Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Hallitus vähentämässä poliisien määrää – onko arvopohja suomalaisten etu?

Hallitus lähtee syyskuun budjettiriiheen esityksellä, jossa poliisin resursseihin ollaan tekemässä merkittäviä leikkauksia. Toteutuessaan leikkaukset kiistatta heikentäisivät kansallista turvallisuutta. Esitys on nimittäin vähentämässä koko maasta yli 450 poliisia, joista pelkästään Helsingistä on sata. Aloittaessaan hallitus lupasi lisätä poliisien määrää kolmellasadalla, mutta nyt esitetään kuitenkin leikkauksia. Tämä kehityssuunta on kestämätön, sillä valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Nyt suunta on kuitenkin päinvastainen.

Kokoomus on sitoutunut lisäämään poliisien määrää merkittävästi 8 000 poliisiin ja vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 40 miljoonan euron pysyvää rahoitusta poliisin resurssien parantamiseksi. Edellisellä kaudella poliisikoulun aloituspaikkamäärää nostettiin maksimiin, eli 400 henkilöön. Se oli tärkeä askel 8 000 poliisin tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt kokoomus esittää Marinin hallitukselle, että hallitus peruu suunnittelemansa leikkaukset ja niiden sijaan lisää poliisin resursseja.

Suomalaisilla tulee olla perusoikeus saada poliisilta turvaa niin arjessa kuin rikosten tutkinnassa. Nykyisin suuri määrä rikoksia jää kokonaan tutkimatta, koska poliisilla ei ole riittävästi resursseja. Mikäli hallituksen esittämä leikkaus hyväksytään, tilanne muuttuu entistäkin heikommaksi ja suomalaisten oikeusturva vaarantuu. Tätä eduskunnan ei tule sallia missään tilanteessa.

Sisäministeriön virkamiehet esittivät leikkauksia maahanmuuton kustannuksiin, mutta ministeri Ohisalo käytti punakynää ja päätti leikata maahanmuuton sijaan poliisilta. Kyse ei siis ole siitä etteikö rahaa käytettäisi ja leikkauksia tehtäisi, vaan kyse on ennen kaikkea siitä mihin rahaa käytetään ja mistä leikataan. Ne ovat puhtaasti arvovalintoja. Nyt onkin perusteltua kysyä onko hallituksen valitsema arvopohja suomalaisten etu?

Marinin hallitus on käyttänyt satoja miljoonia euroja ideologisiin hankkeisiin ja päättänyt lähettää tuhansia miljoonia euroja Etelä-Euroopan maiden talouskasvua tukemaan, mutta samaan aikaan rahaa ei kuitenkaan riitä omien kansalaisten turvallisuuteen. Tästä on perusteltua huolestua. Poliisiin kohdistuvat leikkaukset täytyy budjettiriihessä perua ja päinvastoin varmistaa, että poliisien määrä nousee. Päätöksenteossa etusijalle pitäisi aina asettaa työ, talous ja turvallisuus. Tämä kolmikko muodostaa arvopohjan, joka on suomalaisten etu.

#jocka2023
#ryhtiliike

Ensimmäinen valtuustokausi päättyy – miten meni noin omasta mielestä?

Lempäälän uusi kunnanvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valitaan uudet henkilöt luottamuselimiin. Tänään selviää myös mikä tulee jatkossa olemaan minun roolini kunnan päätöksenteossa. Päättyvä valtuustokausi 2017-2021 oli minulle ensimmäinen, mutta kaikkea muuta kuin viimeinen. Annoin politiikalle pikkusormen, mutta se vei koko käden. On ollut upeaa nähdä miten paljon kuntapolitiikassa saa aikaiseksi, kun on loistava tiimi ympärillä. Politiikka on nimittäin joukkuelaji. Yllä olevassa kuvassa kuluvan kauden Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Olin kommentoinut politiikkaa vuosien ajan aktiivisesti, kun kokoomuksen Mirva Kurki pyysi syksyllä 2016 minua ehdolle kuntavaaleihin. Suostuin siltä seisomalta, ja kuntavaaleissa tulikin lopulta upea tulos. Äänestäjille suuri kiitos luottamuksesta. Olen pyrkinyt olemaan  luottamuksen arvoinen.

Ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen päätin hypätä suoraan syvään päähän, joten lähdin mukaan moniin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin saadakseni mahdollisimman nopeasti kattavan kokemuksen päätöksenteosta. Valtuuston lisäksi tulivat paikat kunnanhallituksessa, hyvinvointilautakunnassa, elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja varapaikka Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunnassa. Lisäksi neljän vuoden päästä löysin itseni kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävistä. Ei siis ihme, että kalenterista on saanut viime vuosina etsiä vapaita slotteja suurennuslasin kanssa.

Kaikessa tekemisessä panos-tuotto täytyy olla kohdallaan. Olen alusta saakka pitänyt politiikkaan käytettyä suurta aikaresurssia panostamisen arvoisena, koska olemme saaneet kokoomuksen valtuustoryhmällä aikaan paljon hyvää. Toki samalla tulee todeta, että tuloksia syntyy vain hyvässä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Yksikään ryhmä ei tee muutoksia yksin, ja siksi politiikkaa nimitetäänkin usein kompromissien taiteeksi. Pitkän linjan yrittäjänä suurin yllätys minulle oli julkisen sektorin päätöksenteon hitaus, mutta olemme kaikki saaneet huomata, että tuloksia saadaan joskus aikaan myös nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin myötä kunnassa tehtiin monia nopeita liikkeitä esimerkiksi yhdessä yrittäjien kanssa. Siitä kuntaan saatiin taannoin myös kansallinen Vuoden koronateko -palkinto.

Kokoomus Lempäälä tavoiteohjelma 2021-2024

Minulta on usein kysytty mitä valtuutettu tekee. Vastaus riippuu tietenkin valtuutetun omasta aktiivisuudesta, mutta yleensä valtuutetuilla on muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi lautakunnissa tai kunnan konserniyhtiöissä. Harva istuu ainoastaan valtuustossa. Valtuuston kokoukset vievät yleensä kuukaudesta kaksi iltaa ja yhden päivän. Ensimmäisenä iltana on suljettu valtuustoinfo ja toisena on julkinen valtuuston kokous. Lisäksi päivä menee aineistoon tutustumiseen. Päälle tulevat vielä mm. erilaiset seminaarit, joita on melko usein. Kunnanhallitus vie kuukaudessa yleensä kaksi päivää ja iltaa, kun parin viikon välein päivällä tutustutaan ensin aineistoon ja illalla istutaan noin 3-5 tunnin kokous. Lautakunnat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa. Silloin kokous kestää yleensä parista tunnista muutamaan tuntiin ja ennen sitä tutustutaan aineistoon jokunen tunti.

Valtuutetun ja muiden luottamushenkilöiden aika kuluu siis pitkälti materiaaliin tutustumiseen ja päätöksentekoon. Tästä prosessista julkinen valtuuston kokous on vain jäävuoren huippu, sillä asiat on käsitelty jo useaan kertaan ennen valtuustoon päätymistä. Tästä syystä kokousta seuraavalle voi joskus syntyä mielikuva, ettei asioista keskustella riittävästi. Todellisuudessa pykälästä on voitu käydä ennen valtuustoa tuntikausien monipuoliset keskustelut sekä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Unohtamatta tietenkään viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet asioita jo ennen niiden päätymistä päätöksentekoon saakka. Ajoittain tulee eteen suurempia asioita, joista on järjestetty lähetekeskusteluja ja seminaareja. Esimerkiksi kuluneen kauden eräs odotetuimmista päätöksistä, uimahalli-kylpylä, oli käsittelyssä lukemattomissa eri tilaisuuksissa ennen julkistamista ja valtuustoa.

Mitä kuluneella valtuustokaudella 2017-2021 on sitten saatu aikaiseksi? Kuntalaisten kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat olleet uimahalli-kylpylähankkeen käynnistäminen yhdessä Ideaparkin kanssa sekä veroprosentin pitäminen ennallaan tässä haastavassa tilanteessa. Kaavoitusta on tehostettu merkittävästi neljän vuoden takaisesta ja myös yritystonttien lisäämistä on saatu viimein käyntiin toden teolla. Omakotitonttien jakaminen todettiin sekin toimivaksi pilotiksi. Myös rakennusjärjestyksen lupaviidakkoa kevennettiin selvästi. Koulujen osalta Kanavan uuden yläkoulun jättihanke saatiin valmiiksi. Kouluihin on päätetty panostaa lisäksi mm. Nurmella ja Saikassa sekä Sääksjärvellä, jossa vanhan osan purkulupa odottaa valituksen ratkaisua. Talouden seurantaa ja ennustamista on tällä kaudella kehitetty merkittävästi. Varhaiskasvatuksen maksut saatiin viimein muutettua hoitoaikaperusteiseksi. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto saatiin nekin valmiiksi.

Tänään alkavalla valtuustokaudella edessä on varmasti monia mielenkiintoisia hankkeita. Edessä on esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksen kehitystyö, Sääksjärven osayleiskaavan hyväksyminen ja asemakaavoitus sekä Hakkariin suunniteltava koko perheen tekojäärata. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee tekemään hartiavoimin työtä elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi, sillä yritykset ja niiden työpaikat mahdollistavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaiden peruspalvelujen tarjoamisen. Tutustu tästä linkistä Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmaan alkavalle valtuustokaudelle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä lähtee uudelle kaudelle uudella energisellä ja ennen kaikkea osaavalla kokoonpanolla. Tästä seuraa paljon hyvää.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Poliisitutkinta vaalimainosten varkauksista ja töhrimisistä – luvassa 200 euron vihjepalkkio

Paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomat kirjoittaa tänään ikävästä ilmiöstä, joka on nyt rantautunut myös Lempäälään. Vaalimainonta on yksi demokratian perustoiminnoista ja vaalimainosten rikkominen, sotkeminen ja varastaminen on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeutta.

Vaalimainoksistani neljä on tähän mennessä varastettu ja neljää mainosta on sotkettu tai vaalinumeroita revitty irti. Tapauksista on tähän mennessä tehty kolme rikosilmoitusta. Olen nyt luvannut tekijän kiinni jäämiseen johtavasta vihjeestä 200 euron palkkion. Tämän tason varkailla ja töhrijöillä on taipumus retostella teoillaan vähintään kavereilleen ja joskus jopa sosiaalisessa mediassa, joten todennäköisesti useat ihmiset tietävät tekijän/tekijät. Tiedot tapauksista voi ilmoittaa sähköpostilla Valkeakosken poliisille valkeakoski.sisa-suomi@poliisi.fi.

LVS

Kiitos tähän mennessä tulleista yleisövihjeistä. Esimerkiksi Hakkarin suoralla havaitun valkoisen pakettiauton ja sillä liikkuneen turvaliivisen miehen tiedot ovat jo menossa poliisille. Mies oli irrottamassa mainostani akkukoneella, kun silminnäkijä sattui paikalle. Sama mies oli mahdollisesti tekijänä myös Katepalintiellä samaan aikaan tehdyssä varkaudessa. Onko sinulla havaintoja tällaisesta? Jos on, ilmoitathan niistä myös poliisille.

Toivon, että lempääläiset pitävät silmät auki vastaavien tapausten varalta, sillä kunta on nyt pullollaan vaalimainoksia, joista jokainen on esillä olon arvoinen. Sitä kutsutaan demokratiaksi ja vaalirauhaksi.

PSHP tuplasi valtuuston kokouspalkkiot – äänestin tietenkin vastaan

Olen vuoden 2017 kuntavaaleista saakka istunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa Lempäälän kunnan edustajana. Koko tämän ajan olen keskittynyt sairaanhoitopiirin talouteen ja sairaaloiden henkilöstön hyvinvointiin. Vuodesta 2019 lähtien (siis jo ennen koronakriisiä) sairaanhoitopiiri on painiskellut tiukan talouden kanssa ja pirkanmaalaiset ovat luonnollisesti joutuneet maksumiehiksi moneen otteeseen.

Tänään meillä oli sairaanhoitopiirin viimeinen kokous, jossa päätettiin myös seuraavan valtuustokauden valtuutettujen kokouspalkkioista. Tällä kaudella olemme saaneet 190 euroa per kokous, joka on paperivuoreen tutustumiseen ja tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen nähden mielestäni perusteltu. Tänään valtuustolle esitettiin, että kokouspalkkio nostetaan sadalla prosentilla, jotta se vastaisi Tampereen kokouspalkkioita. Mielestäni näin valtava korotus ei ole perusteltu kokouksista aiheutuneeseen työmäärään nähden. Äänestin valtuuston kokouksessa esitystä vastaan.

Olisin ymmärtänyt ja kannattanut kokouspalkkioiden maltillista korotusta vaikkapa muutamalla kympillä, mutta kokouspalkkioita ei ole kuitenkaan perusteltua tuplata 190 eurolla. Valtuutettujen työmäärän kasvulla tuollaista korotusta ei voida perustella. Varsinkaan, kun elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja ja sairaanhoitopiirin henkilöstö joutuu tulevina vuosina vetämään vyötä tiukemmalle. Me kokouspalkkioiden nostamista vastustaneet hävisimme äänestyksen lopulta äänin 409-51, eli vaalien jälkeen aloittavan valtuuston palkkiot kaksinkertaistuvat nykyisestä.

Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron sairaanhoitopiirin johtamisessa eräillä toimialueilla ilmenneistä vakavista ongelmista, joihin täytyy puuttua tiukasti, tehokkaasti ja tietenkin nopeasti. Esitin samalla kysymyksen johtamisessa havaittujen ongelmien korjaamisesta. Tässä alla kokonaisuudessaan puheenvuoroni, joka löytyy myös alla olevalta kokouksen YouTube-tallenteelta.

Linkki kyseiseen kohtaan YouTubessa.

”Puheenjohtaja, arviointikertomus sisältää seikkoja, jotka antavat syytä huolestua sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvoinnista. Kertomuksen sivulla seitsemän, johtamista käsittelevässä mittaristossa, tavoitetasoksi on asetettu 3,5, mutta toteuma on vain 2,6. Samaan aikaan esimerkiksi toimialue neljällä tulos on hyvin huolestuttavat 1,6, kun asteikko yltää viiteen pilkku viiteen.”

”Talon sisältä tulee huolestuttavaa viestiä, että eri toimialueilla epäkohdista esimiehille raportoimiseen ei juuri kannusteta, vaan ennemminkin päinvastoin. Ongelma on siis vakava ja epäkohta kaipaa pikaista ja tehokasta puuttumista. Miten johtamisen onnistumistavoitteen tulos on huomioitu ja miten asia on tarkoitus korjata ongelmallisilla toimialueilla?”

Taannoin valitsemamme sairaanhoitopiirin uusi johtaja Tarmo Martikainen antoi minusta kysymykseen hyvän vastauksen, jossa hän korosti, että toimeen on jo ryhdytty eri toimialueilla. Toivon todella, että nämä toimet myös tehoavat ja että toimialueiden johtamisen vakavat ongelmat saadaan korjattua nopeasti. Se on henkilöstön, veronmaksajien ja ennen kaikkea se on potilaiden etu. Ja siksi me valtuutetut edustamme kuntiamme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Lempäälän kuntavaalipaneeli 19.5.2021

Lempäälässä järjestettiin tänään paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomien ja Pirkan Opiston yhdessä järjestämä kuntavaalipaneeli, jossa oli edustus kaikista paikkakunnan puolueista. Keskustelu oli hyvää ja hedelmällistä, ja oli taas kerran hienoa huomata miten samoilla linjoilla eri puolueet ajavat kuntalaisten asiaa.

Kaksi tuntia kestäneessä vaalipaneelissa ehdimme käydä läpi laajan kirjon kuntalaisia kiinnostavia asioita ja puolueiden teemoja. Kovin suuria eroavaisuuksia puolueiden välille ei saatu aikaiseksi, mutta nyanssierot tulivat toki tuttuun tapaan esiin kuitenkin ennakkoon odotettiin. Kiitos jokaiselle mukana olleelle ehdokkaalle ja tietenkin myös paneelin järjestäjille asiantuntevasta paneelin vetämisestä.

Hyvää koronakriisin nujertamisen vuotta – tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.

Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.

Virtaa ajassa 6.1.2021

Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.

Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.

Beard & Business: Keskustelua (sosiaalisen) median murroksesta ja tulevaisuudesta

JULKAISTU 10.9.2018 Käväisin Sons of ASUA -tiimin vieraana uuden Beard & Business -nettisarjan ensimmäisessä jaksossa. Tarkoituksena oli nauttia Jarno Hämäläisen ja Markus Koskisen kanssa ensiluokkaisen herkullista entrecote-pihviä ja viskiä leppoisassa ympäristössä. Näin myös teimme.

Keskustelemme ensimmäisessä Beard & Business -sarjan jaksossa median murroksesta 1990-luvulta tähän päivään saakka ja luotaamme samalla myös tulevaisuutta ja pohdimme mitä sosiaalisessa mediassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Beard & Business -sarjassa pureudutaan vieraiden kanssa myynnin, markkinoinnin ja johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin ja sukelletaan tulevaisuuden näkymiin. Käy YouTubessa tilaamassa Sons of ASUA -kanava tästä.

Kolumni: Tuhlaajapoika palasi aktiivimallin kanssa

Luukkaan evankeliumista löytyvä tuhlaajapoikavertaus sopii mainiosti vuoden 2020 Suomeen. Tarinassa kahdesta veljeksestä nuorempi pyytää saada isältään osuutensa perinnöstä etukäteen ja lähtee maailmalle tuhlaamaan sen. Holtittoman rahankäytön seurauksena rutiköyhäksi päätynyt poika palaa lopulta takaisin kotiinsa nöyränä ja katuvaisena. Isä kuitenkin riemuitsee tuhlaajapojan paluusta ja järjestää sen kunniaksi juhlat, vaikka perintö onkin kadonnut tuhkana tuuleen.

Vanhempi veli suuttuu vastuuttoman veljensä kunniaksi järjestetyistä juhlista, sillä hän ei ymmärrä miksi tuhlaamista juhlitaan. Isä perustelee juhlia toteamalla, että nuorempi poika on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Vastuullinen isoveli on sen sijaan pysynyt isänsä luona, ahkeroinut ja elänyt säästeliäästi. Hänen kunniakseen ei juhlia ole järjestetty.

Tarinaan sisältyy ajankohtainen opetus vastuullisuudesta. Ilman juhlia jäävät yleensä tahot, jotka peräänkuuluttavat vastuunkantoa ja tervettä taloutta. Ympärilleen vastuuttomasti rahaa kylvävät saavat sen sijaan nauttia erityisesti rahojen saajien varauksettomasta ihailusta. Tämä siitä huolimatta, että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vastuunkantajat ovat avainasemassa. Ilman heitä varattomalla ja vähäosaisella tuhlaajapojalla ei olisi ollut kotia jonne palata, jossa saada katto päänsä päälle ja jossa saada ruokaa syödäkseen.

Jokainen meistä osaa olla tuhlaajapoika ja käyttää rahaa ilman huolta huomisesta. Harva kuitenkin kykenee olemaan tarinan isoveli. Vuonna 2020 suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee vastuunkantajia enemmän kuin koskaan, sillä ilman heitä yhteiskunta ei voi pitää huolta heikoimmista jäsenistään. Meidän ei tule loputtomasti katsella holtitonta tuhlausta, oli kyse sitten Etelä-Euroopan maiden tai Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Ahkerat suomalaiset veronmaksajat kuittaavat tulevina vuosikymmeninä niiden molempien laskut.

Juhlaan on nyt kaikesta huolimatta syytä, sillä aktiivimalli on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Marinin hallituksen päätös ottaa Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkonen käyttöön on juhlan aihe. Kunpa hallituksen ryhtiliike ei loppuisi tähän, sillä tulevien sukupolvien piikkiin holtittomasti eläminen saa nyt riittää. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä isoveljeä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 23.9.2020 Tamperelainen-lehden kolumnina.