Ensimmäiseksi haluan kiittää kokoomusta vuosikymmenten johdonmukaisesta työstä Naton jäsenyyden puolesta. Ilman tuota pohjaa Suomi ei nyt hakisi Natoon. Toiseksi haluan kiittää muita puolueita siitä, että käännyitte lopulta jäsenyyden kannalle ja teitte historiallisen merkittävän ryhtiliikkeen. Kolmanneksi kiitän presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia. Presidentin suosiollisella avustuksella pääministeri käänsi paitsi oman mielipiteensä myös puolueensa Naton kannalle. Arvostan sitä koko sydämestäni. Suomi ja suomalaiset kiittävät.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johdatti siis kansakuntamme puolustusliitto Natoon hallitun tyylikkäästi ja vähäeleisesti. Juuri niin kuin se pitikin tehdä. Kuitenkin diktaattori Putinille osoitetut sanat ”Katsokaa peiliin” osoittivat, että pinnan alla kuohui. Siellä kuohui oman tulkintani mukaan paitsi suuttumus Venäjän sotarikoksista myös uudenlainen vapauden ja huojennukseen tunne. Viimeinkin Suomi on karistamassa selästään vuosikymmeniä painolastinamme olleen suomettumisen sekä naiivin ja pelonsekaisen Venäjän nöyristelyn. YYA-aikakauden rippeet lakaistaan viimein nurkista.
Kansanedustaja Elina Valtonen totesi kansainväliselle medialle suomalaisen retoriikan muuttuneen Nato-käsittelyn myötä vapautuneeksi ja rohkeaksi. Se saatiin huomata myös presidentin puheesta. Niinistö kertoi kysyneensä Putinilta puhelimessa miksi tämä pommittaa naisia ja lapsia Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa. Vastausta Niinistö ei kuitenkaan saanut, mutta suomalaisten viesti meni varmasti perille. Uskon, että myös osana Natoa Suomi uskaltaa tuoda omat kantansa esiin rohkeasti ja suoraselkäisesti.
Suomi on ollut jo pitkään kiinteä osa länsimaita ja läntistä arvoyhteisöä. Puheet puolueettomuudesta ovat olleen lähinnä Yleisradion lapsille ja nuorille välittämää disinformaatiota. Euroopan unionin jäsenmaana emme nimittäin ole olleet tähänkään saakka puolueettomia. Nato-kumppanina Suomi on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä puolustusliiton kanssa ja joidenkin mielestä olemme jopa Nato-yhteensopivampi kuin moni puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista. Natoon liittyminen ei siis ole niin suuri muutos kuin vasemmalta laidalta on pitkään pyritty esittämään.
Naton jäsenyydellä on Suomelle myös suuri taloudellinen merkitys, sillä muualla maailmassa Venäjän naapuruus katsotaan merkittäväksi riskiksi investoinneille. Nyt kun puolustusliiton jäsenyys tuo suomalaisille turvaa, tuo se turvaa myös ulkomailta tänne tuleville investoinneille. Tulevina vuosina on tärkeää, että tämä seikka otetaan eduskunnassa huomioon kaikessa elinkeinoelämää koskevassa päätöksenteossa. Nyt jos koskaan Suomen täytyy aktiivisesti alentaa kynnystä investoida Suomeen ja työllistää Suomessa. Silloin suurimpia voittajia ovat suomalaiset veronmaksajat. Momentum on nyt.