Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista – talousmatematiikka pakolliseksi

Viime päivinä on puhuttu paljon varjobudjeteista, jotka valtaosa on onneksi ymmärtänyt populistisiksi äänten kalasteluiksi, eli osaksi parhaillaan alkavaa vaalikampanjaa. Demarien varjobudjetin teemana on tällä kertaa ”Kasvu kuuluu kaikille”, joka kiteyttää asian täydellisesti. Osa ihmisistä tekee työn, mutta tulokset kuuluvat kaikille. Teema voisi olla myös ”Kaikille kaikkea kivaa” tai ”Sulle, mulle, vaapulavissun”. Oppositiossa ei ole perinteisesti tarvinnut välittää realismista, ja tuttuun tapaan tälläkin kerralla vasemmiston maaginen rahaa sylkevä taikaseinä kuittaa kaikki kulut. Nyt tosin maagisena taikaseinänä toimii myös 50 vuotta sitten perustettu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, josta demarit haluaisivat tyhjentää 355 miljoonaa euroa varjobudjettiaan kattamaan. Vähän kuin rikkoisi lapsen säästöpossun.

Hallinnon digikuluista säästäminen ja väylähankkeisiin panostaminen ovat mielestäni demarien varjobudjetin kannatettavia ajatuksia. Ensin mainitusta saisi Viron mallilla säästettyä jopa enemmän kuin nyt esitetty 200 miljoonaa. Siihen varjobudjetin hyvät puolet sitten loppuvatkin. Poimin siitä nyt pari hyvää esimerkkiä. Varjobudjetin mukaan esimerkiksi 20 miljoonan lisäpanostuksella harmaan talouden torjuntaan saataisiin valtiolle huimat 200 miljoonan euron verotulot*. Mikäli tuollainen scifi-fantasia olisi todellisuudessa mahdollinen, olisi Suomi jo täysin velaton maa. Suomi on jo nyt varmasti yksi maailman tehokkaimpia maita harmaan talouden kitkemisessä, joten siitä ei rahasampoa tulla saamaan.

*) Vihreät lupaavat varjobudjetissaan 8 miljoonan lisäpanostuksilla harmaan talouden tutkintaan 130 miljoonan lisätulot. Scifi-fantasia näyttää siis olevan trendikästä oppositiossa.

Demarien varjobudjetissa halutaan lisäksi iskeä ”suurituloisten rahoihin” perintöveroa nostamalla. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta kuin mitä vasemmistossa taas kerran satuillaan. Perintöveron korotus iskisi nimittäin kaikkein eniten pieni- ja keskituloisiin perheisiin, koska heidän täytyy ottaa jo nykyisellään usein suuria pankkilainoja tai jopa myydä omaisuuttaan voidakseen vastaanottaa perintönä vaikkapa suvun kesämökin. Monilla ei ole varaa ottaa omien vanhempiensa perintöä lainkaan vastaan, ja se on traagista jos jokin. Suurituloisille perintöverot eivät välttämättä ole ongelma, joten perintöveron nostaminen veisi lapsen pesuveden mukana, sillä suurimpia kärsijöitä olisivat pieni- ja keskituloiset. Samalla täytyy muistaa, että perintöverotettavasta omaisuudesta on maksettu verot jo moneen kertaan omaisuuslajista riippumatta, joten kyseessä on jo nyt sosialismia irvokkaimmillaan. Tuhkatkin kuolinpesästä.

”Miten helposti asiansa aina kunnolla hoitanut opiskelija voi joutua ulosottouhan alle. Perintöverot erääntyivät maksettavaksi, vaikka perintöä ei ole vielä edes jaettu. Eräpäivää sai siirrettyä kerran.”
– Perinnön saanut opiskelija Ilta-Sanomissa

Perintöveron nostaminen liittyisi olennaisesti myös juuri nyt ajankohtaisiin yritysten sukupolvenvaihdoksiin, joissa perintövero tuottaa jo nykyisellään erittäin merkittäviä ongelmia. Siksi jopa kokonaisia yrityksiä – eli työpaikkoja – katoaa jo nyt, kun perheillä ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä yrityksessään sukupolvenvaihdosta. Silloin yrityksessä on helpompaa joko myydä yritys tai panna pillit pussiin ja siirtää väki kortistoon. Laskun maksaa tuttu maaginen rahaa sylkevä taikaseinä, eli jäljelle jäävät veronmaksajat. Esimerkiksi perheyritys Harvia myytiin taannoin kasvottomalle sijoitusrahastolle juuri sukupolvenvaihdoksen valtavien verojen vuoksi.

Otetaan vielä varjobudjettiin liittyen katsaus käytännön talousmatematiikan lähihistoriaan. Vuonna 2013 Kataisen hallitus päätti keventää yritysverotusta huomattavasti, kun yhteisövero pudotettiin 20 prosenttiin. Demarit pöyristyivät, sillä heidän laskelmiensa perusteella yhteisöveron laskeminen tulisi maksamaan miljardeja ja taas miljardeja euroja. Esimerkiksi Sanna Marin (sdp) ja Antti Rinne (sdp) valittelivat medioissa vielä vuoden kuluttua, että päätös oli täysin väärä. Totuus oli kuitenkin aivan toinen, kuten olemme sittemmin saaneet huomata.

Lafferin käyrä ja alkoholipolitiikka

Vasemmiston käsikirjasta puuttuu tunnetusti talousmatematiikan osio, joten siinä ei ole myöskään verotuottoja kuvaavaa Lafferin käyrää, joka taas liittyy olennaisesti jokaiseen veropäätökseen. Ei siis ihme, että vasemmistossa pudottiin lähes penkiltä, kun yhteisöveron alentaminen nosti sittenkin verokertymää rajusti. Ensin verotuotto ymmärrettävästi laski hetkellisesti 0,8 miljardilla eurolla (2014), mutta jo seuraavana vuonna (2015) koko tuo pudotus kurottiin umpeen yhteisöverotuoton huimalla 15 prosentin kasvulla, vaikka veroprosentti oli aikaisempaa pienempi. Seuraavana vuonna (2016) yhteisöverojen tuotto paisui jälleen peräti 23 prosenttia edellisestä, mikä tarkoitti riihikuivana rahana peräti 1 066 miljoonaa euroa. Yli miljardi euroa lisää valtion kassaan! Tänä vuonna (2017) kasvua on ainakin tällä tietoa tulossa taas reippaasti lisää, joten yhteisöverosta viritettiin veroprosenttia laskemalla ihan oikea rahasampo. Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki.

Merkittävästi kasvaneiden verotulojen lisäksi yhteisöveron alentaminen on tuonut runsaasti myös välillisiä vaikutuksia, joista tärkeimpiä ovat uudet investoinnit (mm. Äänekosken tehdas) ja suuri määrä työpaikkoja. Nämä molemmat tuovat valtion kassaan runsaasti lisää tuloveroja, arvonlisäveroja, valmisteveroja, perintöveroja ja muita veromuotoja. Tosielämän rahaa sylkevä taikaseinä on siis viimein löytynyt. Se on verotuksen keventäminen. Verotuksen keventämisen reaalivaikutuksissa ei tosin ole taloudesta edes hieman tietäville mitään uutta. Todellisessa rahasammossa ei edes tarvitse lähteä demarien varjobudjetin tapaan tyhjentämään Sitran tai Suomen Pankin taseita silmänlumeeksi.

PÄIVITYS 21.11.2017: Keskusteluissa on tullut kirjoituksen julkaisemisen jälkeen esiin, että eräät tahot ovat pyrkineet vähättelemään yhteisöveron laskun merkitystä sen tuottoon. Tämä oli luonnollisesti odotettavissa, koska oppositiossa asia aiheuttaa ymmärrettävästi ärtymystä. On esitetty, ettei kyseessä olisi ollut lainkaan kausaatio. Jokainen kausaation määritelmän tunteva voi kuitenkin helposti todeta, että kausaatiosta tai sen puuttumisesta ei voida sanoa mitään ilman tilanteen toistumista useaan kertaan. Yhtä lailla 5,5-prosenttisen alkoholin kauppaan tulemisen seurauksista tullaan pian antamaan monenlaisia jopa toisistaan täysin päinvastaisia lausuntoja, vaikka sekin muutos tapahtuu vain kerran. Kausaatiosta ei voida tehdä siten mitään päätelmiä myöskään alkoholiveron suhteeen, vaikka syy-seuraus on varmuudella todettavissa. Taannoin autoveroa päätettiin nostaa ja kauppa pysähtyi, mutta kun autoveron nostaminen peruttiin, kauppa alkoi taas käydä. Kausaatiota vai ei? Vaikuttiko veron muutos vai ei? Syy ja seuraus ovat yhteisöverossa mielestäni ilmiselviä, vaikka varsinkin vasemmalla sille yritetään keksiä aivan muita syitä. Luonnollisesti.

Otetaan loppuun vielä nopea katsaus edellä mainittuun Lafferin käyrän sekä alkoholiveron ja taannoisen valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp) kombinaatioon. Maaliskuussa 2013 Urpilainen nimittäin julisti, ettei alkoholiveron korotus tule lisäämään merkittävästi alkoholin matkustajatuontia ulkomailta. Miten sitten kävikään? Lafferin käyrä iski jälleen! Vuonna 2012 alkoholin matkustajatuonti oli vielä 65 miljoonaa litraa, mutta vuonna 2016 Suomeen rahdattiin jo 81,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Neljässä vuodessa alkoholijuomien matkustajatuonti paisui huimat 26 prosenttia! Onkohan neljännes Urpilaisen mielestä merkittävästi? Pelkän kasvun osuus tuosta määrästä oli siis 45.200 litraa JOKA PÄIVÄ. Nykyisin alkoholia tuodaan Suomeen matkustajien mukana päivässä 223.000 litraa, joka vastaa 675.000 kappaletta 0,33 litran tölkkiä – joka päivä ympäri vuoden. Suomesta katoaa viinarallissa Viroon ja Latviaan arviolta 300 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, ja peräti kolmannes Viron alkoholiveron tuotosta on peräisin suomalaisilta.

Viro on tosin viime aikoina ottanut mallia Suomesta, joten tilanne muuttuu nyt koko ajan. Urpilaisen puolesta täytyy siis todeta, että osataan sitä Virossakin. Siellä on nimittäin juuri nostettu alkoholiveroa, ja Suomen esimerkin mukaisesti siitä näyttää tulevan kallis farssi. Alkoholiveron korotuksen oli tarkoitus tuoda Viron valtion kassaan 25 miljoonan lisätulot, mutta eilen julkaistujen tietojen mukaan Viron valtion kassasta on katoamassa peräti 100 miljoonan euron verotulot. Tämä siksi, että virolaiset ryhtyivät hakemaan alkoholinsa selvästi halvemmasta Latviasta. Tietenkin. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Suomen alkoholiverotulot katosivat ensin Viroon ja nyt Viron alkoholiverotulot katoavat puolestaan Latviaan. Suomen ongelmat jäivät Suomeen ja Viron ongelmat jäivät Viroon. Kuulostaa siis kovin tutulta näin Suomesta katsottuna, joskin nykyisin myös suomalaiset hakevat viinansa jo Latviasta saakka. Miten meni noin omasta mielestä?

Parhaillaan politiikassa puhutaan paljon myös Suomen alkoholilain uudistuksesta ja alkoholiveron mahdollisesta uudesta nostamisesta. Tällä kertaa alkoholiveron nostaminen voi kuitenkin olla ensikerran vuosikausiin perusteltua, kunhan 5,5 prosentin lonkerot ja A-oluet vain saadaan samalla kauppoihin. Kuluttajahinnat tulevat nimittäin laskemaan alkoholiveron nostamisesta huolimatta, ja samalla myös matkustajatuonti tulee vähenemään kuluttajahintojen laskiessa. Tuloksena olisi siis win-win, jos esitys menee läpi. Veikkaan, että alkoholiveron korotuksen myötä Vihreät kääntävät takkinsa pian taas oikein päin ja antavat ”yllättäen” viime tingassa tukensa 5,5 prosentin rajalle. Minusta nyt näyttää siltä, että prosenttirajan vastustaminen on Vihreille vain vaalitemppu, jonka ansiosta he saavat lopulta vielä yhden takinkäännön jälkeen paistatella parrasvaloissa holhouksen vastustajana ja yksilön itsemääräämisoikeuden puolustajana. Tuo olisi ihan hyvä strategia, kunhan Suomen alkoholipolitiikka saadaan sen myötä viimein päivitettyä 2000-luvulle. Suurimman mokan Vihreät tekevät, jos äänestävät alkoholilakia vastaan. Silloin he pettävät äänestäjiensä luottamuksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *