Suomen talouskasvu Euroopan nopeinta

Suomen talous on hurjassa kasvussa, sillä kaikki mittarit osoittavat nyt koilliseen. Tuorein tilasto kertoo, että Suomi on nyt siirtynyt Euroopan taantujasta nopeammaksi kasvajaksi. Viimein porvarihallituksen kädenjälki näkyy vahvasti. Tällaista talouskasvua seuraa vääjäämättä myös työllisyyden parantuminen, joten Orpo hallituksen perintö suomalaisille tulee olemaan erittäin positiivinen.

Suomen talous on kasvanut peräti 0,9 prosenttia jo kahtena peräkkäisenä neljänneksenä, ja nyt saatu kasvuvauhti tarkoittaisi vuodessa 3,6 prosentin talouskasvua. Se on todella paljon. Tämä osoittaa, että Orpon porvarihallituksen toimet ovat olleet oikeita, ja että niitä täytyy edelleen jatkaa. Kiitos tästä kasvusta kuuluu päättäjien lisäksi tietenkin myös yrittäjille ja yrityksille sekä erityisesti vientialan toimijoille.

Voimme vain kuvitella millaiset kasvuluvut olisivat ilman Venäjän hyökkäystä ja Iranin kriisiä. Nyt tämä talouskasvu on saatu aikaan vaikeassa tilanteessa, jossa leikkauksiakin on tehty. Tulokset puhuvat kuitenkin puolestaan, ja päästäkseen taas jaloilleen Suomi tarvitsee tätä samaa politiikkaa myös seuraavalla kaudella.

Mikäli poliittinen suunta tästä muuttuu, on edessä uusi taantuma samoin kuin kävi Sipilän hallituksen jälkeen. Uuteen taantumaan suomalaisilla ei ole nyt varaa. YEL-kriisi täytyy saada korjattua, mitä hallituksen nykyinen esitys ei ole vielä tekemässä. Töitä siis riittää edelleen.

Ja mitä tulee Tampereeseen ja Pirkanmaahan, niin alueemme on perinteisesti ollut syklinen. Kun Suomi taantuu, taantuvat Tampere ja Pirkanmaa vielä enemmän. Mutta kun Suomi kasvaa, kasvavat Tampere ja Pirkanmaa vielä enemmän.

Duunitorin tilasto kertoi jo pari viikkoa sitten miten Pirkanmaalla uusia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuussa peräti 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes 20 vuotta kestäneen tunnelin päässä valo siis kirkastuu, mutta se edellyttää vastuullista oikeistolaista talouspolitiikkaa, ei vasemmiston holtitonta rahanjakoa ja julkisen sektorin tolkutonta paisuttamista.

Oikeisto on nyt saanut Suomen takaisin raiteilleen. Nyt tarvitaan lisää puita uuniin.

Podcastit vs. perinteinen media – miksi mediatalot kipuilevat?

Perinteinen media kipuilee, mutta tiedätkö sinä miksi? No koska mediatalojen rooli tiedonvälityksessä on romuttunut. Esimerkkinä Hesarin tuore essee, jossa kritisoidaan suosittuja podcasteja ja samalla avointa kansalaiskeskustelua.

Kun vielä 30 vuotta sitten mediat saivat valita norsunluutorneissaan mistä ja milloin ihmiset saivat tietoa, sosiaalisen median myötä ihmiset saavat tietonsa ilman portinvartijoita, joiden motiivit ovat ajoittain myös poliittisia. Perinteisen median mainosrahoitteinen liiketoimintamalli rapistuu, kun tiedonvälitys siirtyy sosiaaliseen mediaan.

Helsingin Sanomien poliittisesti värittyneessä kirjoituksessa podcasteja nimitetään laitamediaksi ja kysytään ovatko podcastit journalismia? Ainakin hyvin taustoitetut tietenkin ovat. Entä onko JSN:n maksullinen jäsenyys journalismin tekemisen edellytys? No ei tietenkään ole. Entä esitetäänkö podcasteissa joskus virheellisiä väitteitä? Aivan varmasti. Entä korjataanko esitettyjä virheitä? Kyllä. Esimerkiksi Kuuntelija-podcastissa katsojia nimenomaan pyydetään ilmoittamaan, jos faktoissa on virheitä. Harvoin on, koska pohjatyöt on tehty pieteetillä.

Joidenkin mielestä valtaosa podcastien vieraista on oikeistolaisia. Havainto voi olla oikea. Podcastit kyllä kutsuvat vieraita laajalla otannalla, mutta jostain syystä vasemmistolaisia on ollut hankala saada mukaan. Syynä on kenties se, että podcasteissa vieraita usein haastetaan, joten jaksot eivät ole pelkkää samanmielisten hymistelyä. Argumenttien pitää olla siis kunnossa, sillä joskus toimittaja voi olla myös eri mieltä vieraan kanssa. Podcastit eivät olekaan samanmielisen hymistelyn turvallisia tiloja, joissa toimittaja on aina valmis tukemaan argumenttien loppuessa.

Hesarin kirjoittajan tuttavapiirissä alkaa oksettaa, jos he joutuvat kuuntelemaan kanssaan eri mieltä olevia ihmisiä. Tuossa kiteytyy mainiosti kuplautumisen seuraukset. Kun joku nostaa keskusteluun aiheita, joista esimerkiksi Hesari on tehokkaasti vaiennut, ei se johda oksennukseen, jos kuulija on aidosti kiinnostunut yhteiskunnasta. Avoimen argumentaation ei pitäisi johtaa kehollisiin reaktioihin. Podcastien suuret seuraajamäärät kertovat, että suomalaiset osaavat itse valita mistä tietonsa hankkivat. Tilastojen valossa näyttää siltä, että yhä useampi suomalainen luottaa podcasteihin. Jaksot ovat usein hyvin pitkiä, jopa kaksituntisia, eikä kukaan investoi tuollaista aikaa kuunnellakseen tyhjänpäiväistä hymistelyä. Podcasteissa vieraiden annetaankin usein puhua ilman että toimittaja jatkuvasti keskeyttää. Eräänlainen laadukkaan journalismin muoto sekin.

Olin itse reilut 20 vuotta sitten suomalalaisten podcastien pioneereja, ja meille oli jo tuolloin selvää, että uusi mediamuoto tekee läpimurron, vaikka siihen menikin lopulta pidempään kuin odotimme. Nyt, vuonna 2026, Hesari kirjoittaa, että ”Perinteistä mediaa haastavista audiovaikuttajista voi kehittyä vaihtoehtoisen julkisen keskustelun areena.” Siis mitä ihmettä? Voi kehittyä? Kuka kertoisi, että podcastit ovat olleet erittäin merkittävä keskusteluareena jo vuosia. Muistan vielä elävästi miten perinteiset mediatalot väheksyivät internetin läpimurtoa 2000-luvun alussa, kunnes joutuivat lopulta myöntämään tosiseikat. Kehitys ei nimittäin hidastu sitä väheksymällä tai kritisoimalla. Nykyisin suomalaiset saavat itse valita mihin tietolähteisiin luottavat, ja he äänestävätkin aktiivisesti jaloillaan.

Nyt annattaa käydä tutustumassa laadukkaisiin suomalaisiin podcasteihin, jotta tiedät mistä puhutaan. Moni saattaa yllättyä niiden korkeasta laadusta.

EU:n yritystuet karkasivat käsistä koronakriisissä

Euroopan unionissa luisuttiin koronakriisissä tilanteeseen, jossa isot maat saivat tukea yrityksiään tähtitieteellisillä rahasummilla. Sellaiseen kilpailuun pienet maat eivät kykene vastaamaan. Unionissa on syytä päättää, ettei vastaavaa enää jatkossa pääse tapahtumaan, koska tuollaiset tuppaavat olemaan yhtä tilapäisiä kun tilapäinen autovero.

Tieteen vapaus ja tutkimusten rahoitus

Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Tieteen riippumattomuus ja verovaroista maksettu julkinen tutkimusrahoitus on nyt sekoitettu toisiinsa, koska saavutetuista eduista ei haluta luopua.

Tieteen vapaus on sivistyneen yhteiskunnan ydintä ja perusperiaate, josta olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Poliitikoiden ei tietenkään pidä päättää mitä tutkijat tutkivat, mutta poliitikot päättävät – ja heidän pitääkin päättää – valtion tukirahoista. Tiedeyhteisö saa vapaasti tutkia mitä tahansa, kuinka se hankkii itse rahoituksensa.

Tieteen vapaus ei nimittäin tarkoita, että tutkijat voisivat itse päättää miten he käyttävät ahkerien suomalaisten veroeuroja. Nyt tutkimuksen vapaus ja julkinen tutkimusrahoitus on sekoitettu toisiinsa ja niiden rajanvetoa yritetään hämärtää. Tieteen riippumattomuus onkin kätevä keppihevonen leikkausten vastustamiselle.

Harva muistaa, että nyt kyseessä oleva sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalityön tutkimusrahoitus on melko tuore Marinin hallituksen päätös, joka lisättiin lakiin vasta kesäkuussa 2020. Sitä ennen pätevää tutkimusta tehtiin ilman tätä lisärahaa, joten miksei jatkossakin tehtäisi?

Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä komppasi somessa ajatusta, jonka mukaan politiikka ei saa puuttua tutkijoiden työhön ja tiedeyhteisön on saatava olla vapaa, utelias ja riippumaton. Olen rehtorin kanssa samaa mieltä.

Heti kun tutkimukseen hankitaan rahoitus itse, eivät poliitikot ole enää kyttäämässä minne verovaroja käytetään. Ja niin pitkään kun tutkimukseen käytetään verovaroja, on poliitikoilla velvollisuus tarkastella miten kansalaisten rahaa käytetään.

Lisäksi on päivänselvää, että ministeriön tekemät valinnat ovat aina vähintään osittain poliittisia. Ministeriön täytyy voida päättää mitä tutkimusta tarvitaan ja mitä on perusteltua rahoittaa, eikä tutkimusyhteisö voi vaatia ministeriötä maksamaan tutkijoiden päättämiä tutkimuksia. Avointa shekkiä ei voida antaa kenellekään.

Kitara, taivas ja Tampere – kolumnini Tamperelainen-lehdessä

Suomirockin dinosaurus Eppu Normaali jättää jäähyväisensä Ratinan stadionilla. Samaan aikaan Tampere City Festival täyttää Pirkkahallin ympäristön. Molemmissa tapahtumissa kymmenet tuhannet ihmiset nauttivat kesästä, musiikista, ystävyydestä ja elinvoimaisen kulttuurikaupungin sykkeestä.

Elokuun toinen viikonloppu on hyvä esimerkki Tampereen tapahtumien vetovoimasta. Kaupungin ja lähialueiden majoitukset on myyty loppuun jo kuukausia sitten, ja VR päätti juuri lisätä yöjunia tuolle viikonlopulle. Ravintolat täyttyvät, taksien ovet paukkuvat, jääpalat kilisevät tyhjissä grogilaseissa ja raha vaihtaa omistajaansa. Tämä tapahtuu siksi, että Tampereesta on vuosikymmenten ajan johdonmukaisesti rakennettu tapahtumien kaupunkia. Monipuolista kulttuuria tarjoava kaupunki on vetovoimainen ja ennen kaikkea pitovoimainen.

Olen vuosikymmenten ajan saanut tehdä töitä yleisötapahtumien ja festivaalien kanssa, ja Tampereella on aina ymmärretty tapahtumien merkitys sekä kaupungin maineelle että taloudelle. Tämä ymmärrys on näkynyt myös uusien festivaalien syntymisenä. Moni muistaa vaikkapa Kukkaisrockin ja Tammerkosken Sillalla -festivaalien tunnelmat ja yhteislaulut, Tammerfestin ilmaiskonsertit Koskipuistossa, Turnin’ Festin Härmälässä sekä Blockfestin alkuvuodet Tullikamarilla.

Kun elokuussa 2008 kuuntelin suomiräppiä ensimmäisillä Blockfesteillä Tampereen Pakkahuoneella noin 300 muun ihmisen kanssa, en ajatellut, että 10 vuotta myöhemmin tapahtuma vetäisi Ratinaan 60 000 ihmistä ja toisi talousalueelle miljoonia euroja. Kolme nuorta miestä loi tuolloin kaupunkiin jotain täysin uutta ja erilaista, koska he uskoivat omaan visioonsa ja saivat tilaisuuden toteuttaa sitä käytännössä. Nuorta yrittäjyyttä parhaassa muodossaan.

Yksikään tapahtuma ei synny virkamiesten toimesta, vaan tapahtumat ovat aina tekijöidensä näköisiä ja tekijöidensä intohimon tuotteita. Tampereen kaupungin rooli on toimia ainoastaan mahdollistajana, sillä tapahtumien järjestäminen kuuluu muille tahoille. Kaupungilta tarvitaan kuitenkin rohkeutta, jotta tulokkaille annetaan mahdollisuus luoda kaupunkiin uusia yleisötapahtumia, festivaaleja ja konsertteja.

Ratinanniemen festivaalialueen rakentaminen oli aikoinaan investointi, josta tapahtuma-ala ja koko kaupunki hyötyvät vielä vuosikymmeniä. Ydinkeskustassa sijaitseva festarialue stadioneineen on kilpailutekijä, johon muiden kaupunkien on hankala vastata.

Aikansa kutakin, sanotaan. Lukuisat festivaalit ovat jo jääneet muistojen kansioihin ja historian lehdille. Tärkeintä on, että uusia tapahtumia tulee tilalle, jotta kulttuuritarjonta pysyy vireänä. Samoin käy tietenkin myös yhtyeille, joilla kaikilla on oma kirjoittamaton elinkaarensa.

Lauantaina 8. elokuuta Eppu Normaali soittaa viimeisen encorensa Ratinassa. Silloin monet silmäkulmat kostuvat vuosikymmenten muistojen tulviessa mieleen. Harvan yhtyeen musiikki on ollut mukana katsojien arjessa lähes koko elämän ajan. Eppu Normaalin lopettaessa kyse ei ole vain musiikista, vaan erään aikakauden lopusta. Minä palaan tuolla hetkellä ajatuksissani kesään 1989 ja korvissani soi rahisevalta C-kasetilta Näin kulutan aikaa.

Jocka Träskbäck
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu

Pirkanmaan teollisuuden vaihemaakuntakaava käynnistetty

Pirkanmaa kehittyy ja teollisuus kasvaa! Uuden vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä kokoontui tiistaina ensi kertaa, ja minut valittiin ryhmän varapuheenjohtajaksi. Tavoitteena on hakea Pirkanmaalta uusia sijaintipaikkoja teollisuuden toimijoille.

Pohjana on nykyinen voimassa oleva maakuntakaava ja siinä jo sovitut alueet, joiden lisäksi on tarpeen hakea lisää kasvun paikkoja niin Tampereen kaupunkiseudulta kuin muualta maakunnasta.

Tampere kasvaa parhaillaan luontaisesti etelään, jossa koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne kehittyy jatkossa muun muassa tiehankkeiden ja kaavoituksen kautta. Samalla alueelle saadaan asumisen lisäksi merkittäviä uusia yritysalueita niin teollisuudelle kuin kaupan alalle.

Logistiikka on kuitenkin keskiössä, kun puhutaan niin sanotun Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien alueesta sekä uudesta järjestelyratapihasta. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä, joten meidän tulee nyt ottaa etunojaa useiden vuosikymmenten päähän, ja kartoittaa teollisuuden sijaintipaikkoja pitkälle tulevaan.

Business Tampere teki vuonna 2023 selvityksen tilaa vaativan teollisuuden tonttivarannosta, jossa edellä mainittujen Lempäälään ja Pirkkalaan tulevien alueiden lisäksi korostuivat esimerkiksi Tarastenjärven ja Saarenmaan alueet Kangasalla sekä Kolmenkulma Nokialla.

Toisin sanoen kaupunkiseudulla ja koko Pirkanmaalla tulee nyt selvittää minne teollisuutta sijoitetaan sitten kun nykyiset ja parhaillaan suunniteltavat alueet on jo käytetty.

Maakuntakaavan osana tämä nyt käynnistetty työ teollisuuden vaihemaakuntakaavasta on tärkeä ymmärtää koko Pirkanmaan hankkeena. Vaikka teollisuuden ydin sijaitseekin Tampereen kaupunkiseudulla, on ympäri maakuntaa lukuisia teollisuuden keskittymiä, joiden kehityksen mahdollisuuksiin pitää jatkossakin panostaa.

Digihuuman keskellä on tärkeä muistaa, että Pirkanmaa on ennen kaikkea metalliteollisuuden ja konepajateollisuuden ytimessä. Jatkossakin.

Tampere kasvaa nyt etelään

Tampere kasvaa ja kehittyy! Tänään hyväksyimme kaupunginhallituksessa Etelän kasvusuunta -kehitysohjelman suunnitelman, jossa keskustan eteläpuolelle sijoittuu merkittävästi uutta asumista ja yritystoimintaa sekä Lakalaivan uusi rautatieasema.

Lakalaivasta on tulossa Tampereen Pasila, eli asumisen, yrittäjyyden ja liikenteen keskittymä, jossa junaan hyppäävien ei enää tarvitse ajaa ydinkeskustan rautatieasemalle saakka.

Järjestelyratapiha siirtyy aikanaan Lempäälään, jolloin Hatanpäälle saadaan huomattava määrä uutta kaavoitusta. Lakalaivan lisäksi myös Hatanpäälle tulee pitkällä aikavälillä tuhansien asukkaiden asuin- ja yritysalue palveluineen.

Lakalaivan eteläpuolella edistetään maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman mukaisesti VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -kehätien (Kangasala, Hervanta, Vuores, Sääksjärvi, lentokenttä) rakentumista sekä ennen niitä Lakalaivan-Sarankulman lisäkaistojen tekemistä, mikä on akuutein korjauskohde. Tampere kasvaa nyt etelään, ja koko kaupunkiseutu siinä mukana.

Kehitys kehittyy, kun sitä kehitetään.

PS: Kuvassa hahmotelmaa Lakalaivan tulevasta rautatieasemasta ja aluekeskuksen suunnitelmista.

HS julkaisi heikkotasoisen YEL-artikkelin

Helsingin Sanomat on tänään julkaissut tekemäämme YEL-kansalaisaloitteeseen liittyen odottamattoman heikkotasoisen YEL-artikkelin. Jostain tuntemattomasta syystä lehti on esimerkiksi jättänyt kokonaan huomioimatta aloitteessamme esitetyn työtulon kasvukannustimen yrittäjille, jotka eivät ole vielä YEL-järjestelmän piirissä.

Vähemmän yllättäen eläkejärjestelmän lobbarina toimiva Eläketurvakeskus ETK ei ole huomioinut kommenteissaan lainkaan aloitteen ydintä, eli että nykyisellä lottokoneella (työtulolaskurilla) tuhannet yrittäjät joutuvat maksamaan ylisuuria maksuja, jotka eivät perustu mihinkään todelliseen lukuun. Nämä perusteettomat maksut kaatavat nyt suomalaisia yrityksiä ja nämä maksut eivät tietenkään nousisi aloitteen myötä, vaan ne päinvastoin laskisivat muodostuessaan viimeinkin oikeiden lukujen perusteella.

Parhaillaan valtava joukko yrittäjiä joutuu maksamaan eläkemaksujaan jopa liikevaihdon perusteella, vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista. Jos yrittäjä kykenee nostamaan vain 1200 euroa palkkaa, voi hän joutua silti maksamaan 1000 euroa pelkkiä eläkemaksuja 4000 euron liikevaihtoon perustuvasta työtulostaan. Nämä maksut eivät tietenkään nousisi, kun työtulo laskettaisiin kokonaan tai osittain todellisten ansiotulojen perusteella. Osan tästä määrittelystä voisi jättää vielä yrittäjän oman valinnan piiriin.

ETK jättää siis ilmeisen tietoisesti huomioimatta nykyisen järjestelmän valuviallisuuden, vaikka nimenomaan siitä aloitteessa on kysymys ja sitä aloite myös korjaa. Ellei tulevaisuudessa YEL-maksuja sidota ainakin osittain todellisiin tuloihin, tulee yrityksiä kaatumaan jatkossakin kuin viljaa YEL-myrskyssä.

Lisäksi ETK jättää kertomatta, että vielä nyt yrittäjillä on voimassa 4000 euron työtulon korotuskatto (3+3vuotta), joka kuitenkin poistuu vuonna 2029. Silloin yrittäjien YEL-eläkemaksut nousevat kerralla lottokoneen heille osoittamaan mielivaltaiseen ja ulosottokelpoiseen summaan, ja sitä voisi perustellusti verrata yrittäjyyteen osuvaan tsunamiin. Tämä toteutuu, jos työtulon perusteita ei sitä ennen korjata perustumaan todellisiin ansiotuloihin joko kokonaan tai osittain. Tällainen YEL-korotuskaton poistuminen olisi tietenkin ETK:n intresseissä.

Lisäksi tulee huomata, että mikään kansalaisaloite ei riitä korjaamaan kerralla koko YEL-kriisiä, joka on monisyinen ja toimittajallekin näemmä hankala hahmottaa. Aloitteessa esitetty työtulon perustuminen todellisiin ansiotuloihin on välttämätöntä toteuttaa. Niin ja väestön ikääntyessä YEL-maksut tulevat nousemaan, tehtiin Suomen eläkejärjestelmälle mitä tahansa.

YEL-kriisin ratkaisun avaimia etsimässä

Tänään eduskunnassa kansanedustaja Tere Sammallahden kanssa kävimme läpi tuhansia yrittäjiä konkurssiin parhaillaan kaatavan YEL-kriisin korjaussarjaa. Asialla on äärimmäinen kiire, mutta hyviä aihioita ratkaisuksi on onneksi saatavissa. Ratkaisuja pohditaan nyt useilla tahoilla.

Keskeistä on, että YEL-korjaussarja täytyy saada voimaan nopeasti, ei missään nimessä vasta vuonna 2029, kuten taannoin hallitusriihen jälkeen kerrottiin. Siihen saakka ratkaisua ei voi viivyttää, koska nyt jokainen kuukausi kaataa lisää pienyrittäjiä kortistoon.

Kuten kansanedustaja Kauma eilen paljasti, kokoomus on perustanut oman työryhmän kriisin ratkaisemiseksi. Ryhmän näkemykset on määrä olla valmiina, kun YEL-selvitysmies Rantala saa työnsä valmiiksi marraskuussa. Sen jälkeen on aika kääriä hihat. Oma ajatukseni on, että korjauksen täytyy astua voimaan viimeistään vuoden 2027 alussa.

Moni kysyy miksei voida vain palata vanhaan, eli Marinin hallituskautta edeltävään malliin.

Ikävä kyllä vanhaan paluu ei ole mahdollista. Vanhan juurisyyn päälle Marinin hallitus rakensi lisää ongelmia, mutta ne kaikki täytyy nyt ratkaista samalla kertaa. Nyt tehtävän ratkaisun täytyy kestää aikaa. Eikä se ole lainkaan helppo kokonaisuus.

Parasta olisi ollut, ettei Marinin retkikunta (SDP, keskusta, vihreät, RKP ja vasemmistoliitto) olisi tehnyt YEL-uudistusta lainkaan, kun heille kerrottiin hyvissä ajoin ennakkoon uudistuksen traagisista seurauksista. Tekivät sen silti, täysin tietoisena nyt nähtävissä seurauksista.

Nyt tämä likapyykki on pestävä, jotta suomalainen yrittäjäkenttä säilyy elinvoimaisena.

Puheeni Keksintömessuilla 20.9.2025

Arvoisat keksijät ja keksinnöistä kiinnostuneet messuvieraat. Minulla on tänään ilo ja kunnia lausua teille Tampereen kaupungin tervehdys tässä hienossa tilaisuudessa.

Keksintömessut on eteenpäin katsovana ja uuden luomiseen keskittyvänä tapahtumana mainio esimerkki siitä mitä Suomi tarvitsee tällaisina haastavina aikoina. Suomi elää innovaatioista, joiden merkitystä ei kuitenkaan aina riittävästi ymmärretä.

Suomessa myös kehityksen kelkasta jäänyt lainsäädäntö tuo ajoittain lisähaasteita uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseen. Tämä on näkynyt erityisesti digitaalisissa ja markkinoita mullistavissa tuotteissa, joista mainittakoon viime vuosilta esimerkiksi TVkaista ja BookaBooka, joiden kasvu ei lopulta ollutkaan Suomessa mahdollista.

Lainsäädännössä riittää siis vielä paljon kehitettävää, jotta se pystyisi seuraamaan nopeasti muuttuvaa maailmaa.

Suomessa on tehty maamme kokoon nähden lukemattomia kansainvälisesti merkittäviä keksintöjä, joista mainittakoon vaikkapa ksylitoli, jalankulkijoiden heijastin, hormonikierukka ja sykemittari. Unohtamatta tietenkään Linux-käyttöjärjestelmää. Suomessa on kautta aikojen riittänyt rohkeutta, osaamista ja näkemystä uuden luomiseen.

Hyvät ystävät,

Tampereen kaupunki on muodostunut tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupungiksi. Tuoreessa pormestariohjelmassa linjaamme, että tätä suuntausta vahvistetaan myös jatkossa, kun kaupunki kehittää yhdessä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa erityisesti TKI, startup ja innovaatioympäristöä.

Suomeksi sanottuna tarkoitus on tukea uusien entistäkin parempien palvelujen ja tuotteiden keksimistä ja kehittämistä juuri täällä Tampereella. Haluamme jatkossakin olla maailmaa muuttavien innovaatioiden syntypaikka. Ja siksi onkin erityisen hienoa, että tänään nämä keksintömessut järjestetään juuri Tampereella.

Hyvät ystävät,

Voimme olla tänäänkin uusien maailmaa muuttavien tuotteiden äärellä. Kenties täällä keksintömessuilla esitellään parhaillaan uutuuksia, jotka tulevat vielä valloittamaan koko maailman.

Nostan hattua jokaiselle paikalla olevalle, keksintöään esittelevälle ja niistä kiinnostuneelle kävijälle. Olemme nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toivotan teille oikein antoisaa messupäivää. Kiitos.