Suomen turvallisuusmalli kiinnostaa Euroopassa

Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen saanut seurata melko läheltä miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen, puolustusvoimien, poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa toimii. Taannoin maanpuolustuskurssimme yksi keskeisistä teemoista oli kokonaisturvallisuus ja sen seitsemän osa-aluetta. Tämä niin sanottu kokonaisturvallisuuden timantti kuvaa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kun kaikki seitsemän perustoimintoa ovat kunnossa, yhteiskunta selviytyy kriiseistä nopeammin ja pienemmin vaurioin. Olennaista on, että turvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti työtä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla julkisesta yksityiseen. Turvallisuus on nimittäin yhteinen asia.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on nyt alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä näytämme parhaillaan mallia koko Euroopan unionille puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa. Pääministeri Petteri Orpo esitti äskettäin Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa unionille yhteistä varautumisen strategiaa. Mallia siihen otettaisiin luonnollisesti Suomesta, jota pääministeri nimitti perustellusti varautumisen suurvallaksi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi entistä presidenttiä Sauli Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Pyyntö esitettiin Suomelle, koska olemme oppineet elämään ennalta-arvaamattoman ja aggressiivisen naapurin lähellä. Komission puheenjohtaja ei viitannut perusteluillaan historian lehdille onneksi jo jääneeseen suomettumiseen, vaan Suomen nykyiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Näiden kaikkien tulee näkyä paitsi valtakunnallisesti myös maakunnissa, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä yhteisellä asialla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti koko maailmalle, että rauhaa täytyy aktiivisesti suojella, mutta samalla täytyy kyetä myös varautumaan kriiseihin. Suomessa infrastruktuuri ruoan, veden ja sähkön jakeluineen täytyy turvata kaikissa tilanteissa, ja samalla joudumme myös varautumaan hybridi- ja kyberhyökkäyksiin. Puolustus ja turvallisuus ovat lähivuosina unionin keskeisiä teemoja, joista Suomen tulee pyrkiä hyötymään myös taloudellisesti. Näillä toimialoilla meillä on kansainvälisesti tunnustettua ja monipuolista korkean tason osaamista, jonka merkitys vain kasvaa jatkossa. Nyt kaikilla politiikan tasolla tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta muuttuneessa tilanteessa kyetään ajamaan Suomen taloudellisia etuja. Suomi on jälleen kokoaan suurempi toimija.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 27.3.2024.

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Vaikuttamisen anatomia korostuu hankalissa tilanteissa

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien taidetta. Mikään poliittinen ryhmä, puolue tai henkilö ei kykene tekemään muutosta yksin. Tiivis yhteistyö muiden kanssa on välttämätöntä, jos halutaan saada muutos parempaan. Sama asia koskee niin eduskuntaa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoja sekä hyvinvointialueiden aluevaltuustoja. Yhteisiin asioihin vaikutetaan vain yhdessä tai ei vaikuteta lainkaan. Välimuotoja ei ole.

Ajoittain tulee eteen tilanteita, joissa jokin poliitikko tai poliittinen ryhmä ajaa itseään nurkkaan hakematta aidosti ratkaisua yhdessä muiden kanssa. Näissä tapauksissa on unohdettu, että tiukka kynnyskysymys jossain asiassa voi hankaloittaa poliitikon tai poliittisen ryhmän uusien avausten läpimenoa jatkossa. Yhteistyökyky on ratkaisevaa. Sitä joko on tai ei ole. Yhteistyöhön kyvyttömät ajautuvat vääjäämättä päätöksenteon ulkokehälle, josta käsin joutuvat jatkossa seuraamaan muiden päätöksentekoa. Samalla tulee muistaa, että valtakunnallinen politiikka on eri asia kuin paikallinen. Paikallinen yhteistyö ei ole kiinni eduskunnan jakolinjoista.

Aluevaltuuston syyskausi alkaa näinä päivinä, kun käsittelyyn tulevat muun muassa palveluverkon kehittämisen periaatteet jo heti elokuun kokouksessa. Sitä ennen eri toimielimet käsittelevät asiaa ja antavat lausuntonsa valtuustolle. Kyse on kriittisen tärkeästä asiasta, sillä siinä päätetään periaatteista, joiden mukaan Pirkanmaan sote-palvelut jatkossa sijoittuvat. Aluevaalien alla kuultiin katteettomia lupauksia muun muassa siitä, että jokaisessa kunnassa säilyisi terveyskeskus. Ikävä kyllä näillä lupauksilla ei ollut todellisuuspohjaa. Sote-uudistukseen varatut rahat eivät yksinkertaisesti riitä ja edessä on todennäköisesti palveluverkon karsintaa.

Sote-uudistus valmisteltiin edellisessä hallituksessa kovassa kiireessä, joten siihen jäi monia valuvikoja. Oikeuskansleri vahvisti viime viikolla, että lainvalmistelussa tehtiin monia virheitä. Niiden vakavuudesta kertoo, että Valvira päätti heinäkuussa ottaa koko maan kiireettömän erikoissairaanhoidon valvontaansa hoitojonojen pidentymisen vuoksi. Voidaankin todeta, että suomalaiset maksavat heikon lainvalmistelun hintaa nyt terveydellään. Orpon hallitusohjelmassa korjataan näitä ongelmia. Säästöjen lisäksi tavoitteena on, että jokainen suomalainen pääsisi jatkossa ajoissa hoitoon toisin kuin nyt. Se edellyttää resurssien tehokkaampaa käyttöä ja yksityisen sektorin ottamista mukaan lyhentämään hoitojonoja.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 2.8.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Edessä kipeitä päätöksiä

Maamme suurimmasta hallintouudistuksesta on kulunut puoli vuotta, joten nyt voimme tehdä ensimmäisiä analyysejä uudistuksen onnistumisesta. Palvelujen käyttäjiltä saatu palaute ei ole ollut mairittelevaa. Uusi hallitusohjelma pyrkii korjaamaan tilannetta monipuolisella soten korjaussarjalla ja suitsimalla holtitonta rahankäyttöä. Resurssien ollessa niukat tulee niitä käyttää erityisen vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kriittiset palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Tämä tulee tarkoittamaan aluevaltuustoon valituille päättäjille myös kipeitä päätöksiä ja kompromisseja. Vaalien alla julistetut lupaukset esimerkiksi palveluverkoston pysyvyydestä tulevat jäämään monin paikoin toteutumatta. Se toki tiedettiin jo ennen aluevaaleja.

Toiveajatteluun on houkuttelevaa turvautua, kun arkirealismi on liian karvasta kertoa äänestäjille. Eräs nuori mies totesi äskettäin eduskunnassa, että ”Vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin eläminen velaksi, jotta poliitikko saisi helpommin ääniä taas seuraavissa vaaleissa”. Naulan kantaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa rahat on tuhlattu ja vyötä täytyy kiristää. Monen poliitikon voi olla jatkossa haastavaa kohdata esimerkiksi äänestäjiä, joille on luvannut jokaiseen kuntaan terveyskeskuksen. Nuoruudessani kaduilla oli sanonta, jonka mukaan suu teki lupauksia, joita kroppa ei pystynyt lunastamaan. Nyt on kyse eri toimialasta, mutta analogia on sama. Uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtävät talouden realiteetit, kunhan asiasta puhutaan avoimen rehellisesti ilman katteettomia lupauksia. Raha kun ei vieläkään tule maagisesta taikaseinästä.

Äänestäjien luottamuksen saamiseksi eivät riitä vaalilupaukset, sillä luottamus täytyy ansaita uudelleen ja uudelleen. Meidät aluevaltuutetut on valittu edustamaan kaikkia pirkanmaalaisia, joten edustamme myös sinua. Jostain syystä kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston asioissa vaikuttaa olevan korkeampi kuin oman kunnan asioissa. J.K. Paasikivi totesi aikanaan viisaasti, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Sama pätee myös aluevaltuustoon ja sote-uudistukseen, sillä päättäjät eivät voi puuttua ongelmiin, jos niistä ei ole tietoa. Siksi epäkohtia huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotta sote-uudistukseen jääneitä valuvikoja saadaan korjattua. Monia epäkohtia onkin jo saatu korjattua jopa muutamalla puhelinsoitolla ja sähköposteilla, joten aktiivisuus on ollut valttia. Toiset epäkohdat tarvitsevat sen sijaan lainsäädännön korjausliikettä. Yhteistyö on kuitenkin yleensä ratkaisu.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 28.6.2023.

Boomeri-isän luottokortti leikattiin kahtia

Kirjoitin viime syksynä tässä lehdessä fiktiivisen tarinan perheestä, jonka tytär oli saanut käsiinsä boomeri-isänsä luottokortin. Nyt tuo kortti on viimein leikattu kahtia ja on tullut aika kääriä hihat. Orpon hallitusohjelman kantavana teemana on valtion talouden tasapainotus, sillä holtittoman neljän vuoden lasku täytyy maksaa. Julkista taloutta vahvistetaan ja taloutta tasapainotetaan peräti kuudella miljardilla eurolla. Se on ryhtiliike, joka tulee ikävä kyllä näkymään myös leikkauksina.

Kyseessä on Suomen historian yrittäjämyönteisin hallitusohjelma, joka korostaa ahkeruutta ja työntekoa. Yhteiskunnassa ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Veronmaksajien hartiat eivät nimittäin kestä, jos saajien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Työn tekemisestä täytyy siksi tehdä kannattavaa jokaiselle elämäntilanteeseen katsomatta ja yrityksiä täytyy kannustaa työpaikkojen luomiseen yksityiselle sektorille. Hallitusohjelma parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi laittomien lakkojen sanktiot vähentävät AY-liikkeen kannustimia järjestää poliittisia lakkoja Suomen pysäyttämiseksi milloin milläkin verukkeella.

Tampereelle ja Pirkanmaalle positiivisia kirjauksia ovat panostukset TKI-rahoitukseen ja liikenteen investointeihin. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahvat klusterit esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja ICT-alalla. Hallitusohjelma kuoppaa viimein pääradan kanssa rinnakkaisen metsäradan toteutumisen, kuten Tamperelainen-lehdessä 1.7.2020 peräänkuulutin. Tämän jätti-investoinnin sijaan kehitetään olemassa olevaa päärataa, mikä on julkisten varojen vastuullista käyttämistä. Lisäksi työ voidaan aloittaa heti ja tuloksia nähdään nopeammin. Tieinvestoinneissa etusijalle tulee asettaa ysitien lisäksi myös kolmostien oikaisu, joka on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien.

Yrittäjät ja työnteko ovat yhteiskuntamme talouden selkäranka. Tämä näkyy varmasti jatkossa aiempaa paremmin. Vain terve talous mahdollistaa hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Hallitusohjelman ratapäätös on Pirkanmaan etu

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) esitti kirjoituksessaan (LVS 12.3.2023) katteettoman väitteen kokoomuksen kannasta uuteen metsärataan. Hän kirjoitti kokoomuksen esittävän ”miljardiluokan pääomitusta metsäradoille”, mutta väite ei pitänyt paikkaansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa puhuttiin tulevaisuuden nopeista ratayhteyksistä – ei metsäradasta. Petteri Orpon (kok) hallituksen tuore hallitusohjelma vahvistaa, että uuden metsäradan sijaan kehitetään päärataa nykyisessä ratakäytävässä. Tämä on myös Lempäälän etu ja tavoite, jonka kunnanhallitus kirjasi päätöksensä jo maaliskuussa 2020. Meillä on siis sama suunta.

Suomirata-hankeyhtiön tehtävä on selvittää kannattaako Helsingin ja Tampereen välille rakentaa uusi metsärata vai tulisiko keskittyä nykyiseen päärataan. Hankeyhtiön tehtävä ei ehkä ollut kansanedustajan tiedossa kirjoitusta laatiessaan. Olen ollut mukana hankeyhtiön tilaisuuksissa, joissa näitä molempia vaihtoehtoja on punnittu. Nyt päätökseksi on kuitenkin tullut pääradan kehittäminen. Se on hieno ryhtiliike, joka näkyy myös Lempäälässä. Vuoden raidekunnaksi valittu Lempäälä hyötyy nimittäin pääradan remontista, kun uusi metsärata olisi todennäköisesti jättänyt kuntakeskuksen sivuun uudesta raideyhteydestä. Miljardeja maksava uusi ratayhteys olisi lisäksi tuonut merkittäviä haasteita maankäyttöön peräti kolmen maakuntakaavan alueella.

Pääradan lisäksi täytyy panostaa tieverkoston uudistamiseen ja perusparannukseen. Maakuntakaavassa vuodesta 1992 saakka ollut Puskiaisten oikaisu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja hanke onkin parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lempäälän ja Pirkkalan kehitykselle merkittävän tiehankkeen YVA-arviointi valmistui viime vuonna ja yleissuunnitelma valmistuu tulevana syksynä. Oikaisu mainitaan myös Lempäälän kunnanvaltuuston juuri hyväksymässä Sääksjärven yleissuunnitelmassa. Kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa varmistui lisäksi äänestyksellä, että kunnanvaltuuston tavoitteena on saada Sääksjärvelle raideliikenteen asema, ei seisaketta. Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä Puskiaisten oikaisun että siihen nojautuvan Sääksjärven osayleiskaavan toteutuminen, jotta väyläviraston edellyttämät 10 000 asukasta tai työpaikkaa toteutuvat (Väylävirasto 36/2019). Hankkeet siis tukevat toisiaan. Orpon hallituksen päättämät panostukset pääradan kehitykseen ovat siksi tärkeitä myös Lempäälän kehitykselle.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
varakansanedustaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.6.2023.

Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Kolumni: Terveyspalvelut tarvitsevat korjaussarjan

Sosiaali- ja terveydenhoidon historian suurin muutos toteutui vuoden alussa, kun hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa. Varsinainen nivelvaihe sujui pääosin hyvin, mutta kulisseissa kuohuu. Hyvinvointialueiden rahat nimittäin loppuivat jo ennen kuin toiminta pääsi edes alkamaan, ja valtio joutui työntämään kättä veronmaksajien taskuun 350 miljoonan euron verran. Valtion piikki aukesi siis välittömästi, joten kerta jäi tuskin viimeiseksi. Lisäraha ei tunnetusti kannusta talouskuriin saati toiminnan tehostamiseen. Sote-uudistuksen oli alunperin tarkoitus tuottaa miljardisäästöt, mutta nyt toteutunut uudistus keskittyy hoidon parantamisen sijaan lähinnä hallinnon lisäämiseen.

Rahan kaataminen ongelmien päälle on tällä hallituskaudella tullut tavaksi, mutta veronmaksajat ansaitsevat vastuullisempia ratkaisuja. Nyt tarvitaan kiireesti soten korjaussarjaa, jolla tehostetaan hyvinvointialueiden taloutta, parannetaan palveluita ja vähennetään ruuhkia. Ensinnäkin avustava henkilöstö tulee ottaa taas käyttöön, sillä lääkärien ja hoitajien tulee voida keskittyä heille kuuluviin työtehtäviin. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten ei pidä käyttää rajallista työaikaa esimerkiksi sihteerien tai laitoshuoltajien tehtäviin.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 8.2.2023

Toiseksi hyvinvointialueet kiertävät parhaillaan tukipalvelujen kilpailutuksia niin sanottujen in house -yhtiöiden kautta. Tässä kyseenalaisessa toimintatavassa julkinen taho ostaa pienen osuuden julkisesta yhtiöstä, jotta se voisi ostaa tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. Näin yksityiset yritykset pidetään tarkoituksellisesti ulkona palvelujen tarjoamisesta. Kolmanneksi tietojärjestelmien sirkus täytyy saada kuriin ja Suomessa käynnistää valtakunnallisen avoimen lähdekoodin tietojärjestelmän suunnittelu Viron mallin mukaisesti. Apotin kalliit virheet eivät saa toistua. Veronmaksajien rahaa täytyy ryhtyä käyttämään nykyistä vastuullisemmin.

Viime vuonna hallituksen säätämä pakkolaki sai noin tuhat hoitajaa poistamaan itsensä rekisteristä, mikä nopeutti hoitajapulan kriisiytymistä. Hoitajamitoituksen vuoksi Suomessa on parhaillaan tuhansia hoivapaikkoja tyhjänä, joten hoivaa vaille jäävät vanhukset ruuhkauttavat päivystyksiä. Hoitajamitoitus täytyy pikaisesti purkaa ja tilalle saada yksilökohtainen mitoitus, jossa kartoitetaan jokaisen vanhukset omat tarpeet ja hoitajien oikea määrä mitoitetaan sen mukaan. Hätiköidysti tehdystä lainsäädännöstä johtuvien valuvikojen korjaaminen jatkuu vielä pitkään, mutta hihat on jo kääritty ja työ parempien terveyspalvelujen eteen on jo alkanut.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 8.2.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Perhetuvista mallia Pirkanmaan hyvinvointialueelle

Suomen suurimmalla hyvinvointialueella, Pirkanmaalla, vuodenvaihteessa tapahtuvan aloituksen valmistelut ovat täydessä käynnissä, mutta kaikkia sote-lainsäädäntöön kiireessä jääneitä valuvikoja tuskin ehditään korjata ajoissa. Pirkanmaan 63,5 miljoonan euron alijäämä on sekin yksi osoitus uudistuksen hankaluuksista. Lempäälän rooli tässä himmelissä voi kuitenkin olla hyvinkin positiivinen. Ainakin, jos sen vaikutuksia arvioidaan kunnille jatkossakin jäävän ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Lempäälä on ollut koko valtakunnassa edelläkävijä perhetupien käytössä. Kyseessä ovat lapsiperheille suunnatut kohtaamispaikat, joihin vanhemmat voivat tulla lastensa kanssa matalalla kynnyksellä vaikkapa leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa. Mutta myös hakemaan vertaistukea ja ennen kaikkea keskustelemaan ammattilaisten kanssa perheen mahdollisista ongelmista. Tällaiset erittäin matalan kynnyksen kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat vuosien varrella johtaneet hyviin tuloksiin. Myös vanhemmille muutaman tunnin asiointivapaan tarjoavat reppupäivät ovat mahdollistaneet varsinkin yksinhuoltajille tärkeää omaa aikaa.

Toimin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan (tiedän, melkoinen sanahirviö) varapuheenjohtajana. Valiokuntamme tehtäviin kuuluvat turvallisuuden lisäksi myös ennaltaehkäisyyn kunnissa liittyvät asiat, ja Lempäälän perhetuvat ovat upea esimerkki sellaisesta. Kohtaamispaikoiksi nykyisin kutsuttavia perhetupia tulee mielestäni pyrkiä jatkossa levittämään ohjatusti myös muihin Pirkanmaan kuntiin.

Kun lapsiperhe saa varhaista tukea ajoissa ja lähes huomaamatta, voi tuella olla merkittäviä vaikutuksia paitsi perheen tulevaisuuteen myös yhteiskunnan kantokykyyn. Varhain saatu tuki säästää merkittävästi hyvinvointialueen resursseja, joita ei ole liikaa tarjolla. Kun jaossa on lähinnä niukkuutta, tulee resursseja käyttää järkevästi ja hyväksi havaittuja malleja kopioida. Eräs sellaisista malleista tulee meiltä Lempäälästä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 30.11.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.