Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

Suomessa alkoi avoin ja rohkea Nato-aikakausi – elinkeinoelämän momentum on nyt

Ensimmäiseksi haluan kiittää kokoomusta vuosikymmenten johdonmukaisesta työstä Naton jäsenyyden puolesta. Ilman tuota pohjaa Suomi ei nyt hakisi Natoon. Toiseksi haluan kiittää muita puolueita siitä, että käännyitte lopulta jäsenyyden kannalle ja teitte historiallisen merkittävän ryhtiliikkeen. Kolmanneksi kiitän presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinia. Pääministeri käänsi paitsi oman mielipiteensä myös puolueensa Naton kannalle. Arvostan sitä koko sydämestäni. Suomi ja suomalaiset kiittävät.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johdatti kansakuntamme puolustusliitto Natoon hallitun tyylikkäästi ja vähäeleisesti. Juuri niin kuin se pitikin tehdä. Kuitenkin diktaattori Putinille osoitetut sanat ”Katsokaa peiliin” osoittivat, että pinnan alla kuohui. Siellä kuohui paitsi suuttumus Venäjän sotarikoksia vastaan myös uudenlainen vapauden ja huojennukseen tunne. Viimeinkin Suomi on kuristamassa selästään vuosikymmeniä painolastina olleen suomettumisen sekä naiivin ja pelonsekaisen Venäjähän nöyristelyn. YYA-aikakauden rippeet lakaistaan viimein nurkista.

Kansanedustaja Elina Valtonen totesi kansainväliselle medialle suomalaisen retoriikan muuttuneen Nato-käsittelyn myötä vapautuneeksi ja rohkeaksi. Se saatiin huomata myös presidentin puheesta. Niinistö kertoi kysyneensä Putinilta puhelimessa suoraan miksi hän pommittaa naisia ja lapsia Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa. Vastausta hän ei tietenkään saanut. Suomalaisten viesti meni kuitenkin varmasti perille. Myös osana Natoa Suomi tulee toivottavasti olemaan omat kantansa rohkeasti esiin tuova maa.

Suomi on ollut jo pitkään kiinteä osa länsimaita ja läntistä arvoyhteisöä. Puheet puolueettomuudesta ovat olleen lähinnä Yleisradion välittämää disinformaatiota. Euroopan unionin jäsenmaana emme ole olleet tähänkään saakka puolueettomia. Nato-kumppanina Suomi on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä puolustusliiton kanssa ja joidenkin mielestä olemme Nato-yhteensopivampi kuin moni puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista. Puolustusliitto Natoon liittyminen ei siis ole niin suuri muutos kuin vasemmalta laidalta on pitkään pyritty esittämään.

Naton jäsenyydellä on Suomelle myös suuri taloudellinen merkitys, sillä muualla maailmassa Venäjän naapuruus katsotaan merkittäväksi riskiksi investoinneille. Nyt kun puolustusliiton jäsenyys tuo suomalaisille turvaa, tuo se turvaa myös ulkomailta tänne tuleville investoinneille. Tulevina vuosina on tärkeää, että tämä seikka otetaan eduskunnassa huomioon kaikessa elinkeinoelämää koskevassa päätöksenteossa. Nyt jos koskaan Suomen täytyy aktiivisesti alentaa kynnystä investoida Suomeen ja työllistää Suomessa. Silloin suurimpia voittajia ovat suomalaiset veronmaksajat. Momentum on nyt.

Onko trollitili 2020-luvulla iImartelun korkein/kornein muoto?

Sanotaan, että kopiointi on imartelun korkein muoto. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että imartelun korkein muoto on yhden henkilön trollaamiseen perustettu ja siihen tarkoitukseen johdonmukaisesti käytetty sometili. Trollitili, joka on perustettu ainoastaan siihen, että sillä käydään puskista käsin häiriköimässä vain jonkun tietyn käyttäjän kommentteja. Trollitilit eivät suinkaan ole ilmiönä uusi, ja ne ovatkin nousseet viime aikoina yhä useammin tapetille. En ole kuitenkaan aiemmin törmännyt trollitiliin, joka on omistettu vain yhdelle käyttäjälle. Pidän sitä kunnianosoituksena.

”Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla. Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa ja johtamaan harhaan (muita paitsi toisia trolleja) naamioimalla toimintansa.”
Trolli häiriköi naamioimalla toimintansa

Olemme kaveripiirissä seuranneet jo pitkään erään Lempäälässä asuvan aktivistin heinäkuussa 2020 perustamaa Twitter-tiliä, joka on perustettu vain minun päivityksiäni kommmentoimaan. Tämän trollitilin käyttäjällä ei ole kanttia kommentoida omalla nimellään, joten hän on joutunut jo pitkään näkemään kovasti vaivaa voidakseen häiriköidä nimimerkin takaa. Tällaista vaivannäköä voisi jo kutsua asialle omistautumiseksi.

Hyvät naiset ja herrat. Saanko esitellä, Aimo Pamaus.

Tämä trollitili ei ole julkaissut koskaan yhtään varsinaista omaa päivitystään, eikä tilillä ole yhtään seuraajaa tai seurattavaa. Aivan toimettomana tili ei ole kuitenkaan ollut, sillä sen käyttäjä seuraa aktiivisesti mitä kirjoitan ja käy tasaisin väliajoin tekemässä nimimerkin takaa löysiä vihervasemmistohenkisiä heittoja. Trollitilin viestihistoriasta löytyy kokonaista yksi kommentti, joka ei koske minun viestiäni. Tuon kunnian sai arvostamani nuori osaaja Mats Uotila paperittomia koskevalla päivityksellään. Se resonoi niin, että trollitili lipesi hetkeksi missiostaan.

Mielenkiintoista on myös se, että koska tämä trollitili paljastui jo kuukausia sitten, joten olemme ehtineet rauhassa verrata sen käyttämiä sanoja ja sanamuotoja omalla nimellään twiittaaviin. Näiden joukosta ei lopulta ollut kovin vaikea löytää trollitilin oikeaa haltijaa. Ihmisellä kun on taipumus toistella tiettyjä fraaseja ja käsitellä samoja teemoja huolimatta siitä twiittaako hän omalla nimellään vai nimettömänä trollitilin suojista. Nimimerkin takaa laukominen on tietenkin epämiehekästä, mutta ei se harvinaista ole.

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista vertailla tosielämän henkilön ja hänen ylläpitämänsä trollitilin päivityksiä keskenään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata jatkaako käyttäjä vain minun trollaamista vai laajentaako hän kenties repertuaariaan myös muihin. Vai käykö niin, että paljastumisen myötä trollitili katoaa ja tilalle tulee uusi samanlainen. Arvostaisin, että kyseinen henkilö uskaltaisi käyttää rehdisti omaa nimeään. Se olisi ryhtiliike.

Aiheeseen löyhästi liittyen keskustelimme juuri disinformaatiosta, informaatiovaikuttamisesta, medialukutaidosta ja kuplautumisesta Sebastian Lohjan podcastissa. Katso video tästä alta tai tästä linkistä.

Kolumni: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia. Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.

Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia. Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.

Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus. Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.

Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä. Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.

Jocka Träskbäck (kok.)
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehden kolumnina 13.4.2022.

Työ, talous ja turvallisuus. Suomelle uusi suunta eduskuntavaaleissa 2023

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia. Johdonmukaisesti työn, talouden ja turvallisuuden puolella ollut kokoomus lähtee vaaleihin tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan paalupaikalta peräti 26,1 prosentin kannatuksella. Vaikka kannatus on historiallisen suuri, ei se ole varsinaisesti mikään yllätys. Lähes jokainen suomalainen tietää, että kokoomus on ollut kautta aikojen työn ja talouden puolue. Lisäksi kokoomus on vuodesta 2006 saakka johdonmukaisesti ajanut Suomea kohti Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että kokoomus on ollut tässäkin asiassa oikeassa.

Työ, talous ja turvallisuus. Parempi Suomi.

Olen käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain – kiitos siitä teille – ensikertalaisena peräti 3 476 ääntä. Paikka eduskunnassa jäi tuolloin noin 1 500 äänen päähän, mutta siitä saakka olen tehnyt johdonmukaisesti töitä paremman Suomen ja Pirkanmaan eteen. Ryhtiliikkeen eteen. Nyt käynnissä olevan neljän vuoden holtittoman taloudenpidon jälkeen ryhtiliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomalainen veronmaksaja täytyy palauttaa seuraavalla hallituskaudella takaisin päätöksenteon keskiöön. Rajuja leikkauksiakin on luvassa, mutta nyt nähtävän tuhlauksen myötä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli olet samaa mieltä ja haluat tukea minua matkalla eduskuntaan, liity tästä linkistä tukiryhmääni Facebookissa.

TYÖ. Suomalaiset täytyy saada töihin. Jokaisen työkykyisen tulee kantaa vastuunsa veronmaksajana, joten kannustinloukkuja täytyy purkaa ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei tällä hetkellä kaikille ole. Sosiaaliturvan tulisi olla kuten trampoliini, ei mukavuudella houkutteleva sohva. Työn verotusta täytyy keventää kaikilla tulotasoilla ja ansiotuloveron progressiota loiventaa, sillä nykyisellään progressio on työlle asetettu haittavero. Mitä ahkerampi olet, sitä suuremman osuuden tuloista maksat tulonsiirtoina muille. Nykyinen veromalli johtaa siihen, että veronmaksajien koulutukseen tekemien investointien tuotto on heikompi kuin pitäisi.

TALOUS. Talouden puolella katseet tulee keskittää ulkomaiden avustamisen sijaan kotimaahan ja suomalaisten elämänlaadun parantamiseen. Maailmanlaajuiset kriisit antavat perustellun syyn kohdistaa panostuksia ulkomaiden sijaan suomalaisiin sekä Suomen puolustukseen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sekä tietenkin tieverkoston ja raideyhteyksien perusparannukseen.

TURVALLISUUS. Kansallisessa turvallisuudessa kokoomus on ainoana puolueena ollut johdonmukaisesti Nato-jäsenyyden kannattaja jo vuodesta 2006 lähtien, eli 16 vuoden ajan. Arvostan, että myös muut puolueet ovat Ukrainan tapahtumien myötä viimein tulleet kokoomuksen linjoille tässä asiassa. Turvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin Nato-jäsenyys ja varautuminen Venäjän hyökkäykseen. Se on myös maan sisäistä turvallisuutta, jossa korostuvat poliisin ja pelastuslaitoksen toiminta ja resurssit. Minut valittiin juuri Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joten turvallisuus on jatkossa entistä lähempänä omia tehtäviäni Pirkanmaan aluehallinnossa.

”Työ ja yritteliäisyys ovat arvoja, joita tulee jakaa jokaiselle sen mukaan, kun hän on omalla työllään ja toiminnallaan ollut niitä luomassa. Nykyään puhutaan niin paljon oikeuksista, mutta harva muistaa puhua velvollisuuksista.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

Muutama vuosi sitten löysin valtion elokuva-arkistosta kokoomuksen vaalimainoksen vuodelta 1948. Siinä kiteytettiin erittäin hyvin kokoomuksen juuret, joiden suuntaan puolueen kurssia on viime aikoina reivattu oikein urakalla. Siis oikeaan suuntaan.

”Henkinen ja taloudellinen nousu ja hyvinvointi saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä. Mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää. Työnsä hedelmiä hän vain nauttii.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

74 vuotta sitten kiteytettiin kokoomuksen arvot, joiden takana olen seisonut koko aikuisikäni ja joiden ansiosta olen kokoomuksen jäsen. Näiden arvojen puolesta minä teen nykyisin työtä kunnanvaltuustossa ja aluvaltuustossa. Näiden arvojen puolesta täytyy tehdä työtä myös eduskunnassa.

Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Miksi aluevaaleissa kannattaa äänestää?

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä, mutta miksi nyt kannattaa äänestää?

Minä kerron sen alla olevalla videolla.

Pirkanmaan aluevaltuusto päättää jatkossa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Siis sinunkin turvallisuudestasi. Ensimmäisen aluevaltuuston tärkein tehtävä on päättää hyvinvointialueen peruspilareista, eli hallinnosta ja mm. sote-yritysten tuottamien palvelujen osuudesta. Historian ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa järjestelmän, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Nämä vaalit ovat maan historian tärkeimmät aluevaalit, joten nyt tarvitaan kokoomuslaista osaamista ja näkemystä siitä miten suomalaiset saadaan jonoista hoitoon, vanhuksille viimeinkin yksilöllistä hoivaa sekä lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja ajoissa.

Aluevaltuuston päätökset tulevat vaikuttamaan jokaiseen suomalaiseen niin hyvässä kuin pahassa, joten varmistathan osaltasi, että tolkun ihmiset varmistavat palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä kokoomuksella on siihen keinot. Tärkein niistä on palveluseteli, jolla saadaan pienetkin sote-yritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen taloudellisesti järkevästi sekä kilpailemaan laadulla julkisen sektorin rinnalla. Kaiken lisäksi palvelusetelillä asiakas saa itse valita missä hän hoitoa saa. Yhteiskunnan palveluita ei voida tuottaa loputtomiin velkarahalla, joten nyt tarvitaan kokoomusta ja ryhtiliikettä.

Vain annettu ääni vaikuttaa juuri sinunkin palveluihisi, joten älä jätä tulevaisuutta muiden äänten varaan. Minun numeroni Pirkanmaalla on 305.

Aluevaltuustoissa tarvitaan siis tervettä järkeä, talousosaamista sekä tietenkin kokemusta sote-palvelujen päätöksenteosta. Olen ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien, joten olen ollut jo vuosien ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, sote-digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään. Tälle kokemukselle on aluevaltuustossa käyttöä.

– Jocka Träskbäck, 47 vuotta
– Yrittäjä, toimitusjohtaja
– Perheessä vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
– Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu
– Tampereen lastenliiton hallituksen jäsen
– Pirkanmaan lastenliiton hallituksen jäsen

Vaaliteemani ovat seuraavat.

Suomalaiset jonoista hoitoon. Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Nykytilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksestä, jotka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja. Coxan ja Sydänsairaalan nykymuotoinen toiminta tulee pelastaa vasemmiston kynsistä.

Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti. Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden suomalaisten julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ja tulevien sukupolvien piikkiin ei voida elää loputtomasti.

Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin. Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin. Silloin myös työpaikan vetovoima kasvaa ja henkilöstöä saa helpommin.

Yhdessä parempaa hyvinvointia. Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla julkisen sektorin rinnalla. Tämä kilpailu nostaa vääjäämättä hoidon laatua.

Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta vasemmiston käsissä suunta muuttui päinvastaiseksi. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä nykyinen holtiton taloudenpito tarvitsee ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia. En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta. Terve talous on peruspalvelujen tarjoamisen edellytys.

Ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022 ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, eli minua ja muita Pirkanmaan ehdokkaita voi äänestää koko Pirkanmaalla. Minun numeroni on 305.

Varmistetaan yhdessä suomalaisille laadukkaat sote-palvelut.

#jocka305
#aluevaalit
#pirkanmaa
#kokoomus

Jocka Träskbäck – vaaliteemat aluevaaleissa 2022

Olen ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaan aluevaltuustoon. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini sekä asioihin, joita haluan erityisesti ajaa aluevaltuustossa. Tärkein teemani on varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat ja tietenkin terveen talouden periaatteiden mukaisesti.

Voit tutustua teemoihini myös monissa muissa foorumeissa, kuten esimerkiksi Instagramissa. Voit myös ladata vaaliesitteeni matkapuhelimeen alla olevasta QR-koodista. Tehdään yhdessä ryhtiliike suomalaisten sote-palveluihin.

Minua voit äänestää Pirkanmaallan numerolla 305.

1. Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti

Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ei voida elää loputtomasti.

2. Suomalaiset jonoista hoitoon

Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Tilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksen yksityisestä sektorista, joka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja.

3. Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

4. Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin

Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys myös henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin.

5. Yhdessä parempaa hyvinvointia

Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla.

6. Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa

Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta suunta on nyt päinvastainen. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä holtiton taloudenpito tarvitsee nyt ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

7. En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia

En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Velkarahalla yhteiskunta ei voi loputtomiin elää. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta.

8. Ai millä kokemuksella?

Olen ollut PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa. Olen ollut viiden vuoden ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Lempäälän kunnanvaltuusto käynnisti uimahallihankkeen – tällainen siitä on tulossa

Lempäälässä on toivottu vuosikymmeniä omaa uimahallia, jossa kuntalaiset voisivat virkistyä ja harrastaa kuntouintia sekä järjestää koululaisten uimakouluja. Kerta toisensa jälkeen suunnitelmat ovat kuitenkin kariutuneet erinäisistä syistä, mutta 24. marraskuusta 2021 kunnanvaltuusto päätti käynnistää uimahallihankkeen (Katso video tästä). Allekirjoittanut valittiin taannoin hanketta vetävän Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puhenjohtajaksi, joten pääsen vetämään tätä suurta projektia yhdessä upean ammattilaistiimin kanssa. Kiitos hankkeen nykytilasta kuuluu suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän eteen töitä vuosikymmenten varrella.

Yllä nähdään video hetkestä, jolloin sain kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnian iskeä nuijan pöytään kunnanvaltuuston historiallisen päätöksen kunniaksi. Samassa tilaisuudessa esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti hankkeen tuorein havainnevideo, jossa nähdään millainen Ideaparkin alla luolassa sijaitsevasta kohteesta on nykyisten suunnitelmien valossa tulossa. Videolla nähtäviin seikkoihin on ehkä tulossa vielä kosmeettisia muutoksia, mutta pääosat tulevat säilymään nyt nähtävässä muodossa.

Lempäälässä pitäisi päästä uimaan vuoden 2023 lopussa, joka on kunnianhimoinen ja tiukka aikataulu. Tavoitteeseen päästään, jos kaikki menee hyvin. Minä ja hankkeen upea tiimi tulemme tekemään parhaamme, että hanke valmistuu aikataulussa. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kohdetta rakennetaan syvällä maan alla sijaitsevaan luolaan, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan. Kansainvälinen komponenttipula ja rakentamisen kallistuminen voivat tuoda lisähaasteita. Ne on kuitenkin luotu ylitettäväksi. Tässä alla vielä kuvia tulevasta kohteesta.

Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021