Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Veikkauksen monopoli saattohoidossa – oikeudelliset perusteet eivät täyty

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitteli tänään Veikkauksen selvityksensä loppuraportin. Se vahvistaa, että Veikkaus ei ole ehkäissyt monopolin edellyttämällä tavalla peliongelmia eikä Veikkaus siten ole täyttänyt kansalliselle monopolille asetettuja oikeudellisia edellytyksiä. Tilanteen korjaamiseksi virasto esitteli mielestäni päälleliimattuja keinoja, kuten ”rahapelipoliittisen ohjausjärjestelmän rakentamista sykliseksi, jolloin eri toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tehokkaita keinoja etsitään aktiivisesti kokeillen”. Käytännössä ei siis tehdä mitään.

Lue myös: Veikkauksen monopolin purkamisella positiivisia vaikutuksia (12.8.2019)

Olin paikalla lehdistötilaisuudessa, jossa virasto esitteli synkkiä graafeja suomalaisten ongelmapelaamisesta, mutta peliongelmien ehkäisemiseen ei esitetty yhtään tehokasta ratkaisua, vaan samaan pään silittämistä kuin aiemminkin. Suomessa suuri joukko pelaajia tuhlaa rahojaan jopa tuhansia euroja kuukaudessa (esimerkissä 6 000 euroa/hlö/kk) yhteen ja samaan peliin, ei kyse ole enää viihdepelaamisesta. Suomessa on yksi maailman tiukimpia pelimonopoleja, mutta silti meillä hävitään neljänneksi eniten rahaa per koko maailmassa. Veikkauksen monopolin voidaan siis perustellusti todeta epäonnistuneen rajusti päätehtävässään.

Lue myös: Veikkauksen monopoli aikansa elänyt (26.10.2019)

Nyt ongelmapelaajille kaavaillaan lähetettäväksi viestiä pelaamisensa määrästä, mutta ei mitään sen konkreettisempaa. Mitä luulet, lopettaako sähköposti tai tekstiviesti peliriippuvaisen ihmisen ongelmakierteen? Niinpä. Tehokkain keino vähentää ongelmapelaamista olisi siirtyä Ruotsin mallin mukaisesti tiukkaan lisenssijärjestelmään, jossa peliongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja tuotot saadaan valtion budjettiin myös ulkomaisilta yhtiöiltä. Kysyin itse lehdistötilaisuudessa onko virasto arvioinut lisenssijärjestelmään siirtymisen vaikutuksia Ruotsin mallin mukaisesti. Tässä saamani vastaus.

”Nyt halutaan ottaa yksi askel kerrallaan ja ikään kuin ensimmäinen askel viraston mukaan on, että tämä nykyinen järjestelmä täytyy saada ensin kuntoon ja toimimaan. Katsotaan ensin ne opit ja kokemukset, joita saadaan hyvin toimivasta monopolijärjestelmästä. Vasta sen jälkeen on järkevää ruveta miettimään jatkotoimenpiteitä. Katsotaan rauhallisesti, että mihin nämä toimenpiteet ensin johtavat.”

Suomessa ei siis haluta jatkossakaan ehkäistä peliongelmia tehokkaasti, koska Veikkaus haluaa pitää monopolinsa peliongelmaisten suomalaisten kustannuksella. Myös jatkossa mummot saavat siis vapaasti pelata eläkkeensä ja nuoret miehet pikavippivelkansa Veikkauksen pelikoneisiin. Itse näen, että monopolin lakkauttaminen ja lisenssijärjestelmään siirtyminen olisi tässä tilanteessa ainoa aidosti tehokas keino rajoittaa ongelmia. Silloin ulkomaiset peliyhtiöt saataisiin tiukan sääntelyn piiriin ja niiden pelituotoista saataisiin osuus jaettavaksi suomalaisille yhteisöille toisin kuin nyt. Ja ennen kaikkea silloin Veikkaus voisi tarjota pelejään myös kansainvälisille markkinoille.

Aamulehti 26.10.2019

Lasten maksuttomiin harrastuksiin merkittävä panostus Lempäälässä

Lasten harrastustoiminnan tukeminen on paras tulevaisuusinvestointi. Niin kirjoitin äskettäin Tamperelainen-lehden kolumnissani. Nyt saimme kunnanhallituksen kokouksessa tiedon, että tavoite on ottanut Pirkanmaalla merkittävän askeleen eteenpäin. Yksitoista kuntaa saa nimittäin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen niin sanotun Suomen mallin toteuttamiseksi. Toisin sanoen rahallista tukea lasten maksuttomiin harrastuksiin. Lempäälään tulee maakunnan suurin potti, peräti 298 000 euroa. Tuki edellyttää kunnalta 20 prosenttia omaa rahoitusta, joka ei varmasti tule muodostamaan ongelmaa.

Lempäälässä hankkeen nimeksi on valittu Harrastava koululainen ja nyt myönnettu tuki tulee käyttää kevätlukukauden aikana, eli 5. kesäkuuta 2021 mennessä. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille koululaisille monipuolisia ja maksuttomia mahdollisuuksia harrastaa koulupäivän yhteydessä. Suunnittelussa ja toteutuksessa halutaan osallistaa sekä koululaisia että heidän vanhempiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi. Harrastukset on tarkoitus järjestää ensisijassa monitoimikerhoina koululla. Kirjoitin taannoin siitä, että mailan puristaminen saa lapset ja nuoret usein luopumaan harrastuksista. Tässä hankkeessa tulee mielestäni mennä rento matalan kynnyksen höntsyily edellä.

Lue myös: Lasten harrastukset ovat tulevaisuusinvestointi (2.12.2020)

”Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeä rooli harrastuksilla on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Puhumattakaan siitä miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä. Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.”

Itse katson hankkeen merkittävimmäksi pitkän aikavälin hyödyksi sen, että lapsilla on tilaisuus tutustua harrastuksiin, joihin he eivät ehkä normaalisti tulisi koskaan tutustumaan. Se voi sytyttää koko loppuelämän kestävän kipinän ja harrastamisen ilon, jolla on vaikutusta hyvinvointiin monin tavoin. Lempäälän kunnan kanssa käytännön toteutuksessa on mukana laaja joukko kolmannen sektorin toimijoita, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman kattavaa ja laajaa. Mukana ovat muun muassa yleisurheilua, tennistä, jääkiekkoa, jalkapalloa, pyöräilyä, thaiboxingia, ampumista, vapaapalokuntaa, runoutta, teatteria ja partiotoimintaa tarjoavia yhdistyksiä sekä seurakunta.

Lasten harrastukset ovat tulevaisuusinvestointi

Koronakriisin toisen aallon myötä harrastustoimintoja on jälleen keskeytetty viikkokausiksi. Monien asioiden arvon huomaa vasta kun ne ovat poissa, ja perheenisänä olen saanut huomata miten merkittävää roolia harrastukset ovat näytelleet lasten elämässä. Niitä odotetaan, niistä puhutaan ja niissä saadaan tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Koronakriisiin lienee odotettavissa ensi vuonna helpotusta, mutta kriisi on jo nyt osoittanut harrastustoiminnan merkityksen muutenkin kuin vain fyysisen terveyden kannalta.

Lajissa kuin lajissa kyse on suuremmasta kokonaisuudesta kuin miltä höntsyt, tanssikoulut tai koodauskerhot voivat aluksi vaikuttaa. Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeä rooli harrastuksilla on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Puhumattakaan siitä miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä. Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.

Tamperelainen 2.12.2020

Alle kouluikäisten liikuntaharrastukset ovat yleensä leikin varjolla liikkumista, mutta iän karttuessa tilanne muuttuu. Jo alakouluikäisten kohdalla on nähtävissä ilmiö, jossa lapsen täytyy valita joko kolmet treenit viikossa tai vaihtaa lajia. Mukava harrastus voi tuolloin johtaa mailan puristamiseen ja innon lopahtamiseen. Siksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille järjestetään kilpaurheilun lisäksi myös matalan kynnyksen harrastustoimintaa, ihan höntsypohjalta.

Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saadaan pidettyä mukana, tulee eri toimijoita kohdella esimerkiksi tilavarauksissa tasavertaisina kilpaurheilun kanssa. Yhdenkään vapaaehtoisesti järjestetyn harrastustoiminnan ei pitäisi nimittäin kaatua tilaongelmiin. Vuonna 2018 UKK-instituutti laski, että liikkumattomuuden hinta Suomelle on peräti kolme tuhatta miljoonaa euroa vuodessa. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Panostukset lasten ja nuorten harrastustoimintaan ovatkin tehokas tulevaisuusinvestointi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 2.12.2020.

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa Lempäälän uimahallihankkeesta

Lempäälän kunnanvaltuustossa päätettiin tänään vuosikymmeniä odotetun uimahallihankkeen käynnistämisestä. Valtuusto hyväksyi kiinteistöyhtiön perustamisen yhdessä Ideaparkin kanssa. Seuraavaksi kiinteistöyhtiö ryhtyy selvittämään saadaanko uimahalli-kylpylän operatiiviseen toimintaan sopivaa pitkäjänteistä ja vakavaraista kumppania. Pidin aiheesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa totesin kokoomuksen kyllä kannattavan hanketta, mutta korostavan taloudellisia vaikutuksia. Tätäkin hanketta täytyy edistää painottaen realismia ja tervettä taloutta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on kuullut kuntalaisten toiveet Lempäälän omasta uimahallista. Sitä on toivottu kuntaan jo vuosikymmenten ajan, ja tänään olemme viimein ottamassa toistaiseksi suurimman askeleen tuon odotetun hankkeen toteuttamiseksi.

Tampereen kaupunkiseudun ja UKK-instituutin Seutuliike-ohjelmassa laskettiin, että liikkumattomuuden hinta Lempäälän veronmaksajille on noin 16,7 miljoonaa euroa. Uinti on yksi tehokkaimmista liikunnan muodoista, joten sen harrastamista on tärkeä tukea kaikissa ikäryhmissä lapsista ikäihmisiin. Lempäälän koululaisia kuljetetaan nykyisin jopa Kangasalle saakka saamaan uimaopetusta. Lukuisten järvien Lempäälässä uimataidolla on erityistä merkitystä, joten sen opetusta tulee olla saatavilla myös omassa kunnassa.

Tänään valtuusto päättää kiinteistöyhtiön perustamisesta. Tänään ei päätetä siitä millaisia altaita tai saunoja uimahalli-kylpylässä tulee olemaan. Heti huomenna ei siis vielä kannata lähteä ostamaan kausikortteja. Lähes kaikki varmasti haluavat kuntaan oman uimahallin, mutta sitä ei voida toteuttaa mihin hintaan tahansa. Poliittisilla päättäjillä on nyt vastuu siitä, että kuntalaisten verorahat käytetään tehokkaasti.

Valtuusto on sitoutunut maltilliseen menokasvuun, jonka raameihin tämä hanke ei täysin mahdu. Toisessa vaakakupissa on kuitenkin tärkeä investointi kuntalaisten hyvinvointiin. Kuntapoliitikkojen ja viranhaltijoiden tulee siksi olla erityisen tarkkana siitä millaisin taloudellisin reunaehdoin uimahalli-kylpylän käytännön toteutusta edistetään resursseiltaan hyvin tiukassa kuntataloudessa.

Nyt perustettavan kiinteistöyhtiön on määrä lähteä seuraavaksi kartoittamaan uimahalli-kylpylään kumppania, joka tulee vastaamaan laitoksen käytännön pyörittämisestä. Me kokoomusryhmässä katsomme, että tuon operaattorin valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pitkän tähtäimen kannattavuuteen, jotta uimahalli-kylpylän taloudellisesti kestävä toiminta on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Ellei sopivaa kumppania löydetä, tulee hankkeesta luopua.

Ideapark on maan suurin kauppakeskus ja matkailukohde, jonne tullaan satojen kilometrien päästä. Uimahalli-kylpylä ja sen kanssa samassa yhteydessä oleva kauppakeskus ravintoloineen tukevat vahvasti toisiaan, puhumattakaan alueelle mahdollisesti tulevasta hotellista. Tämä yhdistelmä tukee vahvasti Lempäälään suuntautuvaa matkailua ja siten myös työllisyyttä ja eurojen jäämistä alueelle.

Optimitilanteessa kuntalaiset saavat uimahalli-kylpylän, turistit saavat uuden matkailukohteen ja Lempäälä saa yrittäjyyttä, turisteja ja veroeuroja. Puhumattakaan liikunnan mukanaan tuomista sosiaali- ja terveydenhuollon säästöistä. Tänään tuolle kaikelle on määrä antaa alkusysäys. Arvon puheenjohtaja ja valtuutetut, kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa esitystä uimahalli-kylpylähankkeen käynnistämiseksi.

Veikkauksen monopolin purkamisella positiivisia vaikutuksia

JULKAISTU 12.8.2019 Veikkauksen peleihin hävitään vuodessa 1,76 miljardia euroa (2018), eli noin 360 euroa jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin. Puolet siitä, eli lähes 900 miljoonaa euroa, tulee vain viideltä prosentilta ongelmapelaajia. Peliongelmainen häviää riihikuivaa rahaa keskimäärin lähes 2 000 euroa kuukaudessa ja 24 000 euroa vuodessa. Edes keskituloisella ei ole mitenkään varaa pelata tuollaisia summia. Peluuri-palvelusta apua hakevista peliongelmaisista 67 prosentilla onkin velkaa yli 10 000 euroa, sillä ongelmapelaaminen rahoitetaan usein pikavipeillä toisensa perään. Ongelmapelaajia on eniten nuorissa miehissä ja iäkkäissä naisissa. Rahapeliongelmista kärsii tällä hetkellä noin 124 000 suomalaista ja heidän määränsä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa.

Peliongelmien ensisijainen syy, Lähde: Peluuri

Suomessa pelihaitat lukeutuvat maailman suurimpien joukkoon, vaikka meillä on pelihaittojen ehkäisemiseksi myönnetty monopoli. Kilpailu- ja kuluttajavirasto nosti elokuussa tämän seikan esiin arpajaislain uudistusta koskevassa lausunnossaan. Sattumalta meillä Suomessa on myös alkoholin haittojen ehkäisemiseksi myönnetty monopoli ja silti valtavasti alkoholiongelmia. Joku viisas voisi väittää, että monopolin synnyttämä kielletty hedelmä synnyttää ongelmia niin meillä kuin maailmalla.

”Suomessa raha-automaatit aiheuttavat peräti 78 prosenttia peliongelmista.”

Raha-automaatit aiheuttavat peräti 78 prosenttia peliongelmista, ja raha-automaattien osuus peliongelmista nousi vuodessa peräti neljä prosenttia. Kauppojen, kioskien ja huoltoasemien raha-automaatteja on tarkoituksella sijoitettu eniten alueille, joissa on eniten työttömyyttä sekä pienimmät tulo- ja koulutustasot. Veikkaus jakaa rahaa hyviin tarkoituksiin, mutta raha-automaateista tulevat varat ovat pääosin peräisin peliongelmaisten, pienituloisten, eläkeläisten ja työttömien ahdingosta, eli yhteiskunnan huono-osaisten selkänahasta. Heidän asemansa heikkenee entisestään peliongelmien myötä.

Kuulostaako eettisesti hyväksyttävältä?

Ei minustakaan. Jos olet kanssani samaa mieltä, käy allekirjoittamassa suomalaisten peliongelmien tehokkaaseen vähentämiseen tähtäävä kansalaisaloite raha-automaattien poistamiseksi kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Mummojen häviämät lääkerahat ja nuorten miesten häviämät pikavippirahat eivät muutu mirhamiksi, kun ne jaetaan pelikoneella tehdyn laillistetun takavarikoinnin jälkeen hyviin tarkoituksiin vaikkapa keskituloisten harrastustoimintaan. Kun rahat aiheuttavat vakavia ongelmia alkupäässä, ovat rahat loppupäässäkin kestämättömiä.

Kysymys: Entä jos Veikkauksen tuotot tulisivatkin kansainvälisiltä markkinoilta? Siinä on minusta ajankohtainen kysymys, johon palaan hetken kuluttua.

Järjestöt tarvitsevat avustuksensa jatkossakin

Monopoliin ja sen lopettamiseen liittyvässä julkisessa keskustelussa jostain syystä ohitettu kokonaan monopolin loppumisen positiiviset seuraukset. Hyviin tarkoituksiin jaetut avustukset eivät missään nimessä olisi loppumassa, vaan päinvastoin jopa kasvamassa. Mikäli Suomi ja Veikkaus pelaavat korttinsa oikein, voi Veikkauksesta kasvaa kansainvälisesti merkittävä ja tuottoisa peliyhtiö, jolla on entistäkin paremmat mahdollisuudet jakaa tuottoja yhteiseen hyvään. Minusta olisi eettisempää jakaa avustuksina maailmalta tulevaa rahaa kuin mummojen säästötileiltä vietyä tai pikavippirahaa.

Viime vuosina on ollut nähtävissä merkkejä, joiden perusteella myös Veikkaus itsekin valmistautuu jo tähän vääjäämättömään muutokseen. Siihen viittaavat esimerkiksi oman nettikasinon avaaminen sekä sopimukset useiden ulkomaisten peliyhtiöiden kanssa esimerkiksi Israelin ja Kyproksen suuntaan. Valmistautuminen tulevaan onkin oikea päätös, sillä Veikkaus tulee nyt virittää tilanteeseen, jossa se voi ottaa haltuun kansainväliset nettipelikentät.

Monopolin lopettaminen Veikkauksen etu?

Veikkauksen nykyinen rooli on mahdoton. Se on saanut Euroopan unionilta poikkeusluvan kansalliseen pelimonopoliin, koska sen tehtävä on ehkäistä peliongelmia. Samaan aikaan Veikkaus maksimoi tuottojaan markkinoimalla pelejään 44 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta se saisi suomalaiset pelaamaan enemmän ja jotta pelaamisesta tulisi arkipäiväistä. Kaiken huippu oli mainos, jossa Terttu Obersekki -niminen terapeutti suositteli potilaalleen pelaamista. Perustehtävä pelihaittojen ehkäisystä on rajussa ristiriidassa pelimainonnan kanssa, sillä ne kumoavat toisensa.

Veikkauksen monopolilla ei ole ollut enää vuosiin perusteita, ja hälytyskellojen pitäisi viimeistään nyt soida Brysselissä saakka pelin viheltämiseksi poikki. Tekeillä oleva raha-automaattien tunnistautuminen tuskin riittää peliongelmien ehkäisemiseksi, sillä siinä kyse on nähdäkseni vain kosmeettisesta korjausliikkeestä.

Suomalainen peliosaaminen on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista ja monien mielestä jopa maailman parasta, sillä Suomessa osataan tehdä poikkeuksellisen laadukkaita rahapelejä myös verkkoon. Monopolimme estää kuitenkin Veikkauksen laajentumisen ulkomaille, jossa sen pelit voisivat kilpailla kansainvälisillä markkinoilla lähes rajattoman käyttäjämassan rahavirroista.

Veikkaus olisi todennäköisesti maailmalla kovatasoinen tekijä, jolloin myös Suomeen ulkomailta suuntautuvat rahamäärät olisivat huomattavia ja niistä riittäisi jaettavaa jatkossakin. Monopolin lopettaminen ei siis välttämättä tarkoittaisi avustusten loppumista, vaan jopa päinvastaista.

Aftonbladet Ruotsin lisenssijärjestelmän seurauksista

Monopolin lopettamisen jälkeen suurimmat rahavirrat Suomeen tulisivat kuitenkin ulkomaisten peliyhtiöiden lisenssimaksuista ja veroista, jotka meiltä jäävät nyt kokonaan saamatta. Lisenssimalliin ei tarvitse hakea esimerkkiä kaukaa, sillä naapurissamme Ruotsissa siirryttiin äskettäin pelimonopolista lisenssijärjestelmään. Tähän mennessä tulokset ovat olleet Ruotsissa rohkaisevia. Lisenssimallin myötä peliyhtiöt maksavat nyt Ruotsiin 18 prosentin peliveron ja ovat paljon Suomea tiukemman sääntelyn ja valvonnan alaisena.

Monopolinsa menettäneen Svenska Spelin tuotto on puolessa vuodessa pienentynyt vain muutaman prosentin, mutta samaan aikaan lisenssiyhtiöiltä saadut tuotot ovat olleet kaksinkertaiset odotuksiin nähden, eli 180 miljoonaa euroa puolessa vuodessa. Monopolin purkaminen on ollut Ruotsissa positiivinen asia, sillä yhteiskunnalle kertyvä rahamäärä on selvässä kasvussa.

Ja mikä parasta, Ruotsin valtion budjettiin tulee nyt noin 360 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisilta peliyhtiöiltä, jotka eivät aiemmin maksaneet Ruotsiin mitään ja joita edes tiukka sääntely ei aiemmin koskenut. Lisenssimallin myötä tiukka sääntely ulottuu nyt myös ulkomaisiin yhtiöihin, ja esimerkiksi Bettson sai Ruotsissa äskettäin lähes kahden miljoonan euron sakot bonussääntöjen rikkomisesta. Koska Veikkaus on saanut sakot mainoksistaan? Niinpä.

Kansainvälinen lisenssijärjestelmä ehkäisisi suomalaisten peliongelmia tehokkaasti ja nimenomaan samalla kertaa sekä Veikkauksen että ulkomaisten yhtiöiden peleissä. Ruotsissa on avattu SpelPaus, jossa pelaaja voi katkaista pelaamisensa kaikissa lisenssillä toimivissa pelipalveluissa kerralla. Vastaavaa peliongelman monikansallista ”katkaisuhoitoa” ei saada Suomeen ilman lisenssijärjestelmää.

Tanskassa on otettu käyttöön peliongelmia tehokkaaasti ehkäisevä järjestelmä, jossa ulkomaiset peliyhtiöt sitoutuvat käyttämään yhteistä tietokantaa, joka estää muun muassa maksuhäiriörekisterissä olevan henkilön pelaamisen ja jonka estolistalle henkilö voi ilmoittaa itsensä. Kuten edellä totesin, Suomessa 67 prosentilla peliongelmaisia on yli 10 000 euroa velkaa. Monet heistä blokattaisiin, mikäli tällainen järjestelmä otettaisiin käyttöön Suomessa.

Lähde: World Atlas 2017

Toinen merkittävä seikka on urheilun sponsorointi, jossa Suomessa eletään edelleen kultaista 1970-lukua. Katse maailmalle osoittaa, että ulkomaiset peliyhtiöt ovat siellä erittäin merkittäviä sponsoreita, jotka mahdollistavat laadukkaan toiminnan paitsi kilpatasolla myös junioreille. Väitän, että nykyiset Veikkauksen huippu-urheiluun kohdistamat tuet ovat pelkkää nappikauppaa verrattuna siihen mitä ulkomaiset peliyhtiöt olisivat valmiita panostamaan. Nykyisen monopolin myötä suomalaiselta urheilulta jää siis saamatta valtavat sponsorirahat.

Lopuksi on todettava, että maailma muuttuu ja kehitystä ei voida kielloilla hidastaa. Australia on sitä yrittänyt jopa nettiblokkaamisella, mutta surkein tuloksin. Taikaviitta totesi lapsuudessani viisaasti, että on ”Turha taistella tutkainta vastaan”. Kun kehitystä ei voida estää, tulee siihen mukautua mahdollisimman hyvin. Veikkauksella on kaikki mahdollisuudet menestyä jatkossa kansainvälisillä areenoilla ja ansaita merkittäviä rahavirtoja jaettavaksi hyviin tarkoituksiin.

Raha-automaattien aiheuttamat akuutit ongelmat täytyy sen sijaan ratkaista heti, joten peliautomaatit tulee joko poistaa tai sijoittaa syrjään keskeisiltä arkipäivän asiointipaikoilta. Samalla Veikkauksen tulee harkita pelimainontansa lopettamista, jotta se näyttäisi edes yrittävän toimia perustehtävänsä mukaisesti. Huono-osaisten riippuvuutta hyväksikäyttämällä kerätty peliraha ei muutu Veikkauksen valkopesussa yhtään paremmaksi.

Saako seurajohto lyödä vetoa oman joukkueen futispeleistä?

Seuraan intohimoisesti urheilusta pääasiassa formuloita ja jääkiekkoa, mutta joskus myös jalkapalloa, varsinkin kun on kyse paikallisista joukkueista ja niiden tekemisistä. Tänään silmiini päätyi Tampereen Pallo-Veikkojen sinänsä kaikin puolin asiallinen päivitys illan ottelusta FC TPS -joukkuetta vastaan. Ottelu pelattiin tänään Tammelan Stadionilla, jonka liepeillä asuin 18 vuoden ajan. Ikävä kyllä en itse päässyt kuitenkaan katsomaan illan ottelua ja kannustamaan TPV:tä voittoon.

En ole jalkapallon sääntöjen asiantuntija enkä harrasta lainkaan vedonlyöntiä rahasta, mutta huomasin kuitenkin ihmetyksekseni miten ottelupäivityksen keskusteluissa joukkueen johdossa toimiva tamperelainen kansanedustaja kertoi lyöneensä itse vetoa illan ottelusta.

”TPV pitkävetokerroin voitossa 4.6…. että voi olla pielessä. Tasainen peli luvassa. Peli jätetty. Tiette kyllä mitä pelasin……”

Samalla hetkellä muistin miten erään taannoisen futsal-skandaalin myötä kilpailusääntöjä tiukennettiin siten, että joukkueissa toimivat eivät saa enää missään tilanteessa lyödä vetoa itse tai edustajansa välityksellä. Niinpä kaivoin muistin virkistämiseksi nyt Palloliiton verkkosivuilta esiin voimassa olevat kilpailumääräykset, jotka vahvistivat muistikuvani oikeiksi. Siellä asia todetaan nähdäkseni melko tyhjentävästi:

”3. Jalkapallotoimijat eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista. Jalkapallotoimijoiksi katsotaan seuran pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohtoon kuuluvat henkilöt, seuran lääkintähenkilöstö, muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt ja erotuomarit.”

Siis seurajohtoon kuuluvat henkilöt. Käsitykseni mukaan seuran varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen (lähde joukkueen verkkosivut) on nimenomaan seurajohtoon kuuluva henkilö. En ole niin syvällisesti perehtynyt Palloliiton kilpailusääntöihin, että löytäisin niistä jonkinlaisen porsaanreiän minkä perusteella vedonlyönti ns. oman joukkueen pelistä olisi sittenkin sääntöjen mukaan sallittua.

Korjatkaa toki minua viisaammat, jos olen aivan hakoteillä. Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, että Palloliitolla voisi olla tässä pienimuotoinen lisäselvittelyn paikka. Nyt olisi hyvä saada vastaus otsikon kysymykseen: Saako seurajohto lyödä vetoa oman joukkueen futispeleistä?

Kaiken kukkuraksi TPV ikävä kyllä hävisi tämän illan ottelun, kun FC TPS vei sen maalein 1-4. Tänään Tampereella ei ollut voitokas päivä.

Mörkö löi sisään! Ideaparkin torilla tavataan tänään

Suomalaisten kiekkohuuma kiteytyi taannoin, kun Suomi voitti kolmannen maailmanmestaruuden jääkiekossa. Yksi turnauksen suurimmista tähdistä oli Lempäälän Marko ”Mörkö” Anttila, joka sai Suomen lisäksi myös Lempäälän sekaisin monin tavoin. Mörköläksi nimetty kunta juhlii tänään keskiviikkona kunnan omia sankareita kaksin kappalein, kun Ideaparkissa järjestetään kansanjuhla.

Marko ”Mörkö” Anttila ei suinkaan ollut ainoa Suomen MM-joukkueen kapteeni, sillä myös naisten kisoissa hopeaa voittaneen MM-joukkueen kapteeni Jenni Hiirikoski on alunperin Lempäälästä. Niinpä tänään on aihetta tuplajuhlaan. Virallinen osuus alkaa tänään Ideaparkin keskusaukiolla kello 18.00, jolloin luvassa on kiekkotähtien lisäksi myös musiikkia ja asiaan liittyvää yhteislaulua.

Lempäälän kunnassa tiedustelimme kuntalaisilta mikä olisi oikea tapa palkita kiekkomenestyjät, ja pohdimme asiaa monilta kanteilta taannoin kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. Päätös saatiin aikaiseksi ja tänään selviää millaiseen tulokseen päädyimme. Omasta mielestäni tärkeintä on, että palkitseminen ei ole vain hetken huumaa, vaan että se kantaa myös tuleville vuosille.

Ideaparkin torilla tavataan tänään!

Urheilugaalassa, Y-kahveilla ja Kokoomuksen Siipiperjantaissa

Kiireisen vaalikevään viime viikko sujui kuin lennosta, sillä koko viikko mentiin tilaisuudesta toiseen minuuttiaikataululla. Lauantain ja sunnuntain pyhitin rauhalliselle yhdessäololle perheen kanssa, mutta vielä perjantaina sattui ja tapahtui senkin edestä.

Lempäälän yrittäjien Y-kahvit 25.1.2019.

Päivä alkoi Lempäälän Ideahuoneelta, jossa oli ohjelmassa perinteiset Y-kahvit, jossa paikalliset yrittäjät tapaavat toisiaan. Tällä kertaa Tampereen puolelta olivat vieraana Hervannan Yrittäjät. Keskusteluissa oli tuttuun tapaan verkostoitumista sekä kuulumisten kertomista. Näistä tilaisuuksista on saanut alkunsa moni menestyksekäs idea.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Ideahuoneelta suuntasin pari siviilityöhön liittyvän kokouksen jälkeen vaihtamaan pikaisesti asua ja pakkaamaan rollupeja ja muuta vaalimateriaalia mukaan. Kello 17.00 oli nimittäin ohjelmassa Lempäälän Kokoomuksen perinteinen Siipiperjantai, johon minut oli kutsuttu tällä kertaa vieraaksi esittäytymään. Paikalle saapui moninkertainen määrä ihmisiä tavalliseen verrattuna, joten tunnelma oli korkealla.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Kerroin itsestäni ja näkemyksistäni Suomen paremman tulevaisuuden eteen. Arvovaltaisen yleisön kysymykset olivat loistavia ja luotasimme niiden pohjalta niin eläkkeiden kuin myös koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden näkymiä. Lopulta esittäytyminen venyi aiotun 45 minuutin sijaan lähes puoleksitoista tunniksi. Kiitos jokaiselle mukana olleelle!

Lempäälän tilaisuus päättyi 1900 ja Tampereen Torni-hotellissa Hämeen Urheilugaala oli alkanut jo puoli tuntia aiemmin. Hyppäsin siis autoon ja suuntasin suoraan Hämpin parkkiin gaalapaikan alapuolelle.

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Tero Majuri ja nyrkkeilyn EM-kultamitalisti Elina Gustafsson.

Pikkutakki vaihtui pikaisesti puvuntakkiin ja kravattiin, ja Superman-hetken jälkeen hissillä maan pinnalle ja gaalaan. Siellä palkittiin Pirkanmaan ja Hämeen menestyneitä urheilijoita, seuroja, valmentajia ja taustavoimia. Tilaisuus oli erittäin hyvä. Kiitos kutsusta Gredin ja Sontekin isännille!

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Hönttä & Toippari

Jocka mukana Mestiksen Kiekkokaupunki -ohjelmasarjassa

Vaasan Sportin kasvattina en osannut edes 18 vuoden Tampereella asumisen aikana päättää Tapparan ja Ilveksen välillä, joten kannustan molempia aina tilanteen mukaan. Lempäälään muutettuani mukaan astui myös LeKi, jonka pelejä on ollut viime aikoina erittäin mukava käydä katsomassa Mestiksen vauhdikkaan pelin ja liigakiekkoa suuremman energian ansiosta.

Nyt sain kutsun vieraaksi Mestiksen Kiekkokaupunki -ohjelmasarjaan kertomaan suhteestani jääkiekkoon Lempäälässä. Minun lisäkseni jaksossa tavataan esimerkiksi LeKin kapteeni Sami Laakso. Katso nettisarjan jakso tästä alta. Ja muista käydä LeKin peleissä!