisti maskiohjeistuksen työterveyslaitoksen sivuilta ja julisti, etteivät STM ja THL suosittele maskien käyttämistä.

Samana päivänä 14.4.2020 Mikael Jungner kertoi AlfaTV:n Sanna Ukkolan haastattelussa (katso tästä video), että sosiaali- ja terveysministeriö oli hänen saamiensa tietojen mukaan kieltänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta viestimästä maskeista ja vaatinut kaiken viestinnän kulkemista kauttaan.

Jungnerille oli selvinnyt myös, että THL:n asiantuntijat eivät olleet aluksi tavanneet ministereitä lainkaan suoraan, vaan kaikki tiedot olivat menneet ministereille STM:n välikäsien kautta. Huhtikuussa Jungnerin lausunto ei vielä nostattanut kohua, mutta nykyisessä valossa se näyttää olleen hyvinkin perusteltu.

18.4.2020

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistu maskiohjeistus poistettiin 14.-18.4.2020 välisenä aikana. Kyseisestä verkkosivusta on Archive.orgissa kolme tallennetta, joista vain ensimmäisessä 14.4.2020 tallennetussa versiossa alkuperäinen ohjeistus on näkyvissä. Seuraavassa 18.4.2020 tallennetussa otteessa ohjesivu oli jo poistettu pysyvästi (”HTTP 301 Moved Permanently”) ja liikenne ohjattu uudelle aiemmin jo julkaistuille sivulle.

Uudelleenohjauksen jälkeen kohdesivulla ei ollut työterveyslaitoksen 3.4.2020 antamaa suositusta (”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa…”), joten suositus maskien käytöstä oli poistettu. Nyt on olennaista huomata, että uusi kohdesivu oli olemassa jo ennen kuin ohjeistussivu poistettiin verkosta, joten muutosta ei voida perustella esimerkiksi sivuston päivittämisellä. Ohjeistus siis yksinkertaisesti poistettiin. Poisto tehtiin todennäköisesti 18.4.2020.

STM 18.4.2020

Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat molemmat (STM linkki, THL linkki) verkossa identtiset tiedotteet, joiden sisältö oli päinvastainen sekä pääjohtajan lausuman (HS 14.4.2020) että työterveyslaitoksen verkkosivuilta poistetun ohjeistuksen kanssa. Näissä mediassakin laajasti noteeratuissa tiedotteessa STM ja THL totesivat, etteivät ne anna ohjeistusta tai suositusta hengityssuojainten tai kasvomaskien käytöstä.

”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät anna ohjeistusta tai yleistä suositusta käyttää hengityssuojaimia tai kangasmaskeja julkisella paikalla liikuttaessa.”
– STM ja THL 18.4.2020

Ilta-Sanomat 18.4.2020

Maskigate oli tuolloin muutenkin ajankohtainen aihe, sillä samana päivänä 18.4.2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi Suomen ehtineen hyvin mukaan EU:n yhteisiin maskihankintoihin, vaikka samaan aikaan tiedettiin Suomen jääneen ainoana EU-maana tilausten ulkopuolelle.

15.5.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta vieraili 15.5.2020 Yleisradion Marja Sannikan haastattelussa. Tuolloin pääjohtaja paljasti, että sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman maskiselvityksen lopputuloksella oli tutkimustiedon sijaan poliittisia vaikuttimia. Haastattelussa Sannikka kysyi pääjohtajalta miksi THL ei ollut tehnyt maskisuositusta. Tervahaudan vastaus kertoo paljon.

Meitä ohjaavalla sosiaali- ja terveysministeriöllä on johtovastuu tämäntyyppisten suositusten antamisesta, nimenomaan tässä asiassa ovat halunneet pitää sen itsellään. Odotamme miten ministeriö reagoi lisäselvityksiä tehtyään. Minulla on käsitys, että tässä liikkuu herkkyyksiä, jotka eivät liity itse epidemian hoitoon, vaan ovat muuten yhteiskunnallisia. Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tässä voi olla näkökulmia, jotka eivät ole vain tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia.

STM 15.5.2020

STM tiedotti edellä mainitulla tavalla 18.4.2020, ettei  se suosittele hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla. Kuitenkin 15.5.2020 ministeriö julkaisi kunnille ja sote-palveluntuottajille ohjeistuksen, jossa se neuvoi käyttämään kirurgisten suojien puuttuessa jopa kankaisia pestäviä suojuksia. Sote-henkilöstölle maskeja siis suositeltiin, joten niiden tarpeellisuus ja hyödyt olivat ministeriöllä viimeistään tuolloin tiedossa. Siitä huolimatta kansalaisille maskeja ei suositeltu, ja motiivia voidaan perustellusti epäillä poliittiseksi.

Sote-henkilöstölle annettu linjaus noudatteli kansainvälisten tutkimusten tuloksia, työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistua ja sieltä 18.4.2020 poistettua ohjeistusta sekä myös THL:n linjausta, josta viestimisen STM oli kuitenkin torpannut. Rivikansalaisia ministeriö ei siis ohjeistanut käyttämään maskeja, koska niitä ei ollut saatavilla tarpeeksi (Marin 8.10.2020). Ministeriö pimitti kansalaisilta tärkeää tietoa maskien käyttämisestä, jotta se ei olisi joutunut poliittisesti huonoon valoon tehtyään virheitä muun muassa Suomen maskikaupoissa.

12.10.2020

THL:n pääjohtana Markku Tervahauta astui median eteen ja kertoi Ilta-Sanomissa, että sosiaali- ja terveysministeriö oli tosiaan estänyt terveyden ja hyvinvoinnin laitosta valistamasta suomalaisia maskien käytön tärkeydestä. Tervahauta paljasti, että ministeriön mukaan maskeista ei ollut aihetta viestiä tarkemmin. Käytännössä STM siis esti THL:n maskitiedotuksen, koska kaikki koronaan liittyvä viestintä kulki STM:n kautta.

Maanantai-iltana 12.10.2020 STM esitti Twitterissä yllä olevan väitteen. Siinä ministeriö väittää viestineensä jo huhtikuun alussa kasvomaskien turvallisesta käytöstä ja ohjeistaneensa maskien käytöstä 3.2.2020. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin STM julkaisi tiedotteen, jossa se nimenomaan totesi, ettei se anna suositusta hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttämisestä. Näin ollen ministeriön hätäpäissään Twitterissä kello 22.26 julkaisema päivitys on vähintäänkin kyseenalainen, eikä kestä kriittistä tarkastelua.

Moniin epätotuuksiin viittaavien seikkojen paljastuttua ja niihin liittyvän välikysymyksen lähestyessä järjestettiin ministeriössä maanantai-iltana 12.10.2020 hätäkokous, jossa pohdittiin damage controlia ja mahdollisia keinoja selvitä tilanteesta kuivin jaloin. Joku muisti – tai näki asiakirjoista -, että työterveyslaitos oli 3.4.2020 julkaissut ohjeistuksen asiaan liittyen. Julkaisu päätettiin valita pelastusrenkaaksi, jossa paljastui kuitenkin ammottava reikä, sillä päivityksessä viitattu työterveyslaitoksen 3.4.2020 julkaisema ohjeistus oli poistettu verkosta 18.4.2020. Samaan aikaan, kun STM ja THL tiedottivat, etteivät ne suosittele maskien käyttämistä julkisilla paikoilla.

Summa summarum

Edellä esitetyn tapahtumainkulun perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysmisteriö vaikuttaa esittäneen suomalaisille perättömiä tietoja paitsi maskien hyödyistä myös vaikuttaa pyrkineen aktiivisesti estämään asiantuntijoita antamasta suomalaisille tutkimustietoa maskien käytön hyödyistä. Kuten THL-pääjohtaja Tervahauta 15.5.2020 jo julkisesti totesi, vaikuttaa perättömien tietojen levittämisellä olleen poliittinen motiivi.

Ei Suomea voida näin johtaa.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Puolet heistä tienasi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes tienasi alle 1 000 euroa kuukaudessa. He tekevät sen vieläpä heikommalla sosiaaliturvalla kuin palkansaajat ja ilman työaikoja – saati arkipyhiä, lomia ja lomarahoja.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan eräissä piireissä jatkuvasti mielikuvaa ahneina ja yhteiskuntavastuusta laistavina riistäjinä. Vastakkainasettelun järjestelmällinen rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää.

Herätys.

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Nämä yritykset ovat tämän maan selkäranka. Ilman niitä ei olisi suomalaista hyvinvointivaltiota, jossa heikoimmista pidetään huolta.

Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka kantavat siten vastuun suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta ja rahoittamisesta. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi.

Se kannattaa muistaa.

Beard & Business: Keskustelua (sosiaalisen) median murroksesta ja tulevaisuudesta

JULKAISTU 10.9.2018 Käväisin Sons of ASUA -tiimin vieraana uuden Beard & Business -nettisarjan ensimmäisessä jaksossa. Tarkoituksena oli nauttia Jarno Hämäläisen ja Markus Koskisen kanssa ensiluokkaisen herkullista entrecote-pihviä ja viskiä leppoisassa ympäristössä. Näin myös teimme.

Keskustelemme ensimmäisessä Beard & Business -sarjan jaksossa median murroksesta 1990-luvulta tähän päivään saakka ja luotaamme samalla myös tulevaisuutta ja pohdimme mitä sosiaalisessa mediassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Beard & Business -sarjassa pureudutaan vieraiden kanssa myynnin, markkinoinnin ja johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin ja sukelletaan tulevaisuuden näkymiin. Käy YouTubessa tilaamassa Sons of ASUA -kanava tästä.

FM-radio jäämässä historiaan – tulevaisuus on digitaalinen

JULKAISTU 16.12.2019 Olen vuodesta 2005 saakka kirjoittanut eri foorumeissa ja luennoinut seminaareissa, että FM-radio tullaan vääjäämättä ajamaan alas myös Suomessa. Syynä on muun muassa analogisten lähetysten kalleus, sillä jo yksin Yleisradio maksaa Digitalle vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustin Musiikki & Media -seminaarin puheenvuorossani, että alasajo tapahtuisi vuoteen 2016 mennessä, mutta ennustu oli merkittävästi etuajassa. Suurin muutos oli, että vuonna 2018 päätettiin vielä jakaa uudet radiotoimiluvat. Todennäköisesti viimeistä kertaa. Muutos digitaaliseen bittivirtaan on kuitenkin vääjäämätöntä, ja 130-vuotiaan FM-teknologian keinotekoinen tekohengittäminen on 2020-luvulla enää turhaa. Sitä se on myös autoissa.

Samanlainen keskustelu analogisesta jakeluverkosta käytiin taannoin television kohdalla, kunnes lopulta analoginen verkko lopetettiin vuonna 2007. Sitä edelsi kuitenkin vuosina 2003-2007 DVB-H -digikokeilu, jossa olin mukana AdMobi-hankkeen kautta. DVB-H ei kuitenkaan tullut merkittävään käyttöön, koska IP-verkko toi videot ja television älypuhelimiin. Samoin tulee käymään myös FM-radiolle, jossa analogisella verkolla tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä varajärjestelmän rooli. Yleisradion edellinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi taannoin Slush Musicissa, että vuonna 2030 FM-radio on enää varajärjestelmä. Hän oli nähdäkseni oikeassa. EU:n uuden telepakettidirektiivin mukaan uusissa autoissa on oltava maanpäällinen digiradiovastaanotin, mikä on perusteltua ja ymmärrettävää. Mikäli Suomi onnistuu nyt neuvottelemaan asian EU:n kanssa suopeasti, tulee FM-radion kohtalon hetki olemaan Suomessa nyt alkavan kymmenvuotisen radiolupakauden päättymisen hetkellä 31.12.2029.

Yksi merkittävä ongelma EU:n esityksessä kuitenkin on. Se nimittäin ajaa FM-digilähetyksiin jostain syystä vanhentunutta DAB-teknologiaa, jonka käyttö lopetettiin Suomessa jo 15 vuotta sitten, kun sitä oli ensin kokeiltu vuosina 1997-2005. Olin itsekin 2000-luvun alkupuolella mukana testaamassa DAB-lähetyksiä eräässä demohankkeessa. Suomella ei ole syytä ottaa kehityksessä isoa askelta taaksepäin ja palata vanhaan teknologiaan. EU on oikeassa siinä, että uusissa autoissa pitää jatkossa olla digivastaanotin, mutta DAB-vastaanotin sen ei kuitenkaan pidä olla. Ei vaikka Norjassa FM-radio korvattiin taannoin DAB-teknologialla. Meillä Suomessa on ollut jo vuosia käytössä toimiva mobiili IP-verkko, jonka kautta radiota on jaettu henkilöautoihin Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Matkapuhelinten välityksellä jo edelliseltä vuosikymmeneltä saakka. Kymmenissä tuhansissa uusissa suomalaisissa autoissa on jo nyt maanpäällinen digiradiovastaanotin, joskin eri formaatissa kuin EU haluaisi.

IP-vastaanotin mahdollistaa tuhansien radiokanavien kuuntelemisen verkon yli. Meillä on siis jo käytössä maanpäällinen digitaalinen verkko, joten meidän ei pitäisi enää tehdä kalliita investointeja jo kokeiltuun ja sittemmin vanhentuneeseen DAB-teknologiaan, lähettimiin ja vastaanottimiin. Valtava määrä suomalaisia kuuntelee nykyisin radiota älypuhelimella, jossa ohjelmavirta muodostuu nimenomaan bittivirrasta. Olen itse kuunnellut radiota niin autossa kuin kotonakin lähes pelkästään digitaalisesti jo viiden vuoden ajan. Perheemme ainoa FM-radio löytyy nimittäin lastenhuoneesta. Suomen ei tule ottaa kehityksessä takapakkia, vaan lakkauttaa FM-lähetykset hallitusti vuonna 2030, jolloin kansalaiset ovat jo siirtyneet internetin välityksellä jaettavaan radioon. Kallista tuplajärjestelmää ei tarvita.

Kuten jo vuonna 2005 totesin, FM-verkko tullaan ajamaan vääjäämättä alas myös Suomessa. Emme voi 2020-luvulla takertua menneiden aikojen analogiaan, kun tulevaisuus on digitaalinen. Suomen ei tule myöskään tehdä jättimäisiä investointeja vanhentuneeseen teknologiaan vain koska EU niin esittää. Sen sijaan meidän tulee siirtyä suoraan IP-verkkoon, joka on toiminut hyvin jo vuosien ajan ja toimii jatkossakin. FM-vastaanotin on kuitenkin hyvä pitää jokaisessa kodissa kaapin perällä mahdollisia kriisitilanteita varten.

Kirjoittaja on 26 vuotta journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Mediatalojen tulevaisuus on datassa – oli toiminta kaupallista tai ei

JULKAISTU 28.8.2019 Median murroksen ymmärtäminen on sukupolvikysymys, ja juuri siksi mediatalojen johtoportaissa on käynyt viime vuosina kova puhuri. Perinteisten mediatalojen johdossa internetin merkitys median kulutukseen huomattiin oikeassa mitassa vasta vuonna 2006, eli auttamattomasti liian myöhään. Siitä lähtien mediatalot toistivat vuosikausia osavuosikatsauksissaan kuinka ”Median murros yllätti” taas kerran. Murros ei olisi yllättänyt, jos mediatalojen johtavissa asemissa olisi ollut jo tuolloin nuorempaa väkeä. Internetiä ei pidetty esimerkiksi Suosikki-lehden haastajana vielä vuonna 2005, ja sittemmin lehti lopetettiin lukijoiden siirryttyä verkkoon. MTV3:n toimitusjohtajan paikalta lähtöpassit saanut Heikki Rotko ilmoitti vielä vuonna 2012, että ”Maikkari potkii Netflixiä munille”. Ei potkinut.

Median murroksessa ei ole eroa onko kyseinen mediayhtiö kaupallinen vai epäkaupallinen, eli onko kyseessä esimerkiksi Kaleva, Maikkari tai Yleisradio. Kalevan väistyvä varatoimitusjohtaja Juha Väyrynen toteaa Markkinointi & Mainonta -lehden tuoreessa artikkelissa, ettei hän usko dataliiketoiminnan vahvaan rooliin medioiden tulevaisuudessa. Hän on mielestäni oikeassa vain osittain, sillä merkittävää liiketoimintaa mediat eivät tule datan myynnillä tekemään.  Sen sijaan datan hyödyntäminen mediatalon omassa liiketoiminnassa tulee jatkossa olemaan avainasemassa.

Seuraan mielenkiinnolla media-alan kansainvälisiä trendejä, ja vuonna 2005 julkaisin Suomen ensimmäisen kaupallisen podcastin. Tuolloin kiersin lukuisia media-alan tapahtumia puhumassa podcastien tulevasta noususta. Myönnän, että arvioin niiden suosion kasvun hieman nopeammaksi kuin lopulta tapahtui. Ennustukseni kuitenkin toteutuivat jonkin verran jälkijunassa, sillä nykyisin podcastit ovat jo kiinteä osa varsinkin milleniaalien mediankäyttöä. Mainokset niistä tosin vielä puuttuvat, mutta niihin kerroin ratkaisun jo vuonna 2005. Aika näyttää osuinko arvioissani oikeaan.

Jokainen kymmenen vuoden päästä vielä olemassa oleva media tulee olemaan verkossa vahvasti datavetoinen, eikä datan merkitys ole riippuvainen median tai mediatalon koosta. Kaupallisissa medioissa data tulee ohjaamaan lukijoille tarjottavaa räätälöityä toimituksellista sisältöä ja nykyiseen tapaan kohdennettua mainontaa nykyistäkin tarkemmin. Sen sijaan epäkaupallisissa medioissa data tulee olemaan niin ikään tärkeässä osassa, mutta mainosten räätälöinnin sijaan sen avulla räätälöidään sisältöä.

Siinä missä Spotify tarjoaa datan avulla biisilistoja ja Netflix katselusuosituksia tulevat esimerkiksi edellä mainitut Yleisradio, Maikkari ja Kaleva tarjoamaan tulevaisuudessa arkistoistaan kullekin kävijällä juuri häntä yksilöllisesti kiinnostavaa sisältöä vuosien varrelta. Toimituksellinen sisältö on jo kertaalleen tuotettua, julkaistua, arkistoitua ja ennen kaikkea maksettua, joten sitä tulee jatkossa pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kunkin kävijän eduksi. Suurinta tuhlausta on jättää laadukas materiaali pölyttymään palvelimelle. Samalla pitkään toimineet mediat saavat etumatkaa tuoreempiin mediataloihin, joille ei ole vielä kertynyt kattavaa arkistoa. Tämä edellyttää kuitenkin kävijöiden ja heidän mielenkiinnon kohteidensa kattavaa tunnistamista, mutta lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Data, data ja data. Mainitsinko jo datan?

Kirjoittaja on vuodesta 1993 lähtien journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

JockaTV: Birgitan polku ja Ammejärvi esittelyssä

Kävimme sunnuntaina patikoimassa Lempäälän maankuulua Birgitan polkua, joka tarjoaa 50 kilometriä upeita reittejä luonnon helmassa. Tällä kertaa suuntasimme vain vajaan kilometrin päähän Ammejärven laavulle, joka on sopivan matkan päässä kevyelle päiväkävelylle ja grillaukselle. Sääksjärven keskustan laitamilla olevan pysäköintipaikan vierestä lähtee reitti, josta perille on noin 800 metriä. Ammejärveltä voi toki jatkaa vaikka koko 50 kilometrin kierroksen tai suunnata Kaitajärvelle tai Hakkariin.