Vaalimainokseni sai Sääksjärvellä erikoisen lisäkyltin

Vaalimainokseni yhteyteen Sääksjärvellä on viime yönä ilmestynyt erikoinen lisäkyltti, jonka varsinainen asiasisältö on kyllä oikean suuntainen, mutta kyltti ei silti ole osa vaalimainostani. Tulkitsen, että kyltti viittaa Sääksjärven osayleiskaavaan, joka on Lempäälän ja erityisesti Sääksjärven alueen tärkein kehityshanke vuosikymmeniin. Siitä on siis paikallaan lausua myös tässä yhteydessä muutama sana.

Sääksjärvi on tulevaisuudessa Pirkanmaan alakeskus sekä asukasmäärässä että työpaikoissa mitattuna. Tämä kehitys tuo alueelle uusia palveluja ja kauppoja sekä esimerkiksi uuden koulurakennuksen ja lähijuna-aseman. Tulevaisuudessa ehkä myös kaukojuna-aseman, kunhan kolmas raide joskus valmistuu.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu (11.1.2021)

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan pitää kyllä paikkansa, kunhan asiaa käsitellään liikenneyhteyksien näkökulmasta. Jatkossa lentokentälle ajaa hujauksessa ja Tampereen ytimeen pääsee lähijunalla 12 minuutissa samoin kuin Lempäälän kuntakeskukseen. Esimerkiksi Vuoreksesta voidaan saapua Sääksjärven liityntäparkkiin autolla tai bussilla ja jatkaa siitä lähijunalla Tampereelle. Osayleiskaavaan on lisäksi tehty varaus ratikkareitille Vuoreksesta Sääksjärvelle. Jos kaikki menee todella hyvin, ei jatkossa tarvitse ehkä matkustaa enää Tampereelle saakka noustakseen Helsingin kaukojunaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kun asiaa käsitellään kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmasta. Tulevaisuuden Sääksjärven uudet asuinalueet ovat pasilamaisen betoniviidakon sijaan väljää ja vehreää (omakoti)asumista, jossa puurakentamisella lienee merkittävä rooli. Kaavoituksen osalta vertaus Pasilaan ei siis ole perusteltu, mikäli siinä viitataan juuri Helsingin Pasilaan. Niitä kun on toki muitakin.

Lue myös: Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi (17.3.2021)

Lähiluonto on otettu Sääksjärven osayleiskaavassa hyvin huomioon. Alueella lähiluonto tulee jatkossakin olemaan läsnä, ja myös 50 kilometrin pituinen Birgitan polku säilyy kuntalaisten upeana patikointireittinä. Itse asiassa reitin kunnostukseen panostetaan juuri parhaillaan satoja tuhansia euroja. Sääksjärvellä luonto on siis jatkossakin lähellä, ja jos se ei riitä, aina voi lähteä patikoimaan 50 kilometrin luontolenkkiä. Birgitan polulla ero nykyiseen tulee olemaan pari uutta alikulkua nykyisten lisäksi. Ja toki myös se, että kunnan terveen kasvun myötä retkeilijöitä on nykyistä enemmän.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

PS: Tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa jo ennakkoon, että vaalimainoksien rikkominen, sotkeminen tai muu vahingoittaminen on rikos, josta määrätty enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Kannattaa siis pohtia kaksi kertaa, jos sellainen on mielessä.

#jocka135
#kokoomus
#lempäälä
#yhdessä
#kyllä

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.

Kolumni: Suomi tarvitsee sylttytehdaslain

Suomea on pidetty kautta vuosikymmenten yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta parissa vuodessa kulissit ovat kaatuneet monin tavoin. Poliittisia virkanimityksiä ja muuta rakenteellista korruptiota paljastuu jatkuvasti, eikä yhteiskunnan varojen väärinkäyttö ole sekään harvinaista edes valtionhallinnon korkeimmalla tasolla. Tilanne rapauttaa ahkerien veronmaksajien luottamusta siihen, että heidän verorahojaan käytetään valtion toimesta vastuullisesti ja tehokkaasti.

Voimme perustellusti olettaa, että valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Business Finlandin Yhdysvaltojen haarassa paljastuneet rahasotkut olivat vain jäävuoren huippu. Molemmat paljastuivat median, eli vallan vahtikoiran, ansiosta. Verorahojen valvontaa ei kuitenkaan pitäisi sälyttää yksin median harteille, kuten nyt on tapahtunut. VTV:n tulisi olla virkamiesten kumppanin sijaan räksyttävä vahtikoira. Virasto on kuitenkin vähentänyt järjestelmällisesti valtionhallinnon rahankäytön tarkastuksia, eli siltä on poistettu toiminnassa tarvittavat kynnet ja sille on pantu kuonokoppa.

Suomessa olisi nyt syytä käynnistää perusteellinen selvitystyö julkisen sektorin rahankäytöstä, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Massiivista selvitystyötä tulisi nopeuttaa osallistamalla siihen virkamiehiä. Tarvitsemme sylttytehdaslain, joka alentaa henkilöiden kynnystä paljastaa tiedossaan olevia väärinkäytöksiä ja niihin liittyvää aineistoa. Lisäksi paljastaja itse selviäisi pienemmällä seuraamuksella, vaikka hän olisi ollut mukana väärinkäytöksissä. Lain tarkoitus olisi ehkäistä korruptiota ja petoksia sekä parantaa rikkomuksia paljastavien henkilöiden suojaa.

Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. EU-direktiivin mukainen sylttytehdaslaki voisi toteutuessaan säästää veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon julkisella sektorilla, jossa liikkuu valtavia rahasummia. Lain vaikutuksista suurin olisi kuitenkin ennaltaehkäisevä. Suomalaiset veronmaksajat ansaitsevat saada sylttytehdaslain voimaan nopeasti.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Tämä kolumni on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 28.4.2021.

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

Jocka Träskbäck Juttukulma-podcastissa 5.4.2021 – asiaa yrittäjyydestä, taloudesta ja koronakriisistä

Käväisin tänään vieraana Ilkka Heikkisen isännöimässä Juttukulma-podcastissa, jossa keskustelimme kahden ja puolen tunnin ajan työurastani, politiikasta, yrittäjyydestä ja maailman menosta hyvin laajalla skaalalla. Aiheina olivat päivänpolttavista kysymyksistä esimerkiksi hallituksen johtajuusvaje ja hämmentävä koronasekoilu sekä tietenkin valtiontalouden tarkastusviraston talousepäselvyydet.

Hieman laajemmista aiheista keskustelua käytiin esimerkiksi yrittäjyydestä ja sen merkityksestä suomalaisten tulevaisuudelle sekä sote-sekoilusta, koulujen yrittäjyyskasvatuksesta ja vajavaisesti taloustaitojen opetuksesta puhumattakaan puolen miljoonan suomalaisen ulosotosta ja 400 000 suomalaisen maksuhäiriöistä ja miten asiat tulisi mioelestäni ratkaista seuraavassa oikeistohallituksessa. Siinä samassa, joka joutuu tekemään poikkeuksellisen rajuja toimia vasemmistohallituksen jälkien korjaamisessa.

Kuuntele ja tilaa Juttukulma-podcastit alla olevista linkeistä.

YouTube
Spotify
Soundcloud

Suomeen tarvitaan sylttytehdaslaki – ryhtiliike veroeurojen käyttöön

Olemme viime viikkoina saaneet lukea ahkerien suomalaisten työllään ansaitsemien verorahojen räikeistä väärinkäytöksistä, joiden paljastumisessa medialla on ollut erityisen merkittävä rooli. Tämä rooli vallan vahtikoirana toki kuuluu medialle ja tutkiville journalisteille, mutta yksin niiden niskoille sitä ei pitäisi sälyttää. Siihen tarkoitukseen on aiemmin perustettu valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, joka on nyt – uskomatonta kyllä – tämän kohun keskiössä johtajansa peräti 60 000 euron epäiltyjen väärinkäytösten takia. Veronmaksajien rahoilla oli ostettu muun muassa stailausta, sokerointia ja kampaamopalveluja.

Kohun myötä on paljastunut, että väärinkäytöisistä epäilty johtaja on tehnyt töitä, että valtiontalouden tarkastusvirasto vähentäisi ydintehtäväänsä, eli tarkastuksia. Lisäksi vähentyneiden tarkastusten raportteja on peukaloitu ja totuutta vääristelty. Ei liene perusteetonta olettaa, että sormien läpi on mennyt miljoonien eurojen väärinkäytöksiä eri tahoilla. Suomen Kuvalehden mukaan yksin Business Finlandin jenkkiyhtiön naishenkilö kadotti noin neljä miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa dollaria), jotka hän käytti muun muassa perheensä 100 000 euron luksuslomaan Pariisissa ja Monacossa. Haluatko sinä, että sinun veroeurojasi käytetään näin?

En minäkään.

Entä kuvitteleeko joku, että nyt paljastuneet olisivat vain yksittäistapauksia?

Tuskin kukaan.

Toivon olevani väärässä, mutta en voi välttyä ajatukselta, että suomalaiseen julkiseen sektoriin on mahdollisesti päässyt pesiytymään ripaus väärinkäytösten kulttuuria. Koska tällainen mahdollisuus on tuoreiden paljastusten myötä olemassa ja kyse on paitsi tärkeästä periaatteesta myös suurista rahoista, tulee asia selvittää perinpohjin koko julkisessa sektorissa sairaanhoitopiirejä ja virastoja myöden. Suoraselkäisten poliitikoiden tulee nyt kääriä hihat, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Jokainen journalistien paljastama väärinkäytös on virhepiste omalle valvonnalle.

Ensimmäisenä tulee perata pohjia myöden nyt esiin tulleiden laitosten toiminta ja sen jälkeen siirtyä seuraaviin. Tätä massiivista selvitystyötä olisi mahdollista nopeuttaa melko yksinkertaisella tavalla, joka tuli mieleeni Tere Sammallahden ihmeteltyä Twitterissä miksei meillä ole whistle blower -lakeja. Sammallahti osui napakymppiin. Miksei?

Suomeen tarvitaan nyt sylttytehdaslaki, jolla helpotetaan verovarojen väärinkäytön paljastamista organisaation sisältä käsin. Ajatuksena on, että ilmiantaja selviää pienemmällä rangaistuksella tai jopa kokonaan ilman rangaistusta, vaikka olisi ollut tapahtumissa osallisena. Vertailukohtaa voidaan hakea kilpailulain 14 §:stä, jossa kartellin paljastaja selviää jopa kokonaan ilman seuraamusmaksua. Tätä samaa perusperiaatta voitaisiin nähdäkseni soveltaa sylttytehdaslaissa. Tällainen lakiin kirjattu väline helpottaisi jo tehtyjen väärinkäytösten paljastumista ja ennen kaikkea ennaltaehkäisisi tulevia väärinkäytöksiä.

Kilpailulaki 14 § 1 momentti Elinkeinonharjoittajalle ei määrätä seuraamusmaksua, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja toimittaa yrityslausunnon sekä tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen.

Oikeusprosessin lisäksi on tärkeää suojella väärinkäytösten paljastajaa esimerkiksi henkilöllisyyden paljastumiselta tämän niin halutessa sekä mahdollisilta kostotoimilta esimiesten tai paljastettujen henkilöiden taholta. Vaikka kannatan yrityksissä irtisanomisen helpottamista tärkeänä työllisyystoimena, tulisi julkisella sektorilla estää väärinkäytökset paljastaneeseen kohdistuvat kostotoimet. Kiinni jääneillä voi nimittäin olla motiivi sellaisiin toimiin tavalla tai toisella. Samalla tulee luonnollisesti varmistaa, ettei tätä mahdollisuutta käytetä perättömiin ilmiantoihin.

Suomesta ei pidä tehdä valvontayhteiskuntaa tai uutta Itä-Saksaa, mutta julkisen sektorin rahankäytön nyt paljastuneet härskit väärinkäytökset olisivat voineet paljastua jo aiemmin, jos siihen olisi ollut laissa tällainen instrumentti. Kun valtiontalouden tarkastusvirasto on viime vuosina järjestelmällisesti rampautettu sen oman johtajan toimesta ja lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta on viitannut kintaalla sille ilmaisulle huolelle, ei verovarojen valvontaa voida sysätä yksistään tutkivien journalistien ja eduskunnan tilintarkastajien harteille. Nyt lakiin tarvitaan tukea valtionhallinnon sisäisille whistle blowereille, jotka voivat säästää meidän veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon.

Tarvitaan siis ryhtiliike.

Hoitohenkilöstö tulisi rokottaa nopeutetusti

Erikoissairaanhoidon henkilöstön rokotukset puhuttavat parhaillaan monella taholla, sillä sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja henkilöstöltä. Kysyin asiasta edellisessä valtuustossa PSHP:n johtajaylilääkäriltä. Vastaus on nähtävissä oheisella videolla ajassa 26:30. Katso video tästä linkistä.

Olen sairaanhoitopiirin valtuutettuna ollut siinä uskossa, että henkilöstö olisi rokotettu ensimmäisenä, mutta näin ei lopulta ollutkaan. Pidän monestakin syystä ongelmallisena, että sairaalan henkilöstö joutuu nyt odottamaan rokotuksia. Ensinnäkin se on työturvallisuuden kannalta hyvin huolestuttavaa ja toiseksi henkilöstön sairastuessa tilalle on hankala saada sijaisia. Mikäli henkilöstöä ei rokoteta ja siten työturvallisuudesta pidetä huolta, voi se alentaa kynnystä työpaikan ja jopa ammatin vaihtamiseen.

Mielestäni hoitohenkilöstön rokottamisen prioriteetia pitäisi nostaa nykyisestä, tehtiin se sitten sairaanhoitopiirin sisäisenä priorisointina tai vaatimalla Pirkanmaalle lisää rokotteita. En ole virologi, mutta sairaalan henkilöstön terveys on nähdäkseni kaikkien kansalaisten etu. Hoitohenkilöstömme on tehnyt jo yli vuoden ajan työtä äärirajoilla ja venyminen on ollut jotain sellaista mitä ei ole Suomessa rauhan aikana koskaan aiemmin nähty. Siitä jokaiselle valtava hatunnosto. Myös kriisin keskellä työnantajan tehtävä on pyrkiä varmistamaan henkilöstön turvallinen työskentely, jos rokotuksen saaminen on suinkin mahdollista.

Ryhmäpuheenvuoro määrärahaylityksistä valtuustossa 24.3.2021

Kokoomusryhmä kiittää viranhaltijoita asian seikkaperäisestä ja jopa yksittäisiin laskuihin menneestä selvityksestä. Kunnan talousasioiden merkitystä korostaa, että tätä samaa asiaa käsiteltiin jo edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin valtuutettu Blomqvist totesi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että lisämäärärahan pyytäminen oli tässä tapauksessa merkki puutteista kunnan talousprosessissa ja talouden ennustamisessa.

Näihin ilmenneisiin puutteisiin tulee myös reagoida. Sittemmin sekä lautakunnalle että valtuustolle onkin esitetty monia merkittäviä toimenpiteitä, joilla näitä prosesseja tullaan jatkossa parantamaan ja vastaavien virheiden syntymistä ehkäisemään. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa jäädä pelkkien juhlapuheiden asteelle, vaan ne tulee viedä nopeasti käytäntöön.

”Ostolaskujen julkistaminen oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.”

Kokoomusryhmä on ajanut koko valtuustokauden ajan kunnan ostolaskujen julkistamista, ja tämä hanke oli myös yksi Sarastia-yhteistyön perusteista. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että tässä yhteistyössä on vielä hiomisen varaa. Viime viikolla ostolaskujen julkistaminen saatiin kuitenkin viimein toteutettua, mikä oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Verot ovat kuntalaisten jo kertaalleen ansaitsemia rahoja, ja kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo hyvällä sitä, että kuntalaiset pääsevät jatkossa tarkastelemaan mihin heidän maksamiaan verorahoja kunnassa käytetään. Talouden läpinäkyvyys on omiaan tuomaan tarkkuutta rahankäyttöön oli kyse sitten kunnan pienistä tai suurista hankinnoista.

”Talousosaamista tulee kehittää ja tukea.”

Kuntalaisten verorahoja tulee käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti siten, että kuntalaiset saavat vastineeksi selkeää lisäarvoa esimerkiksi laadukkaampien peruspalvelujen tai kunnan kehittymisen muodossa. Mittaluokan huomioiminen on tärkeää, sillä keskustelua on perinteisesti syntynyt sitä enemmän mitä pienemmistä ja helpommin ymmärrettävistä investoinneista on ollut kyse.

Samaan aikaan toisaalla on voitu hyväksyä satojen tuhansien ylitykset nuijan kopautuksella. Tähän seikkaan meidän jokaisen valtuutetun tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Talouden seurantaa on tällä valtuustokaudella kehitetty, mutta tämä tapaus osoittaa, että työtä riittää vielä. Talousosaamista tulee kehittää ja tukea niin viranhaltijoilla kuin kaikissa lautakunnissakin.

”Keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla.”

Me kokoomusryhmässä uskomme, että tähän määrärahaylitykseen liittyvä pitkä ja monipolvinen keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla, ja että lautakunnissa talouteen kiinnitetään jatkossa erityisen tarkkaa huomiota. Arvostamme, että asiaa käsiteltiin myös asianomaisessa lautakunnassa siten kuin helmikuun valtuustossa esitimme. Myös yhdyskuntalautakunta on ollut tyytyväinen lautakunnalle esitetyistä muutoksista hankkeiden talouden seurantaan.

Nyt nähtyjä virheitä ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan ja niiden tapahtuessa asiaan olisi tullut kyetä reagoimaan välittömästi. Siinä ei nyt onnistuttu. Ostamisen osaamiseen ja töiden valvomiseen tulee niin ikään kiinnittää kunnan sisällä jatkossa erityistä huomiota. Nyt meidän jokaisen tulee varmistaa, ettei vastaavaa enää tapahdu. Siinä varmasti myös onnistutaan tulevien kehitysaskelten myötä, kun talouden ennustamista, seurantaa ja ohjausta parannetaan.

Eurooppalaiset juomatavat kunniaan kotona – demonisointi johtaa ongelmiin

Väitöskirjatutkija Arttu Salo kertoo Yleisradiolle, että perheenisän tulisi juoda alkoholia ”siellä missä lapset eivät ole läsnä”. Olen hänen kanssaan vahvasti eri mieltä ja pidän tutkijan esittämää tapaa jopa vahingollisena lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle. On päivänselvää, että alkoholin demonisointi ja kielletyn hedelmän status ovat lisänneet Suomessa alkoholin kulutusta ja humalahakuisuutta. Vilkaisu kieltolain tapahtumiin ja arvioituihin kulutustilastoihin osoittaa sen hyvin. Mitä arkisempi osa aikuisten elämää alkoholin maltillinen käyttö on, sitä vähemmän se lapsia teini-ikäisenä kiehtoo.

Minun lapsuudessani aikuiset nauttivat alkoholia lasten läsnäollessa ja kohtuudella, ja olen itse noudattanut aivan samoja periaatteita. Meillä kotona aikuiset juovat ajoittain viiniä illallisen yhteydessä sekä oluen tai siiderin saunajuomana avoimesti lasten läsnäollessa ja juomista myös keskustellaan lasten kanssa. Se on myös osa tapakasvatusta, sillä aikuisena hyvän illallisen yhteyteen kuuluu joskus lasi tai pari viiniä. Tiukkaa viinaa meillä ei nautita lainkaan, vaikka laadukas gin & tonic Napuesta tai Artic Bluesta voisikin olla ajoittain paikallaan.

Haluan opettaa lapsilleni terveen eurooppalaisen suhtautumisen alkoholijuomiin, enkä piilotella takapihan puskissa taskulämpimän Liebfraumilchin kanssa. Olennaista on, että alkoholia nautitaan maltillisesti ja ilman humalahakuisuutta. Juhlapäivinä lapsille ostetaan esimerkiksi Pommacia, jolla he voivat nostaa maljat yhdessä aikuisten kanssa. Toki silloinkaan ei tyhjennetä koko limsapulloa kerralla, vaan sitäkin juhlajuomaa nautitaan kohtuudella. Maljan nostaminen ja maljapuheet ovat tärkeä osa eurooppalaista tapakasvatusta, ja nekin on hyvä oppia jo lapsena.

Viini on elintarvike muiden joukossa

Sipilän hallituskaudella saatiin vuoden 2017 lopussa maaliin merkittävä alkoholilain uudistus, kun THL:n, STM:n ja vihervasemmiston disinformaatiokampanjasta huolimatta nelosolut ja lonkero saatiin viimein kauppojen hyllyille eduskunnan äänestettyä asiasta lukemin 98-94. Aikaisempaa vahvempien juomien saatavuuden kasvu 350 myymälästä 5 500 myymälään johti kulutuksen laskuun, täsmälleen kuten ennen lakimuutosta blogissani syksyllä 2017 ennustin. Sääntelyn vähentäminen oli siis terveysteko ja samalla mantralle saatavuuden ja kulutuksen yhteydestä saatiin vetää punainen ruksi päälle.

Seuraava oikeistohallitus tulee jatkamaan hyvää työtä, joka Sipilän hallitukselta jäi vielä hieman kesken. Mikäli minusta on kiinni, tulee seuraava hallitus saamaan pöydälleen uudistuksen seuraavan askeleen, jossa viinit tulevat ruokakauppojen hyllyille, ravintoloille sallitaan viinien ulosmyynti ja myös kotimainen etämyynti postitse sallitaan. Tällä hetkellä on taloudellisesti järkevää ja laillista tilata alkoholijuomia muualta Euroopasta suoraan kotiovelle, mutta Suomessa sijaitsevalta yritykseltä tuollaista tilausta ei voi tehdä. Tämä vakava epäsuhta täytyy korjata.

Suomalaisten sivistyneiden juomatapojen kehitys on nähtävissä käytännössä jo nyt esimerkiksi ravintoloissa, joissa nuoret aikuiset ostavat mieluummin yhdessä kalliin pullon samppanjaa kuin vetävät koko rahalla päänsä täyteen halvinta tiukkaa viinaa. Suomessa erityisesti nuoret ovatkin ottaneet viime vuosina merkittäviä askeleita eurooppalaisen juomakulttuurin suuntaan, sillä kännissä toikkarointi ei ole enää cool. Tätä kehitystä on ollut ilo seurata. Nyt meidän tulee varmistaa, että sama linja jatkuu. Siihen päästään lopettamalla kieltolain ajoilta periytyvä holhous ja alkoholijuomien jatkuva demonisointi. Kielletyn hedelmän statuksesta tulee päästä eroon ja ottaa askel kohti eurooppalaista juomakultturia.

Hyvä juoma, parempi mieli.

Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi

Lempäälän tunnetuimpiin luontomatkailun kohteisiin lukeutuva Birgitan polku kokee lähiaikoina kasvojenkohotuksen, kun kunnassa kiertävää 50 kilometrin upeaa retkeilyreittiä kehitetään merkittävästi. Birgitan polkun perusparannukseen tähtäävä hanke käynnistettiin taannoin, ja nyt siihen ollaan investoimassa peräti 200 000 euroa. Tällä viikolla selvisi, että ELY-keskus on myöntänyt Birgitan polun kunnostamiseen ja kehittämiseen 103 400 euron avustuksen.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Kunnan ja ELY-keskuksen panostus monille pirkanmaalaisille tärkeään retkikohteeseen on merkittävä, mutta hyvin perusteltu. Koronakriisi on lisännyt merkittävästi suomalaisten kotimaan matkailua ja luontoliikuntaa, ja siten myös Birgitan polkun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Reitiltä löytyy monia upeita taukopaikkoja, joiden kapasiteetti on kuitenkin ajoittain jäänyt pieneksi. Kehityshankkeen myötä näitäkin alueita voidaan kehittää entisestään. Tutustu Birgitan polkun Ammejärveen ja Kirskaanniemeen oheisista videoista.

Esittelyssä Ammejärvi

Viime vuosituhannen lopussa rakennettu Birgitan polku on reilussa kahdessa vuosikymmenessä kulunut ja vaatii kunnostusta. Työ alkoi jo viime vuoden 2020 puolella, kun marraskuussa Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin. Jatkossa on tarkoituksena uusia muun muassa opasteita ja rakenteita, kuten reittipohjia ja päivittää osa kohteista esteettömiksi. Viime aikoina on käyty kovasti keskustelua mahdollisen tulevan Puskiaisten oikaisun moottoritien vaikutuksesta Birgitan polkuun, mutta huoli on turha. Upea retkeilyreitti tulee jatkossakin olemaan lähellä niin Sääksjärvellä kuin muuallakin.