YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Yrittäjät ovat Suomen selkäranka, jota ilman ei olisi hyvinvointia. Marinin hallituskaudella yrittäjävastaisuus on saanut huolestuttavasti jalansijaa, mikä näkyy parhaillaan esityksenä YEL-uudistuksesta. Toteutuessaan se nostaisi yrittäjien eläkemaksuja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä olisi kestämätöntä. Monet varsinkin pienyrittäjät joutuisivat silloin lopettamaan yritystoimintansa, joten seuraukset kansantaloudelle olisivat vakavia.

Hallituksen mukaan ”esityksen tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa”. Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa Suomen Yrittäjien taannoisen selvityksen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Eläkemaksujen sitominen työpanokseen tai ammattinimikkeen mediaanipalkkaan on usein mahdotonta. Yrittäjyys on elämäntapa, jossa ei tunteja lasketa, joten työpanos on usein suurempi kuin yrityksen maksukyky. Yrittäjien kyselyssä peräti 53,8 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoitti työtulonsa olevan pienempi kuin oman työpanoksensa arvo. Yrittäjät eivät voi maksaa eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022
Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden kannustimien heikentäminen ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen nostaminen olisi yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kestämätöntä. Peräti 71,7 prosenttia yrittäjistä pitää jo nykyisiä eläkemaksuja kohtuuttomana suhteessa sillä saataviin eläke-etuuksiin, ja vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa aikanaan maksuja vastaavaa eläkettä. Maksajat eivät siis luota järjestelmään. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa varmasti remonttia, mutta nyt esitetty malli ei siihen sovellu. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa yrittäjien talous on jo valmiiksi kantokyvyn äärirajoilla. Yhteiskunnan selkäranka ansaitsee lisää kannustimia, ei lisää hiekkaa rattaisiin.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.8.2022.

Kodeissa selvittävä 72 tuntia – oletko jo varautunut?

Kirjoitin taannoin tällä palstalla miten päätimme Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa ottaa erääksi kuluvan vuoden painopisteistä varautumisen. Tuolloin harva aavisti miten ajankohtainen teemasta pian tulisikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energia-alan kriisi ovat nostaneet varautumisen keskeiseen asemaan. Suomessa on väläytelty ensi talveksi mahdollisuutta jopa sähkönjakelun katkoksiin.

Valiokunnan edellisessä kokouksessa saimme katsauksen Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien varautumisesta. Näissä varautumissuunnitelmissa riittää vielä parannettavaa monin paikoin. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamisen lisäksi varautuminen koskee myös ihan tavallisia kotitalouksia. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla varautunut selviytymään 72 tuntia ilman sähkön, veden, lämmön ja ruoan jakelua. Käsite tunnetaan myös kolmen päivän kotivarana.

Venäläisestä energiasta irtautuminen ja Olkiluoto kolmosen mahdollinen viivästyminen voisivat johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa kotitalouksien sähkönjakelua jouduttaisiin ehkä rajoittamaan hetkellisesti. Vaikka tämä uhkakuva tuskin toteutuu, kannattaa kotitalouksien ottaa varautuminen tosissaan. Vara ei tunnetusti venettä kaada. Vinkkejä suositusten mukaiseen varautumiseen löytyy 72tuntia.fi-verkkosivulta. Kodeista tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ennen kaikkea ruokaa, vettä, lääkkeitä.

Lisäksi kotona kannattaa olla paristokäyttöiset radio ja taskulamppu, varavirtalähde puhelimelle, ruoanlaittoväline, vesikanisteri tai kannellinen ämpäri, kosteuspyyhkeitä sekä talvisin polttopuita, mikäli asunnossa on tulisija. Asianmukaisesti varautunut asukas voi jatkaa arkeaan turvallisesti poikkeustilanteen ajan, mikä vähentää yhteiskunnan palvelujen kuormitusta. Varautumisella voidaan lisäksi parantaa turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Hyvin varautunut voi nukkua yönsä levollisin mielin.

Jocka Träskbäck
hyvinvointialueen valtuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 3.8.2022.

Perintövero poistettava – tilalle luovutusvoittovero

Suomalaisen verotuksen päätavoitteena vaikuttaa olevan toimeliaisuuden karsiminen ja vaurastumisen ehkäiseminen. EU-valtioiden varallisuustilastoja vilkaistessa voidaan todeta, että muissa maissa kotitaloudet ovat huomattavasti suomalaisia varakkaampia. Meillä Suomessa verotuksen roolina on nimittäin heikentää työnteon kannustimia sen sijaan, että se loisi niitä. Perintövero on yksi yhteiskuntaa heikentävistä veroista.

Perintövero tulee poistaa, koska se on epätasa-arvoinen, tuotoltaan pieni ja aiheuttaa hankaluuksia varsinkin pieni- ja keskituloisten perheiden omaisuuden pitämiseen suvussa. Perintövero on aiheuttanut paitsi lukemattomien pieni- ja keskituloisten perheiden talousahdinkoa myös perheyritysten lopettamisia ja myymisiä pois suomalaisista käsistä.

Suomi siis verottaa itseään köyhäksi.

Nykyisessä perintöveron mallissa monet pieni- ja keskituloiset perheet menettävät perimänsä lapsuudenkodin, mummolan tai kesämökin, koska joutuvat myymään kiinteistön voidakseen maksaa valtiolle siitä lankeavat perintöverot. Perintöverot erääntyvät nimittäin maksettavaksi, vaikka perintöä ei ole vielä edes jaettu.

Pahimmissa tapauksissa tämä on johtanut perillisten ulosottoon saakka, kun perintöveron maksamiseen ei ole ollut rahaa ja vanha kiinteistö ei ole mennyt heti kaupaksi. Samalla täytyy muistaa, että perintöverotettavasta omaisuudesta on maksettu verot jo moneen kertaan omaisuuslajista riippumatta, joten kyseessä on jo nyt sosialismia irvokkaimmillaan. Tuhkatkin kuolinpesästä.

Nykyinen ongelmallinen perintövero pitäisi tulevalla hallituskaudella korvata uudella mallilla, jossa perintöä verotetaan vasta sitä myytäessä tai luovutettaessa. Se olisi reilua, eikä johtaisi perintöveron nykyisellään aiheuttamiin taloudellisiin ahdinkoihin perheissä. Perintöveron poistaminen auttaisi pitämään perheyrityksiä suomalaisessa omistuksessa ja nostaisi suomalaisten varallisuutta kaikissa tuloluokissa – siis myös pienimmissä. Myös uudessa mallissa yhteiskunta saisi rahansa, mutta perillisen ei täytyisi maksaa niitä ennakkoon saati myydä perintöään heti ne maksaakseen.

Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi – polttoainevero heikentää työssäkäynnin kannustimia

Pitkien välimatkojen Suomessa yksityisautoilu on välttämätön osa työssäkäyntiä ja perhearkea. Tavaroiden logistiikasta puhumattakaan. Suomen ilmastotavoitteet ovat kireät, mutta autoilijoiden kurittaminen niiden saavuttamiseksi on tehotonta. Marinin hallitus perusteli vuosituhannen suurinta polttoaineverojen kiristämistään sillä, että polttoaineen kallistuminen vähentäisi autoilua ja siten päästöjä. Väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomessa ei autoilla huvikseen, vaan tarpeeseen. Kesälomareissun perhe voi vielä optimoida ja moni tänä kesänä niin tekeekin, mutta arjen liikkumisessa se ei ole aina mahdollista. Työmatkoja, kauppareissuja ja lasten kuljettamista harrastuksiin on usein hankalaa ja jopa mahdotonta hoitaa julkisella liikenteellä, eikä niitä voi jättää myöskään tekemättä. Tampereen yliopiston pro gradu -tutkielmassaan Juuso Villanen havaitsi, että polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi on joustamattoman kysynnän takia rajallista. Voidaan siis todeta, että autoilijoiden rokottamisen syyt löytyvät muualta kuin päästövähennyksistä.

Marinin hallituksen esitys vahvisti jo ennakkoon polttoaineveron korotuksen iskevän kaikkein eniten pieni- ja keskituloisten suomalaisten talouteen. Lisäksi korotus rapautti työssäkäynnin taloudellisia kannustimia tekemällä työmatkoista entistäkin kalliimpia. Hintojen nousun myötä yhä useampi laskee kannattaako työssäkäynti polttoainekulujen ja verojen jälkeen. Kyseessä on siis vakava kannustinloukku varsinkin pienituloisille perheille. Nyt ollaan kriittisellä rajalla.

Hallituksen tulee ensi tilassa valmistella polttoaineverojen laskemista, jotta suomalaisten talous ja työssäkäynnin kannustimet eivät rapaudu nykyistä enempää. Myös kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä täytyy parantaa, sillä polttoaineverojen kiristykset päätyvät suoraan kuluttajahintoihin ja inflaatio laukkaa parhaillaan villinä. Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi, joten ryhtiliikkeellä on kiire.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Aamulehdessä 28.6.2022.

Kolumni: Ennaltaehkäisy vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta

Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vietetään jo hyvin ansaittua kesätaukoa, mutta Pirkanmaan hyvinvointialueella työt jatkuvat läpi kesän, sillä valmista täytyy saada vuodenvaihteeseen mennessä. Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta (parempia nimiehdotuksia vastaanotetaan) kokoontuu seuraavan kerran jo heti juhannuksen jälkeen käsittelemään muun muassa pirkanmaalaisten turvallisuutta ja kuntien varautumista. Tässä maailmantilanteessa valiokunnan pääpaino on ainakin alussa näissä teemoissa. Valiokunnan tehtäviin kuuluu myös kuntayhteistyö erityisesti hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn saralla. Molempien merkitys tulee olemaan pitkällä aikavälillä suuri, sillä ennaltaehkäisyllä on taipumus vähentää yhteiskunnalle kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.

Aluevaltuuston edellisessä kokouksessa käytiin pitkiä keskusteluja hyvinvointialueen johtavien luottamushenkilöiden palkkioista. Ei siis valtuutettujen, vaan puheenjohtajistojen palkkioista, joita tarkasteltiin valtuuston ulkopuolisen palkkiotoimikunnan esityksestä. Joissain medioissa asiasta otsikoitiin harhaanjohtavasti siten, että esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan palkkiosta syntyi mielikuva 18 000 eurosta kuukaudessa. Todellisuudessa kyse oli 18 000 euron vuosipalkkiosta, eli 1 500 eurosta kuukaudessa. Aluehallituksen varajäsenenä seuraan melko läheltä aluehallituksen puheenjohtajan työmäärää myös kokousten ulkopuolella, ja nyt päätetty kuukausikorvaus on siitä työstä mielestäni maltillinen korvaus. Ammattilainen tarvitsee palkkion hyvin tehdystä työstä.

Aluehallitus esitti viime viikolla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yhtenäistämistä ensi vuoden alusta lukien, joskaan näissä maksuissa ei ole nytkään merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Aluehallitus esittää lisäksi asiakasmaksujen alentamiselle ja perimättä jättämiselle perusteita, jos maksun periminen vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon. Tällaista muutosta on toivottu jo vuosia, ja nyt se on mahdollisesti toteutumassa. Aluevaltuusto päättää asiasta elokuussa.

Turvallista juhannusta juuri sinulle!

Jocka Träskbäck

Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu keskiviikkona 22.6.2022 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa kolumnini.

Hoitajamitoitus osoittautui katastrofiksi – vaalitempulla traaginen seuraus

Politiikassa ”Mitäs minä sanoin” ei ole suositeltua, mutta nyt teen poikkeuksen, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä asia. Eduskuntavaalien alla helmikuussa 2019 kirjoitin, että SDP:n vaalitempukseen kehittämä hoitajamitoitus ei tule ratkaisemaan vanhustenhoidon ongelmia. Kokoomus oli puolueena samaa mieltä ja me molemmat olimme oikeassa.

”Lakiin kirjattu hoitajamitoitus ei ole ratkaisu, sillä numeron sijaan pitäisi keskittyä jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi pakolliseen 0,7 mitoitukseen ei ole rahaa saati riittävästi hoitajia, joten vasemmiston lupauksia ei voida pitää – haluttiin tai ei.”
– Blogissani 9.2.2019

Kuten minä ja kokoomus jo ennakkoon kerroimme, ei hoitajia riittänyt. Siksi hoitajamitoitus on nyt johtanut satojen vanhusten jäämiseen kokonaan vaille hoivapaikkaa ja kriisiyttänyt vanhustenhoidon historian suurimpaan kaaokseen. Vaalitempun hinta oli varsinkin inhimillisesti katsoen karmaiseva ja syntyneen tilanteen korjaaminen tulee olemaan mittava urakka.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, jopa SDP:n oma lehti myöntää, että vihkoon meni ja rajusti. Hoitajamitoitus oli jo syntyessään katastrofi ja kokoomus oli ainoa puolue, joka uskalsi sanoa sen tuolloin ääneen. Saimme siksi valtavasti runtua niin medioissa kuin muiltakin puolueilta. On varmaa, että tällainen mediakampanja näkyi myös vaalituloksessa. Rehellisyydestä joutuu joskus maksamaan kalliin hinnan.

”Mikään hoitajamitoitus ei olisi estänyt sitä, että 1) kuntien ja hoivayhtiöiden välisiä sopimuksia on rikottu räikeästi ja että 2) hoivakotien valvonta on ollut pahasti puutteellista ja että 3) laiminlyönneistä ei ole tullut tuntuvia taloudellisia sanktioita.”
– Blogissani 9.2.2019

Henkilökohtaisesti samaistun kokoomukseen osin myös siksi, että seisomme rohkeasti oikeaksi katsomiemme näkemysten takana, vaikka se veisi meidät myrskyn silmään ja altistaisi vasemmiston masinoimille lokakampanjoille. Aika kyllä vääjäämättä näyttää kenen näkemys osui oikeaan.

Tällaista rohkeutta tarvitsemme myös tulevalla hallituskaudella, kun valtiontalouden tervehdyttäminen toden teolla alkaa. Silloin seisomme jälleen kerran myrskyn silmässä, mutta teemme sen mitä Suomen ja suomalaisten yhteinen etu edellyttää.

Jos politiikka olisi helppoa, kaikki tekisivät sitä.

Nyt suoraselkäisesti kohti eduskuntavaaleja.

#jocka2023
#ryhtiliike
#kokoomus

Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

Suomessa alkoi avoin ja rohkea Nato-aikakausi – elinkeinoelämän momentum on nyt

Ensimmäiseksi haluan kiittää kokoomusta vuosikymmenten johdonmukaisesta työstä Naton jäsenyyden puolesta. Ilman tuota pohjaa Suomi ei nyt hakisi Natoon. Toiseksi haluan kiittää muita puolueita siitä, että käännyitte lopulta jäsenyyden kannalle ja teitte historiallisen merkittävän ryhtiliikkeen. Kolmanneksi kiitän presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia. Presidentin suosiollisella avustuksella pääministeri käänsi paitsi oman mielipiteensä myös puolueensa Naton kannalle. Arvostan sitä koko sydämestäni. Suomi ja suomalaiset kiittävät.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johdatti siis kansakuntamme puolustusliitto Natoon hallitun tyylikkäästi ja vähäeleisesti. Juuri niin kuin se pitikin tehdä. Kuitenkin diktaattori Putinille osoitetut sanat ”Katsokaa peiliin” osoittivat, että pinnan alla kuohui. Siellä kuohui oman tulkintani mukaan paitsi suuttumus Venäjän sotarikoksista myös uudenlainen vapauden ja huojennukseen tunne. Viimeinkin Suomi on karistamassa selästään vuosikymmeniä painolastinamme olleen suomettumisen sekä naiivin ja pelonsekaisen Venäjän nöyristelyn. YYA-aikakauden rippeet lakaistaan viimein nurkista.

Kansanedustaja Elina Valtonen totesi kansainväliselle medialle suomalaisen retoriikan muuttuneen Nato-käsittelyn myötä vapautuneeksi ja rohkeaksi. Se saatiin huomata myös presidentin puheesta. Niinistö kertoi kysyneensä Putinilta puhelimessa miksi tämä pommittaa naisia ja lapsia Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa. Vastausta Niinistö ei kuitenkaan saanut, mutta suomalaisten viesti meni varmasti perille. Uskon, että myös osana Natoa Suomi uskaltaa tuoda omat kantansa esiin rohkeasti ja suoraselkäisesti.

Suomi on ollut jo pitkään kiinteä osa länsimaita ja läntistä arvoyhteisöä. Puheet puolueettomuudesta ovat olleen lähinnä Yleisradion lapsille ja nuorille välittämää disinformaatiota. Euroopan unionin jäsenmaana emme nimittäin ole olleet tähänkään saakka puolueettomia. Nato-kumppanina Suomi on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä puolustusliiton kanssa ja joidenkin mielestä olemme jopa Nato-yhteensopivampi kuin moni puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista. Natoon liittyminen ei siis ole niin suuri muutos kuin vasemmalta laidalta on pitkään pyritty esittämään.

Naton jäsenyydellä on Suomelle myös suuri taloudellinen merkitys, sillä muualla maailmassa Venäjän naapuruus katsotaan merkittäväksi riskiksi investoinneille. Nyt kun puolustusliiton jäsenyys tuo suomalaisille turvaa, tuo se turvaa myös ulkomailta tänne tuleville investoinneille. Tulevina vuosina on tärkeää, että tämä seikka otetaan eduskunnassa huomioon kaikessa elinkeinoelämää koskevassa päätöksenteossa. Nyt jos koskaan Suomen täytyy aktiivisesti alentaa kynnystä investoida Suomeen ja työllistää Suomessa. Silloin suurimpia voittajia ovat suomalaiset veronmaksajat. Momentum on nyt.

Olen valmis.

Olen päättänyt olla käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleissa, mikäli Pirkanmaan kokoomuksen piirikokous niin katsoo. Ehdokaspaperit on nyt allekirjoitettu.

Työ, talous ja turvallisuus.

Vaaliteemani ovat samat kuin aiemmin, sillä työ, talous ja turvallisuus ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Ne ovat teemat, jotka ratkaisevat Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden. Ryhtiliike on välttämätön ja se tarvitaan nopeasti.

Rinteen/Marinin hallituskauden jälkeen Suomen seuraavalle hallitukselle jää korjattavaksi karmaisevasti velkaantunut valtio, joka vaatii vuosien holtittoman taloudenpidon myötä pikaisia ja rajuja toimia talouden vakauttamiseksi. Siinä ei onnistuta ilman työn ja talouden osaavaa yhdistämistä. Parantunut työllisyys ei nimittäin auta, kun valtiontalouden alijäämä on miljardeja euroja vuodessa. Sipilän hallituksen jäljiltä talous oli jo tasapainossa, mutta sitten alkoi päätön tuhlaus. Myös kriisipuhdistettuina lukuina.

Työn täytyy olla tekijälleen kannattavaa aina ja kaikissa tilanteissa. Nykyisin sosiaaliturva kilpailee työn kanssa, joten myös monille työkykysille kotiin jääminen on taloudellisesti kannattavaa. Tämä ongelma tulee poistaa leikkaamalla vastikkeettomia ja passivoivia tukia sekä keventämällä työn verotusta ja tuloveron progressiota. Suomalaiset täytyy saada töihin. Yhteiskunta ei pyöri ilman yrittäjiä, joten yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä täytyy poistaa ja paikallista sopimista lisätä. Samaan aikaan julkisen sektorin menoja tulee leikata merkittävästi, jotta peruspalvelut voidaan jatkossakin turvata jokaiselle suomalaiselle. Sosiaaliturvan ryhtiliike tulee käynnistää kiireesti.

Kansallisen turvallisuuden puolella ryhtiliike Natoon on jo tehty. Kiitos siitä. Samppanjaa ei kuitenkaan avata ennen kuin jäsenyys on varmistunut. Turvallisuus on paljon muutakin kuin Nato ja puolustusvoimat. Sitä ovat myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Ne ovat Rinteen/Marinin hallituksen jäljiltä karmaisevassa kunnossa, kun hoitojonot kasvavat ja sadat vanhukset ovat jääneet kokonaan ilman hoivapaikkaa. Sote-uudistus paisutti hallintoa, eikä edes yrittänyt parantaa sote-palveluita. Korjattavaa riittää siis vuosiksi. Suomalaisilla ei ole yksinkertaisesti varaa jatkaa nykyisellä linjalla, koska hoitoa ja hoivaa pitäisi saada silloin kun sitä tarvitaan.

Työ, talous ja turvallisuus.

Nyt tarvitaan ryhtiliike.

Olen valmis.

#jocka2023
#ryhtiliike
#kokoomus

Disinformaatiota! Keskustelimme informaatiovaikuttamisesta Sebastian Lohjan podcastissa

Olen työskennellyt erilaisissa medioissa vuodesta 1993 lähtien ja tehnyt töitä sosiaalisen median kanssa vuodesta 2007 lähtien. Some ja sen lieveilmiöt ovat siis tulleet matkan varrella tutuiksi, ja nyt 2020-luvulla niiden merkitys on kasvanut valtavasti. Ensin koronakriisin ja rokotusten sekä viime aikoina Venäjän sotatoimien vuoksi. Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen merkitys on parhaillaan suurempi kuin koskaan aiemmin, joten myös medialukutaidon merkitys on huipussaan. Keskustelimme aihesta Sebastian Lohjan podcastissa.

VIDEON SISÄLTÖ

Esittely: 00:00 – 00:25
Ajatuksia disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta 00:25 – 02:25
Sananvapaus ja algoritmit 05:50 – 08:35
Medialukutaito ja disinformaatio 08:35 – 12:15
Salaliittoteoriat 12:15 – 16:45
Millaisin tavoin Venäjä vaikuttaa Suomeen 16:45 – 24:07
Käytös sosiaalisessa mediassa 24:07 – 25:27
Mediakriittisyydestä 25:27 – 31:46
Loppukiteytys 31:46 – 34:07
Loppusanat 34:07 – 34:47

Tilaa Sebastian Lohjan YouTube-kanava tästä.