Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 9.6.2021: ”Kuntalaiset ovat arkensa parhaita asiantuntijoita”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin hallintosäännön muutoksia, joiden myötä kuntalaisten ääni kuuluu entistäkin paremmin päätöksenteossa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin aiheesta oheisen ryhmäpuheenvuoron.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalaisten vaaleissa valitsemilla kunnanvaltuutetuilla on useita välineitä, joilla he voivat ohjata kunnan johtamista ja päätöksentekoa. Kuntastrategian, taloussuunnitelman ja talousarvion lisäksi eräs merkittävistä välineistä on hallintosääntö, joka on luottamushenkilöiden tahdonilmaisu viranhaltijoille. Mikäli laissa ei toisin määrätä, hallintosääntö luo raamit viranhaltijoiden päätöksenteolle.

Hallintosääntöön ilmaantuu yleensä valtuustokauden aikana muutostarpeita, sillä hallintosääntö elää kehityksessä mukana luottamushenkilöiden, eri toimielinten ja viranhaltijoiden ohjenuorana. Siksi sitä on tarpeen ajoittain myös päivittää. Hallintosäännön päivittäminen on osoitus siitä, että valtuusto seuraa aikaansa ja haluaa kirjata nämä muutokset myös paperille.

Tällä kertaa kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle muutoksia yhteensä kahdeksaan lukuun. Nyt esitettävät muutokset ovat omiaan edistämään yhteistyötä ja keskustelua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Merkittävä osa nyt esitettävistä muutoksista on tarkennuksia euromääräisiin rajoihin kunnan hankintojen hyväksymisessä. Toisin sanoen hallintösääntö määrittelee kuka missäkin tilanteessa voi tehdä päätökset ja nyt näitä rajanvetoja hieman viilataan.

Näiden euromäärien lisäksi nyt tehtävät muutokset koskevat myös kunnan viestintää ja yhteydenpitoa kuntalaisiin. Lempäälä on perinteisesti ollut kunta, jossa kuntalaisia on osallistettu päätöksentekoon poikkeuksellisen aktiivisesti, ja nyt tätä positiivista kehitystä halutaan viedä eteenpäin lisäämällä keskustelutilaisuuksia ja antamalla kovasti toivottu aloiteoikeus muun muassa nuorisovaltuustolle, seniorineuvostolle ja vammaisneuvostolle. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa aloiteoikeuden laajentamista mainituille vaikuttamistoimielimille.

Puheenjohtaja, nämä hallintosäännön muutokset on käsitelty ja päätetty yhdessä poliittisten ryhmien välillä, joten kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy esitettävät muutokset ja toivoo kuntalaisilta jatkossakin positiivista aktiivisuutta erityisesti osallisuuden saralla. Kuntalaiset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on paras tietämys siitä mitä kuntalaiset kulloinkin tarvitsevat.

Lempäälän lähiluonto kehittyy – Birgitan polulle tehdään uusi rengasreitti

Lempäälässä luonto on lähellä ja kunnan ylpeys, 50 kilometrin Birgitan polku, on parhaillaan mittavan perusparannuksen kohteena. Kirjoitin taannoin miten kunta on investoimassa peräti 200 000 euroa Birgitan polun kehittämiseen. Viime syksynä käynnistyneessä hankkeessa tehdään muun muassa uusia reittejä ja nuotiopaikkoja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia reittejä ja laavuja. Tarkoitus on tehdä myös esteettömiä reittejä, jotta kaikki kuntalaiset pääsisivät nauttimaan Lempäälän upeasta lähiluonnosta.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Sääksjärven liepeillä sijaitsevan Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin viime syksynä koko marraskuun ajan, ja tulokset olivat hienoja. Kirskaanniemeen on nyt entistäkin helpompi kulkea vaikkapa koko perheen voimin. Nyt samalla alueelle ollaan ollaan tekemässä kokonaan uutta rengasreittiä, jonka nimeksi tulee Koipitaipaleen kierros. Nimi viittaa 45 hehtaarin suuruiseen uuteen luonnonsuojelualueeseen, jonka perustimme valtuustokauden alkupuolella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven maisemiin. Katso tämän linkin takaa terveiset reitiltä.

Esittelyssä Ammejärvi

Tähän mennessä uusi rengasreitti on merkitty tutuilla keltaisilla lappusilla, jota toivomme kuntalaisten lähtevän rohkeasti kulkemaan. Reitillä ei ole vielä kovin näkyvää polkua, mutta kuntalaisten suosiollisella avustuksella sellainen on tarkoitus tallata reitille tämän kesän aikana. Loppukesästä tai viimeistään syksyllä reitin varrelle toteutetaan myös uusia nuotiopaikkoja kuntalaisten retkeilypäiviä piristämään. Lempäälän lähiluontoa ja Birgitan polkua kehitetään siis parhaillaan vauhdikkaasti kuntalaisten iloksi.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

Poliisitutkinta vaalimainosten varkauksista ja töhrimisistä – luvassa 200 euron vihjepalkkio

Paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomat kirjoittaa tänään ikävästä ilmiöstä, joka on nyt rantautunut myös Lempäälään. Vaalimainonta on yksi demokratian perustoiminnoista ja vaalimainosten rikkominen, sotkeminen ja varastaminen on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeutta.

Vaalimainoksistani neljä on tähän mennessä varastettu ja neljää mainosta on sotkettu tai vaalinumeroita revitty irti. Tapauksista on tähän mennessä tehty kolme rikosilmoitusta. Olen nyt luvannut tekijän kiinni jäämiseen johtavasta vihjeestä 200 euron palkkion. Tämän tason varkailla ja töhrijöillä on taipumus retostella teoillaan vähintään kavereilleen ja joskus jopa sosiaalisessa mediassa, joten todennäköisesti useat ihmiset tietävät tekijän/tekijät. Tiedot tapauksista voi ilmoittaa sähköpostilla Valkeakosken poliisille valkeakoski.sisa-suomi@poliisi.fi.

LVS

Kiitos tähän mennessä tulleista yleisövihjeistä. Esimerkiksi Hakkarin suoralla havaitun valkoisen pakettiauton ja sillä liikkuneen turvaliivisen miehen tiedot ovat jo menossa poliisille. Mies oli irrottamassa mainostani akkukoneella, kun silminnäkijä sattui paikalle. Sama mies oli mahdollisesti tekijänä myös Katepalintiellä samaan aikaan tehdyssä varkaudessa. Onko sinulla havaintoja tällaisesta? Jos on, ilmoitathan niistä myös poliisille.

Toivon, että lempääläiset pitävät silmät auki vastaavien tapausten varalta, sillä kunta on nyt pullollaan vaalimainoksia, joista jokainen on esillä olon arvoinen. Sitä kutsutaan demokratiaksi ja vaalirauhaksi.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 26.5.2021: ”Hyvinvoiva henkilöstö on elintärkeää”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa pidin alla olevan kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron henkilöstökertomuksesta. Esitin siinä kokoomuksen valtuustoryhmän vakaan huolen henkilöstön vaihtuvuudesta ja siitä johtuvasta osaamisen valumisesta ulos kunnasta. Toivomme, että tämän ilmiön juurisyyt selvitetään ja niihin puututaan.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, ilman henkilöstöä ei ole kuntaa. Hyvinvoiva henkilöstö on kunnan toiminnalle ja peruspalvelujen tuottamiselle elintärkeää. Koronavuosi on tuonut jokaisen kuntalaisen arkeen haasteita, ja tämä näkyy tietenkin myös henkilöstössä. Nyt esitetty henkilöstökertomus osoittaa, että Lempäälässä henkilöstö voi pääosin hyvin, mutta aina löytyy kehittämisen varaa.

Valtuustoryhmämme on huolestunut erityisesti kunnan keskijohdon henkilöstön vaihtuvuudesta. Olemme viime vuosina menettäneet merkittävän määrän osaamista ja kokemusta näiden siirtymisten myötä. Koska kyse ei ole enää yksittäistapauksista, tulee näiden irtisanoutumisten syitä selvittää perinpohijn ja hakea niistä yhtäläisyyksiä. Irtisanoutumisten kohdalla tulee lisäksi varmistaa, että lähtökeskustelut suoritetaan asianmukaisesti ja sellaisella kokoonpanolla, jossa lähdön syitä ei jää kertomatta. Näissä keskusteluissa mahdollisesti paljastuviin juurisyihin tulee puuttua.

Lempäälän kunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota työn ohjaukseen ja mahdollisen ohijohtamisen ehkäisemiseen. Jokaisen tulisi saada toimia juuri niissä tehtävissä ja niillä vastuilla, jotka hänen toimenkuvaansa kuuluvat. Esimiesten tulee huomioida henkilöstöstä nousevat kysymykset ja puuttua nopeasti henkilöstön esiin nostamiin ongelmiin. Kuulluksi tuleminen on yksi olennainen osa työhyvinvointia.

Myös meidän luottamushenkilöiden roolia kunnan kunnan henkilöstön hyvinvoinnin seuraamisessa tulee lisätä esimerkiksi siten, että jatkossa Party-työhyvinvointikyselyn vapaat vastaukset toimitetaan sellaisenaan kunnanhallituksen ja asianomaisen lautakunnan käsiteltäväksi.

Lempäälä on mukana monissa työterveyttä, työkykyä ja osaamista kehittävissä hankkeissa ja hyvinvointiohjelmissa. Työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista parannetaan kuitenkin seminaarien ja palaverien sijaan ennen kaikkea läsnäololla, oikealla asenteella sekä henkilöstön huomioimisella.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiitää kunnan koko henkilöstöä vaikean koronavuoden ansiokkaasta työstä ja siitä historiallisesta venymisestä, jota nyt on nähty eri palvelualueilla. Joukkuehenki mitataan kriisissä, ja kulunut vuosi on osoittanut, että Lempäälän joukkue on yhtenäinen. Kiitos.

PSHP tuplasi valtuuston kokouspalkkiot – äänestin tietenkin vastaan

Olen vuoden 2017 kuntavaaleista saakka istunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa Lempäälän kunnan edustajana. Koko tämän ajan olen keskittynyt sairaanhoitopiirin talouteen ja sairaaloiden henkilöstön hyvinvointiin. Vuodesta 2019 lähtien (siis jo ennen koronakriisiä) sairaanhoitopiiri on painiskellut tiukan talouden kanssa ja pirkanmaalaiset ovat luonnollisesti joutuneet maksumiehiksi moneen otteeseen.

Tänään meillä oli sairaanhoitopiirin viimeinen kokous, jossa päätettiin myös seuraavan valtuustokauden valtuutettujen kokouspalkkioista. Tällä kaudella olemme saaneet 190 euroa per kokous, joka on paperivuoreen tutustumiseen ja tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen nähden mielestäni perusteltu. Tänään valtuustolle esitettiin, että kokouspalkkio nostetaan sadalla prosentilla, jotta se vastaisi Tampereen kokouspalkkioita. Mielestäni näin valtava korotus ei ole perusteltu kokouksista aiheutuneeseen työmäärään nähden. Äänestin valtuuston kokouksessa esitystä vastaan.

Olisin ymmärtänyt ja kannattanut kokouspalkkioiden maltillista korotusta vaikkapa muutamalla kympillä, mutta kokouspalkkioita ei ole kuitenkaan perusteltua tuplata 190 eurolla. Valtuutettujen työmäärän kasvulla tuollaista korotusta ei voida perustella. Varsinkaan, kun elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja ja sairaanhoitopiirin henkilöstö joutuu tulevina vuosina vetämään vyötä tiukemmalle. Me kokouspalkkioiden nostamista vastustaneet hävisimme äänestyksen lopulta äänin 409-51, eli vaalien jälkeen aloittavan valtuuston palkkiot kaksinkertaistuvat nykyisestä.

Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron sairaanhoitopiirin johtamisessa eräillä toimialueilla ilmenneistä vakavista ongelmista, joihin täytyy puuttua tiukasti, tehokkaasti ja tietenkin nopeasti. Esitin samalla kysymyksen johtamisessa havaittujen ongelmien korjaamisesta. Tässä alla kokonaisuudessaan puheenvuoroni, joka löytyy myös alla olevalta kokouksen YouTube-tallenteelta.

Linkki kyseiseen kohtaan YouTubessa.

”Puheenjohtaja, arviointikertomus sisältää seikkoja, jotka antavat syytä huolestua sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvoinnista. Kertomuksen sivulla seitsemän, johtamista käsittelevässä mittaristossa, tavoitetasoksi on asetettu 3,5, mutta toteuma on vain 2,6. Samaan aikaan esimerkiksi toimialue neljällä tulos on hyvin huolestuttavat 1,6, kun asteikko yltää viiteen pilkku viiteen.”

”Talon sisältä tulee huolestuttavaa viestiä, että eri toimialueilla epäkohdista esimiehille raportoimiseen ei juuri kannusteta, vaan ennemminkin päinvastoin. Ongelma on siis vakava ja epäkohta kaipaa pikaista ja tehokasta puuttumista. Miten johtamisen onnistumistavoitteen tulos on huomioitu ja miten asia on tarkoitus korjata ongelmallisilla toimialueilla?”

Taannoin valitsemamme sairaanhoitopiirin uusi johtaja Tarmo Martikainen antoi minusta kysymykseen hyvän vastauksen, jossa hän korosti, että toimeen on jo ryhdytty eri toimialueilla. Toivon todella, että nämä toimet myös tehoavat ja että toimialueiden johtamisen vakavat ongelmat saadaan korjattua nopeasti. Se on henkilöstön, veronmaksajien ja ennen kaikkea se on potilaiden etu. Ja siksi me valtuutetut edustamme kuntiamme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Lempäälän kuntavaalipaneeli 19.5.2021

Lempäälässä järjestettiin tänään paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomien ja Pirkan Opiston yhdessä järjestämä kuntavaalipaneeli, jossa oli edustus kaikista paikkakunnan puolueista. Keskustelu oli hyvää ja hedelmällistä, ja oli taas kerran hienoa huomata miten samoilla linjoilla eri puolueet ajavat kuntalaisten asiaa.

Kaksi tuntia kestäneessä vaalipaneelissa ehdimme käydä läpi laajan kirjon kuntalaisia kiinnostavia asioita ja puolueiden teemoja. Kovin suuria eroavaisuuksia puolueiden välille ei saatu aikaiseksi, mutta nyanssierot tulivat toki tuttuun tapaan esiin kuitenkin ennakkoon odotettiin. Kiitos jokaiselle mukana olleelle ehdokkaalle ja tietenkin myös paneelin järjestäjille asiantuntevasta paneelin vetämisestä.

Vaalimainokseni sai Sääksjärvellä erikoisen lisäkyltin

Vaalimainokseni yhteyteen Sääksjärvellä on viime yönä ilmestynyt erikoinen lisäkyltti, jonka varsinainen asiasisältö on kyllä oikean suuntainen, mutta kyltti ei silti ole osa vaalimainostani. Tulkitsen, että kyltti viittaa Sääksjärven osayleiskaavaan, joka on Lempäälän ja erityisesti Sääksjärven alueen tärkein kehityshanke vuosikymmeniin. Siitä on siis paikallaan lausua myös tässä yhteydessä muutama sana.

Sääksjärvi on tulevaisuudessa Pirkanmaan alakeskus sekä asukasmäärässä että työpaikoissa mitattuna. Tämä kehitys tuo alueelle uusia palveluja ja kauppoja sekä esimerkiksi uuden koulurakennuksen ja lähijuna-aseman. Tulevaisuudessa ehkä myös kaukojuna-aseman, kunhan kolmas raide joskus valmistuu.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu (11.1.2021)

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan pitää kyllä paikkansa, kunhan asiaa käsitellään liikenneyhteyksien näkökulmasta. Jatkossa lentokentälle ajaa hujauksessa ja Tampereen ytimeen pääsee lähijunalla 12 minuutissa samoin kuin Lempäälän kuntakeskukseen. Esimerkiksi Vuoreksesta voidaan saapua Sääksjärven liityntäparkkiin autolla tai bussilla ja jatkaa siitä lähijunalla Tampereelle. Osayleiskaavaan on lisäksi tehty varaus ratikkareitille Vuoreksesta Sääksjärvelle. Jos kaikki menee todella hyvin, ei jatkossa tarvitse ehkä matkustaa enää Tampereelle saakka noustakseen Helsingin kaukojunaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kun asiaa käsitellään kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmasta. Tulevaisuuden Sääksjärven uudet asuinalueet ovat pasilamaisen betoniviidakon sijaan väljää ja vehreää (omakoti)asumista, jossa puurakentamisella lienee merkittävä rooli. Kaavoituksen osalta vertaus Pasilaan ei siis ole perusteltu, mikäli siinä viitataan juuri Helsingin Pasilaan. Niitä kun on toki muitakin.

Lue myös: Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi (17.3.2021)

Lähiluonto on otettu Sääksjärven osayleiskaavassa hyvin huomioon. Alueella lähiluonto tulee jatkossakin olemaan läsnä, ja myös 50 kilometrin pituinen Birgitan polku säilyy kuntalaisten upeana patikointireittinä. Itse asiassa reitin kunnostukseen panostetaan juuri parhaillaan satoja tuhansia euroja. Sääksjärvellä luonto on siis jatkossakin lähellä, ja jos se ei riitä, aina voi lähteä patikoimaan 50 kilometrin luontolenkkiä. Birgitan polulla ero nykyiseen tulee olemaan pari uutta alikulkua nykyisten lisäksi. Ja toki myös se, että kunnan terveen kasvun myötä retkeilijöitä on nykyistä enemmän.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

PS: Tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa jo ennakkoon, että vaalimainoksien rikkominen, sotkeminen tai muu vahingoittaminen on rikos, josta määrätty enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Kannattaa siis pohtia kaksi kertaa, jos sellainen on mielessä.

#jocka135
#kokoomus
#lempäälä
#yhdessä
#kyllä

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

Hoitohenkilöstö tulisi rokottaa nopeutetusti

Erikoissairaanhoidon henkilöstön rokotukset puhuttavat parhaillaan monella taholla, sillä sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja henkilöstöltä. Kysyin asiasta edellisessä valtuustossa PSHP:n johtajaylilääkäriltä. Vastaus on nähtävissä oheisella videolla ajassa 26:30. Katso video tästä linkistä.

Olen sairaanhoitopiirin valtuutettuna ollut siinä uskossa, että henkilöstö olisi rokotettu ensimmäisenä, mutta näin ei lopulta ollutkaan. Pidän monestakin syystä ongelmallisena, että sairaalan henkilöstö joutuu nyt odottamaan rokotuksia. Ensinnäkin se on työturvallisuuden kannalta hyvin huolestuttavaa ja toiseksi henkilöstön sairastuessa tilalle on hankala saada sijaisia. Mikäli henkilöstöä ei rokoteta ja siten työturvallisuudesta pidetä huolta, voi se alentaa kynnystä työpaikan ja jopa ammatin vaihtamiseen.

Mielestäni hoitohenkilöstön rokottamisen prioriteetia pitäisi nostaa nykyisestä, tehtiin se sitten sairaanhoitopiirin sisäisenä priorisointina tai vaatimalla Pirkanmaalle lisää rokotteita. En ole virologi, mutta sairaalan henkilöstön terveys on nähdäkseni kaikkien kansalaisten etu. Hoitohenkilöstömme on tehnyt jo yli vuoden ajan työtä äärirajoilla ja venyminen on ollut jotain sellaista mitä ei ole Suomessa rauhan aikana koskaan aiemmin nähty. Siitä jokaiselle valtava hatunnosto. Myös kriisin keskellä työnantajan tehtävä on pyrkiä varmistamaan henkilöstön turvallinen työskentely, jos rokotuksen saaminen on suinkin mahdollista.