TeliaSonera sivaltaa tekijänoikeuslakia

Sekava ja ristiriitainen uusi tekijänoikeuslaki Lex Karpela on saanut tiukkaa kritiikkiä nyt jo toisen alalla toimivan kansainvälisen suuryrityksen taholta. Nokian johtaja Anssi Vanjoki totesi taannoin ahneiden tekijänoikeusjärjestöjen pysäyttäneen kehityksen Suomessa, ja nyt myös TeliaSoneran kehitysjohtaja Pekka Pesari ja lakimies Marko Vuorinen ovat samoilla linjoilla. Yhtiö antaa opetusministeriölle toimittamassaan lausunnossa sapiskaa epäonnistuneelle tekijänoikeuslaille ja ahneille tekijänoikeusjärjestöille.

TeliaSonera näkee nykyisen tekijänoikeuslain esteenä tietoyhteiskunnan palvelujen kehittymiselle. On kestämätöntä, että loppukäyttäjän päätelaite voisi joutua ilmoittamaan loppukäyttäjälle, että ”Lähettäjäyrityksellä ei ole oikeutta lähettää tätä sisältöä sinulle DVB-H-verkossa, joten ole hyvä ja siirry 10 metriä vasempaan niin, että olet 3G-verkon vaikutuspiirissä”, TeliaSonera toteaa lausunnossaan.

Yhtiö antaa myös epäsuoraa kritiikkiä lain aikanaan masinoineelle ministeri Tanja Karpelalle, joka sai ajettua kuluttajien oikeuksia polkevan tekijänoikeuslain läpi kansanedustajille ja medioille levittämiensä valheellisten ja harhaanjohtavien tietojen avulla. Myös sananvapauden rajoittaminen saa osansa lausunnossa.

Lainsäätäjä on nähnyt digitaaliteknologian niin merkittävänä uhkana tekijänoikeuksille, että lainsäätäjä on lainsäädäntötyössään sortunut loppukäyttäjien oikeuksien kustannuksella ylilyönteihin, joiden perusteena on ollut tekijänoikeusdirektiivin mahdollisimman tiukka tulkinta.

On kestämätöntä, että tekijänoikeuden haltijat tai niitä edustavat etujärjestöt voivat sopimusvapauden nimissä estää esim. ohjelmistojen välittämisen loppukäyttäjälle niin, että sananvapauteen kiinteästi kuuluvaa tiedonvälitystä loppukäyttäjälle ei voida toteuttaa.

Lausumassaan TeliaSonera toteaa, että äänitteiden myynnin jyrkän laskun takana ovat myös levy-yhtiöiden omat tekniset suojauskeinot ja niiden liiallinen käyttö. Näin ollen levymyynnin laskua ei voida kaataa pelkän nettipiratismin syyksi.

Erityisesti musiikin kohdalla on havaittavissa, että liiallinen teknisten suojauskeinojen käyttö on toiminut epäsuotuisasti äänitteiden myynnissä, koska kuluttajat ovat todenneet suojattujen teosten kaupan ja varsinaisen käytön olevan liian hankalaa.

TeliaSonera kritisoi myös lain heikentämää yksityisyydensuojaa sekä sitä, että tekijänoikeusjärjestöt vaativat maksamaan samasta materiaalista kaksinkertaisia tekijänoikeusmaksuja, kun materiaalia tarjotaan eri päätelaitteisiin.

Kilpailulainsäädännön lisäksi on syytä pyrkiä varmistamaan myös tekijänoikeuslainsäädäntöteitse, että tekijänoikeusjärjestöt pyrkisivät aikaisempaa aktiivisemmin ja kohtuullisin ehdoin edistämään teosten mahdollisimman monipuolista levitystä niiden suojelun sijasta, jotta kuluttajat voisivat nauttia teoksista mahdollisimman laajasti, kuten teosten tekijät itse ovat useimmiten tarkoittaneet.

Yhtiö vaatii loppukäyttäjille myös oikeutta valmistaa kopioita yksityiskäyttöön riippumatta teoksen lähteen laillisuudesta tai laittomuudesta.

Nämä (lakiin) tehdyt muutokset eivät ole onnistuneita eivätkä kohtuullisia ja ovat vain omiaan luomaan turhaa huolestuneisuutta ja epävarmuutta esimerkiksi internetkäyttäjiä koskien. Käyttäjillä tulisi olla oikeus teoskappaleitten valmistamiseen yksityistä käyttöä varten riippumatta siitä, mistä lähteestä ko. teos on alun perin hankittu. Tekijänoikeusdirektiivin mukainen kohtuullinen korvaus tällaisesta yksityisestä käytöstähän jo maksetaan loppukäyttäjien toimesta erilaisten kasettimaksujen avulla.

Lisäksi yhtiö haluaisi antaa loppukäyttäjälle oikeuden kiertää myös ns. tehokkaita teknisiä suojauksia ja käyttää teoksia haluamallaan tavalla sekä tehdä teoksista myös uusia kopioita. Rangaistus voisi tulla kyseeseen vain silloin, kun suojauksen purkaminen ja teosten levittäminen tehdään ansiotarkoituksessa.

TeliaSoneran edistyksellinen lausunto löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Musiikkitalon tilalle?

Tämän päivän Helsingin Sanomien NYT-liitteessä Jarkko Jokelainen maalailee uusia käyttötarkoituksia Helsingin keskustaan kaivetulle musiikkitalon montulle. Osuvan ironisesti kirjoitetun jutun lopusta löytyy paras vaihtoehto: Rakennetaan tontille kaksi punatiilistä makasiinia, joiden välissä voitaisiin järjestää vaikka konsertteja! Kannatetaan!

Iltalehti jälleen laittomilla teillä

Pirkka oli spotannut eilen Iltalehden tekemässä sitä, minkä se osaa varsin hyvin. Nimittäin toteuttamassa aitoa copy-paste -journalismia, eli pöllimässä muiden juttuja. Yleisradion verkkosivuston alkuperäinen juttu löytyy tästä ja Iltalehden rip-off puolestaan tästä. Lähdettä ei jutussa tietenkään mainita, vaikka se ei edes auttaisi mitään. Kokonaiset jutut kun eivät kuulu edes sitaattioikeuden piikkiin.

Olen itse joutunut soittamaan kyseisen iltapäivälehden päätoimittajalle useita kertoja vastaavista tapauksista, mutta eräällä kerralla lehden amatöörimäisen lapsellinen ja suorastaan halveksiva ”nettilehti ei ole oikea media” -asenne alkoi ketuttaa niin paljon, että päätin hakea hieman kättä pidempää, jotta lehden toimitus vihdoinkin tajuaisi homman nimen. Tämän seurauksena Iltalehti tuomittiin Julkisen sanan neuvostossa juttuvarkaudesta, sillä lehti oli tietenkin rikkonut hyvää journalistista tapaa. Ilmeisesti toimituksen muisti on kovin huono, kun vastaavat tapaukset yhä jatkuvat.

Yleisesti ottaen kummankin iltapäivälehden sekä tietenkin valtakunnan virallisten juorulehtien lähteiden mainitseminen on vähintään kyseenalaisella tasolla. Aivan liian usein julkkiksen sitaatin jälkeen lukee esimerkiksi ”XXXn kerrotaan sanoneen” tai ”XXX sanoi lehtitietojen mukaan”. Viihdealan juttuja seuraavana voin usein suoralta kädeltä sanoa mistä lehdestä ja mistä artikkelista lainaus on, mutta jostain syystä lähde jää ko. lainaajien jutuista kuitenkin pois.

Voin lyödä lomarahani vetoa, että Iltalehdessä syy juttuvarkaudesta vieritetään taas tuttuun tapaan ”kesäharjoittelijan” niskoille. Jälleen kerran. Toki myös Ilta-Sanomat on aikanaan syyllistynyt pari kertaa samanlaisiin virheisiin, mutta siellä homman nimi ymmärrettiin kerrasta. Sori, siis toisesta kerrasta. Toki myös STT on syyllistynyt samaan, mutta sattuuhan sitä paremmissakin…

Bemari on nopee

Tämä oli aika osuva sattuma. Bemarikuskin galtsusivujen screenshotit kiertävät jossain netissä, ja törmäsin niihin aiemmin päivällä. Siellä oli keltainen meisselinjatke vielä ehjänä ja spede uhosi jotain kovasta vauhdista tms. Nyt taitaa olla tuollaiset kymmenen vuotta aikaa miettiä tilannenopeuksia ja promillerajoituksia, heh heh. Sitä saa mitä tilaa. Sääli vaan, että tällä kertaa sivullisen hengen hinnalla.

Nokia E90 reputti rasitustestin

Uusi työkaluni Nokia E90 pääsi tänään ensimmäistä kertaa todelliseen tulikokeeseen, kun kokeilin päivittää sillä uutisia Staraan Dianan muistokonsertin ajan. Lopputuloksena täytyy todeta, että masiina toimii luultavasti varsin hyvin perusjampalla, mutta laitteesta ei ole vieläkään tehokäyttöön.

Setin alkuvaiheessa masiina toimi hyvin, kun auki oli vain pari sovellusta kerrallaan ja niidenkin käyttö rauhallista. Nokian perinteinen bugipaketti kuitenkin laukesi tuttuun tapaan käsille, kun Helsingistä alkoi tulla tekstiviesteillä infoa George Michaelin keikan tunnelmista ja samalla piti päivittää verkkoon kahta uutista lähes reaaliajassa ja hakea vielä lisätietoja RSS-feedeillä brittimedioista.

Ensin niiasi kokonaan Web-sovellus, joka ei suostunut vastaamaan enää lainkaan. Sitten nopeasti myös viestitoiminnot jäätyivät ja ilmeisesti ne tai RSS-feedit tahmasivat koko laitteen täydelliseen purkkakuntoon. Lopulta kansinäyttö oli täysin sininen ja sisänäyttö valkoinen. Ainoana keinona oli turvautua jo perinteeksi muodostuneeseen akun irroitukseen. Damn, ehdin jo hetken luulla, että moinen olisi jäänyt uuden vekottimen myötä historiaan.

Jättimäisenä megabugina puhelimeen on jäänyt copy-pasten puuttuminen viesteistä ja netistä. Kun uutisvinkkejä ja tietoa tulee tekstiviesteillä maailmalta, viestejä ei saa jostain ihmeen syystä copy-pastetettua tekstisoftaan, jossa ne voisi muokata valmiiksi artikkeliksi?! WTF? Samalla tuli todettua myös se, että E90:n QuickOffice on lähinnä vain vitsi, mutta onneksi uutena softana lisätty Aktiiviset muistiinpanot toimii oikein hienosti ja se korvaa bugisen ”wordin” hyvin.

Mikäli Nokia haluaa uutuuslaitteestaan oikeasti toimivan ja yrityskäytössä luotettavan työkalun, heidän pitäisi ottaa nyt lusikka kauniiseen käteen ja hoitaa tällaiset ongelmat nopeasti kuntoon. Myös keskeneräisenä julkaistussa puheentunnistuksessa on vielä paljon korjattavaa.

Rasitustestin reputtamisesta huolimatta vekotin toimii peruskäytössä ihan ok, ja olen edelleen tyytyväinen hankintaan. Toivottavasti bugit saadaan pian korjattua, ja tehokäyttäjätkin tyytyväisiksi. Pelkällä softabugien korjaamisella ei tilannetta tosin korjata, sillä puhelimessa on myös rakenteellisia suunnittelu- ja valmistusvirheitä. Taitavat takuuhuollot olla pian pullollaan onnellisia Nokia E90 -vekottimen omistajia.

Elisa ei vaan osaa

Tänään saan viimein hanskaan uuden Nokia E90 -kommarin. Sitä varten ajattelin ottaa Elisalta 3G-liittymän, mutta Elisa ei ollutkaan halukas palvelemaan asiakkaitaan. Odotin ensin maksullisessa (!) yrityspuhelinpalvelussa parikymmentä minuuttia ja sitten suuntasin paikalliseen Elisa ShopIt -myymällään. Myymälässä oli töissä viisi ”asiakaspalvelijaa” ja jonossa kuusi asiakasta. Ihan peruskeissi siis ja arvioitu odotusaika noin 8 minuuttia. Osa henkilökunnasta lusmuili kuitenkin ympäri myymälää ja osa jutteli puhelimessa ystäviensä kanssa juhannuksen suunnitelmistaan välittämättä pätkääkään asiakkaistaan.

Eräs keski-ikäinen nainen järjesti meille onneksi ohjelmaa täysin aiheellisella raivonpurkauksellaan. Valkokaulus-spede-dirikan paikalle vaatinut nainen ripitti miestä oikein kunnolla ja ilmoitti irtisanovansa kaikki Elisan sopimuksensa. 45 minuutin odotuksen jälkeen päätin ottaa hänestä mallia. Nyt Elisalla on ainakin kaksi asiakasta vähemmän. Vaihdoin nimittäin siinä palvelua odotellessani sekä matkapuhelimeni että laajakaistani operaattoria sellaiseen, jossa asiakaspalvelu toimii. Ai niin, jonotusaika kilpailijalle oli noin 20 sekuntia.

Odottelen mielenkiinnolla perinteistä myyntipuhelua Elisan yrityspalvelusta, sillä en jatkossa edes sylkäise sellaisen yrityksen suuntaan, joka pitää asiakkaitaan ja asiakaspalveluaan bisneksen kannalta täysin toisarvoisina. Tilapäiset ruuhkat ovat toki asia erikseen, mutta Elisan kohdalla asiakkaalle vittuilusta on tullut jo pysyvä toimintamalli.

Elisan asiakaspalvelun ruuhka ei hellitä

Hakoinen ei halua luvata varmasti, milloin Elisa voisi päästä takaisin edes joulukuun keskimääräiseen noin kahden minuutin vastausaikaan.

– Toive on tietysti, että niin pian kuin mahdollista. Helmikuun loppuun mennessä laskutukseen liittyvien puheluiden ruuhkan pitäisi helpottaa.

Asiakaspalvelussa jonottamaan joutuneet ovat Hakoisen mukaan suhtautuneet jonottamiseen yllättävänkin hyvin.

– Olen kierrellyt monilla eri paikkakunnilla ja kuulemani mukaan asiakkaat ovat ottaneet asian yllättävän hyvin. Enemmän kiukkua on ollut siitä, että laskutus on ollut väärin. Mutta toki odotusajoista vihaisiakin on.

– Toivoisin, että asiakkaat muistaisivat, että minulle saa kiukutella. Mutta asiakaspalvelussa puhelimeet vastaavat eivät ole asiaan syyllisiä.

Taloussanomat 6. helmikuuta 2007

Ruuhkien olisi pitänyt Elisan mukaan siis helpottaa helmikuun loppuun mennessä. Nythän on toki vasta kesäkuu. Mitäs sitä nyt kiirettä pitää, sillä tätä menoa on koko ajan vähemmän asiakkaita, joiden takia pitää olla kesäkuumalla sisätiloissa ”töissä”. Oikeastaan YT-neuvottelut ovatkin mahdollisuus pitää hieman lomaa rasittavasta asiakaspalvelutyöstä…

Oopperalla kyyneliin?

Vannoutuneena popmusiikin ystävänä olen pitänyt jo pitkään kaikenlaista taidepa***a, kuten esimerkiksi oopperaa, jotenkin säälittävänä musiikkina, joka on lähinnä verovarojen tuhlausta. Brittiläinen uusi supertähti Paul Potts kuitenkin muutti asian tuomalla tipan silmään pelkällä olemuksellaan ja laulullaan.

Myös miljoonat muut ovat vuodattaneet kyyneleitä miehen esitysten liikuttamina. Sen lisäksi, että mies laulaa taianomaisen upeasti, on hänen henkilökohainen elämäntarinansa niin ikään osavaikuttaja miehen aikaansaamaan tunnelataukseen. Katso molemmat alla olevat videot ja lue miehestä enemmän Starasta. Ties vaikka itsekin liikuttuisit.

Yle avasi massiivisen videoportaalin

Digitaalisen kehityksen eturintamaan Suomessa viimeisen vuoden aikana noussut Yleisradio on avannut kovasti odotetun videopalvelunsa. Suomen laajimmaksi ja monipuolisimmaksi netti-tv ja -radiopalveluksi kehuttu sivuston on nimeltään Areena.

Jatkossa Areenalta löytyvät lähes kaikki Yleisradion omatuotantoiset radio- ja tv-ohjelmat. Lisäksi sivustolta voi kuunnella myös kahdeksaa valtakunnallista radiokanavaa. Tällä hetkellä sivustolta löytyy peräti 400 ohjelmaa tai ohjelmasarjaa. Mukaan on tulossa vielä esimerkiksi Kotikatu, kunhan tekijänoikeuskysymykset saadaan selvitettyä.

– Areenan sisällön laajuus ja monipuolisuus takaavat, että netti-tv kiinnostaa jatkossa entistä laajempaa käyttäjäryhmää. Radiokanavien ja radio-ohjelmien tuominen nettiin tässä mittakaavassa on myös radiomedialle iso askel, arvioi Lahti Yleisradion verkkosivuilla.

Areenan materiaali on jaettu kymmeneen luokkaan, kuten uutiset, urheilu, musiikki ja viihde.

– Suomalaisten mediankäyttö muuttuu ja Yleisradion tehtävä on vastata uusiin haasteisiin. Nyt tv-maksulle saa laajan vastineen myös verkkoympäristössä, sanoo ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén.

Palvelu tarjoaa lähetysajoista riippumattoman tavan katsoa ja kuunnella ohjelmia. Areena on aluksi avoin kaikille, mutta myöhemmin palvelun käyttäjäksi on rekisteröidyttävä. Rekisteröityminen edellyttää silloin maksettua tv-maksua.

50 Cent teki hyvän tilin

50 Cent biljoonaTuore Katso -lehti uutisoi, että hiphop-tähti 50 Cent on myynyt oman energiajuomansa juomajätti Coca-Colalle. Räppärillä ei ole pulaa pikkurahasta, mutta kokiksen juoman oikeuksista maksamat kolme BILJOONAA euroa tuntuvat jo kenen tahansa lompakossa. Summa on siis 3.000.000.000.000,00 euroa. Fifty sai kauppasummasta tosin vain pienen 300 miljoonan siivun, joten vielä ei kannata jättää päivätöitään.