JockaTV: Birgitan polku ja Ammejärvi esittelyssä

Kävimme sunnuntaina patikoimassa Lempäälän maankuulua Birgitan polkua, joka tarjoaa 50 kilometriä upeita reittejä luonnon helmassa. Tällä kertaa suuntasimme vain vajaan kilometrin päähän Ammejärven laavulle, joka on sopivan matkan päässä kevyelle päiväkävelylle ja grillaukselle. Sääksjärven keskustan laitamilla olevan pysäköintipaikan vierestä lähtee reitti, josta perille on noin 800 metriä. Ammejärveltä voi toki jatkaa vaikka koko 50 kilometrin kierroksen tai suunnata Kaitajärvelle tai Hakkariin.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa: ”Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa”

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi tänään 3.9.2020 valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2020-2023. Pidin asiasta oheisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että MAL-sopimuksessa Lempäälälle merkittäviä ovat erityisesti liikenteelliset tavoitteet, joiden osalta Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa verrattuna muihin kehyskuntiin. Sijaintimme kasvukäytävällä heti Tampereen eteläpuolella antaa kunnalle kilpailuedun muihin kuntiin nähden. Tämä etu meidän tulee kyetä myös hyödyntämään esimerkiksi yritysalueiden kaavoituksessa.

Kolmostien niin sanottu Puskiaisten oikaisu tulee vähentämään Kuljun ja Sääksjärven välillä liikennemääriä merkittävästi ja lyhentämään matka-aikaa Lempäälässä Pirkkalan suuntaan. Kehä II tulee nopeuttamaan matka-aikaa lentokentälle ja se myös mahdollistaa kunnalle uusia yritysalueita yhdessä Puskiaisten moottoritien oikaisun kanssa. Tiemaksuja kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata. Sen sijaan joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että palvelun laatu riittää houkuttelemaan käyttäjiä yksityisautoista muihin liikkumismuotoihin.

Arvoisa puheenjohtaja, sijaintinsa ansiosta Lempäälä on raidekunta. Raideliikenne on meille erityisen tärkeää niin työmatkaliikenteessä kuin vapaa-ajan liikenteessäkin. Kasvava kuntakeskus on jopa riippuvainen hyvistä raideliikenteen yhteyksistä ja lähijunaliikenteen kehityksestä. Tulevaisuudessa myös Tampereella opiskelevat voivat asua Lempäälässä ja päästä vartissa vaikkapa yliopiston kampukselle.

Oma liikenteellinen kokonaisuutensa on Suomi-rata. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa jo olemassa olevan pääradan kehittämistä, ja sen myötä kolmatta ja neljättä raidetta Helsingistä Tampereelle. Tämän kehityksen myötä lähijunaliikenteen kasvu on mahdollista samoin kuin uudet seisakkeet ja asemat Lempäälän alueella.

Lempäälän kunnanhallitus päätti yksimielisesti ja hyvin perustellen, että Lempäälä ei ole mukana Suomi-radan hankeyhtiössä, joka suunnittelee kokonaan uuden miljardien eurojen raideyhteyden rakentamista Helsingistä Tampereelle. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että tämän niin sanotun oikoradan suunnittelemisesta tulee luopua ja panostukset keskittää nykyiseen päärataan. Se on koko kasvukäytävän etu, ja se on myös Lempäälän etu. Arvoisa puheenjohtaja, meidän tulee pitää huolta siitä, että MAL-sopimuksessa mukana olevat suunnitelmat alueellamme myös toteutuvat.

Kokoomus on duunarin valinta – työpaikkojen ja hyvinvoinnin puolesta

Syvälle juurtuneen stereotypian mukaan vasemmistoa äänestää työväestö, joka toimii muun muassa teollisuuden tuotantolaitoksissa. Samanlaisen stereotypian mukaan vasemmiston äänestäjät puhuvat talouspolitiikasta ainoastaan kritisoidessaan kokoomusta – taas stereotypioiden perusteella. Tämä taas johtuu siitä, että talouspolitiikkaa pidetään jostain syystä porvarien hömpötyksenä. Stereotypiat sikseen, sillä talouspolitiikan tulisi kiinnostaa jokaista aikuista suomalaista ammattiin katsomatta.

Talouspolitiikasta huolehtimisen pitäisi olla erityisen kirkkaana teollisuudessa työskentelevien mielessä, sillä juuri se määrittelee onko heillä tulevaisuudessa töitä vai ei. Työpaikkojen säilyminen Suomessa on yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää, ja siksi suomalaisen teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Parhaillaan Suomi on kuitenkin ottamassa tässä kilpailussa takapakkia.

Lue myös: Työn tekemisestä pitää tehdä kannattavaa (26.1.2019)

Jämsän Kaipolan tehtaan lakkauttaminen on surullinen esimerkki siitä miten käy, kun vasemmisto pääsee vallankahvaan heikentämään yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä ja nostamaan työn hintaa ammattiliittojen kanssa. Tehtaan lakkauttaminen ei tullut kenellekään yllätyksenä, sillä Wahlroos varoitti asiasta jo tammikuussa ja UPM:n johtaja Jussi Pesonen vielä helmikuussa. Eikä kyse ole vain Kaipolasta, sillä EU-komissio ennustaa työn hinnan nousevan vuosina 2021-2022 kaikista jäsenmaista eniten juuri Suomessa, noin viisi prosenttia. Se ei voi olla vaikuttamatta yritysten kiinnostukseen investoida Suomeen.

Jämsän valtuustossa demarit olivat edellisissä kuntavaaleissa suurin puolue ja keskusta toiseksi suurin. Molemmat puolueet rapauttavat parhaillaan Suomen kilpailukykyä maamme hallituksessa. Veikkaan, että viime päivien tragedian jälkeen kummankaan kannatus ei ole Jämsän alueella ainakaan nousussa. Ymmärrän hyvin miksi Kaipolan työntekijät eivät halunneet nähdä pääministeri Marinia tehtaalla, vaan ohjasivat hänet sen sijaan läheiselle koululle.

”Vuoden 2019 vaaleissa demarit lupasivat kääntää talouspolitiikan suunnan ja pitivät lupauksensa.”

Yritysmyönteinen kulttuuri luo maahan lisää työpaikkoja ja työtä, mutta Marinin hallituksen yritysvastainen ideologia ja poikkeuksellisen punaisen pääministerin käytännön toimet johtavat vääjäämättä työpaikkojen katoamiseen. Ja ei, koronan taakse hallitus ei voi mennä piiloon, koska talouden jyrkkä alamäki alkoi jo kuukausia ennen koronakriisin alkamista. Hallituksella oli ennen koronakriisin alkamista seitsemän kuukautta aikaa tehdä tehokkaita työllisyystoimia, mutta yhtään sellaista ei ole tehty.

Sipilän kaudella Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, maamme kilpailukykyä (kiky) parannettiin monin tavoin ja BKT kasvoi kohisten. Vuoden 2019 vaaleissa demarit lupasivat kuitenkin kääntää talouspolitiikan suunnan ja pitivät kerrankin lupauksensa. Ylpeilivät vieläpä julkisesti kuinka peruivat yksi toisensa jälkeen kilpailukyvyn eteen tehtyjä toimia. Jämsässä nähdään nyt käytännössä mihin tuo politiikka johtaa, kun yritysten toimintaedellytyksiä rapautetaan jatkuvasti sekä hallituksen omilla että myös demarien työmarkkinasiiven (AY-liike) päätöksillä, esityksillä ja vaatimuksilla.

Lue myös: Oikeistohallitus teki hyvää pienituloisille – hyvinvoinnin tulevaisuus ratkaistaan vaaleissa (28.3.2019)

Elämme nyt 2020-lukua. Aikakautta, jona myös teollisuuden parissa työskentelevien kannattaa harkita kahteen kertaan haluavatko he äänestää mattoa jalkojen alta vetävää vasemmistoa vai kenties niitä, jotka haluavat työpaikkojen ja tehtaiden pysyvän jatkossakin Suomessa. Työpaikan pelastamisen hintana voi olla kiky-sopimus tai vastaava, mutta silloin leipää tulee perheen pöytään jatkossakin. Ilman työtä ja työpaikkaa tilanne on hieman toinen, kun lyhentyvä ansiosidonnainen voi jäädä ainoaksi lohduksi.

Suomalaiset tarvitsevat nyt ennen kaikkea työtä.

Ja Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea kilpailukykyä. Vain työn ja työpaikkojen myötä meillä on varaa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Jämsän tapaus osoittaa, että vastakkainasettelu duunarien ja porvarien välillä kuuluu jättää tunkkaiselle 1960-luvulle, sillä ilman yrityksiä ja yrittäjiä ei ole työpaikkoja ja ilman henkilöstöä ei ole yrityksiä. Kaikkia tarvitaan yhtä paljon. Yrityksissä ei enää ole – ei ainakaan pitäisi olla – kahden kerroksen väkeä. Kaikki ovat samassa veneessä, joten myös suunnan tulisi olla yhteinen.

Lue myös: SDP ajaa Suomea selvitystilaan – jakovarassa piilee jakovaara (6.5.2018)

Marinin hallituskausi on osoittanut, ettei työpaikkoja synny Suomeen ilman asiantuntevaa talouspolitiikkaa. Nykytahdilla Suomesta ehditään lakkauttaa vielä monta tehdasta ennen talouden seuraavaa suunnanmuutosta. Istuvan hallituksen näpertely intersektionaalisen feminisminsä ja ulkomaille lahjoittamiensa miljardien eurojen kanssa saisi viimein loppua, sillä hallituskautta on kulunut pian 500 päivää, eikä kipeästi tarvittavia työllisyystoimia ole nähty kuin katteettomissa juhlapuheissa. Vasemmistobussi lähestyy siis kuilun reunaa.

Kokoomus esitti äskettäin keinot 100 000 uuden työpaikan luomiseen. Se on valtava määrä, mutta täysin mahdollista. Tarvitaan vain oikeat päättäjät oikeisiin paikkoihin. Kokoomus haluaa Suomeen lisää työtä ja alentaa työn tekemisen verotusta, sillä työn tekemisestä täytyy tehdä kannattavaa.

Siksi kokoomus on myös duunarin valinta.

Lempäälälle 600 000 euron lisälasku Marinin hallitukselta

Lempäälän veronmaksajille on tulossa peräti 600 000 euron vuosittainen lisälasku, jos Marinin hallituksen hanke oppivelvollisuuden pidentämisestä toteutuu. Käsittelimme kunnanhallituksessa Lempäälän lausuntoa hallitukselle ja ministeriölle. Alunperin kunnan lausunnossa todettiin, että oppivelvollisuuden laajentamisella ei tulla saavuttamaan siinä tavoiteltuja vaikutuksia. Lausunnosta kuitenkin äänestettiin ja se hyväksyttiin lopulta hanketta puoltavana SDP:n esitettyä siihen merkittäviä muutoksia. Pääministeripuolue onnistui siis valjastamaan paikalliset aktiivinsa holtittoman talouspolitiikkansa välineeksi. Minä (kok), Päivi Söderström (kok), Heikki Hakala (kok) ja Piia Nurmela (kd) jätimme päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.

”Lempäälän kunnan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä oppivelvollisuuslaiksi olisi tullut hyväksyä sellaisenaan. Toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuisi kunnalle arviolta 600 000 euron vuosittaiset lisäkulut, jotka olisivat nykytilanteessa kuntataloudelle kestämättömät. Näin merkittävien rakenteellisten uudistusten vaikutuksia tulee kehittää alueellisilla kokeiluilla, joilla selvitetään uudistusten vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi esityksen aikataulu on epärealistinen.”

Nuorten toisen asteen koulutus on tärkeä tavoite, mutta pakollisena sitä ei pidä toteuttaa, eikä varsinkaan tällä aikataululla ja ilman kunnille osoitettavia rahoja hankkeen toteuttamiseen. Koko ikäluokkaa koskevan pakottamisen sijaan varoja tulisi osoittaa suoraan tuen tarpeisten oppilaiden auttamiseen koko koulunkäynnin ajaksi, koska vain silloin he saisivat tarvitsemansa tuen. Koronakriisin myötä kunnat ovat kestämättömässä talouskriisissä ilman tällaisia lisälaskujakin, joten oppivelvollisuuden pidentäminen tulee vääjäämättä heikentämään palveluja kunnissa ja kaupungeissa. Raha ei tule vieläkään taikaseinästä, joten jokainen euro on pois jostain muualta.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 24.6.2020

Kuntien toimintoja tehostamalla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja yksin koronakriisin seurauksia voidaan vielä saada paikattua ilman merkittäviä leikkauksia. Silläkin on kuitenkin rajansa. Aikaisempien talouspaineiden lisäksi tulevaa 600 000 euron lisälaskua ei nimittäin saada enää kokoon pelkästään tehostamalla. Olen itse puhunut vuosien ajan muun muassa lapsiperheille tärkeiden perhetupien puolesta. Lempäälässä niiden kustannus on vuodessa 330 000 euroa. Intensiivisen tuen luokat ja lukion oppilashuolto maksavat vuodessa 325 000 euroa, ikäihmisten aktiviteetit 185 000 euroa, seniorien kuntosalitoiminta 175 000 euroa, lasten leikkikentät 55 000 euroa ja AP/IP-kerhojen välipalat 70 000 euroa. Saadaanko näitä ei-lakisääteisiä kuluja enää puolustettua, jos Marinin hallitus sysää kunnalle 600 000 euron lisälaskun? Entä miten käy lomituspalvelujen? Kirjastojen? Lasten liikennepuiston? Kysymykset tulevat ajankohtaisiksi, jos hallituksen hanke toteutuu.

Yksikään valtuutettu ei haluaa lähteä leikkaamaan palveluista, joten jokaisen nettomaksajan tulee nyt toivoa, että Marinin hallituksen vastuuton hanke kaatuu nopeasti. Eläkeläisten vappusatanen ja vanhusten hoitajamitoitus kaatuivat jo, koska niihin ei ollut varaa. Oppivelvollisuuden pidentämisestä hallitus pitää yhä kiinni, vaikka siihen tarvittavaan 180 miljoonaan ei ole varaa. Näppärä hallitus keksi kuitenkin sysätä kulut kuntien niskoille. Juhlapuheissa hallitus on luvannut korvata kulut kunnille, mutta kuntaliiton laskelmat osoittavat aivan muuta. Juhlapuheet jäävät tuttuun tapaan puheiden tasolle. Toisen asteen materiaalikulut ovat monille oppilaille merkittäviä, mutta jo nykyisin niihin on saatavissa laajasti tukea. Oppilaille koituvat kulut eivät siis voi olla peruste oppivelvollisuuden pidentämiselle.

Kunnallisveron nostaminen hallituksen holtittoman taloudenpidon johdosta ei ole vaihtoehto. Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa. Se on heidän omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Lempäälän kunnassa oli vuoden 2018 lopussa 9 479 kunnallisveroa maksavaa palkansaajaa, eli verrattain pieni joukko ihmisiä. Lempäälässä ei asu Nalle Walhrooseja tai vastaavia, joten arkitodellisuudessa mahdollinen veronkorotus kohdistuisi aivan tavallisiin lempääläisiin ihmisiin ja perheisiin, naapureihin, ystäviin ja sukulaisiin. Lisäksi se heikentäisi kaikkien näiden ostovoimaa vastaavalla summalla. En voi hyväksyä tilannetta, jossa Marinin hallituksen holtittoman rahankäytön seurauksena joudutaan menemään entistä syvemmälle ahkerien kuntalaisten taskuille.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle ei ole olemassa perusteita, jotka kestäisivät kriittisen tarkastelun. Lapset ja nuoret tarvitsevat kyllä lisää tukea, mutta tämä ei ole siihen oikea ratkaisu. Vaikuttavampaa olisi auttaa tuen tarpeisia suoraan. Lempäälän intensiivisen tuen ITU-luokat ovat siitä hyvä esimerkki. Marinin hallituksen hankkeella ollaan nyt lisäämässä pysyviä lisäkustannuksia sekä kunnille että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Siihen meillä ei ole varaa.

Jos kylässä on yksi talo tulessa, ei ole perusteltua ruiskuttaa sammutusvettä jokaiseen taloon.

Jocka Träskbäck
kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja valtuutettu

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa: ”Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa”

Talousarvioraami asettaa tavoitteet vuodelle 2021, eli se ohjaa viranhaltijoiden ja lautakuntien talousarvioiden laadintaa. Koronakriisin keskellä raamin merkitys korostuu, vaikka tulevaisuus onkin monilta osin hämärän peitossa. Tuleeko toinen aalto, miten yritykset ja työllisyys toipuvat ja miten erikoissairaanhoidon kulut kehittyvät? Kriisin keskellä meillä täytyy kuitenkin olla kiintopiste, jota kohti suunnistaa. Talousarvioraami on kuin majakka myrskyävällä talousmerellä.

Talousarvioraamin mukaan nykytilanteessa verotuottoja pyritään lisäämään neljä miljoonaa euroa, sopeutusta pyritään tekemään 1,5 miljoonalla eurolla ja investointeja pyritään karsimaan miljoonalla eurolla. Näitä suhdelukuja tulee tarkastella kriittisesti vielä kesän ja syksyn aikana tilanteen muuttuessa. Samalla täytyy muistaa, että kriisi on kaikkea muuta kuin ohi, sillä sen talousvaikutukset näkyvät monissa yrityksissä pitkällä viiveellä myös täällä Lempäälässä. Esimerkiksi työttömyyden huippu ei välttämättä ole vielä edes näkyvissä.

”Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa. Se on heidän omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Ahkerien kuntalaisten taskuille meneminen tulee siten olla vasta viimeinen vaihtoehto.”

Nyt tulee huomata, että vuoden 2018 lopussa Lempäälässä oli 9 479 kunnallisveroa maksavaa palkansaajaa, eli verrattain pieni joukko ihmisiä. Lempäälässä ei asu Nalle Walhrooseja tai vastaavia, joten arkitodellisuudessa mahdollinen veronkorotus kohdistuisi aivan tavallisiin lempääläisiin ihmisiin ja perheisiin, naapureihin, ystäviin ja sukulaisiin. Monet näistä ahkerista palkansaajista on kriisin myötä lomautettu tai irtisanottu, joten maksajia on yhä vähemmän. Mahdollinen veronkorotus heikentäisi näiden aivan tavallisten ihmisten ja perheiden ostovoimaa suoraan vastaavalla summalla. Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa. Se on heidän omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Ahkerien kuntalaisten taskuille meneminen tulee siten olla vasta viimeinen vaihtoehto, jota ennen tulee ryhtyä tehostamaan kunnan omia toimintoja. Lisäksi on päivänselvää, että kasvava verotaakka heikentäisi kunnan houkuttelevuutta muuttokohteena varsinkin tulodesiilien keski- ja yläpäässä.

On kuitenkin mahdollista, että taloustilanne ajautuu koronan vuoksi sellaiseksi, että veroprosentteja joudutaan korottamaan. Mikäli näin käy, katsoo kokoomuksen valtuustoryhmä, että mahdollisen kunnallisveron korotuksen tulee olla erittäin maltillinen ja ainoastaan väliaikainen ratkaisu kriisin yli pääsemisen ajaksi. Pysyvä veronkorotus ei ole perusteltua, sillä talouden tasapainottamisessa täytyy keskittyä purkkapaikkauksen sijaan korjaamaan juurisyitä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi menokuuri ja yleinen toiminnan tehostaminen.

”Kunnan investointeja täytyy tarkastella raamissa nyt esitettyä kriittisemmin ja pyrkiä karsimaan niistä enemmän kuin esitetty miljoona euroa. Investoinnit tulee siis arvioida ja priorisoida uudelleen.”

Lempäälä tunnetaan Pirkanmaan elinvoima- ja vetovoimakuntana. Tämä status tulee säilyttää, ja samalla pitää huolta yksityisen sektorin toimintaedellytyksistä. Yritykset ja niiden työpaikat ovat kunnan taloudelle elintärkeitä. Siksi yritystonttien myyntiin tulee saada uusi suurempi vaihde silmään. Kunnan investointeja täytyy tarkastella raamissa nyt esitettyä kriittisemmin ja pyrkiä karsimaan niistä enemmän kuin esitetty miljoona euroa. Investoinnit tulee siis arvioida ja priorisoida uudelleen. Lisäksi tulee selvittää myös mahdollisen investointien välivuoden vaikutukset kuntatalouteen. Kunnan kokonaismenoista merkittävä osa tuli jo ennen koronakriisiä erikoissairaanhoidosta, jonka tehostamiseen tulee erityisesti panostaa. Uusi hyvinvointijohtaja onkin jo aloittanut urakan, jonka tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Arvoisa puheenjohtaja, tällä talousarvioraamilla ei päätetä veroprosentteja eikä määritellä sopeutuksia, vaan luodaan nimensä mukaisesti raamit valmisteluun. Nyt esitetty raami antaa nykyisen epävarmuuden keskellä viranhaltijoille ja lautakunnille hyvän pohjan tuleviin päätöksiinsä. Kriisin keskellä raamin merkitys korostuu, ja tänään valtuuston tuleekin kantaa vastuunsa ja hyväksyä suuntaviivat talousarvioiden valmistelulle.

Totean vielä lopuksi, että meidän ei pidä tukeutua vain ylhäältä avautuvaan tilannekuvaan, sillä kunnan henkilöstöllä lienee paras näkemys toimintaansa tehostavista keinoista sekä hyviä ideoita ja luovuutta. Siksi olisi paikallaan viedä IDEA-hanke uudelle tasolle ja ottaa käyttöön aloitepalkkio, jolla henkilöstöä kannustetaan pohtimaan kehitysideoita toiminnan tehostamiseksi. Olemme nimittäin kaikki tässä samassa veneessä. Yhdessä.

Osta Lempäälästä -markkinointisivu avattiin Facebookissa

Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.

Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.

Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.

Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.

Yhdessä tästä kyllä selvitään.

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa Lempäälän uimahallihankkeesta

Lempäälän kunnanvaltuustossa päätettiin tänään vuosikymmeniä odotetun uimahallihankkeen käynnistämisestä. Valtuusto hyväksyi kiinteistöyhtiön perustamisen yhdessä Ideaparkin kanssa. Seuraavaksi kiinteistöyhtiö ryhtyy selvittämään saadaanko uimahalli-kylpylän operatiiviseen toimintaan sopivaa pitkäjänteistä ja vakavaraista kumppania. Pidin aiheesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa totesin kokoomuksen kyllä kannattavan hanketta, mutta korostavan taloudellisia vaikutuksia. Tätäkin hanketta täytyy edistää painottaen realismia ja tervettä taloutta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on kuullut kuntalaisten toiveet Lempäälän omasta uimahallista. Sitä on toivottu kuntaan jo vuosikymmenten ajan, ja tänään olemme viimein ottamassa toistaiseksi suurimman askeleen tuon odotetun hankkeen toteuttamiseksi.

Tampereen kaupunkiseudun ja UKK-instituutin Seutuliike-ohjelmassa laskettiin, että liikkumattomuuden hinta Lempäälän veronmaksajille on noin 16,7 miljoonaa euroa. Uinti on yksi tehokkaimmista liikunnan muodoista, joten sen harrastamista on tärkeä tukea kaikissa ikäryhmissä lapsista ikäihmisiin. Lempäälän koululaisia kuljetetaan nykyisin jopa Kangasalle saakka saamaan uimaopetusta. Lukuisten järvien Lempäälässä uimataidolla on erityistä merkitystä, joten sen opetusta tulee olla saatavilla myös omassa kunnassa.

Tänään valtuusto päättää kiinteistöyhtiön perustamisesta. Tänään ei päätetä siitä millaisia altaita tai saunoja uimahalli-kylpylässä tulee olemaan. Heti huomenna ei siis vielä kannata lähteä ostamaan kausikortteja. Lähes kaikki varmasti haluavat kuntaan oman uimahallin, mutta sitä ei voida toteuttaa mihin hintaan tahansa. Poliittisilla päättäjillä on nyt vastuu siitä, että kuntalaisten verorahat käytetään tehokkaasti.

Valtuusto on sitoutunut maltilliseen menokasvuun, jonka raameihin tämä hanke ei täysin mahdu. Toisessa vaakakupissa on kuitenkin tärkeä investointi kuntalaisten hyvinvointiin. Kuntapoliitikkojen ja viranhaltijoiden tulee siksi olla erityisen tarkkana siitä millaisin taloudellisin reunaehdoin uimahalli-kylpylän käytännön toteutusta edistetään resursseiltaan hyvin tiukassa kuntataloudessa.

Nyt perustettavan kiinteistöyhtiön on määrä lähteä seuraavaksi kartoittamaan uimahalli-kylpylään kumppania, joka tulee vastaamaan laitoksen käytännön pyörittämisestä. Me kokoomusryhmässä katsomme, että tuon operaattorin valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pitkän tähtäimen kannattavuuteen, jotta uimahalli-kylpylän taloudellisesti kestävä toiminta on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Ellei sopivaa kumppania löydetä, tulee hankkeesta luopua.

Ideapark on maan suurin kauppakeskus ja matkailukohde, jonne tullaan satojen kilometrien päästä. Uimahalli-kylpylä ja sen kanssa samassa yhteydessä oleva kauppakeskus ravintoloineen tukevat vahvasti toisiaan, puhumattakaan alueelle mahdollisesti tulevasta hotellista. Tämä yhdistelmä tukee vahvasti Lempäälään suuntautuvaa matkailua ja siten myös työllisyyttä ja eurojen jäämistä alueelle.

Optimitilanteessa kuntalaiset saavat uimahalli-kylpylän, turistit saavat uuden matkailukohteen ja Lempäälä saa yrittäjyyttä, turisteja ja veroeuroja. Puhumattakaan liikunnan mukanaan tuomista sosiaali- ja terveydenhuollon säästöistä. Tänään tuolle kaikelle on määrä antaa alkusysäys. Arvon puheenjohtaja ja valtuutetut, kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa esitystä uimahalli-kylpylähankkeen käynnistämiseksi.

Talouden perusteet opetettava koulussa

500 000 suomalaista on ulosotossa ja 386 700 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Määrät ovat olleet jo vuosia kasvussa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Suuri joukko suomalaisia on vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta, koska maksuhäiriön myötä elämä vaikeutuu monin tavoin vuokrasopimuksesta aina työpaikan ja puhelinliittymän saamiseen. Syitä tilanteeseen on monia, mutta suurin lienee heikko talouden perusteiden osaaminen. Koulujen pitäisi antaa jokaiselle samat eväät oman talouden hallintaan, mutta näin ei käytännössä ole.

Taloustaitojen opetus on monin paikoin retuperällä. Jopa koulukohtaiset erot taloustaitojen opetuksessa ovat suuria, koska pedagoginen harkintavalta antaa opettajille mahdollisuuden ohittaa kokonaiseen aihealueen pikavauhdilla. Uudessa opetussuunnitelmassa talouden osuutta on hieman lisätty, mutta ei riittävällä laajuudella. Oman talouden hallinta on jokaiselle tärkeä perustaito, mutta siihen ei kiinnitetä vieläkään tarpeeksi huomiota. Seurauksena on velkakierteitä, ulosottoja ja maksuhäiriöitä, mutta myös niistä johtuvia mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Euron sijoitus koulujen talousopetukseen voisi säästää yhteiskunnalle sata euroa loppupäästä. Taloutta sekin.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 28.1.2020.

Nuoret ja Talous TAT kysyi asiasta taannoin opettajilta ja oppilailta. Tulokset olivat pysäyttäviä. Oppilaista 90 prosenttia halusi koulun opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulun tarjoamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 94 prosenttia piti taloustaitojen opetusta tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 76 prosenttia katsoi, että taloustaitojen opetuksen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla, eli alakoulusta lähtien. Niin ikään huomionarvoista oli, että 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta sen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia kertoi osaamisensa perustuvan opettajankoulutukseen. Opettajien talouskoulutusta tulee siis kehittää merkittävästi, jotta he kaikki saavat tarvittavat tiedot opetukseen.

Pirkanmaalla on tehty paljon erinomaista työtä talousopetuksen parissa. Tampereen Yrityskylä on siitä hyvä esimerkki, kuten myös yrittäjyyskasvatuksen suosio. Lisäksi Lempäälän Hakkarin koulu on menestynyt upeasti taloustaitojen kilpailuissa sekä Suomessa että maailmalla, joten positiivisia esimerkkejä kyllä löytyy.

Tein viime vuonna Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen, jossa esitimme taloustietoa uudeksi oppiaineeksi. Halusimme varmistaa, että jokainen nuori saisi koulusta samanlaiset taidot, oli kyse sitten osamaksuista, pikavipeistä tai asuntolainoista. Kotien ja perheiden varaan taloustaitojen oppimista ei voida asettaa, sillä niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Kasvava ongelma tulisi ratkaista siten, että kouluissa panostetaan taloustaitojen opetukseen jokaisella kouluasteella ja kaikissa soveltuvissa aineissa. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota kaikille oppilaille riittävät perustiedot oman talouden hallintaan. Sitä on mahdollisuuksien tasa-arvo.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehden vieraskynä-osastolla 28. tammikuuta 2020.

Polttoaineveron korotus rokottaa eniten pieni- ja keskituloisia

JULKAISTU 18.12.2019 Autoilusta kerätyt maksut ovat Suomessa tolkuttoman korkeita verrattuna tieverkkoon tehtäviin investointeihin. Autoilijoilta kerätään vuosittain yli kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon perusparannukseen käytetään vain alle miljardi euroa. Ei siis ihme, että Suomen tiet muistuttavat monin paikoin perunapeltoa. Tätä menoa voimme pian katsoa kateellisina Venäjän maanteitä. Lienee kiistatonta, että autoilijoilta kerättävillä rahoilla tehdään pääasiassa aivan muuta kuin parannetaan tieverkostomme tasoa.

Marinin hallitus valmistelee parhaillaan polttoaineveron korotuksia, joita ei voida hyvällä omatunnolla nimittää pelkiksi indeksikorotuksiksi. Yksityisautoilua kiivaasti vastustavat vihreät ovat siis päässeet panemaan sormensa peliin ja toteuttamaan autovastaista ideologiaansa. Eräs vihreiden kansanedustaja kommentoi asiaa Twitterissä, ja siitä alkoi mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu. Monien tulkinta – myös minun – oli, että kansanedustajan mukaan polttoainevero kohdistuisi vain suurituloisiin. Hänellä oli useita tilaisuuksia korjata mahdollinen virhetulkinta, mutta niin hän ei tehnyt, vaikka osallistui samoihin ketjuihin vielä myöhemmin. Oli miten oli, on polttoainevero tasavero, joka iskee suurituloisten sijaan eniten tulodesiilien ala- ja keskiosaan. Siis pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.

Kansanedustaja pyrki nähdäkseni kommentillaan viemään huomion siitä tosiseikasta, että vasemmistohallitus rokottaa päätöksellään eniten pieni- ja keskituloisia suomalaisia perheitä. Tilastokeskuksen ja hallituksen esityksen mukaan  polttonaineveron korotus vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin keskimäärin 0,13 prosenttia. Niistä suurituloisimpiin 0,08 prosenttia ja pienituloisimpiin 0,11 prosenttia, joten ero näiden kahden välillä on merkittävä. Polttoaineveron korotus on regressiivinen ja vaikuttaa kaikkein vähiten suurituloisiin ja kaikkein eniten keskituloisiin.

Hallituksen esitys polttoaineverosta (HE 66/2019)

Vihreät ja sen kanssa hallituksessa istuvat SDP ja vasemmistoliitto ovat perinteisesti esiintyneet nimenomaan pienituloisten äänitorvina, mutta tällä kertaa pienituloiset saavatkin selkeän lisälaskun ja heidän työntekonsa kannattavuus heikkenee työmatkojen hinnan noustessa. Siksi on ymmärrettävää, että vihreät kiirehti peittelemään polttoaineveron todellisia vaikutuksia väittämällä, että se kohdistuisi vain suurituloisiin. Pieleen kuitenkin meni, sillä myös hallituksen lakiesityksessä on mukana Tilastokeskuksen selvitys verojen kiristymisen todellisista vaikutuksista eri tuloluokissa. Hallitus oli siis kiistatta tietoinen päätöksen vaikutuksista sitä tehdessään.

Suomessa (ja varsinkin hallituspuolue keskustan kannattajista) on runsaasti pienituloisia ihmisiä, jotka eivät voi tehdä työmatkoja ja arjen liikkumistaan julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi haja-asutusalueilla. He tarvitsevat oman auton, jotta pääsevät kantamaan kortensa suomalaisen yhteiskunnan eteen. Polttoaineen hinnankorotus iskee suhteessa tuloihin eniten perheisiin, joille auton omistamisen kalleus on jo muutenkin suurituloisia suurempi menoerä. Pahimmassa tapauksessa työssäkäynti voi muuttua taloudellisesti kannattamattomaksi, jos työmatkat omalla autolla maksavat liikaa. Suomi on suuri maa, joten kaikki eivät voi asua Helsingin Kalliossa trendikahvilan yläkerrassa raitiovaunureitin varrella.

Autoilun verotus on vääjäämätöntä, oli hallituksessa mikä kokoonpano tahansa. Aivan toinen asia on kuitenkin vasemmistovihreiden yritys valkopestä polttoaineveroa muka suurituloisten rokottamiseksi, kun totuus on päinvastainen. Suoraselkäisyys kannattaisi tässäkin asiassa. Ihmettelen samalla kovasti miten maaseudun puolueeksi itsensä maalannut keskusta on mukisematta hyväksynyt muutoksen, joka rokottaa erityisesti sen kannattajien taloutta haja-asutusalueilla. Keskusta vaikuttaa unohtaneen pitkien välimatkojen maaseudun asukkaat.

Autoilussa olennainen kysymys on paljonko autoilijoilta kerätyistä miljardeista investoidaan tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa panostus on peräti 2,5-kertainen Suomeen verrattuna, joten tätä menoa tulee vielä hätä käteen tieverkoston miljardien korjausvelan kanssa. Toimiva tieverkosto on elintärkeä osa kansalaisten jokapäiväistä logistiikkaa, joten se pitää koko maan toimimassa. Haluammehan, että ruoka ja tavarat liikkuvat jatkossakin.

Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin

Lempäälän Ideapark on kasvanut merkittävästi kauppakeskusten keskiarvoa nopeammin. Tänään Aamulehti uutisoi, että Ideaparkin kävijämäärä on kasvanut peräti 20-kertaisesti alan keskiarvoon nähden. Syitä poikkeukselliseen kasvuun on monia, mutta suurin yksittäinen tekijä lienee Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo yksityisautoilun vastaisella kampanjalla. Kampanjan myötä ostovoima on siirtynyt keskustasta sitä ympäröiviin kauppakeskuksiin, koska autoilu keskustassa on tarkoituksella tehty mahdollisimman vaikeaksi.

Olen jo vuosien ajan kirjoittanut, että ostovoima liikkuu nimenomaan yksityisautolla. Se ei liiku jalkaisin, eikä jopolla tai bussilla. Ostovoima liikkuu yksityisautoilla. Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo käynnistettiin kesäkuussa 2014, kun kapealle kannakselle rakennetun kaupungin valtimo katkaisiin yksityisautoilta. Ratikkatyömaasta ei tuolloin ollut vielä mitään aavistusta, joten ratikan niskaan keskustan näivettymistä on turha sysätä. Alasajo aloitettiin jo vuosia ennen ratikkapäätöstä.

Myöskään yksin verkkokaupan kasvua on muutoksesta turha syyttää, sillä Hämeenkadulta lähteneet kaupat menestyvät samaan aikaan Ideaparkissa, jonka 4 000 auton parkkipaikalta saa arkisinkin etsiä vapaata paikkaa. Tampereen keskustan alasajon seuraukset ovat olleet karmaisevia, kun kivijalan tutut vähittäiskaupat ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Kävi siis juuri kuten vuonna 2015 kirjoitin Tamperelainen-lehden kolumnissani, jonka voit lukea tästä alta.

Tamperelainen 15.2.2015

”Hämeenkadun merkittävimpiin lukeutuva kaupan alan työnantaja H&M ilmoitti sulkevansa molemmat Hämeenkadun liikkeensä. Ei muita liikkeitä. Vain kaksi Hämeenkadun liikettään. Pohditaan sitä hetki.”
Kirjoitukseni 17.5.2019

Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll

Hämeenkadusta tulee valmistuttuaan visuaalisesti todella upea, mutta yksi jättimäinen virhe siinä tehtiin. Yksityisautoille ei jätetty tilaa kulkea, vaikka ne olisivat hyvin mahtuneet Hämeenkadulle jalankulkijoiden ja ratikan lisäksi. Autot mahtuvat samalle kadulle Helsingissä, joten olisivat mahtuneet myös Tampereella. Toimistoni sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, jossa asioin siellä päivittäin. Käytän niin ikään päivittäin pysäköintiin Hämpin parkkia, joka toimii nykyisin erittäin hyvin. Keskustan ongelmana ei kuitenkaan ole pysäköinti, vaan nimenomaan autolla kulkeminen. Autotonkin näkee sen hyvin vierailemalla neljän aikaan iltapäivällä Hämeenpuistossa.

Lempäälän Ideapark ja Pirkkalan Partola kiittävät.

Toivon sydämestäni, että Hämeenkatu saataisiin elvytettyä kuolleista, kun ratikka aloittaa lopulta liikennöintinsä. Pelkään kuitenkin, että pääkadulta jo lähteneiden vähittäiskauppojen perässä lähtevät seuraavaksi myös Sokos ja/tai Stockmann. Monet varmasti nauttivat pääkadun tyhjiin liiketiloihin placeholdereiksi tulleista kahviloista ja ravintoloista, mutta ne eivät tuo takaisin vähittäiskaupan euroja ja ihmismassoja. Vielä muutama vuosi sitten ympäri Pirkanmaata lähdettiin varta vasten koko päiväksi shoppailemaan Tampereelle. Nyt tuota ilmiötä pitävät keskustassa pystyssä enää Koskikeskus ja Ratina. Pelkkä ratikan tulo ei enää riitä elvyttämään Hämeenkatua entiselleen.