Perhetuvista mallia Pirkanmaan hyvinvointialueelle

Suomen suurimmalla hyvinvointialueella, Pirkanmaalla, vuodenvaihteessa tapahtuvan aloituksen valmistelut ovat täydessä käynnissä, mutta kaikkia sote-lainsäädäntöön kiireessä jääneitä valuvikoja tuskin ehditään korjata ajoissa. Pirkanmaan 63,5 miljoonan euron alijäämä on sekin yksi osoitus uudistuksen hankaluuksista. Lempäälän rooli tässä himmelissä voi kuitenkin olla hyvinkin positiivinen. Ainakin, jos sen vaikutuksia arvioidaan kunnille jatkossakin jäävän ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Lempäälä on ollut koko valtakunnassa edelläkävijä perhetupien käytössä. Kyseessä ovat lapsiperheille suunnatut kohtaamispaikat, joihin vanhemmat voivat tulla lastensa kanssa matalalla kynnyksellä vaikkapa leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa. Mutta myös hakemaan vertaistukea ja ennen kaikkea keskustelemaan ammattilaisten kanssa perheen mahdollisista ongelmista. Tällaiset erittäin matalan kynnyksen kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat vuosien varrella johtaneet hyviin tuloksiin. Myös vanhemmille muutaman tunnin asiointivapaan tarjoavat reppupäivät ovat mahdollistaneet varsinkin yksinhuoltajille tärkeää omaa aikaa.

Toimin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan (tiedän, melkoinen sanahirviö) varapuheenjohtajana. Valiokuntamme tehtäviin kuuluvat turvallisuuden lisäksi myös ennaltaehkäisyyn kunnissa liittyvät asiat, ja Lempäälän perhetuvat ovat upea esimerkki sellaisesta. Kohtaamispaikoiksi nykyisin kutsuttavia perhetupia tulee mielestäni pyrkiä jatkossa levittämään ohjatusti myös muihin Pirkanmaan kuntiin.

Kun lapsiperhe saa varhaista tukea ajoissa ja lähes huomaamatta, voi tuella olla merkittäviä vaikutuksia paitsi perheen tulevaisuuteen myös yhteiskunnan kantokykyyn. Varhain saatu tuki säästää merkittävästi hyvinvointialueen resursseja, joita ei ole liikaa tarjolla. Kun jaossa on lähinnä niukkuutta, tulee resursseja käyttää järkevästi ja hyväksi havaittuja malleja kopioida. Eräs sellaisista malleista tulee meiltä Lempäälästä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 30.11.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Kolumni: Boomerin luottokortti väärissä käsissä

Olipa kerran vastuullinen suomalainen yrittäjäperhe, jonka talouden vanhemmat olivat saaneet taantuman jälkeen tasapainoon vuosikymmenen uurastuksella, vetämällä vyötä tiukemmalle ja parantamalla perheyrityksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Perhe palkitsi ahkeruudesta ja rohkaisi kantamaan vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Yhteisin ponnistuksin perheen talous olikin lopulta saatu kuntoon.

Isovanhemmat muistelivat usein miten kansakoulussa opetettiin elämään omien varojen mukaan. He korostivat, että lainaa otettaessa täytyy olla varma siitä, että lyhennyksiä ja korkoja kyetään maksamaan tuloilla. Isä muistutti usein leikillään, että maagista rahaa sylkevää taikaseinää ei ole vielä löydetty. Terveen taloudenpidon myötä perheen talous ja hyvinvointi olivat kohentuneet selvästi, kunnes eräänä päivänä tytär löysi boomeri-isänsä luottokortin ja päätti kokeilla sen suomia mahdollisuuksia.

Tyttären koulussa ei opetettu taloustaitoja saati oman talouden hallintaa kuin nimeksi, joten luoton, koron ja pääoman perusajatus ei ollut vielä selkeä. Kavereiden kesken oli mukavampi keskustella shoppailusta, juhlimisesta ja lentämisestä kuin taloudesta ja velasta. Tyttären toveri kertoi kuitenkin ymmärtävänsä mistä velassa on kyse ja toinen iloitsi, että nyt tulee rahaa. Kaksi muuta toveria totesivat, että luotot ja korot voisi aina maksaa uusilla lainoilla ja pikavipeillä. Lopuksi yksi vielä muistutti, ettei luottokortti ollut tyttären, joten miksi hän kantaisi huolta muiden ihmisten veloista.

Tyttären holtiton tuhlaus paljastui lopulta vanhemmille, kun tilillä ei ollutkaan enää rahaa isoäidin hoivapaikkaan ja äidin hammaslääkäriin. Tili oli tuhlattu miinukselle 7 050 euron verran jokaista perheenjäsentä kohti. Lopulta isä joutui kiinnittämään perheen asunnon lainatakseni rahaa pelkkien korkojen maksamiseen. Samoihin aikoihin vanhemmat saivat tietää, että heidän halutaan maksavan eläkemaksuja myös palkasta, jota ei ole edes olemassa. Eihän sellaista voisi Suomessa tapahtua.

Jocka Träskbäck
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 14.9.2022.

Vastuullista taloutta hyvinvointialueen strategiaan

Samat palvelut kaikille pirkanmaalaisille. Siinä lyhykäisyydessään hyvinvointialueen päätavoite, joka ei tule olemaan helppo saavutettava. Varsinkaan, kun sote-uudistuksen valmistelu on tehty kiireessä ja valuvikoja joudutaan korjailemaan vielä pitkään. Aluevaltuustossa valmistellaan parhaillaan ensimmäistä pirkanmaalaista hyvinvointialue- ja palvelustrategiaa, jota aluevaltuusto käsitteli tämän viikon maanantaina seminaarissa ja työpajoissa.

Kuntastrategioiden tavoin myös hyvinvointialueen strategia tehdään jokaiselle työntekijälle arkipäivän toiminnan ohjenuoraksi, eikä pelkästään tyhjiksi sanoiksi paperilla. Vielä tässä vaiheessa on aikaista sanoa millainen strategiasta on tulossa, koska työ on vielä kesken. Valmista on määrä saada marras-joulukuun vaihteessa.

Aluevaltuutetut pohtivat nyt mitkä ovat hyvinvointialueen missio ja visio, arvot sekä strategiset kärkiteemat. Haasteena on, että eri poliittisten ryhmien työn tuloksena voi helposti syntyä harmaata sanahelinää vailla varsinaista käytännön merkitystä. Strategian käsittelyssä aluevaltuuston täytyy keskittyä ennen kaikkea konkretiaan, koska jargonia ja sanahelinää riittää kyllä muutenkin.

Lukuisat kuntalaiset ovat ilmaisseet keskusteluissamme, etteivät ole vielä oikein saaneet kiinni siitä mitä sote-uudistus ja hyvinvointialue käytännössä tarkoittavat tavallisessa arjessa. Moni varmasti mieltää hyvinvointialueen toiminnan vielä pitkään kuntien ja kaupunkien toiminnaksi, sillä näin iso muutos kerralla on hankala hahmottaa.

Hyvinvointialueen päätöksenteossa tulee keskittyä laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiseen taloudellisesti kestävällä tavalla. Tähän mennessä rahaa on käytetty sote-palvelujen parantamisen sijaan pääasiassa hallinnon kasvattamiseen, mikä ei ollut alkuperäisen uudistuksen tavoitteena. Rajallisia resursseja tulisi käyttää hallinnon sijaan palveluihin. Vain siten voimme pitää huolta laadukkaista peruspalveluista myös tulevaisuudessa. Tämän soisi näkyvän myös tulevassa strategiassa.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 7.9.2022.

YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Yrittäjät ovat Suomen selkäranka, jota ilman ei olisi hyvinvointia. Marinin hallituskaudella yrittäjävastaisuus on saanut huolestuttavasti jalansijaa, mikä näkyy parhaillaan esityksenä YEL-uudistuksesta. Toteutuessaan se nostaisi yrittäjien eläkemaksuja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä olisi kestämätöntä. Monet varsinkin pienyrittäjät joutuisivat silloin lopettamaan yritystoimintansa, joten seuraukset kansantaloudelle olisivat vakavia.

Hallituksen mukaan ”esityksen tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa”. Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa Suomen Yrittäjien taannoisen selvityksen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Eläkemaksujen sitominen työpanokseen tai ammattinimikkeen mediaanipalkkaan on usein mahdotonta. Yrittäjyys on elämäntapa, jossa ei tunteja lasketa, joten työpanos on usein suurempi kuin yrityksen maksukyky. Yrittäjien kyselyssä peräti 53,8 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoitti työtulonsa olevan pienempi kuin oman työpanoksensa arvo. Yrittäjät eivät voi maksaa eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022
Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden kannustimien heikentäminen ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen nostaminen olisi yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kestämätöntä. Peräti 71,7 prosenttia yrittäjistä pitää jo nykyisiä eläkemaksuja kohtuuttomana suhteessa sillä saataviin eläke-etuuksiin, ja vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa aikanaan maksuja vastaavaa eläkettä. Maksajat eivät siis luota järjestelmään. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa varmasti remonttia, mutta nyt esitetty malli ei siihen sovellu. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa yrittäjien talous on jo valmiiksi kantokyvyn äärirajoilla. Yhteiskunnan selkäranka ansaitsee lisää kannustimia, ei lisää hiekkaa rattaisiin.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.8.2022.

Kodeissa selvittävä 72 tuntia – oletko jo varautunut?

Kirjoitin taannoin tällä palstalla miten päätimme Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa ottaa erääksi kuluvan vuoden painopisteistä varautumisen. Tuolloin harva aavisti miten ajankohtainen teemasta pian tulisikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energia-alan kriisi ovat nostaneet varautumisen keskeiseen asemaan. Suomessa on väläytelty ensi talveksi mahdollisuutta jopa sähkönjakelun katkoksiin.

Valiokunnan edellisessä kokouksessa saimme katsauksen Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien varautumisesta. Näissä varautumissuunnitelmissa riittää vielä parannettavaa monin paikoin. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamisen lisäksi varautuminen koskee myös ihan tavallisia kotitalouksia. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla varautunut selviytymään 72 tuntia ilman sähkön, veden, lämmön ja ruoan jakelua. Käsite tunnetaan myös kolmen päivän kotivarana.

Venäläisestä energiasta irtautuminen ja Olkiluoto kolmosen mahdollinen viivästyminen voisivat johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa kotitalouksien sähkönjakelua jouduttaisiin ehkä rajoittamaan hetkellisesti. Vaikka tämä uhkakuva tuskin toteutuu, kannattaa kotitalouksien ottaa varautuminen tosissaan. Vara ei tunnetusti venettä kaada. Vinkkejä suositusten mukaiseen varautumiseen löytyy 72tuntia.fi-verkkosivulta. Kodeista tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ennen kaikkea ruokaa, vettä, lääkkeitä.

Lisäksi kotona kannattaa olla paristokäyttöiset radio ja taskulamppu, varavirtalähde puhelimelle, ruoanlaittoväline, vesikanisteri tai kannellinen ämpäri, kosteuspyyhkeitä sekä talvisin polttopuita, mikäli asunnossa on tulisija. Asianmukaisesti varautunut asukas voi jatkaa arkeaan turvallisesti poikkeustilanteen ajan, mikä vähentää yhteiskunnan palvelujen kuormitusta. Varautumisella voidaan lisäksi parantaa turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Hyvin varautunut voi nukkua yönsä levollisin mielin.

Jocka Träskbäck
hyvinvointialueen valtuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 3.8.2022.

Perintövero poistettava – tilalle luovutusvoittovero

Suomalaisen verotuksen päätavoitteena vaikuttaa olevan toimeliaisuuden karsiminen ja vaurastumisen ehkäiseminen. EU-valtioiden varallisuustilastoja vilkaistessa voidaan todeta, että muissa maissa kotitaloudet ovat huomattavasti suomalaisia varakkaampia. Meillä Suomessa verotuksen roolina on nimittäin heikentää työnteon kannustimia sen sijaan, että se loisi niitä. Perintövero on yksi yhteiskuntaa heikentävistä veroista.

Perintövero tulee poistaa, koska se on epätasa-arvoinen, tuotoltaan pieni ja aiheuttaa hankaluuksia varsinkin pieni- ja keskituloisten perheiden omaisuuden pitämiseen suvussa. Perintövero on aiheuttanut paitsi lukemattomien pieni- ja keskituloisten perheiden talousahdinkoa myös perheyritysten lopettamisia ja myymisiä pois suomalaisista käsistä.

Suomi siis verottaa itseään köyhäksi.

Nykyisessä perintöveron mallissa monet pieni- ja keskituloiset perheet menettävät perimänsä lapsuudenkodin, mummolan tai kesämökin, koska joutuvat myymään kiinteistön voidakseen maksaa valtiolle siitä lankeavat perintöverot. Perintöverot erääntyvät nimittäin maksettavaksi, vaikka perintöä ei ole vielä edes jaettu.

Pahimmissa tapauksissa tämä on johtanut perillisten ulosottoon saakka, kun perintöveron maksamiseen ei ole ollut rahaa ja vanha kiinteistö ei ole mennyt heti kaupaksi. Samalla täytyy muistaa, että perintöverotettavasta omaisuudesta on maksettu verot jo moneen kertaan omaisuuslajista riippumatta, joten kyseessä on jo nyt sosialismia irvokkaimmillaan. Tuhkatkin kuolinpesästä.

Nykyinen ongelmallinen perintövero pitäisi tulevalla hallituskaudella korvata uudella mallilla, jossa perintöä verotetaan vasta sitä myytäessä tai luovutettaessa. Se olisi reilua, eikä johtaisi perintöveron nykyisellään aiheuttamiin taloudellisiin ahdinkoihin perheissä. Perintöveron poistaminen auttaisi pitämään perheyrityksiä suomalaisessa omistuksessa ja nostaisi suomalaisten varallisuutta kaikissa tuloluokissa – siis myös pienimmissä. Myös uudessa mallissa yhteiskunta saisi rahansa, mutta perillisen ei täytyisi maksaa niitä ennakkoon saati myydä perintöään heti ne maksaakseen.

Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi – polttoainevero heikentää työssäkäynnin kannustimia

Pitkien välimatkojen Suomessa yksityisautoilu on välttämätön osa työssäkäyntiä ja perhearkea. Tavaroiden logistiikasta puhumattakaan. Suomen ilmastotavoitteet ovat kireät, mutta autoilijoiden kurittaminen niiden saavuttamiseksi on tehotonta. Marinin hallitus perusteli vuosituhannen suurinta polttoaineverojen kiristämistään sillä, että polttoaineen kallistuminen vähentäisi autoilua ja siten päästöjä. Väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomessa ei autoilla huvikseen, vaan tarpeeseen. Kesälomareissun perhe voi vielä optimoida ja moni tänä kesänä niin tekeekin, mutta arjen liikkumisessa se ei ole aina mahdollista. Työmatkoja, kauppareissuja ja lasten kuljettamista harrastuksiin on usein hankalaa ja jopa mahdotonta hoitaa julkisella liikenteellä, eikä niitä voi jättää myöskään tekemättä. Tampereen yliopiston pro gradu -tutkielmassaan Juuso Villanen havaitsi, että polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi on joustamattoman kysynnän takia rajallista. Voidaan siis todeta, että autoilijoiden rokottamisen syyt löytyvät muualta kuin päästövähennyksistä.

Marinin hallituksen esitys vahvisti jo ennakkoon polttoaineveron korotuksen iskevän kaikkein eniten pieni- ja keskituloisten suomalaisten talouteen. Lisäksi korotus rapautti työssäkäynnin taloudellisia kannustimia tekemällä työmatkoista entistäkin kalliimpia. Hintojen nousun myötä yhä useampi laskee kannattaako työssäkäynti polttoainekulujen ja verojen jälkeen. Kyseessä on siis vakava kannustinloukku varsinkin pienituloisille perheille. Nyt ollaan kriittisellä rajalla.

Hallituksen tulee ensi tilassa valmistella polttoaineverojen laskemista, jotta suomalaisten talous ja työssäkäynnin kannustimet eivät rapaudu nykyistä enempää. Myös kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä täytyy parantaa, sillä polttoaineverojen kiristykset päätyvät suoraan kuluttajahintoihin ja inflaatio laukkaa parhaillaan villinä. Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi, joten ryhtiliikkeellä on kiire.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Aamulehdessä 28.6.2022.

Kolumni: Ennaltaehkäisy vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta

Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vietetään jo hyvin ansaittua kesätaukoa, mutta Pirkanmaan hyvinvointialueella työt jatkuvat läpi kesän, sillä valmista täytyy saada vuodenvaihteeseen mennessä. Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta (parempia nimiehdotuksia vastaanotetaan) kokoontuu seuraavan kerran jo heti juhannuksen jälkeen käsittelemään muun muassa pirkanmaalaisten turvallisuutta ja kuntien varautumista. Tässä maailmantilanteessa valiokunnan pääpaino on ainakin alussa näissä teemoissa. Valiokunnan tehtäviin kuuluu myös kuntayhteistyö erityisesti hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn saralla. Molempien merkitys tulee olemaan pitkällä aikavälillä suuri, sillä ennaltaehkäisyllä on taipumus vähentää yhteiskunnalle kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.

Aluevaltuuston edellisessä kokouksessa käytiin pitkiä keskusteluja hyvinvointialueen johtavien luottamushenkilöiden palkkioista. Ei siis valtuutettujen, vaan puheenjohtajistojen palkkioista, joita tarkasteltiin valtuuston ulkopuolisen palkkiotoimikunnan esityksestä. Joissain medioissa asiasta otsikoitiin harhaanjohtavasti siten, että esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan palkkiosta syntyi mielikuva 18 000 eurosta kuukaudessa. Todellisuudessa kyse oli 18 000 euron vuosipalkkiosta, eli 1 500 eurosta kuukaudessa. Aluehallituksen varajäsenenä seuraan melko läheltä aluehallituksen puheenjohtajan työmäärää myös kokousten ulkopuolella, ja nyt päätetty kuukausikorvaus on siitä työstä mielestäni maltillinen korvaus. Ammattilainen tarvitsee palkkion hyvin tehdystä työstä.

Aluehallitus esitti viime viikolla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yhtenäistämistä ensi vuoden alusta lukien, joskaan näissä maksuissa ei ole nytkään merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Aluehallitus esittää lisäksi asiakasmaksujen alentamiselle ja perimättä jättämiselle perusteita, jos maksun periminen vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon. Tällaista muutosta on toivottu jo vuosia, ja nyt se on mahdollisesti toteutumassa. Aluevaltuusto päättää asiasta elokuussa.

Turvallista juhannusta juuri sinulle!

Jocka Träskbäck

Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu keskiviikkona 22.6.2022 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa kolumnini.

Hoitajamitoitus osoittautui katastrofiksi – vaalitempulla traaginen seuraus

Politiikassa ”Mitäs minä sanoin” ei ole suositeltua, mutta nyt teen poikkeuksen, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä asia. Eduskuntavaalien alla helmikuussa 2019 kirjoitin, että SDP:n vaalitempukseen kehittämä hoitajamitoitus ei tule ratkaisemaan vanhustenhoidon ongelmia. Kokoomus oli puolueena samaa mieltä ja me molemmat olimme oikeassa.

”Lakiin kirjattu hoitajamitoitus ei ole ratkaisu, sillä numeron sijaan pitäisi keskittyä jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi pakolliseen 0,7 mitoitukseen ei ole rahaa saati riittävästi hoitajia, joten vasemmiston lupauksia ei voida pitää – haluttiin tai ei.”
– Blogissani 9.2.2019

Kuten minä ja kokoomus jo ennakkoon kerroimme, ei hoitajia riittänyt. Siksi hoitajamitoitus on nyt johtanut satojen vanhusten jäämiseen kokonaan vaille hoivapaikkaa ja kriisiyttänyt vanhustenhoidon historian suurimpaan kaaokseen. Vaalitempun hinta oli varsinkin inhimillisesti katsoen karmaiseva ja syntyneen tilanteen korjaaminen tulee olemaan mittava urakka.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, jopa SDP:n oma lehti myöntää, että vihkoon meni ja rajusti. Hoitajamitoitus oli jo syntyessään katastrofi ja kokoomus oli ainoa puolue, joka uskalsi sanoa sen tuolloin ääneen. Saimme siksi valtavasti runtua niin medioissa kuin muiltakin puolueilta. On varmaa, että tällainen mediakampanja näkyi myös vaalituloksessa. Rehellisyydestä joutuu joskus maksamaan kalliin hinnan.

”Mikään hoitajamitoitus ei olisi estänyt sitä, että 1) kuntien ja hoivayhtiöiden välisiä sopimuksia on rikottu räikeästi ja että 2) hoivakotien valvonta on ollut pahasti puutteellista ja että 3) laiminlyönneistä ei ole tullut tuntuvia taloudellisia sanktioita.”
– Blogissani 9.2.2019

Henkilökohtaisesti samaistun kokoomukseen osin myös siksi, että seisomme rohkeasti oikeaksi katsomiemme näkemysten takana, vaikka se veisi meidät myrskyn silmään ja altistaisi vasemmiston masinoimille lokakampanjoille. Aika kyllä vääjäämättä näyttää kenen näkemys osui oikeaan.

Tällaista rohkeutta tarvitsemme myös tulevalla hallituskaudella, kun valtiontalouden tervehdyttäminen toden teolla alkaa. Silloin seisomme jälleen kerran myrskyn silmässä, mutta teemme sen mitä Suomen ja suomalaisten yhteinen etu edellyttää.

Jos politiikka olisi helppoa, kaikki tekisivät sitä.

Nyt suoraselkäisesti kohti eduskuntavaaleja.

#jocka2023
#ryhtiliike
#kokoomus

Vaaliteemat: Työ, talous ja turvallisuus – näin rakennetaan parempi Suomi

Olen kokoomuksen ehdokkaana kevään 2023 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirissä. Teemani ovat samat kuin aiemmin, sillä työ, talous ja turvallisuus edellä rakennetaan parempi Suomi meille jokaiselle. Myös tuleville sukupolville.

1. TYÖ

Suomalaiset täytyy saada töihin. Ahkeruudesta täytyy palkita, joten työn vastaanottamisesta täytyy tehdä kaikissa tuloluokissa ja elämäntilanteissa kannattavampaa kuin työn tekemättä jättämisestä. Ansiotuloverotusta tulee keventää, sillä ihmisten tulee saada itse päättää miten ansaitsemansa rahat käyttävät. Kannustinloukkuja tulee vähentää, joten verotuksen keventämisen ja progression loiventamisen lisäksi työkykyisten vastikkeetonta ja passivoivaa sosiaaliturvaa  tulee leikata. Työstä täytyy jäädä nykyistä enemmän rahaa tekijälleen ja vähemmän valtiolle.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan pitää olla leposohvan sijaan kuin trampoliini, joka auttaa ihmisen takaisin työelämään. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista, joten tuki täytyy laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan. Samalla ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää ja määrää vähentää portaittain, mikä kannustaa hakeutumaan aktiivisemmin takaisin työelämään. Työssäkäyvä ihminen kokee olevansa aktiivinen ja toimiva osa yhteiskuntaa, joten työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lue lisää: Ansiosidonnainen yhdenvertaisuuden esteenä – ammattiliittojen sumutuksen loputtava
Lue lisää: Unelmaduuniin vai oikeasti töihin?
Lue lisää: Suomen työelämän suurin ongelma on muutosvastarinta
Lue lisää: Aktiivimalli keskellä massahysteriaa – mutut ja jossittelut faktoina

Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja yrityksissä ei ole enää olemassa asetelmaa, joka jakaa henkilöstön johtajiin ja duunareihin. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen voidaan hakea Ruotsista ja Tanskasta, jossa irtisanomisen helpottaminen alensi selvästi myös palkkaamisen kynnystä. Tämä korostuu nykyisin, kun monet toimivat joka tapauksessa useissa eri ammateissa työuransa aikana.

Lue lisää: Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle

Yhteiskunta ei pyöri ilman yrittäjiä. Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä ilman meitä ei olisi hyvinvointia. Yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä täytyy aktiivisesti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuus tulee poistaa ja paikallista sopimista lisätä. Yritystuille on tehtävä vaikuttavuusarviointi ja tehottomat tuet poistettava. Säästyneillä varoilla tulee alentaa yhteisöveroa ja palkan sivukuluja. Viron yritysverotuksen mallia on kokeiltava Suomessa vähintään alueellisesti. Marinin hallituksen yrittäjävastainen YEL-esitys täytyy korjata, mikäli vasemmisto saa esityksensä läpi. Yrittäjiä ei voida pakottaa maksamaan eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää: YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Naisten asemaa työelämässä parannettava. Äitiyslomien kulut tulee korvata työnantajille kokonaisuudessaan. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Tämä epäkohta täytyy korjata. Sipilän hallitus aloitti urakan, mutta työ jäi kesken.

Poliittiset lakot kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää Ruotsin tavoin laittomaksi sopimuksellisessa tilanteessa. Ammattiliitot tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamistaan haitoista.

Lue lisää: Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti
Lue lisää: Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina
Lue lisää: Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Yrityksille osaavaa työvoimaa. Suomessa on valtavasti työttömiä ja samaan aikaan vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä yli 40 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. 1) Muuntokoulutus auttaa opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. 2) Työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. 3) Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti ICT-ala tarvitsee kipeästi osaajia, joita kotimaassa ei ole riittävästi.

Lue lisää: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa
Lue lisää: Työvoiman tarveharkinta – monikulttuurisuutta vai pelkkää sanahelinää?

Yrittäjien asemaa parannettava Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle ja yrittäjien sosiaaliturva on viimein nostettava palkansaajien tasolle. Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti.

Lue lisää: Yrittäjien sosiaaliturva nostettava palkansaajien tasolle

2. TALOUS

Holtiton velanotto täytyy lopettaa Julkisen sektorin menoja on leikattava voimakkaasti, jotta peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle ilman verotaakan holtitonta kasvua. Kehitysapua tulee leikata, koska rahaa tarvitaan Suomessa enemmän kuin kehitysmaiden korruptiossa. Marinin hallituksen holtittoman taloudenpidon vuoksi julkisen sektorin tehtäviä ja erityisesti hallintoa tulee vähentää merkittävästi, jotta ruohonjuuritason tekijöille riittää jatkossa rahaa.

Yksityiset yritykset mukaan soteen. Sote-palveluissa yksityiset ovat usein edullisempia ja tarjoavat nopeampaa ja parempaa palvelua kuin julkinen sektori. Tällä monituottajamallilla voidaan tuottaa laadukkaampia ja monipuolisempia palveluita edullisemmin. Palvelusetelien käyttöä tulee lisätä merkittävästi ja ihmisille antaa mahdollisuus valita itse palveluntarjoajansa kokoomuksen jo vuosia sitten esittämän valinnanvapaus-teeman mukaisesti. Tämä vähentää julkisen sektorin hoitojonoja, jotka ovat Marinin hallituksen hoitajamitoituksen vuoksi vakavassa kriisissä.

Viinit tulee saada ruokakauppoihin. Viinit ovat elintarvikkeita ja ne tulee saada myyntiin ruokakauppoihin. Ravintoloiden juomamyynnin ALV tulee laskea 14 prosenttiin ja viinien ulosmyynti ravintoloista sallia. Alkoholijuomien etämyynti on sallittava myös Suomen sisällä eikä vain EU-maista Suomeen. Ravintoloiden asiat tulee siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Lue lisää: THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa
Lue lisää: Suuren alkoholihuijauksen anatomia – kristallipallo osui oikeaan
Lue lisää: Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”
Lue lisää: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä
Lue lisää: Onko Suomella tosiaan varaa tähän?

Taloustaidot opetussuunnitelmaan. Heikot taloustaidot ovat ajaneet sadat tuhannet suomalaiset taloudellisiin ongelmiin. Olen esittänyt jo vuosia, että talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun täytyy antaa lapsille riittävät eväät elämänhallintaan. Opettajat ja oppilaat tukevat vahvasti esitystäni. Vuonna 2019 teimme myös kansalaisaloitteen taloustiedon oppiaineesta kouluihin. Aloitettamme kannatti julkisesti esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, mutta aloite ei tuolloin kerännyt tarvittavaa 50 000 allekirjoitusta.

Lue lisää: Kun tasa-arvolla ajettiin päin seinää
Lue lisää: Kansalaisaloite: Taloustieto uudeksi oppiaineeksi
Lue lisää: Esitykselleni vahva tuki opettajilta

Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan panostettava. Suomen energiasektorin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on parannettava panostamalla omaan ilmastoystävälliseen energiamuotoon, eli ydinvoimaan. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) käyttämistä Suomessa on selvitettävä.

Ilmastonmuutos Suomessa on maailman puhtain teollisuus ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Suomessa ei ole syytä ilmastohysteriaan. Sen sijaan meidän täytyy ryhtyä viemään osaamistamme maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan muuallakin puhtaampaa. Osaamisen viennillä Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen ja samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa vientituloja.

Ammattiliitot pantava verolle. Ammattiliitot eivät ole nykyisin tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Vaikutus valtion budjettiin on useita satoja miljoonia euroja. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta euroakaan, joten liittojen jäsenyys ei ole ansiosidonnaisen saamisen edellytys.

Lue lisää: Tuhkatkin pesästä – näin härskisti asumistukimiljoonat koplataan
Lue lisää: AY-liike kipuilee arvovaltansa romahdettua

Digitaaliset innovaatiot mahdollistettava. Suomi on digitalisaatiossa vielä kaukana etulinjasta. Täällä on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Lainsäädäntöä tulee korjata siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin uudet digitaaliset innovaatiot Suomessa. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.

Lue lisää: Maailma digitalisoituu – ja Suomi perässä
Lue lisää: Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi
Lue lisää: Suomi on digikauden innovaatioiden dinosaurus

Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja tuotto on seurauksiin nähden pieni. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein mahdotonta. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan usein myymään pois, jotta perintöverot saadaan maksettua. Usein tilanne johtaa myös ulosottoon.

Lue lisää: Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista

Puhdas vesi julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Suomen järvissä ja maaperässä on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin yksityistämiseltä, myymiseltä ja vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Samalla kaivoslaki tulee uudistaa ja varmistaa, että malmien arvosta jää riittävä osuus Suomeen kaivosverolla. Lisäksi kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä rahasto ympäristötuhojen korjaamiseen.

Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä

3. TURVALLISUUS

Kansallinen turvallisuus keskiöön. Nato-jäsenyyden lisäksi tulee panostaa puolustukseen ja vahvaan armeijaan. Rajat on varauduttava sulkemaan turvapaikanhakijoilta mahdollisessa hybridi-iskussa. Maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava tiukka linja. Törkeään rikokseen syyllistyneet on karkotettava maasta ja mahdollinen kaksoiskansalaisuus poistettava. Laittomasti maassa oleskelevat turvapaikanhakijat tulee ottaa kiinni ja poistaa maasta. Suomen tulee auttaa, mutta vain ukrainalaisia ja aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Lue lisää: Ryhtiliike maahanmuuttoon – laittomasti maassa olevat ulos ja työperäisiä sisään
Lue lisää: Terroristi valehteli meille nimensä ja ikänsä – kenelle tuli yllätyksenä?

Tieverkoston kuntoa parannettava. Pirkanmaa tuottaa kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain kaksi prosenttia liikenteen investoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan tiehankkeista ysitien peruskorjaus, Puskiaisten oikaisu ja Tampereen Kehä II täytyy käynnistää tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat nykyistä vahvemmin maakunnan liikennehankkeiden rahoitusta. Rautateillä nykyinen päärata tulee peruskorjata ja kolmannen raiteen myötä lähijunaliikennettä lisätä.

Lue lisää: Autoedun päivittämisellä kohti tulevaisuutta
Lue lisää: Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta
Lue lisää: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Lue lisää: Lähijunat saatava raiteilleen
Lue lisää: Tunnin juna Helsinkiin etenee

Sote-palvelujen ryhtiliike käyntiin. Hoitajamitoitus on peruttava, koska se on ajanut hoiva-alan vakavaan kriisiin ja jättänyt sadat vanhukset ilman hoivapaikkaa. Kela-korvauksia täytyy nostaa, koska sen leikkaukset ruuhkauttavat julkisen sektorin hoitoonpääsyä ja jakavat suomalaiset maksukyvyn perusteella kahteen terveyskastiin. Terapiatakuu täytyy toteuttaa viimein ja mielenterveyden ongelmiin täytyy saada apua nopeasti. Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä, koska ennaltaehkäisy on tehokkainta tukea ehkäistessään syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia.

Turvallinen perhearki taattava. Suomessa tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat sote-palvelunsa yhdestä paikasta esimerkiksi perhekeskuksesta. Lempäälän perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot on pidettävä maltillisina. Oppivelvollisuuden pidentäminen peruttava ja sen sijaan lisättävä panostuksia perusopetukseen. Jokaiselle lapselle on tarjottava samat mahdollisuudet menestyä. Haastavat lapset tulee siirtää omiin ryhmiinsä häiriköimästä muiden koulutunteja.

Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista ovat poikkeuksetta asteikon alapäästä. Tuomioistuimet käyttävät myös paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Ongelma tulee korjata kiristämällä rikoslain rangaistusasteikkoa erityisesti alapäästä. Rikoslakia tulee lisäksi päivittää myös siten, että törkeään rattijuoppouteen syyllistyneen ajoneuvo takavarikoidaan valtiolle.

Lue lisää: Oikeusjärjestelmän törkeä mahalasku
Lue lisää: Tappajat kaasuttelevat teillämme