Urheilugaalassa, Y-kahveilla ja Kokoomuksen Siipiperjantaissa

Kiireisen vaalikevään viime viikko sujui kuin lennosta, sillä koko viikko mentiin tilaisuudesta toiseen minuuttiaikataululla. Lauantain ja sunnuntain pyhitin rauhalliselle yhdessäololle perheen kanssa, mutta vielä perjantaina sattui ja tapahtui senkin edestä.

Lempäälän yrittäjien Y-kahvit 25.1.2019.

Päivä alkoi Lempäälän Ideahuoneelta, jossa oli ohjelmassa perinteiset Y-kahvit, jossa paikalliset yrittäjät tapaavat toisiaan. Tällä kertaa Tampereen puolelta olivat vieraana Hervannan Yrittäjät. Keskusteluissa oli tuttuun tapaan verkostoitumista sekä kuulumisten kertomista. Näistä tilaisuuksista on saanut alkunsa moni menestyksekäs idea.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Ideahuoneelta suuntasin pari siviilityöhön liittyvän kokouksen jälkeen vaihtamaan pikaisesti asua ja pakkaamaan rollupeja ja muuta vaalimateriaalia mukaan. Kello 17.00 oli nimittäin ohjelmassa Lempäälän Kokoomuksen perinteinen Siipiperjantai, johon minut oli kutsuttu tällä kertaa vieraaksi esittäytymään. Paikalle saapui moninkertainen määrä ihmisiä tavalliseen verrattuna, joten tunnelma oli korkealla.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Kerroin itsestäni ja näkemyksistäni Suomen paremman tulevaisuuden eteen. Arvovaltaisen yleisön kysymykset olivat loistavia ja luotasimme niiden pohjalta niin eläkkeiden kuin myös koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden näkymiä. Lopulta esittäytyminen venyi aiotun 45 minuutin sijaan lähes puoleksitoista tunniksi. Kiitos jokaiselle mukana olleelle!

Lempäälän tilaisuus päättyi 1900 ja Tampereen Torni-hotellissa Hämeen Urheilugaala oli alkanut jo puoli tuntia aiemmin. Hyppäsin siis autoon ja suuntasin suoraan Hämpin parkkiin gaalapaikan alapuolelle.

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Tero Majuri ja nyrkkeilyn EM-kultamitalisti Elina Gustafsson.

Pikkutakki vaihtui pikaisesti puvuntakkiin ja kravattiin, ja Superman-hetken jälkeen hissillä maan pinnalle ja gaalaan. Siellä palkittiin Pirkanmaan ja Hämeen menestyneitä urheilijoita, seuroja, valmentajia ja taustavoimia. Tilaisuus oli erittäin hyvä. Kiitos kutsusta Gredin ja Sontekin isännille!

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Hönttä & Toippari

Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Kokoomus 100 vuotta – juhlatunnelmaa ja seuraavia askelmerkkejä

Onnittelut 100-vuotiaalle Kokoomukselle! Eilen illalla Finlandia-talolla juhlittiin suomalaista vastuunkantajaa, joka on nimensä mukaisesti koonnut erilaisia ihmisiä eri puolilta maata pitämään huolta Suomesta ja Suomen tulevaisuudesta. Kokoomus on ollut mukana itsenäisen Suomen kaikissa merkittävissä vaiheissa ja kyennyt tarvittaessa myös uudistumaan maailman muuttuessa ympärillä.

Nyt on käsillä tilanne, jossa maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin, joten myös Kokoomuksen täytyy olla hereillä ja pitää huolta maan taloudellisen tulevaisuuden lisäksi myös kansalaisten sisäisestä turvallisuudesta. Nyt täytyy ryhtyä tekemään entistä aktiivisemmin töitä maamme sisäisen turvallisuuden puolustamiseksi. Olen vuodesta 2015 saakka peräänkuuluttanut pakolaistulvaan ryhtiliikettä, joka on nyt viimein tapahtumassa. Meidän kaikkien täytyy ryhtyä puhumaan asioista asioiden nimillä ja on nostettava kissa pöydälle.

Sisäistä turvallisuutta hoidetaan myös pitämällä huolta omien kansalaisten hyvinvoinnista. Lapset, nuoret ja lapsiperheet täytyy nostaa päätöksenteon keskiöön. Hektinen maailma ja älylaitteiden tuoma ärsykevirta eivät ainakaan vähennä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Niihin täytyy jatkossa saada apua merkittävästi nykyistä nopeammin, koska siten ehkäistään ongelmien paisuminen kestämättömiksi. Vilkaisu tilastoihin osoittaa miten tärkeästä asiasta on kyse. Koulutuksessa toisen asteen oppilaitoksissa täytyy palata vanhaan hyväksi havaittuun tapaan ja lisätä aidon lähiopetuksen määrää merkittävästi nykyisestä. Sen yletön karsiminen ja itseoppimisen lisääminen ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa oppilaat makaavat toimettomina kotona ja maleksivat kaduilla sen sijaan, että opiskelisivat. Samalla he eivät opi työssäkäynnin kulttuuria. Nykymallin vakavat ongelmat ovat jo konkretisoituneet ympäri maata esimerkiksi lähihoitajien harjoitteluissa. Osaamisen taso on romahtanut.

Kokoomus on koko olemassaolonsa ajan kannustanut yksilönvapauteen, jonka kanssa käsi kädessä kulkee yksilön vastuu. Tämä tulee jatkossa korostumaan, koska meillä ei ole yksinkertaisesti varaa elättää toimettomien kasvavaa joukkoa. Seuraavalla hallituskaudella täytyy tehdä sosiaaliturvan uudistus, jossa vastikkeellisuus täytyy nostaa pääteemaksi. Lisäksi ammattiliittojen harjoittama eduskunnan ulkoparlamentaarinen kiristys täytyy saada loppumaan ja ammattiliitoille osoittaa niille kuuluva paikka neuvonantajana ja edunvalvojana. Sekä tietenkin panna työmarkkinajärjestöt viimein verolle.

Työn tekemisen täytyy olla aina ja kaikissa tilanteissa kannattavaa. Nykytilanne on kaukana siitä. Liian moni jättää ottamatta työn vastaan, koska siitä saatava korvaus ei kannusta tekemää työtä verrattuna toimettomuuudesta saatavaan korvaukseen. Suomalaiset täytyy saada töihin ja siten kantamaan oma osuutensa hyvinvointivaltion ylläpitämisestä. Työelämä on tällä hetkellä suurimmassa murroksessa sitten teollistumisen aikakauden, joten myös työn määritelmä tulee muuttumaan merkittävästi. Tulevaisuudessa yhä useampi palkansaaja on yrittäjä, joka myy työsuorituksiaan useille yrityksille. Meidän tulee varmistaa, että yrittäjyys ja uusien työpaikkojen luominen ovat tulevaisuudessa houkuttelevia vaihtoehtoja, ja että yrittäjät maan taloudellisina vastuukantajina saavat heille kuuluvan sosiaaliturvan. Nykyisin yrittäjät ovat toisen luokan kansalaisia niin palkkatason kuin sosiaaliturvan osalta. Korjattavaa siis riittää, kunhan halua ja osaamista vain löytyy.

Suomi tarvitsee nyt vahvan ryhtiliikkeen. Sitä tulen ajamaan eduskunnassa ensi kevään vaalien jälleen. Kokoomus on nähdäkseni ainoa puolue, joka sen kykenee toteuttamaan. Siksi Kokoomus.

Lue lisää vaaliteemoistani:
http://www.jocka.fi/?p=5184

#jocka2019
#ryhtiliike


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

JockaTV: Tunnelmat ehdokasvalinnan jälkeen – sisältää politiikkaa!

Tallensin keskiviikkona videolle hieman tunnelmia heti sen jälkeen, kun Kokoomuksen piirikokous oli valinnut minut ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Videolla kommentoin lisäksi hieman päivän toista agendaa, eli yrityksiä piinaavia järjenvastaisia lakkoja sekä niiden taustoja.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

SDP ajaa Suomea selvitystilaan – jakovarassa piilee jakovaara

Edellisen hallituksen valtionvarainministeri Antti Rinne (SDP) on lähtenyt vaalikiimassaan tekemään demarien vaalityötä lupauksilla, joiden hintalappu on tähän mennessä jo yli kahdeksan miljardia euroa. Hallituksen riveissä Rinteen päättömät lupaukset on tietenkin tyrmätty, mutta hieman yllättäen myös opposition omat talousosaajat ovat olleet ihmeissään demarien puuhista.

Esimerkiksi Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä on ilmaissut huolensa Rinteen mahdottomista vaalilupauksista. Pidän itse vastuuttomana tapaa, jolla Rinne kalastelee ääniä lupauksilla, joita hän ei voi koskaan toteuttaa. Yhtä hyvin Rinne voisi luvata 1 000 euroa puhtaana käteen jokaiselle demareita äänestävälle.

Suomen talous on kohentunut nykyisellä hallituskaudella historiallisen paljon. Meille on syntynyt lähes satatuhatta uutta työpaikkaa, ja myös työllisyys on opposition yllätykseksi saavuttamassa hallituksen aiemmin asettamat tavoitteet. Kukaan edes oppositiossa ei siis voi perustellusti väittää, että kehitys olisi ollut huonompaan suuntaan. Toivottavasti jopa Rinne tuntee matematiikan alkeita sen verran, että ymmärtää kehityksen olleen positiivista. Hän ei toki halua sanoa sitä ääneen.

Suomella menee nyt paremmin kuin yli vuosikymmeneen. Samaan aikaan poliittiseen keskusteluun on kuitenkin levinnyt vaarallinen sana – jakovara. Vaikka taloutemme onkin kohentunut, ei meillä ole nyt euroakaan jakovaraa. Nyt suhdanteen huipullakin Suomella on nimittäin peräti 108 miljardia euroa valtion velkaa, eli lähes 20.000 euroa jokaista suomalaista kohti. Tavallisesti suhdanteen huipulla velkaa voidaan lyhentää merkittävästi, mutta niin hyvin meillä ei tällä kertaa ole ainakaan vielä mennyt.

Edellisen taantuman jälkeen Suomi pääsi maailmanlaajuiseen kasvusykliin mukaan kahdeksan vuotta muiden maiden jälkeen, koska meillä taantuma pitkittyi vuonna 2007 annettujen vaalilupausten lunastamisen vuoksi. Emme saa antaa saman virheen toistua. Kasvusykli kestää yleensä vuosikymmenen, joten meillä on enää pari-kolme vuotta aikaa säästää mitä voidaan. Sen jälkeen rytisee jälleen.

Suomen tilanne tulee olemaan seuraavassa taantumassa merkittävästi muita maita heikompi, koska taantuma iskee meihin ennen kuin olemme ehtineet kunnolla toipua edellisestä. Muut maat ovat sen sijaan ehtineet porskuttaa jo vuosikausia noususyklissä ja kerätä puskuria tulevaan. Seuraavan taantuman alkaessa jopa jo parin vuoden päästä Suomi tulee siis olemaan vakavissa ongelmissa. Lisäksi meillä on rasitteena hallitsemattomasti paisunut julkinen sektori, jonka ylläpidon yritykset ja yrittäjät maksavat.

Julkisen sektorin kulujen kasvu 2002-2016, Lähde: Eurostat
Julkinen sektori prosenttia bruttokansantuotteesta 2000-2017, Lähde: OECD

”Demarien vaalikiimaiset puheet kahdeksan miljardin euron lisäkuluista ovat erittäin vaarallisia hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.”

Tätä taustaa vasten demarien vaalikiimaiset puheet kahdeksan miljardin euron lisäkuluista ovat vaarallisia hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Puheenjohtaja Antti Rinne uhkaa laajentaa veropohjaa kiristämällä yrittäjien verotusta huomattavasti. Valtaosa yrittäjistä tienaa jo nyt selvästi vähemmän kuin keskiverto palkansaaja, joten siellä ei ole enää euroakaan kiristettävää.

Sen sijaan demarien itsensä pyörittämä Suomen historian suurin veroparasiitti – eli AY-liike – on siirtänyt jo miljardeja euroja veronmaksajien rahoja asumistukina VVO/Kojamon kautta kautta suoraan AY-liikkeen holveihin. Verottomana tietenkin. Kyseessä on siis käänteinen Robin Hood, joka vie köyhimmiltä ja pitää saaliin itsellään. Mikäli Rinne haluaisi tosiaan laajentaa veropohjaa, niin urakka pitäisi aloittaa tästä veronmaksajien kuppauskoneesta. Demarien ryhtiliike ei kuitenkaan koske omaa pesää.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat elää vielä hetken korkeasuhdanteessa, mutta esimerkiksi Pirkanmaan tuoreen yritysbarometrin mukaan vuosi 2018 näyttää jäävän suhdanteen huippuvuodeksi. Sen jälkeen siirrytään maltillisempaan kasvuun ja lopulta jo seuraavaan taantumaan. Nordea ennustaa Yhdysvaltojen vaipuvan taantumaan vuonna 2020 ja Pohjoismaiden seuraavan perässä samana vuonna.

Ruotsin valtiontalouden tutkimusinstituutti on Konjukturinstitutet ennustaa suhdanteen kääntyvän laskuun jo vuonna 2019. Suomen seuraava hallitus näyttää siis joutuvan poikkeuksellisen rajuun talouskurimukseen heti alkutaipaleellaan. Nyt jos koskaan valtion peräsimessä tarvitaan talousmatematiikan reputtaneiden populistien sijaan oikeita talouden osaajia. Muussa tapauksessa viimeinen saa sammuttaa valot.

”Miljardien eurojen perättömät vaalilupaukset ja jakovaran perään huutaminen ovat osoitus vakavasta realismisokeudesta.”

Suomella on nyt viimeinen hetki valmistautua tulevaan laskukauteen, joka odottaa jo muutaman vuoden päässä. Siksi tarvitsemme nyt erityisen tiukkaa taloudenpitoa ja varsinkin malttia rahan jakamisessa. Miljardien eurojen perättömät vaalilupaukset ja jakovaran perään huutaminen ovat osoitus vakavasta realismisokeudesta.

Rahaa sylkevä maaginen taikaseinä löytyy ikävä kyllä vain vasemmiston päiväunista, sillä tosielämässä vyötä täytyy kiristää entisestään. Tämä on fakta, joka täytyy voida sanoa ääneen. Suomalaisille pitää nimittäin puhua totta, vaikka vaalikiima kuinka kuumenisi. Nyt jos koskaan Suomen politiikka tarvitsee realismia ja tervettä taloudenpitoa, sillä meillä ei ole varaa katteettomiin lupauksiin miljardiluokan lisämenoista.

Jakovarassa piilee nimittäin jakovaara.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Aamulehdessä 7.5.2018.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Vuosi sitten heittämällä Lempäälän valtuustoon – missä ollaan nyt?

Puolitoista vuotta sitten tein viimein ystäväni pyynnöstä jo pitkään hautuneen päätöksen lähteä mukaan politiikkaan, jotta voisin kantaa oman korteni kekoon paremman yhteiskunnan puolesta. Pelkästään sosiaalisessa mediassa kommentoimalla se ei nimittäin onnistu. Ensimmäinen askel oli kuntavaalit 2017 päivälleen vuosi sitten. Niiden uskomaton tulos saa edelleen aikaan kylmiä väreitä, sillä Lempäälän kunnan ykköspaikka suhteellisella vaalitavalla oli jotain josta en ollut osannut unelmoida edes villeimmissä päiväunissa. Päivälleen vuosi sitten 9.4.2017 siitä tuli kuitenkin totta. Kiitos jokaiselle.

Upean vaalituloksen myötä sain paikat Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmä ELPO:ssa. Lisäksi edustan kunnanhallitusta hyvinvointilautakunnassa ja kuntaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PSHP:n valtuustossa. Mielenkiintoisia näköalapaikkoja jokainen, oli kyse sitten oman kunnan päätöksenteosta tai valtakunnallisen sote-himmelin selvittelystä. Maakuntauudistuksesta puhumattakaan.

Video: Hirvi-Simunan hakkuut puhuttivat kuntalaisia.

Tulin metsäretkellä katsastamaan miltä Hirvi-Simunan luola ympäristöineen näyttää, kun aihe on noussut keskusteluun somessa. Vierailun jälkeen on vuorossa asian tarkempi taustoittaminen.

Publiée par Jocka Träskbäck sur jeudi 7 décembre 2017

.

Ensimmäiseen vuoteen kuntapolitiikassa on mahtunut valtava määrä kokouksia, seminaareja ja infotilaisuuksia. Tilaisuuksiin kuluu keskimäärin kolme-neljä iltaa joka viikko, ja päälle tulevat vielä sadat tunnit materiaaleihin ennakkoon tutustumista. Kaikki tilaisuudet ovat kuitenkin opettaneet jotain uutta, ja uuden oppiminen on politiikassa kaikkein olennaisinta.

Poliitikko on luottamushenkilö, jonka tulee omasta aloitteestaan aktiivisesti ottaa selvää asioista ja opiskella niitä asioita, jotka koskettavat päätöksentekoa. Kenenkään ei pitäisi astella kokoukseen tuntematta asioita, joista ollaan päättämässä. Pitkä työkokemus toimittajana on auttanut valtavasti tiedon hankkimisessa ja jäsentelyssä, sillä toimittajien tehtävä on osata erottaa olennaiset seikat suurestakin tietomassasta.

Video: Vaalihumua Lempäälässä.

JOCKA 104. Kansanedustaja Harri Jaskari paljasti miten Lempäälästä tehdään parempi kotikunta meille kaikille. Muista äänestää huomenna!

Publiée par Jocka Träskbäck sur samedi 8 avril 2017

.

Uuden oppimiseen kuluu siis valtavasti aikaa, mutta se on kuin panisi rahaa pankkiin – ja kaiken lisäksi se on erittäin mielenkiintoista. Jokaisen politiikassa mukana olevan täytyy lisäksi ymmärtää olevansa vain osa suurta palapeliä, johon mahtuu monenlaisia mielipiteitä, agendoja, näkemyksiä ja ideologioita. Niiden tuloksena olisi tarkoitus saada aikaan päätöksiä, jotka ovat ympäröivän yhteiskunnan kannalta parhaita mahdollisia.

Itse pyrin kantamaan päätöksissä vastuuta erityisesti kunnan taloudesta, jotta Lempäälän kunnalla olisi varaa tarjota peruspalvelut jatkossakin ilman Tampereen mallin mukaisia mittavia säästökuureja. Meilläkään ei nimittäin ole sitä maagisia rahaa sylkevää taikaseinää, jolla voi kuitata kaikki kasvavat menot ja erityisesti julkisen sektorin hallitsemattoman paisumisen.

Kerroin jo kuntavaalien alla, että haluan tehdä työtä Lempäälän lisäksi koko Pirkanmaan positiivisen kehityksen puolesta. Alueella on nyt käynnissä historiallinen kehityskulku, sillä Tampere on kovaa vauhtia kasvamassa Suomen kakkoskaupungiksi ja Pirkkalan lentokenttä Suomen kakkoskentäksi. Lisäksi kolmas raide tulee yhdistämään lentokentät toisiinsa (toivottavasti jatkossa tunnissa) ja tuomaan paikallisjunat Akaasta Lempäälän kautta Tampereelle. Lisäksi Tampereen Kehä II -tie sekä kolmostien oikaisu moottoritienä Lempäälästä Pirkkalaan tuovat molemmat uusia yritysalueita Suomen tärkeimpien liikenneväylien varrelle erityisesti Lempäälän ja Pirkkalan välille.

Pirkanmaa sijaitsee HHT-kasvukäytävän varrella aivan Suomen ytimessä, ja alueelle ohjattavien julkisten investointien täytyy seuraavalla hallituskaudella kasvaa vastaamaan alueen kansallista merkittävyyttä. Nyt siihen on vielä matkaa, sillä Pirkanmaa on jäänyt viime vuosina selvästi jalkapuolen asemaan. Voit lukea mielipiteitäni linkkien takaa avautuvista kirjoituksistani. Kuluneen vuoden aikana erityisen paljon huomiota ovat saaneet muun muassa seuraavat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävät asiat:

Olen ensimmäisen poliittisen vuoden aikana saanut ilokseni huomata, että valtakunnallinen puoluepolitiikka on melko erillään kuntapolitiikasta ja eri poliittisten ryhmien käytännön kuntapolitiikasta. En tiedä miten asia on muissa kunnissa, mutta ainakin Lempäälässä puhalletaan yleensä hienosti yhteen hiileen ja ajetaan yhteisten asioiden ratkaisemista positiivisessa hengessä. Niin sanottu ”Lempäälä-puolue” on siis olemassa. Valtakunnan politiikka pysyy pääosin poissa kunnan kokoushuoneista.

Ilmoitin äskettäin olevani valmis Kokoomuksen ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Päätökset ehdokkaista tehdään tulevana kesänä, mutta työ vaaleja varten on jo käynnissä. Tukiryhmässäni on jo mukana runsaasti eturivin vaikuttajia Pirkanmaalta. Jos haluat olla mukana viemässä minua eduskuntaan, ole yhteydessä vaikkapa sähköpostilla jocka at stara.fi. Tukiryhmä kasvaa koko ajan vauhdilla!

Vaaleihin on nyt vuosi aikaa, joten alkamassa on upea ja mielenkiintoinen vuosi kampanjointia. Matkan varrelle mahtuu ehkä myös maakuntavaalit, jos sellaiset joskus järjestetään. Blogistani voit lukea mitä asioita minä ajan nyt ja tulevaisuudessa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi voit seurata minua päivittäin Twitterissä (@Jocka) ja Facebookissa.

Kiitos vielä jokaiselle minua kuntavaaleissa äänestäneelle.
Minulla on ollut tapana olla sanojeni mittainen.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Puheenvuoroni valtuustossa 28.3.2018: ”Puukoulu täytyy toteuttaa elinkaarimallilla”

Pidin eilen Lempäälän kunnanvaltuustossa puheenvuoron uuden yläkoulun elinkaarimallin puolesta. Valtuusto päätti käynnistää hankkeen puukoulun rakentamisesta, mutta ikävä kyllä valtuusto ei kyennyt tekemään päätöstä hankkeen toteutus- ja rahoitusmallista. Tämä siitä huolimatta, että viranhaltijat ovat tehneet hyvää työtä ja esittäneet valtuutetuille viime kuukausina laskelmia elinkaarimallista ja muista toteutustavoista sekä niiden kustannusvaikutuksista kunnan talouteen.

Virta Kampus 28.3.2018

Elinkaarimalli on eräänlainen pitkäaikaistakuu. Se varmistaa rakentamisen laadun ja ehkäisee rakennusvaiheen riskialttiit säästöt vääristä paikoista. Elinkaarimallissa rakentajalla on intressi tehdä hyvää jälkeä tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti, koska sama taho vastaa myös rakennuksen ylläpidosta jopa vuosikymmenien ajan. Tästä syystä kumppanilla on intressi tehdä kerralla laadukas ja toimiva koulu.

Tällainen toimintamalli on erittäin tärkeä, koska nykyaikaisista puukouluista ei ole vielä kovin paljon kokemusta. Jos koulu esimerkiksi homehtuisi, niin rakennuttajan tehtävä olisi korjata ongelma vaikkapa rakentamalla uusi koulu tilalle. Ja rakennuttaja vastaisi myös väistötiloista.

Aikaisemmissa keskusteluissa on viitattu esimerkiksi Kuopiossa elinkaarimallissa syntyneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Niiden osalta olisi täytyy huomauttaa, että käyttäjien itsensä aiheuttamat vauriot eivät tietenkään kuulu rakennuttajan vastuulle. Tilanne on sama kuin leasing-autoissa. Jos leasing-auton ajaa seinään, niin vastuu ei ole leasing-yrityksen. Mutta jos auton moottori hajoaa, niin yhtiö on vastuussa.

Julkisen rakentamisen riskit ovat meillä kaikilla tiedossa. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi Akaan tapaus, jossa kahdeksan miljoonan euron kouluremontin tuloksena oli uusi sisäilmaongelma, eli paluu takaisin nollapisteeseen. Äärimmäisen kalliiksi tuli. Tietojeni mukaan Oulussa ja Espoossa elinkaarimallista on saatu pääosin hyviä kokemuksia, sillä rakennukset ovat pysyneet poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, eikä niistä ole syntynyt korjausvelkaa.

Meillä ei ole varaa ottaa kunnan taseeseen 14 miljoonan euron riskiä, sillä vastaavat riskit ovat jo konkretisoituneet monissa monissa kunnissa. Kannatan siis valtuutettu Blomqvistin esitystä. Lisäksi korostan valtuutettu Nurmelan tapaan, että mahdollisen puukoulun osalta rakennustyöt tulee toteuttaa kokonaisuudessaan sääsuojattuna, eli huputettuna.

Valtuutettu Blomqvist esitti, että valtuusto olisi tehnyt päätöksen toteuttaa koulu elinkaarimallilla. Valtuusto ei hyväksynyt esitystä.

Valtuusto päätti käynnistää hankkeen puukoulun rakentamiseksi, mutta ilman minkäänlaista toteutus- ja rahoitusmallia. Päätös on siis torso, koska hanketta ei voida viedä eteenpäin niin pitkään kuin toteutus- ja rahoitusmalli on yhä päättämättä. Yksikään yritys ei lähde tekemään laskelmia ilman valtuuston päätöstä, ja valtaosa valtuustosta ei näemmä halua tehdä päätöksiä ilman tarkkoja laskelmia. Muna vai kana? Kaikki päätökseen tarvittavat tiedot elinkaarimallista ja sen vaikutuksista on annettu valtuutetulle jo useasti sekä asiakirjoissa että valtuustolle järjestyssä erityisessä puukouluseminaarissa. Ilman valtuuston päätöstä mikään taho ei voi esittää laskelmia siitä paljonko koulun ylläpito maksaa maaliskuussa 2032 tai syyskuussa 2043. Nyt hanke on siis toistaiseksi jumissa.

Hankkeen alkuperäinen budjetti oli 12 miljoonaa euroa, joka on nyt paisunut peräti 14,6 miljoonaan, kun materiaaliksi valikoitui puu. Puukoulu maksaa siis huomattavasti enemmän kuin betoninen. Lisäksi puukouluista on vielä erittäin vähän kokemuksia, joten hankkeen taloudellista riskiä täytyy kyetä jakamaan elinkaarimallilla. Mielestäni elinkaarimalli on puukoulun edellytys. Jos siihen ei lopulta päädytä, niin en voi hyväksyä noin merkittävää budjetin ylitystä ja sen mukanaan tuomaa merkittävää riskiä kunnan talouteen. Vaikka Lempäälän kunnalla menee taloudellisesti melko hyvin, ei meillä ole silti varaa ottaa 14,6 miljoonan euron riskiä huonosta rakentamisesta. Syy siihen selviää jo katsomalla mitä naapurikunnassa on tapahtunut.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Aktiivimalli toimii sittenkin – oppositio kaivautuu kiven alle piiloon?

Oppositiosta huuteleva vihervasemmisto ja varsinkin demarien isäntä AY-liike otti taannoin historiallisen voimakkaasti kantaa hallituksen kehittämään aktiivimalliin, jonka oli ja on edelleen tarkoitus aktivoida työttömiä kortistosta töihin. Opposition pölhöpopulismia vauhditettiin lopulta SAK:n ja SDP:n masinoimalla laittomalla lakolla, josta koitui yhteiskunnalle arviolta 100 miljoonan euron lasku ja mittaamattomasti ongelmia aivan tavallisten tolkun ihmisten arkeen. Kirjoitin jo joulukuussa, että aktiivimallin vastustus perustui faktojen sijaan pelkkään jossitteluun, mutuiluun ja somessa lietsottuun massahysteriaan. Kirjoitus aiheutti kovasti keskustelua puoleen ja toiseen.

Nyt on saatu ensimmäisiä konkreettisia tuloksia aktiivimallista ja sen toimivuudesta, ja aktiivimalli näyttäisi toimivan juuri kuin sen pitikin. Samalla AY-liikkeen ja sen marionettien esittämä kritiikki aktiivimallista työttömien nöyryyttäjänä asettuu oikeaan kontekstiin, eli vahvistuu pääosin satuiluksi. Ennen tämän kirjoituksen lukemista suosittelen lukemaan mitä kirjoitin samasta aiheesta joulukuussa.

Haluan edelleen korostaa, että nykyinen aktiivimalli ei ole täydellinen. Siinä on monia vakavia valuvikoja, joita itsekin jo joulukuussa osoitin. Niiden korjaamiseen alkaa olla jo kova kiire, JOS aktiivimallin perusteella aiotaan tosiaan langettaa ensimmäisiä sanktioita alkuperäisen suunnitelman mukaisesti jo huhtikuussa. En tosin itse usko, että niin tulee käymään. Miksikö? Koska ketään ei voida rankaista ilman omaa syytään. Esimerkiksi työn perässä muuttamatta jättäminen on ihmisen oma päätös, mutta töiden tai työelämäpalvelujen puuttumisen vuoksi ei sen sijaan voida määrätä saktioita kenellekään. Olkoonkin, että saktion myötäkin tuesta maksetaan vielä yli 95 prosenttia. Sillä elää syrjäseuduilla leveämmin kuin täydellä tuella suuressa kaupungissa. Hallituksella on siis vielä hetki aikaa korjata aktiivimallin valuvikoja, mutta mikäli siinä ei onnistuta, ei saktioita voida panna täytäntöön.

Mutta.

Valuvioistaan huolimatta aktiivimalli on edelleen parasta mitä suomalaisten työllisyydelle on tapahtunut vuosikymmeniin. Mukaan lukien ne vuodet, jotka nykyinen oppositio oli itse mukana hallituksessa ja osoitti täydellisen kyvyttömyytensä tehdä työllisyyden hyväksi mitään konkreettista. Meidän täytyy saada aktivoitua työttömät tavalla tai toisella, sillä parhaassa työiässä ja -kunnossa olevat täytyy saada töihin tai vähintään työelämäpalvelujen pariin. Täyttä tukea ei siksi voida jakaa vastikkeettomasti. Yleisradio julkaisi tänään artikkelin Anu Koivistosta, ja hän on täydellinen kiteytymä aktiivimallista joka suhteessa. Hänessä kiteytyy se miksi aktiivimalli kehitettiin ja miten aktiivimalli käytännössä toimii.

”Oli uhkana, että päivärahat tippuu, sitten vähäisetkin tulot olisi tippunut vielä enemmän. Ihmeellisesti alkoi kiinnostaa mollin sivut ja työn hakeminen. En yllättynyt, että sain heti töitä. Olen aina saanut, kun olen hakenut.”
Anu Koivisto YLE Uutisissa 19.3.2018

Olen jo vuosien ajan todennut lukemattomia kertoja ja lukemattomissa yhteyksissä, että jokainen työkykyinen saa halutessaan töitä. Aina. Yhdellekään työttömälle ei tule maksaa työttömyyskorvausta unelmaduuninsa odottamisesta, sillä diplomi-insinöörikin osaa siivota ja tutkijakin osaa käyttää kassakonetta (Tamperelainen-lehden kolumnini 1.4.2015). Yhteiskunnan maksaman ansiosidonnaisen taannoinen lyhentäminen oli täsmälleen oikea päätös, sillä ansiosidonnainen jos joku aiheuttaa työstä vieraantumista ja siten myös pitkittynyttä työttömyyttä. Kotona makaamisen sijaan työkykyisten ihmisten tulisi olla töissä tai kouluttautumassa uusiin töihin.

”Varmaan laiskasuoni veti. Kotona oloon tottui varmaan siksi, että se on niin mukavaa. Ei saanut itsestään irti. Ei ollut sellaista, joka olisi potkinut persauksille, että nyt liikkeelle.”
Anu Koivisto YLE Uutisissa 19.3.2018

Oppositiosta huudettiin taannoin kovaan ääneen, että aktiivimalli ei voi toimia ainakaan Kainuussa, koska syrjäkylillä ei ole työtä eikä työllistymistä edistäviä palveluja. Huuto barrikadeilla loppui kuitenkin lyhyeen, kun Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola ilmoitti, että molempia on riittämiin. Taas yksi opposition argumentti osoittautui perättömäksi satuiluksi. Veijolan lausunnon jälkeen kukaan enää hiiskunut Kainuusta. Mikä Kainuu? Missä? Yleisradion artikkelissa haastateltu Koivisto asuu Kainuun sijaan Pohjois-Savon Suonenjoella, ja hän sai sieltä käden käänteessä itselleen kaksi työpaikkaa. Olen käynyt Suonenjoella ja se ei näytä miltään metropolialueelta.

”Ainakin Uudenmaan, Lapin ja Pohjois-Savon TE-toimistoissa on kuitenkin jo nyt tuntuma, että pätkätöitä ja osa-aikaisuuksia otetaan vastaan entistä paremmin.”
– YLE Uutiset 19.3.2018

Koivisto on vain yksi aktiivimallin myötä töitä saanut entinen työtön. Heitä tulee jatkossa olemaan Suomessa merkittävä määrä, joten opposion olisi nyt korkea aika ryhtyä miettimään koottuja meriselityksiä aktiivimallin rajulle vastustukselle. Todennäköisesti asia pyritään painamaan villaisella vedoten esimerkiksi siihen, että tarkoitus oli kritisoida vain aktiivimallin valuvikoja. Pahimmat ylilyönnit ja julkiset lausunnot yritetään siis aktiivisesti unohtaa. Kootuilla selityksillä ei kuitenkaan voida perustella jättimäistä laitonta lakkoa mielenosoituksineen ja siitä yhteiskunnalle aiheutuneita sadan miljoonan euron vahinkoja sekä satojentuhansien ihmisten arkipäivän vaikeuttamista. Tehty mikä tehty. Nyt tulisi kantaa vastuu.

Tämä kaikki on toki nähty ennenkin. Tasan vuosi ennen aktiivimallia hallitus päätti haastatella työttömät kolmen kuukauden välein. Oppositio sai siitä välittömästi hepulin ja populismin palossaan huusi hallituksen suunnitelmaa työttömien nöyryyttämiseksi ja kyykyttämiseksi. Ketään ei pitäisi pakottaa ulos kotoaan. Ei edes miettimään omaa työllistymistä. Skandaali! Katastrofi! Muutaman kuukauden päästä työttömät kehuivat uutta järjestelmää hyväksi ja lopulta kaikki halukkaan eivät edes päässeet haastatteluihin. Oppositiossa kaivauduttiin nopeasti kivien alle piiloon, kun työttömien väitetty nöyryytys ja kyykytys paljastuivatkin taas kerran pölhöpopulistiseksi satuiluksi. Historia näyttää toistavan itseään.

”Mikäli aktiivimallin vastustajat haluaisivat keskittyä olennaiseen ilman populismia, he nostaisivat keskusteluun varsinkin kannustinloukut, kohtaanto-ongelman, muuntokoulutuksen ja työllisyyspalvelujen kehittämiseen syrjäseuduilla.”
Blogini 27.12.2017

Aktiivimalli on vain yksi osa työelämän uudistamisen suurta kokonaisuutta, jossa ratkaistaan työllisyyden ongelmakohtia. Samalla tulee kehittää myös muita työllisyyspalveluja laajasti kaikilla rintamilla. Esimerkiksi TE-toimistojen henkilöstön lisäämisen ohella erittäin merkittäviä ongelmia ovat sekä kannustinloukku että digiaikana koko ajan tärkeämmiksi muuttuva muuntokoulutus. Niitä ei saa tietenkään unohtaa, vaikka aktiivimallista tullaankin saamaan vielä todella hyviä tuloksia.

Samaan työllisyyden ja työttömyyden asiakokonaisuuteen liittyy lisäksi olennaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia, eli niin sanottu ansioturvareformi. Hanke täytyy viedä pikavauhdilla maaliin. Koska ansiosidonnaisen kulut maksetaan kaikkien suomalaisten veronmaksajien yhteisestä pussista, niin kaikkien palkansaajien tulee olla vastaavasti myös saamapuolella joutuessaan työttömäksi. Nykyinen ansiosidonnaisen järjestelmä on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden irvikuva, sillä kaikki maksavat, mutta vain kassojen jäsenet saavat. AY-liike on perinteisesti peräänkuuluttanut solidaarisuutta, mutta se ei halua sitä palkansaajille. Tällainen järjestelmä ei kuulu Suomeen.

 


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”

Kirjoitin taannoin blogiini kirjoituksen uuden alkoholilain seurauksista ja siitä miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valjastettiin puolueettoman tutkimuslaitoksen sijaan poliittiseksi käsikassaraksi. Nyt saatiin taas hieman lisää tilastotietoja siitä, että nelosoluen tuli ruokakauppoihin onkin laskenut alkoholin kulutusta, eli totuus oli päinvastainen kuin THL väitti.

Tänään Aamulehti julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa totean viinien olevan elintarvikkeita, eikä päihteitä. Siksi ne täytyy saada ruokakauppoihin seuraavan eduskunnan toimesta. Toivottavasti olen silloin itsekin Arkadianmäellä varmistamassa, että hanke menee läpi ja että Suomi ottaa taas askeleen kohti eurooppalaisia juomatapoja.

Aamulehti 14.3.2018

Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Eduskuntavaalit – Jocka Träskbäck, Pirkanmaa

Olen Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2019. Varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta 2019, ja ennakkoäänestys järjestetään 3. – 9. huhtikuuta. Olen ehdokkaana, koska perheenisänä ja yrittäjänä haluan tehdä Suomesta paremman paikan erityisesti lapsille ja lapsiperheille sekä yrittäjille ja yrityksille. On kunnia olla mukana tekemässä yhdessä parempaa Suomea.

Olen yrittäjä perheiden puolesta.

Tällä verkkosivustolla voit tutustua monipuolisesti vaaliteemoihini ja minuun. Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa olen päässyt vaikuttamaan konkreettisesti maakunnan kehitykseen ja tulevaisuuteen, mutta vielä suuremmissa saappaissa voin vaikuttaa positiivisesti merkittävästi suurempiin asioihin.

Olen ollut päätoiminen yrittäjä 24 vuotta, toimittaja 25 vuotta ja perheenisä kuusi vuotta. Eduskunnassa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi lapsiperheiden vanhempia sekä pitkän, monipuolisen ja aidon yrittäjäuran tehneitä päättäjiä. Uskon vakaasti, että me voimme yhdessä tehdä paremman, turvallisemman ja puhtaamman Suomen tuleville sukupolville. Haluan tehdä työtä paremman, turvallisemman ja puhtaamman Suomen eteen.

Suomalainen politiikka on muodostunut viime vuosina ikävällä tavalla pinnalliseksi ja fiktiopohjaukseksi huuteluksi asiajohtamisen sijaan. Nyt eduskunnassa on aika tehdä suoraselkäinen #ryhtiliike paremman päätöksenteon puolesta. Suomi tarvitsee nyt tekijöitä, ei selittelijöitä.

Kiitos luottamuksestanne.

Jocka Träskbäck
Yrittäjä, isä ja ihminen

PS: Viime aikoina erityisen paljon huomiota ovat saaneet muun muassa seuraavat alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävät asiat:


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Lempäälässä sinäkin olet päättäjä

Terveisiä Lempäälän kunnanvaltuuston strategisen yleiskaavan seminaarista! Sanayhdistelmä kuulostaa melkoiselta jargonilta, mutta tiivistettynä siinä suunnitellaan Lempäälän kunnan kaavoituksen tulevaisuuden suuria linjoja. Kirjoitin jo aiemmin miten maakuntakaava 2040 tulee vaikuttamaan Lempäälään ja Sääksjärveen, ja parhaillaan valtuusto linjaa miten maakuntakaavan puitteissa tullaan kehittämään kunnan omaa kaavoitusta.

Lempäälän strategista yleiskaavaa on käsitelty jo useita kertoja kunnanvaltuustossa, ja tänään valtuusto kokoontui taas kerran tämän erittäin tärkeän ja kauaskantoisen asian äärelle. En tässä kirjoituksessa kommentoi juuri tämän illan tuloksia, vaan ennemminkin edellisen yleisölle avoimen tilaisuuden mittavaa antia. Siellä oli nimittäin paikalla runsaasti kuntalaisia kertomassa päättäjille omia näkemyksiään ja toiveitaan siitä miten Lempäälää voisi kaavoituksella parhaiten kehittää. Saimme kuntalaisilta paljon hyviä ajatuksia ja ideoita, kuten kaikki mukana olleet varmasti muistavat. Kiitos siitä jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Olen nyt ilokseni saanut huomata, että monet kuntalaisten tuolloin esittämistä ideoista ja ajatuksista on sittemmin otettu ihan aidosti ja konkreettisesti huomioon, sillä monia ehdotuksia on viety eteenpäin ja jalostettu edelleen. Vielä on tietenkin turhan aikaista sanoa, mutta melko suurella todennäköisyydellä jotkut noista ideoista päätyvät aikanaan myös strategisen yleiskaavan lopulliseen versioon.

Kirjoitin taannoin siitä miten Lempäälässä jokainen kuntalainen voi konkreettisesti vaikuttaa oman kuntansa tulevaisuuteen. Valtuustokausi 2017 – 2021 tullaan toivottavasti muistamaan kautena, jolloin lempääläiset nostettiin keskiöön ja he pääsivät itse vaikuttamaan – ja tietenkin myös kokivat vaikuttavansa. Vaikuttamiseen tarjottavien tilaisuuksien määrä on Lempäälässä poikkeuksellisen suuri verrattuna koko maahan. Mukana oleminen onnistuu esimerkiksi käymällä kuntalaisille järjestettävissä avoimissa tilaisuuksissa tai vastaamalla moniin verkossa järjestettäviin kyselyihin.

Äskettäin kuntalaisten kanssa käytävää dialogia varten perustettiin uusia valiokuntia, jotka ovat yltiövirallisesta nimestä huolimatta aivan muuta kuin virallista pönötystä. Tarkoituksena on, että valtuutetut ja viranhaltijat kuuntelevat kuntalaisten näkemyksiä matalan kynnyksen keskustelutilaisuuksissa. Paikalle voi saapua ihan vaan kuuntelemaan muiden ajatuksia tai kertomaan omansa. Näin halutaan ottaa kuntalaiset aktiivisesti mukaan vaikuttamiseen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Valiokunnista tulevaisuusvaliokunta luotsaa kunnan tulevaa kehitystä ja lähipalveluvaliokunta vastaa sote-asioista ja on yhteys maakuntaan. Yhteisövaliokunnan tontille kuuluvat sen sijaan muun muassa tapahtumat ja yhdistykset.

Lempäälässä jokainen on päättäjä, ja me kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa haluamme rohkaista ottamaan jatkossa jopa nykyistä aktiivisemmin osaa kunnan kehittämiseen. Mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan mihin suuntaan omaa kuntaa ollaan kehittämässä. Tänään saimme taas kerran iloksemme huomata, että sinäkin voit vaikuttaa siihen millainen on tulevaisuuden Lempäälä, kunhan olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannattaa seurata kunnan tiedotusta ja somekanavia, niin tiedät koska on taas loistava tilaisuus kertoa miten juuri sinä haluaisit kehittää kuntaa. Minne haluaisit asuntoja? Yritysalueita? Puistoja? Kauppoja? Kerää ideat talteen ja kerro ne päättäjille vaikkapa tulevaisuusvaliokunnassa.

Lempäälässä sinäkin voit vaikuttaa.

Lempäälä Facebookissa
Lempäälä Twitterissä
Lempäälän kaavoitus Twitterissä


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella