Miksi aluevaaleissa kannattaa äänestää?

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä, mutta miksi nyt kannattaa äänestää?

Minä kerron sen alla olevalla videolla.

Pirkanmaan aluevaltuusto päättää jatkossa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Siis sinunkin turvallisuudestasi. Ensimmäisen aluevaltuuston tärkein tehtävä on päättää hyvinvointialueen peruspilareista, eli hallinnosta ja mm. sote-yritysten tuottamien palvelujen osuudesta. Historian ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa järjestelmän, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Nämä vaalit ovat maan historian tärkeimmät aluevaalit, joten nyt tarvitaan kokoomuslaista osaamista ja näkemystä siitä miten suomalaiset saadaan jonoista hoitoon, vanhuksille viimeinkin yksilöllistä hoivaa sekä lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja ajoissa.

Aluevaltuuston päätökset tulevat vaikuttamaan jokaiseen suomalaiseen niin hyvässä kuin pahassa, joten varmistathan osaltasi, että tolkun ihmiset varmistavat palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä kokoomuksella on siihen keinot. Tärkein niistä on palveluseteli, jolla saadaan pienetkin sote-yritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen taloudellisesti järkevästi sekä kilpailemaan laadulla julkisen sektorin rinnalla. Kaiken lisäksi palvelusetelillä asiakas saa itse valita missä hän hoitoa saa. Yhteiskunnan palveluita ei voida tuottaa loputtomiin velkarahalla, joten nyt tarvitaan kokoomusta ja ryhtiliikettä.

Vain annettu ääni vaikuttaa juuri sinunkin palveluihisi, joten älä jätä tulevaisuutta muiden äänten varaan. Minun numeroni Pirkanmaalla on 305.

Aluevaltuustoissa tarvitaan siis tervettä järkeä, talousosaamista sekä tietenkin kokemusta sote-palvelujen päätöksenteosta. Olen ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien, joten olen ollut jo vuosien ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, sote-digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään. Tälle kokemukselle on aluevaltuustossa käyttöä.

– Jocka Träskbäck, 47 vuotta
– Yrittäjä, toimitusjohtaja
– Perheessä vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
– Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu
– Tampereen lastenliiton hallituksen jäsen
– Pirkanmaan lastenliiton hallituksen jäsen

Vaaliteemani ovat seuraavat.

Suomalaiset jonoista hoitoon. Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Nykytilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksestä, jotka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja. Coxan ja Sydänsairaalan nykymuotoinen toiminta tulee pelastaa vasemmiston kynsistä.

Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti. Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden suomalaisten julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ja tulevien sukupolvien piikkiin ei voida elää loputtomasti.

Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin. Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin. Silloin myös työpaikan vetovoima kasvaa ja henkilöstöä saa helpommin.

Yhdessä parempaa hyvinvointia. Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla julkisen sektorin rinnalla. Tämä kilpailu nostaa vääjäämättä hoidon laatua.

Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta vasemmiston käsissä suunta muuttui päinvastaiseksi. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä nykyinen holtiton taloudenpito tarvitsee ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia. En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta. Terve talous on peruspalvelujen tarjoamisen edellytys.

Ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022 ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, eli minua ja muita Pirkanmaan ehdokkaita voi äänestää koko Pirkanmaalla. Minun numeroni on 305.

Varmistetaan yhdessä suomalaisille laadukkaat sote-palvelut.

#jocka305
#aluevaalit
#pirkanmaa
#kokoomus

Jocka Träskbäck – vaaliteemat aluevaaleissa 2022

Olen ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaan aluevaltuustoon. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini sekä asioihin, joita haluan erityisesti ajaa aluevaltuustossa. Tärkein teemani on varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat ja tietenkin terveen talouden periaatteiden mukaisesti.

Voit tutustua teemoihini myös monissa muissa foorumeissa, kuten esimerkiksi Instagramissa. Voit myös ladata vaaliesitteeni matkapuhelimeen alla olevasta QR-koodista. Tehdään yhdessä ryhtiliike suomalaisten sote-palveluihin.

Minua voit äänestää Pirkanmaallan numerolla 305.

1. Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti

Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ei voida elää loputtomasti.

2. Suomalaiset jonoista hoitoon

Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Tilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksen yksityisestä sektorista, joka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja.

3. Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

4. Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin

Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys myös henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin.

5. Yhdessä parempaa hyvinvointia

Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla.

6. Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa

Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta suunta on nyt päinvastainen. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä holtiton taloudenpito tarvitsee nyt ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

7. En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia

En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Velkarahalla yhteiskunta ei voi loputtomiin elää. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta.

8. Ai millä kokemuksella?

Olen ollut PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa. Olen ollut viiden vuoden ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Ravintolaväen joulu on peruttu – koko toimialan rajoittaminen perusteetonta

Tänään on synkkä aamu. Ravintolaväki heräsi huomatakseen, että joulu on heidän perheissään peruttu. Tilalle tuli lomautus koronarajoitusten iskiessä jälleen erityisen voimakkaasti juuri ravintoloihin. Tämä siitä huolimatta, että koko koronakriisin ajan ravintoloissa on ollut verrattain vähän tartuntoja. Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että näin laajojen rajoitusten syynä on ennen kaikkea hallituksen halu esittää suomalaisille, että se kykenee tekemään jotain. Pandemiaa olisi voitu hillitä myös tarkkarajaisilla rajoituksilla kokonaisen toimialan alasajon sijaan. Varsinkin kun samaan aikaan esimerkiksi jäähalliin ja sen käytäville saa edelleen ottaa tuhansia katsojia kerralla.

THL koronaviruksen tartuntalähteet 52/2020

Toimin itse ravintola- ja kulttuurialalla aikoinaan kymmeniä vuosia ja entisiltä työkavereilta parhaillaan tulevat viestit ja puhelut ovat synkkiä ja jopa epätoivoisia. Taas kerran työvuorot ja keikat katosivat tarjoilijoiden, kokkien, artistien, roudarien, tiskijukkien, taikurien ja valomiesten kalentereista. Usko rajoitusten päätymiseen kolmen viikon päästä on heikko. Miten elättää perhe ja miten maksaa asuntolainaa, kun rahaa ei tule mistään ja hallitus on estänyt töiden tekemisen? Siinä päällimmäinen huoli, joka tekee tästäkin joulusta piinaa suurelle joukolle suomalaisia.

Lue myös: Marinin hallitus käynnisti ravintola-alan alasajon – viimeinen sammuttaa valot (26.4.2020)

Monissa yhteydenotoissa on noussut tuttuun tapaan esiin ruokaravintoloiden sekä baarien ja yökerhojen perusteeton samaistaminen toisiinsa. Yökerhossa ja pihviravintolassa kontaktien määrä eroaa toisistaan kuin yö ja päivä. Mikseivät ruokaravintolat voisi olla jatkossa auki koronapassilla normaalien aukiolojen mukaan vaikkapa 75 prosentin kapasiteetilla? Se ihmetyttää nyt monia ravintola-alan ammattilaisia. Miksi kaikki ravintolat pannaan aikaisin kiinni, vaikka merkittävässä osassa ravintoloita ei synny juurikaan kontakteja?

En voi välttyä ajatukselta, että kokoomuksen kaudella tällaista toimialan tasapäistämistä olisi tuskin tapahtunut. Yhtä lailla voin todeta, että ravintoloille olisi sallittu viinien ulosmyynti, jos kokoomus olisi hallituksessa. Kokoomus on esittänyt koronakriisin aikana kaksi kertaa tätä ravintoloille tärkeää muutosta, mutta vihervasemmisto on molemmilla kerroilla kaatanut esityksen. Niinpä ravintolat eivät saa muutettua varastossa olevia juomiaan rahaksi, joilla ravintolat voisivat maksaa esimerkiksi liiketilansa vuokria. Holhous vei taas kerran voiton.

Kirjoitin tästä järjestelmällisestä ravintola-alan alasajosta ensimmäisen kerran keväällä 2020, eli heti koronakriisin alkaessa. Tuo teksti on kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin ja allekirjoitan sen tietenkin edelleen. Se löytyy tämän linkin takaa. Esitän suurimmat osanottoni kaikille niille lähes 100 000 suomalaiselle, joiden omaan ja perheen elämään hallituksen uudet koronarajoitukset suoraan osuvat. Toivorikasta joulun aikaa kaikesta huolimatta.

#ravintolat
#yrittäjyys

Kolumni: Rohkeus tuo menestyksen – vain kehittyvä kunta menestyy

Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.

Tamperelainen 8.12.2021

Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.

Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.

Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.

Laittomasti maassa olevat heti ulos maasta – ryhtiliike on välttämätön

Kirjoitin jokunen vuosi sitten huolestuttavasta tilanteesta, jossa Suomeen oli jäänyt tuhansia laittomia turvapaikanhakijoita vastoin lainvoimaisia päätöksiä. Kyseessä on ihmisjoukko, jolla ei kunnioita suomalaisten toimivaltaisten viranomaisten ja monissa tapauksissa jopa tuomioistuinten päätöksiä siitä, ettei heillä ole oikeutta jäädä maahamme. Tätä laittomien turvapaikanhakijoiden joukkoa nimitetään vihervasemmistossa hämäysmielessä ”paperittomiksi”. Tuollainen termikikkailu on omiaan hämärtämään suomalaisten mielikuvaa laillisen ja laittoman rajoista. Laittomasti maassa olevat ovat maassa laittomasti. Ja laittomuuksia minkään sivistyneen länsimaan ei pidä katsoa sormien läpi. Varsinkaan kun siitä aiheutuu omien kansalaisten turvallisuudelle vaaraa.

”Laittomasti maassa olevat ovat maassa laittomasti”

Maahanmuuttajien rikostilastot ovat karmaisevaa luettavaa. On selvää, että maahanmuuttajien keskuudessa häviävän pieni joukko pilaa koko ihmisryhmän maineen ja aiheuttaa siten merkittävää haittaa laajalle joukolle ihmisiä. Valtaosa heistä kunnioittaa Suomen lakeja ja normeja, mutta pieni rikollisten joukkio pilaa koko ihmisryhmän maineen. Valtaosa maahanmuuttajista kannattaa itsekin nykyistä tiukempaa suhtautumista maahanmuuttajien rikollisuuteen, koska se olisi myös heidän etunsa. Olisi kaikkien etu, että Suomi ottaisi välittömästi käyttöön nollatoleranssin, jossa laittomasti maassa olevien lisäksi myös vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat karkotetaan välittömästi maasta ja heidän mahdollinen kaksoiskansalaisuutensa poistetaan. Ellei henkilön kotimaa ota karkotettuja vastaan, tulee kaikki rahallinen tuki maahan lopettaa, kunnes tilanne muuttuu.

Lue myös: Turvapaikanhakijoiden rikollisuus vakava uhka – ryhtiliike tehtävä heti (16.12.2018)

Suomessa on suhtauduttu vuodesta 2015 saakka liian lepsusti laittomasti maassa oleskeleviin turvapaikanhakijoihin. Heitä on kyllä palautettu tuhatmäärin, mutta ei kuitenkaan riittävän ponnekkaasti ja järjestelmällisesti. Helsingissä laittomille ryhdyttiin jopa tarjoamaan veronmaksajien rahoilla terveyspalveluja. Mielikuvat all inclusive -lomasta eivät siten ole kaukaa haettuja. Varsinainen huipennus kuitenkin nähtiin vasta syksyllä 2021, kun Sanna Marinin hallituksen vihreiden johtama sisäministeriö kertoi haluavansa palkita laittomasti maassa olevia turvapaikanhakijoita oleskeluluvilla. Moni toivoi, että kyse olisi ollut aprillipila, mutta vilkaisu kalenteriin ja hallituksen kokoonpanoon kertoi jotain aivan muuta. Seuraavaksi voimme odottaa esitystä, jossa vankikarkureiden tuomiot kumotaan vuoden menestyksekkään pakoilun perusteella. Sama analogia pätee siihenkin.

Vasemmistohallituksen esitys on ristiriidassa terveen järjen kanssa, eikä kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Laittomasti maahan jääneet ovat saaneet asiansa asianmukaisesti käsiteltyä ja kielteisen turvapaikkapäätöksen, joka edellyttää heidän poistuvan maasta. Kun he eivät ole noudattaneet viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksiä, haluaa vihervasemmisto palkita heidät oleskeluluvalla. Mitä virkaa olisi enää jatkossa maahanmuuttovirasto Migrin ja tuomioistuinten päätöksillä saati valtakunnan rajavalvonnalla, jos poliittisella päätöksellä voitaisiin kumota viranomaispäätökset ja tehdä laittomista maassaolijoista laillisia? Valtion tärkein tehtävä on varmistaa omien kansalaisten turvallisuus, joten hallituksen kommentit itärajan avaamisesta mahdollisessa hybridihyökkäyksessä olivat nekin karmaisevaa kuultavaa. Kansallinen turvallisuus ei näytä olevan osa hallitusviisikon arvopohjaa.

Lue myös: Ryhtiliike maahanmuuttoon – aidot asiantuntijat pääsivät ääneen (17.1.2019)

Suomalaiset yritykset tarvitsevat parhaillaan kipeästi kansainvälisiä huippuosaajia varmistamaan kansainvälistä kilpailukykyämme, mutta heidän lupahakemuksensa eivät tietenkään ole hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Esimerkiksi ICT-alalle ei löydy tällä hetkellä edes ETA-alueelta riittävästi huippuosaajia vastaamaan suomalaisten yritysten akuuttiin tarpeisiin. Hallituksen tulisi nyt keskittyä laittomien turvapaikanhakijoiden naiivin ja sinisilmäisen paapomisen sijaan saamaan Suomeen nopeutetusti todellisia huippuosaajia, jotka kantavat oman kortensa kekoon hyvinvoinnin eteen. Marinin hallituksen arvopohja löytyy kuitenkin työn, talouden ja turvallisuuden sijaan jostain aivan muualta. Rikostilastoja vilkaistessa on päivänselvää, että hallituksen arvopohja johtaa meitä Ruotsin tielle, joten nyt ryhtiliike on tärkeämpi kuin koskaan aiemmin.

Suomen on autettava, mutta vain apua tarvitsevia. Emme voi olla koko maailman sosiaalitoimisto.

#jocka2022
#jocka2023
#ryhtiliike

Lempäälän kunnanvaltuusto käynnisti uimahallihankkeen – tällainen siitä on tulossa

Lempäälässä on toivottu vuosikymmeniä omaa uimahallia, jossa kuntalaiset voisivat virkistyä ja harrastaa kuntouintia sekä järjestää koululaisten uimakouluja. Kerta toisensa jälkeen suunnitelmat ovat kuitenkin kariutuneet erinäisistä syistä, mutta 24. marraskuusta 2021 kunnanvaltuusto päätti käynnistää uimahallihankkeen (Katso video tästä). Allekirjoittanut valittiin taannoin hanketta vetävän Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puhenjohtajaksi, joten pääsen vetämään tätä suurta projektia yhdessä upean ammattilaistiimin kanssa. Kiitos hankkeen nykytilasta kuuluu suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän eteen töitä vuosikymmenten varrella.

Yllä nähdään video hetkestä, jolloin sain kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnian iskeä nuijan pöytään kunnanvaltuuston historiallisen päätöksen kunniaksi. Samassa tilaisuudessa esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti hankkeen tuorein havainnevideo, jossa nähdään millainen Ideaparkin alla luolassa sijaitsevasta kohteesta on nykyisten suunnitelmien valossa tulossa. Videolla nähtäviin seikkoihin on ehkä tulossa vielä kosmeettisia muutoksia, mutta pääosat tulevat säilymään nyt nähtävässä muodossa.

Lempäälässä pitäisi päästä uimaan vuoden 2023 lopussa, joka on kunnianhimoinen ja tiukka aikataulu. Tavoitteeseen päästään, jos kaikki menee hyvin. Minä ja hankkeen upea tiimi tulemme tekemään parhaamme, että hanke valmistuu aikataulussa. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kohdetta rakennetaan syvällä maan alla sijaitsevaan luolaan, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan. Kansainvälinen komponenttipula ja rakentamisen kallistuminen voivat tuoda lisähaasteita. Ne on kuitenkin luotu ylitettäväksi. Tässä alla vielä kuvia tulevasta kohteesta.

Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021

TAYS-sairaalan uudistaminen on massiivinen hanke

Kävimme keskiviikkona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston voimin tutustumassa TAYS-sairaalan vanhoihin osiin, joista osaa odottaa mahdollisesti purkaminen. Tämä uudistamishanke on kuitenkin kokonaisuudessaan niin massiivinen ja kallis, että sitä täytyy harkita rakennus rakennukselta hyvin tarkasti ja etsiä samalla muitakin ratkaisuja kuin purkaminen ja uuden rakentaminen.

Samalla tulee pohtia tarkasti mitä ollaan tekemässä ja miksi. Esimerkiksi pelkkä naapurirakennuksen vanhanaikainen kerroskorkeus ei riitä perusteeksi sille, että rakenteellisesti vielä kelvollisessa kunnossa oleva rakennus purettaisiin. Tähän tilanteeseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyseessä on monimutkainen kokonaisuus.

Hankkeen massiivisuuden vuoksi on mahdollista, ettei sairaanhoitopiirin valtuusto ole valmis päättämään hankkeen käynnistämisestä vielä tämän vuoden puolella. Lähestyvä sote-uudistus ei ole riittävä peruste valtavalle rakennushankkeelle, josta syntyy veronmaksajille pitkällä aikavälillä valtavat kustannukset.

Verorahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja harkiten.

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahallia pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahallia tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.

Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.