Julkaistu

Koulutus onkin vapaa-aikaa!

Tutkailen nykyisin aika tarkkaan erinäisiä tavaramerkkikiistoja, ja aina välillä papereista löytyy todellisia helmiä. Tänään silmiini osui pitkästä aikaa parasta lyriikkaa, kun tavaramerkkijuristi väitti ihan pokkana, että koulutus ja vapaa-ajanvietto ovat yksi ja sama asia. Samoin ovat koulutus ja kulttuuri. Tässä ote mainiosta tekstistä.

”Koulutus” on palveluna katsottava samankaltaiseksi kuin ”kulttuuritoiminnat”. Väitteenalaisen tavaramerkin palvelut ”ajanviete” ja ”vapaa-ajanviettoon liittyvän tiedon tarjoaminen” ovat samoin samankaltaisia kuin toimialaamme kuuluva ”koulutus”.

Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että kyseessä on varmasti vain hieman erikoinen näkökanta, joka tullaan seuraavassa lauseessa tai viimeistään seuraavassa kappaleessa selittämään. Toisin kuitenkin kävi, sillä paras oli vasta edessäpäin.

Koulutus ei suinkaan ole vapaa-ajasta erillinen käsite, sillä yhä useammat ihmiset viettävät vapaa-aikaansa kouluttautuen ja käyden erilaisia kursseja. Koulutusta koskevan tiedon tarjoaminen on siten jopa identtistä palvelun ”vapaa-ajan viettoon liittyvän tiedon tarjoaminen” kanssa.

Mahtavaa tekstiä! Olisihan se hienoa, kun perheen lapset ilmoittaisivat maanantaiaamuna naapurin kakaroille lähtevänsä kahdeksaksi tunniksi ”vapaa-ajanviettoon yläasteelle” tai äiti retostelisi ystävilleen lähtevänsä ”harrastamaan korkeakulttuuria kirjanpitotoimiston koulutuspäivään”. Isä voisi puolestaan kertoa viikonloppuna pubissa, että ”Ensi viikko on raskas, kun rakennustyömaalla vietetään vapaa-aikaa kolmessa vuorossa”.

Samaa logiikkaa käyttäen Toijalan kesäteatteri voisi markkinoida ensi kesän esityksiään koulutuspaketteina, ja Tampereen Tesoman nuorisotalon kellarissa harjoitteleva death metal -yhtye voisi markkinoida verta ja pääkalloja pullollaan olevia keikkojaan koulutustilaisuuksina. Myös ammattikorkeakoulujen ensi kesän kampanjoiden pääteemana tulisi olemaan vapaa-aika: ”HAMK toivottaa sinut viettämään kulttuurintäytteistä vapaa-aikaasi putkilinjalle! Haku päällä nyt.”

Veikkaan, että Suomesta löytyy reilut viisi miljoonaa ihmistä, joiden mukaan kulttuuri, koulutus ja vapaa-ajanvietto ovat käsitteinä valovuosien päässä toisistaan. Vain juristi voi kehitellä päässään tällaista tekstiä, ja vieläpä virallisessa ja kaikkien saatavilla olevassa julkisessa asiakirjassa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi verottaja olisi yhtä pihalla todellisuudesta. Silloin kaikenlaiset dokausreissut ja konserttimatkat menisivät firman piikkiin koulutuskuluina.

Julkaistu

Bubi-huuhkajasta tavaramerkki?

Ilta-Sanomat uutisoi tänään, että ”Liikemies omistaa Bubin”. Kyseessä on siis Helsingissä nähty ja jalkapallopeleistä innostunut julkkishuuhkaja, jolle on annettu nimi Bubi. Helsinkiläisen Soccero Oy:n omistaja Martti Ojalainen on äskettäin hakenut yritykselle Bubi-tavaramerkkiä lukuisissa tavaraluokissa.

Tsekkasin asian ja huomasin, että yhtiö on tosiaan tehnyt 23.7. – 11.9.2007 välisenä aikana viisi tavaramerkkihakemusta yhteensä 15 eri tavara- ja palveluluokassa. Tavaramerkkihakemusten perusteella hänellä on kyllä tällä hetkellä yksinoikeus merkkiin, koska hakemus saa suojaa hakemispäivästä lukien.

Sen sijaan Ojalaisen yrityksellä ei tule vielä pitkään aikaan olemaan yhtäkään rekisteröityä tavaramerkkiä, sillä kyse on vasta vireillä olevista hakemuksista. Merkkien rekisteröinnille voi hyvinkin löytyä vielä esteitä, joiden takia myös hakemusten nyt saama suoja raukeaa, jos merkkiä ei lopulta rekisteröidäkään. Siten on hieman liian aikaista hehkuttaa lehtien palstoilla, että ”Minä omistan Bubi-tavaramerkin”, vaikka yksinoikeus tällä hetkellä onkin tosiasia.

Eu-tasolla on rekisteröity vain yksi Bubi-tavaramerkki, joka on rekisteröity lisäksi eri luokkiin näiden hakemusten kanssa. Se ei siis muodosta estettä rekisteröinnille. Tuskin muitakaan vastaavia esteitä todellisuudessa tulee.

Mieleen tulee tosin kyllä vakiintuminen, sillä suurin osa suomalaisista tietää Bubin Helsingin jalkapallopeleistä ja lehtien palstoilta. Käytännössä voi olla hieman hankala osoittaa mille tietylle tuotteelle tai palvelulle merkki olisi vakiintunut ja kenelle… Toinen mahdollisuus voisi olla, että joku (esim. stadionin liepeillä olevan ravintolan isäntä) on jo ehtinyt käyttää Bubi-tunnusta esimerkiksi ravintola-annoksensa tai muun tuotteen tai palvelun nimenä ja hakija on ollut tästä tietoinen.

Ilta-Sanomien mukaan Ojalainen otti tiistaina yhteyttä BirdLife Suomeen, joka lanseerasi Bubi-soittoäänen ja kännykän taustakuvan. Ilmeisesti siellä oli jo ryhdytty toimeen, sillä tällä hetkellä netissä kaupataan vain ”Tilaa huuhkaja kännykkääsi”, mikä ei loukkaa mahdollisia tulevia Bubi-tavatamerkkejä. Siispä tilaamaan ja tukemaan hyvää asiaa!

Julkaistu

Laajalti tunnettu tavaramerkki

Patentti- ja rekisterihallitus alkoi äskettäin kerätä uutta tavaramerkkilistaa, johon kootaan laajalti tunnetut tavaramerkit. Tarkoituksena on saada apuväline esimerkiksi tuomioistuimille merkeistä, jotka saavat todellista tavaraluetteloaan suurempaa suojaa.

Nyt ensimmäiset hakemukset on viimein saatu julki. Ensimmäiseksi listalle ehdittiin hakea Oy Gustav Paulig Ab:n kaikille tuttua kahvimerkkiä Paulig. Toisena hakemus ehdittiin jättää Finlayson -merkistä ja kolmanneksi Olvi -merkistä. Muita tunnettujen tavaramerkkien listalle hakijoita ovat tällä hetkellä esimerkiksi K (kuvio), Berner, Fizz, Taffel The Original Snacks (kuvio), Varamiespalvelu, Laattapiste, Pirkka, Kesko, Familon, MTV, Nokia (yllätys…), Fazer, Kaukokiito (kuvio), Sidoste, Osuuspankki, Oras (kuvio) ja MTV3.

Kaikki edellä mainitut merkit ovat edelleen käsittelyssä, eli todellisella listalla ei siis vielä ole yhtään merkkiä. Hakemusten käsittely kestää ilmeisesti aika pitkään, vaikka suurin osa ko. merkeistä onkin käytännössä kaikille tuttuja. Kävin taannoin Patentti- ja rekisterihallituksessa hedelmällisen keskustelun uudesta listasta ja sen vaatimuksista. Keskustelun perusteella veikkaan, että esimerkiksi MTV, Berner, Varamiespalvelu ja Laattapiste eivät tule pääsemään tunnettujen tavaramerkkien listalle. Tämä on siis vain minun henkilökohtainen veikkaukseni. Aika näyttää.

Julkaistu

Nokia raottaa Ovea

Tänään suomalainen kännykkäjätti Nokia julkisti odotetun päätöksensä laajentaa toimintaansa internetin mobiilisisältökaupaksi. Uusi palvelu on nimeltään Ovi ja se toimii osoitteessa www.ovi.com. ”Ovi – The key that unlocks every door”.

Ilmeisesti uuden palvelun nimivalinta on Nokialle aika tuore, sillä Nokia on vasta 28.6.2007 hakenut Ovi -tunnukselle tavaramerkkiä tavara- ja palveluluokissa 9, 28, 35, 38 ja 41. Homma on siis vasta hakemusvaiheessa, ja merkin rekisteröintiin on vielä aikaa. Suojaa merkki saa kuitenkin jo nyt.

Kieltämättä Ovi on aika erikoinen nimi kansainväliselle palvelulle, mutta kai se toimii varsin ytimekkäänä ja lyhyenä merkkinä hyvin myös muualla maailmassa. Suomesta löytyy toki jo aikaisempi ilmaisjakelulehti Ovi, joka ei ole kuitenkaan vakiintunut yleisesti tunnetuksi merkiksi. Lehden kustantaja Kustannus Oy Vista on kuitenkin 21.6.2006 hakenut merkille tavaramerkkiä tavara- ja palveluluokissa 16, 35 ja 41.

Asian tutkiminen nosti esiin toisen mielenkiintoisen jutun, sillä Vistan Ovi-merkki on rekisteröity 29.12.2006, mutta sen jälkeen rekisteröinti on riitautettu väitteellä, jonka käsittely on yhä kesken. Pitkästä rekisterihistoriasta päätellen kiista on kovaa jonkun muun Ovi-merkinhaltijan kanssa. En jaksanut alkaa selvittämään kuka Vistan kimpussa on. Mikäli Vistan Ovi-rekisteröinti joskus myöhemmin tulee lainvoimaiseksi, muodostaa se esteen myös Nokian Ovi-merkin rekisteröinnille tärkeissä luokissa 38 ja 41. Siten kiistan ratkaisu koskee välillisesti myös Nokiaa.

Eiköhän asiasta saada lukea tarkempaa faktaa jossain vaiheessa myös talouslehdistä. Tiedän, että siellä päässä seurataan satunnaisesti myös tätä blogia, joten eiköhän joku tutkiva journalisti ota asiasta tarkemmin selvää. Jaahas, nyt takaisin töihin kirjoittamaan materiaalia Patentti- ja rekisterihallitukselle, mutta aivan eri merkkeihin liittyen, boyaka.

PÄIVITYS: Tsekkaa lisätietoa tapauksen tiimoilta kommenteista ja tästä kirjoituksesta.

Julkaistu

Nokitteleeko Verkkokauppa.com Hairstorelle?

Taannoin nousi otsikoihin domainkiista, jossa HairStore sai Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä pitää rekisteröimänsä Verkkokauppa.fi -verkkotunnuksen, vaikka tunnettu vähittäismyyjä Verkkokauppa.com vaati sitä itselleen muiden muassa vakiintumiseen perustuen. Tunnettua elektroniikka-alan verkkokauppaa pyörittävä Arctecho Oy kuitenkin hävisi jutun.

Sana ”verkkokauppa” on ilmiselvästi kyseistä palvelua kuvaileva ja siksi erottamiskyvytön, joten sille ei tavaramerkkilain mukaan voida sellaisenaan myöntää tavaramerkkiä. Arctecho onkin rekisteröinyt tavaramerkkinsä muodossa ”Verkkokauppa.com”, joka antaa siten suojaa myös ”Verkkokauppa.fi” tunnukselta, koska merkkien erottamiskykyinen ja yksilöivä osa ”verkkokauppa” on identtinen. Kiistan lopputulos olisikin ollut selvä, jos tavaramerkki olisi ollut aikaisempi, mutta kyseinen fi-domain rekisteröitiin 29.9.2003 ja Arctecho haki tavaramerkkiään vasta 13.1.2004. Tavaramerkillä ei ollut siis merkitystä kiistan ratkaisun kannalta, eikä merkin vakiintumistakaan katsottu riittäväksi. En ihmettelisi, jos yritykselle olisi jäänyt jotain hampaankoloon HairStoren suhteen.

Olen itsekin käsitellyt aiemmin verkkotunnuslain koukeroita, jotka ovat kieltämättä aika mielenkiintoisia ja ehkä liian selkeästi verkkotunnuksen rekisteröineen puolella. Arctecho Oy on ottanut tapahtuneesta opikseen oikein olan takaa, sillä se on sittemmin hakenut huiman määrän tavaramerkkejä ihan varmuuden vuoksi. Tänään laskin, että yhtiöllä on rekisteröityjä tavaramerkkejä uskomattomat 122 kappaletta ja hakemuksiakin vielä 18.

Yksi hakemuksista on 14.3.2007 haettu tavaramerkki ”Shokkipäivät”, jonka googletus toi erittäin mielenkiintoisen tuloksen. Merkkiä on nimittäin aiemmin käyttänyt kaupallisessa toiminnassaan – yllätys yllätys – HairStore! Lisäksi myös esimerkiksi Halpa-Halli on järjestänyt Shokkipäiviä, mutta juuri HairStoren tapaus tuo mieleen monia ajatuksia… Tavaramerkkilain 14 § 1 momentin 7 kohdan mukaan merkkiä on haettu vilpillisesti, jos hakija tietää toisen käyttäneen merkkiä aiemmin.

Tietoisuuden osoittaminen on kuitenkin usein hyvin hankalaa, sillä sen tulee olla niin sanotusti vedenpitävää. Relevanttia onkin nyt, onko HairStore käyttänyt Shokkipäivät -tunnusta riittävän tavaramerkinomaisesti ennen tuota hakemispäivää ja onko hakija ollut tästä käytöstä selvästi tietoinen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ei ole riittävää, että hakija ”olisi voinut olla” tietoinen, vaan tietoisuuden pitää olla vähintään todennäköistä. Lisäksi merkin käyttö vain HairStoren verkkosivuston yhden osion tai kampanjan nimenä ei minusta riitä tekemään käytöstä tavaramerkinomaista. HairStorella on kuitenkin hakemuksen kuulutuksesta kaksi kuukautta aikaa tehdä väite rekisteröintiä vastaan. Nähtäväksi jää, jatkuuko yritysten kädenvääntö myös tällä uudella rintamalla.

Arctechon rekisteröityjä merkkejä ovat muiden muassa ProCaster, Topfield, Verkkopoika, MediaLounge, Kansalaisboksi, Überkeyboard, Taistelupaketti, DanceKing, Kungliga Kniven, Is It Friday? ja KISS. Hakemusvaiheessa olivat vielä tänään esimerkiksi Dumppaustuote, Digiboksien kuningas, Olohuoneen ykkönen ja Lokaattori. Mukana on vielä yksi erityisen mielenkiintoinen hakemus ”Hakkapeliitta”, jolle ei kuitenkaan haeta tavaramerkkiä auton renkaille, vaan lähinnä teknisille laitteille, tietokoneohjelmille ja soittimille. Sekoittamivaaraa ”siihen” Hakkapeliittaan ei siis ole.

Julkaistu

Simpsonit voittivat domainkiistan

Maailman suosituin animaatioperhe Simpsonit singahtaa valkokankaalle perjantaina. The Simpsons Movie -elokuvasta odotetaan menestystä, mutta leffa on jo nyt menestynyt domain-osastolla.

Elokuvayhtiö 20th Century Fox on nimittäin voittanut elokuvan verkkotunnuksesta käydyn kiistan WIPO-organisaatiossa, joka valvoo domainasioita kansainvälisesti. 33-vuotias New Yorkissa asuva Keith Malley oli ehtinyt rekisteröidä elokuvan nimen verkkotunnukseksi ennen tuotantoyhtiötä, mutta nyt thesimpsonsmovie.com -domain on siirretty elokuvayhtiölle.

Malley oli rekisteröinyt tunnuksen jo vuonna 1999 ja oli käyttänyt sitä omien podcast-lähetystensä oheistuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Hän kauppasi osoitetta tuotantoyhtiölle 50.000 dollarin hintaan, mutta kauppoja ei syntynyt. Viime aikoina Malley kuitenkin ohjasi sivustonsa liikenteen aikuisviihdesivustoille ansaitakseen rahaa.

Simpsoneista kiinnostuneet kävijät ohjattiin sivustolle, jossa Simpsonit -sarjan hahmoja esitettiin esimerkiksi alastomana. Verkkotunnus katsottiin siten rekisteröidyksi hyötymis- ja vahingoittamistarkoituksessa ja tunnuksen katsottiin myös loukkaavan Simpsonit -tavaramerkkiä.

Lue The Simpsons Movie -elokuvan arvostelu tästä!

Lähde: Stara.fi

Julkaistu

Google hävisi Gmail -tavaramerkkikiistan

Taloussanomat uutisoi tänään, että Google on hävinnyt oikeudessa kiistan Gmail-tavaramerkistä. Saksalainen Daniel Giersch oli rekisteröinyt samaisen tavaramerkin jo vuonna 2000, eli neljä vuotta ennen Googlea. Ilmeisesti kuitenkin vain Saksassa.

Päätöksen perusteella Google ei saa enää käyttää Gmail-merkkiä Saksassa, koska käyttö rikkoo Gierschin yksinoikeutta tavaramerkkiin. Kyseessä on jälleen hieno osoitus siitä, että jättiyhtiö ei voi jyrätä koollaan tavallisen kuolevaisen yli, vaan laki on kaikille sama koosta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Seuraavaksi saksalaismies odottaa vastaavia päätöksiä lukuisista muista maista, joissa oikeustoimet ovat parhaillaan käynnissä.

Löysin aiheesta hieman kättä pidempää Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden harmonisointiviraston verkkosivuilta. Siellä selvisi, että Google on vasta 13.2.2007 hakenut Gmail-merkilleen EU-laajuista yhteisön tavaramerkkiä luokissa 9, 38 ja 42. Parhaillaan merkki odottaa kuulutusta, jonka jälkeen sitä voidaan vastustaa kolmen kuukauden ajan väitteillä. Väitteitä on varmasti odotettavissa. Mistähän johtuu, että suuret yritykset eivät osaa toimia näissä asioissa lainmukaisesti. Yksikin kansallinen tavaramerkki on nimittäin este EU-merkin rekisteröinnille, joten ilmeisesti kyse on vain yrityksen itsetunnosta ja siitä, että on pakko kokeilla kepillä jäätä seurauksista välittämättä.

Daniel Giersch on hakenut Gmail-tavaramerkin rekisteröintiä koko EU:n kattamaksi yhteisömerkiksi jo 2.11.2004 luokassa 35. Hakemus on kuitenkin vedetty pois, eli merkki ei ole lainvoimainen. Lisäksi Karen Griffith Shane Smith on rekisteröinyt saman merkin 4.10.2004 luokissa 38, 39 ja 41. Karenin merkin pitäisi siis muodostaa este Googlen rekisteröinnille luokan 38 osalta. Näin ei kuitenkaan vielä ole, sillä Google on tehnyt väitteen hänen merkkiään vastaan ja asian käsittely on vielä kesken. Merkki ei siis ole vielä saanut lainvoimaa.

Karen tuskin saakaan merkkiään rekisteriin, sillä Google on hakenut ensimmäistä Gmail-tavaramerkkiään nimenomaan luokassa 38 jo 14.4.2004, eli ennen Karenia. Googlella on lisäksi vielä 29.3.2005 jätetty hakemus luokissa 9 ja 42, mutta tuotakin rekisteröintiä on vastustettu väitteellä ja käsittely on yhä kesken. Tästä on kehkeytynyt aika mielenkiintoinen soppa.

Julkaistu

Tuoksu sai tekijänoikeuden

Tuoksu ei voi saada tavaramerkkin suojaa, koska tavaramerkki on aina voitava esittää graafisesti selvällä ja pysyvällä tavalla. Tästä syystä niin sanottua hajumerkkiä ei siis voida rekisteröidä tavaramerkiksi, vaikka sen kemiallinen kaava voisikin ehkä täyttää edellä mainitun vaatimuksen.

Hollannissa on nyt tehty mielenkiintoinen ennakkopäätös, kun maan korkein oikeus on katsonut, että sekä kemiallinen kaava että myös itse tuoksu voivat molemmat saada tekijänoikeussuojaa. Toisin kuin tavaramerkki, tekijänoikeus ei vaadi syntyäkseen graafista esitystä. Lancomen ja Kefocan tuoksujen 26 ainesosasta 24 oli samoja, ja Lancomen yhdistelmän lopputuloksena syntyneen tuoksun katsottiin olevan omaperäinen ”teos”.

Näin ollen Lancomen tuoksu sai lopulta tekijänoikeussuojan.

Lähde: Benjon

Julkaistu

Nokia ei saanut melodialleen tavaramerkkiä

IT-Viikko uutisoi tänään, että Nokia ei ole saanut tunnusmelodiaansa rekisteröityä Hong Kongissa tavaramerkiksi. Maailman takuulla tunnetuin soittoääni ei ollut paikallisen viranomaisen mielestä erottamiskykyinen, sillä tutkijan mielestä melodia osoittaa vain, että puhelin on toiminnassa, eikä siten tuotteen kaupallista alkuperää.

Nokian ”Nokia Tune” on varmasti maailman tunnetuin soittoääni ja yksi maailmanhistorian tunnetuimmista melodioista. Melodiat voidaan rekisteröidä tavaramerkeiksi, koska ne voidaan esittää graafisesti. Kuinkahan monessa elokuvassa Nokia Tune on esimerkiksi kuulunut? Nyt Noksun kannattaisi teettää paikallinen kyselytutkimus, jossa selvitetään kuinka moni matkapuhelimen käyttäjä yhdistää melodian juuri Nokian puhelimeen. Siitä voisi saada aukotonta näyttöä asiasta. Hong Kongissa asiasta päättänyt viranomainen lienee joskus ostanut Nokian puhelimen ja pettynyt karvaasti. Mitenkään muuten tuota päätöstä ei voi ymmärtää. Toivottavasi Nokia valittaa päätöksestä ja homma saadaa kuntoon myös noin takapajuisessa maassa.

Suomen tavaramerkkitietokannasta saa hyvin vihiä Nokian tulevien tuotteiden ja/tai palvelujen nimistä. Tänä vuonna Nokia Oyj on jättänyt tavaramerkkihakemukset esimerkiksi tavaramerkeistä Luna, Verino ja Apraxis. Hieman vanhempia hakemuksia, joiden käsittely jatkuu edelleen, ovat esimerkiksi Tableteer, Gingair Toco, Nitrospin Racer ja System Rush. Tuoreimpia rekisteröityjä merkkejä ovat Vanteer, Vantier, Exemplis, Unality, Apero, Wibree, Creebies, Reset Generation ja Defend Your Turf. Osa noista voi ollakin jo käytössä, mutta en vain itse ole niitä vielä bongannut.

Julkaistu

09 F9 11 02 9D 74 E3 5B D8 41 56 C5 63 56 88 C0

Tuossa otsikossa on – sanotaanko vaikka – meidän asuntomme uusi ovikoodi, eli 09 F9 11 02 9D 74 E3 5B D8 41 56 C5 63 56 88 C0. Tervetuloa kylään!

Hieman yllättävää, että tällä hetkellä 1,8 miljoonaa muutakin on ilmeisesti ottanut saman koodin käyttöönsä. Ei taida olla kovin turvallista… Olisikohan vanha koodi 1234 ollut sittenkin turvallisempi? Tästä pääsemmekin sujuvasti tarkastelemaan asiaa immateriaalioikeuksien näkökulmasta. Voisiko jollain taholla olla yksinoikeus ko. numero- ja kirjainsarjaan? Kyllä voisi, mutta ainakaan vielä ei ole.

Kuka ehtii hakea ensimmäisenä suomalaista tai Eu-laajuista yhteisön tavaramerkkiä tuolle ”tunnukselle”? Ainakin fi-domain on yhä vapaa, eikä kumpaakaan tavaramerkkiä ole vielä haettu. Merkille voisi hakea tavaramerkkiä vaikkapa tavaraluokassa 23 (langat tekstiilikäyttöön), jonka jälkeen sitä voisi käyttää ja levittää yksinoikeudella kyseisille tuotteille. Tällä hetkellä kuitenkaan KENELLÄÄN ei vielä ole yksinoikeutta koodiin, joten kuka tahansa voi sitä käyttää ja levittää esimerkiksi blogissaan tai IRC-Galleriassa.

PS: Muistakaa pirauttaa ennen kyläreissua, ja varmistaa että olemme kotosalla.