Talouden Nobel-palkittu suomalainen professori Bengt Holmström aiheutti äskettäin ammattiliitoissa kuhinaa toteamalla, että Suomen ammattiliittojen tulisi viimein herätä 2000-luvun maailmaan ja Suomen epädemokraattisiin työmarkkinoihin. Holmström totesi, että hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa. Sillä hän viittasi nähdäkseni suomalaiseen erikoisuuteen, eli liitukaudelta periytyvään työehtosopimusten yleissitovuuteen. Tai oikeastaan yleissitovuuden käyttämiseen.
Nobel-voittajan kanssa samoilla linjoilla on myös Libera, joka on tehnyt EU-komissiolle kantelun yleissitovuudesta. Liberan mukaan yleissitovuus antaa suurimmille työnantajille kartellioikeuden, jolla ne voivat määritellä pienempiä toimijoita velvoittavia ehtoja ilman pienten yritysten vaikutusvaltaa itseään koskeviin asioihin. Yleissitovuus siis syrjii pieniä ja järjestäytymättömiä yrityksiä ja haittaa kansantalouttamme sekä heikentää pienten yritysten työllistämisen mahdollisuuksia. Odotan mielenkiinnolla määritteleekö EU-komissio Suomen yleissitovuuden kilpailulainsäädännön vastaiseksi. Toivottavasti, sillä se olisi tärkeä askel kohti nykyaikaisia työmarkkinoita, joiden keskeinen osa tulisi olla paikallisen sopimisen mahdollistaminen.
Varsinainen kohu nousi kuitenkin Holmströmin lausunnosta, jonka mukaan hän helpottaisi maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille heikentämällä heidän työehtojaan. Holmström totesi Yleisradiolle, että ulkomailta tulevien pitäisi voida tehdä työtä työehtosopimuksia pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaisten. Nykyiset työehtosopimukset määräävät aloille minimipalkkatason, jonka alle ei saa palkata työvoimaa, vaikka siihen olisi halukkaita jonossa ja vaikka alempaan palkkaan olisi hyvät perusteet esimerkiksi kouluttamattomuuden myötä.
Suomessa on edelleen Pohjois-Euroopan korkein työttömyys, joten nykyisessä mallissamme on sekä työn kysynnän että tarjonnan tavassa jotain pahasti vialla. Koko Euroopassa on vain kuusi maata, joissa työttömyys on Suomea suurempi, ja ne kaikki sijaitsevat kaukana Välimeren rannalla. Tämä kertoo karua kieltään nykyisten työmarkkinoidemme toimivuudesta. Talousnobelisti Holmström totesi, että nykytilanne on hänen mielestään uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle, ja asiantuntija osui siinä täydellisesti maaliin. Suomi tulee ajautumaan seuraavassa taantumassa väistämättä seinään, ellei työmarkkinoitamme saada kehitettyä 1960-luvulta viimein 2000-luvulle. Kehityksen jarruna toimii yksinomaan AY-liike, joka huutaa 1960-luvulla kaivamistaan poteroista muutosvastarintaa lähes yhteen ääneen. Poikkeus (eli Akava) vahvistaa säännön.
Palkansaajajärjestöistä fiksuimman, siis Akavan, puheenjohtaja Sture Fjäder ajautui ahtaalle, koska hän meni yllättäen puhumaan totta. Hän nimittäin lipesi yllättäen ammattiliittojen linjasta ja puhui hetken asioista niiden oikeilla nimillä. Fjäder komppasi vahvasti toista fiksua miestä, eli edellä mainittua talousnobelisti Holmströmiä. Tosin vain siihen saakka kunnes Akavan vanhoilliset jäsenliitot sulkivat hänen suunsa, ettei puhe kehityksestä vaan leviäisi laajemmalle. Alla olevassa suorassa sitaatissa Fjäder toteaa, että työehtosopimuksista tulee voida joustaa, jos haluamme maahanmuuttajien kotoutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Pitää katsoa totuutta silmiin. Jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat ja pakolaiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa.” – Sture Fjäder Yleisradiolle
Sture Fjäderin mukaan kouluttamattoman maahanmuuttajan ei siis tulisi välttämättä saada samaa palkkaa samasta työtehtävästä kuin koulutetun suomalaisen. Jotta hänen pointtinsa tulisi varmasti selväksi ja jotta kiihkoilijat voisivat työntää R-korttinsa takaisin ahteriinsa, otan erivapauden muokata Fjäderin lausumaa hieman. Jotta saan kiteytettyä hänen lausunnostaan olennaisen, jätän siitä pois viittaukset ihmisten syntyperään. Alla karsimani kiteytys.
”Pitää katsoa totuutta silmiin. Jos halutaan työllistää ihmiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa.” – Oma versioni Sture Fjäderin lausumasta
Jos ja kun Fjäder tarkoitti tätä, osuu hän täydellisesti maaliin, vaikka olenkin hieman stilisoinut hänen lausuntoaan. Korjatkaa, jos olen aivan väärässä. Eilen joku ammattiliiton naisjohtaja totesi radiouutisissa, että ”Samasta työtehtävästä sama palkka”. Hän oli siinä yksinkertaisesti väärässä. AY-reliikit ei nimittäin halua missään nimessä myöntää, että työnantajalla ei reaalimaailmassa ole mitään perusteltua syytä maksaa palkkaa työtehtävän mukaan, vaan sen sijaan palkkaa tulee maksaa työsuoritusten mukaan. Selvyyden vuoksi todettakoon, että samoista tuloksista saman palkan maksaminen on tietenkin paikallaan.
Mikä olisikaan neuvostoliittolaisempaa ja epätasa-arvoisempaa kuin maksaa kaikille sama palkka samasta työtehtävästä, koska jokaisen työntekijän konkreettinen panos työnantajan hyväksi eroaa aina muista suuntaan tai toiseen. Toinen on ahkerampi ja toinen laiskempi. Toinen osaa työn paremmin ja toinen huonommin. Toinen on panostanut osaamiseensa ja toinen on käyttänyt saman ajan somessa notkumiseen. Miksi siis kaikille tulisi maksaa sama palkka? Ei miksikään, elleivät sitten työsuoritteet ja työn tulokset ole samalla tai lähes samalla tasolla. Kouluttamattomien kohdalla näin ei yleensä ole. Lisäksi kouluttamaton työntekijä vaatii yleensä yritykseltä selvästi koulutettuja enemmän resursseja työhön opastukseen.
Akavan puheenjohtaja Fjäder viittasi lausunnollaan nimenomaan ammatilliseen koulutukseen. En erottele ihmisiä kotimaan, ihonvärin tai vaikkapa uskonnon perusteella, eikä sitä varmasti tarkoittanut myöskään Fjäder. Laiska ja kouluttamaton turkulainen on nimittäin aivan samalla viivalla laiskan ja kouluttamattoman bagdadilaisen kanssa siinä missä ahkera ja koulutettu tamperelainen on samalla viivalla ahkeran ja koulutetun milanolaisen kanssa.
Kouluttamaton on kouluttamaton riippumatta täysin kotimaasta, uskonnosta tai ihonväristä. Ja kouluttamattomalle ei pidä olla pakkoa maksaa samasta työtehtävästä samaa palkkaa kuin kollegalle, joka on panostanut osaamiseensa vuosia kouluissa ja kursseilla, ja jonka työn konkreettiset tulokset ovat aivan toista luokkaa. Tuloksista pitää maksaa, ei tittelistä.
Käsi ylös kenen mielestä ”Samasta työtehtävästä sama palkka” on oikeudenmukaista, reilua, tasa-arvoista tai yhdenvertaista? Sitä minäkin. Se on kaikkea muuta. Koulutettuja ja ahkeria kohtaan tuo periaate on epäoikeudenmukainen, epäreilu, epätasa-arvoinen ja epäyhdenvertainen. Palkka tulee maksaa ihmisille koulutuksen, osaamisen, työsuoritusten ja tulosten perusteella. Ei sen perusteella mitä hänen palkkakuitissaan lukee työtehtävän kohdalla – tai mistä hän on kotoisin.
Tämä kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.11.2018 ja Pohjalainen-lehdessä 8.11.2019.
Maailman katseet ovat viime päivinä kiinnittyneet Saudi Arabiaan, koska maan hallintoa kritisoinut toimittaja Jamal Khashoggi murhattiin Saudi Arabian suurlähetystössä Turkin Islanbulissa. Samaan aikaan maailman mediat ovat jättäneet lähes kokonaan uutisoimatta mitä Saudi Arabia tekee parhaillaan omalla takapihallaan. Vain muutamat laatulehdet ovat nimittäin raportoineet aktiivisesti Jemenin tilanteesta, vaikka siellä kokonainen maa on parhaillaan nälänhädän partaalla Saudi Arabian sotatoimien vuoksi.
Päivityksen julkaisemisen jälkeen Facebook lähestyi minua todella odottamattomalla viestillä. Se nimittäin ilmoitti, että yllä nähtävä jakoni rikkoi yhteisönormeja ja kehotti lukemaan Facebookin alastomuutta ja seksuaalista toimintaa koskevista käytännöistä. Tämän rikkomuksen vuoksi henkilökohtainen Facebook-käyttäjätilini on nyt estetty kolmeksi päiväksi. Facebook siis bannasi minut, koska jaoin Jemenin nälänhädästä kertovan The New York Timesin artikkelin. Syynä estoon oli Facebookin mukaan jakamani artikkelin sisältämä alastomuus ja seksuaalinen sisältö. Jokaisen kannattaa nyt lukea tuo kyseinen artikkeli. Sen jälkeen jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä siitä onko artikkelissa kyseessä alastomuus ja seksuaalinen toiminta. Vai kenties jotain aivan muuta.
Estetty Facebook-jako Jemenin nälänhädästä
Tässä tapauksessa syyllinen nähdäkseni täydellisen perusteettomaan estoon ei taida olla yksittäinen työntekijä, sillä päätöksen on todennäköisesti tehnyt Facebookin algoritmi. Pidän kuitenkin hyvin erikoisena, että Facebook kieltää Jemenin nälänhädästä kertovan artikkelin julkaisemisen siksi, että The New York Times on valinnut artikkelinsa uutiskuvaksi otoksen nälänhädän keskellä elämästään taistelevasta pikkulapsesta. Näin näyttää kuitenkin nyt käyneen, koska Pulizer-palkitun valokuvaaja Tyler Hicksin ikuistamassa koskettavassa uutiskuvassa lapsella ei ole yllään paitaa.
Ymmärrän hyvin, että Facebook pyrkii kitkemään palvelustaan esimerkiksi vihapuhetta, rasismia ja valeuutisia selvästi aikaisempaa tehokkaammin. Se on aivan perusteltua. Pidän kuitenkin hyvin erikoisena, että nälänhätää koskeva laatulehden raportti luokitellaan uutiskuvan perusteella seksuaaliseksi sisällöksi ja artikkelin jakava henkilö bannataan päiväkausiksi. Tällainen toiminta ei mielestäni anna suurelle yleisölle kovin positiivista kuvaa Facebookin laadun kriteereistä. Taannoin peräti 50 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja käytettiin laittomasti vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen niin sanotussa Cambridge Analytican tapauksessa. Voisin kuvitella, että tuollaisen paljastuksen jälkeen Facebook yrittäisi tehdä ryhtiliikkeen ja pyrkisi parantamaan myös estoja jakavan algoritminsä toimivuutta.
Kaksi vuotta sitten Facebook aiheutti kansainvälisen kohun, kun se esti niin ikään alastomuutena ja seksuaalisena Vienamin sotaa kuvaavan ikonisen uutiskuvan napalmipommitusta pakenevasta yhdeksänvuotiaasta pikkutytöstä. Vuonna 1972 ikuistettu kuva on palkittu esimerkiksi Pulitzer-palkinnolla. Facebook poisti jopa Norjan pääministeri Erna Solbergin palvelussa jakaman uutiskuvan aiheesta. Facebook luopui uutiskuvan sensuurista vasta sitten, kun verkkolehti Recode lähetti Mark Zuckerbergille asiasta avoimen kirjeen. Verkkolehti totesi, että historiallisesti merkittävän uutiskuvan sensurointi oli isku demokratiaa vastaan, koska kuva oli merkittävä tallenne historiaa, ja että uutiskuvan historialliselle merkittävyydelle tulee antaa enemmän painoarvoa kuin yhteisöpalvelun käyttäjien suojelemiselle.
Valitin tänään saamastani estosta välittömästi, mutta ainakaan vielä muutamassa tunnissa mitään ei ole tapahtunut. Veikkaan, että valitukset menevät joka tapauksessa automaattisesti roskakoriin. Minä pärjään kyllä helposti kolme päivää ilman henkilökohtaista Facebookia, mutta nyt kyse ei olekaan siitä. Sen sijaan kyse on nyt siitä miksi Facebookin automatisoitu laadunvalvonta ei kykene erottamaan alastomuutta ja seksuaalista toimintaa laatulehden nälänhätää käsittelevästä artikkelista. Mikäli yhteisöpalvelun algoritmi on tosiaan tätä tasoa, niin tiettyjen aihealueiden kieltämisellä tai rajoittamisella Facebook voisi jatkossa helposti vaikuttaa yli miljardin käyttäjänsä näkemykseen maailmasta.
Yhdysvaltalainen rocklegenda ja runoilija Jim Morrison kiteytti asian aikoinaan ”Ken hallitsee mediaa, hallitse mielen”. Onko Jemenin nälänhätää olemassa, jos siitä ei saa jakaa tietoa Facebookissa?
PÄIVITYS 28.10.2018 kello 10.00
Nyt The New York Post kertoo, että Facebook on bannannut uutiskuvan takia käyttäjiä perusteettomasti ympäri maailmaa. Täsmälleen kuten edellä kirjoitin, kyse on tuon uutiskuvan virheellisestä tulkinnasta, ja tämä tapaus osoittaa miten surkea Facebookin algoritmi on arvioimaan uutisten ja kuvien sisältöä. Facebook on ilmoittanut lehdelle, että se palauttaa poistamansa jaot Jemenin nälänhädästä, koska ”Tiedämme, että kuva on tärkeä ja että sillä on maailmanlaajuista merkitystä”. Vielä toistaiseksi Facebookin ei ole kuitenkaan palauttanut jakoja eikä myöskään poistanut kuvan takia perusteettomasti käyttäjilleen antamiaan estoja. The New York Times julkaisi myös uuden artikkelin, jossa se kertoo miksi lehti katsoi parhaaksi käyttää Facebookin nyt väärin tulkitsemia uutiskuvia.
Kirjoitin eilen hieman tuntemuksiani siitä miten ammattiliitot ja SDP valitsivat lapset ja vanhukset uhreikseen tempauksessaan, jota ne nimittävät virheellisesti työtaisteluksi ja lakoksi. Lue kirjoitukseni tilanteesta tästä.
Tuossa järjenvastaisessa tempauksessa uhreiksi valittiin jostain selittämättömästä syystä kaikkein heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät suomalaiset. Kommentoin tällä videolla tapausta hieman seikkaperäisemmin.
Suomessa eletään parhaillaan historiallisia hetkiä, kun SAK on käskyttänyt jo toisen kerran lyhyen ajan sisään joukkionsa barrikadeille marionettinsa SDP:n vaalikampanjaa tekemään. Hakaniemen vasalli Antti Rinne tekee täsmälleen kuten hänen isäntänsä käskee, ja soppa on silloin valmis.
Jokainen asioita seuraava tietää, että kyse ei ole todellisuudessa irtisanomislaista aivan kuten kevään lakkoilussa ei ollut todellisuudessa kyse aktiivimallista. Molemmissa lakkoiluissa kyse oli ja on vain ja ainoastaan kahdesta asiasta: 1. Demarien vaalikampanjasta ja 2. Ammattiliittojen kipuilusta jäsenmäärän ja arvovallan syöksykierteessä. Lue jälkimmäisestä pidempi kirjoitukseni tästä.
On päivänselvää, että irtisanomislaki täytyy ajaa läpi. Siitä ei ole mitään epäselvyyksiä. Laki tulee madaltamaan työllistämisen kynnystä ja synnyttämään siten merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Laki siis parantaa työllisyyttä. Olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin, joten en turhaan toista itseäni. Lue aiheesta pidempi kirjoitus tästä. Irtisanomislakia on turha tässä yhteydessä pidemmälti käsitellä, koska se ei liity mitenkään nyt meneillään olevaan lakkoiluun ja yhteiskunnan kehityksen mukanaan tuomaan ammattiliittojen kipuiluun.
SDP ei halua kiistan päättyvän sovintoon
Irtisanomislaki valittiin nyt tekosyyksi samasta syystä kuin aktiivimalli keväällä. Niiden molempien tilalla olisi voinut olla vaikkapa hulevesilaki tai eläinsuojelulaki. Aivan mikä tahansa. Tämä seikka vahvistui viimeistään, kun pääministeri Juha Sipilä esitti lakkokenraali Antti Rinteelle suorassa A-Studio -ohjelmassa sovintoa ja irtisanomislain vetämistä pois. Rinne ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa eikä edes vastannut, joten Sipilä toisti sovintoesityksen vielä kaksi uutta kertaa. Rinne väisti ne kaikki. Viimeistään tämä vahvisti vedenpitävästi, että SDP ei missään nimessä halua, että sen vaalikampanjana toimivat lakot peruttaisiin.
Juha Sipilän hallitus taas on puolestaan antanut jo lukemattomia kertoja ammattiliitoille äärimmäisen nolosti veto-oikeuden hallituksen päätöksiin, joten nyt on täysin perusteltua puhua siitä kuka maata todellisuudessa johtaa, eduskunta ja sen valitsema hallitus vai sittenkin joku random joukkio ulkoparlamentaarisia yhdistyksiä Hakaniemestä? Ensin mainitun demokratian peruspilarin on meille valinnut Suomen kansa demokraattisilla vaaleilla ja toinen taas on… No tiedätte kyllä.
Myös irtisanomislain tapauksessa hallitus meni nopeasti polvilleen ja laski esityksen koskevien yritysten työntekijämäärän kahdestakymmenestä kymmeneen. Se oli nolo hetki suomalaiselle demokratialle ja hallituksen uskottavuudelle. Hallituksen pitäisi nyt kasvattaa munat ja tehdä viimein päätöksiä itsenäisesti Suomen kansan sille antamalla mandaatilla ilman asiaan täysin kuulumattoman yksittäisen vaalikampanjan vaikutusta. Kenellekään ulkopuoliselle ei tule antaa veto-oikeutta tällaisissa asioissa.
Maailma muuttuu ja nykyisenkaltaiset ammattiliitot ovat vääjäämättä kuolemassa pois, joten kolmikannan jäätyä syystäkin historiaan tulee ammattiliittoja jatkossa enää kuulla korkeintaan lausuntojen antajina.
Esimerkiksi SAK väittää juhlapuheissaan edelleen olevansa yli miljoonan suomalaisen järjestö, mutta totuus on täysin toinen. Taannoin nimittäin paljastui, että syöksykierteessä olevan SAK:n jäsenmäärä on enää hädin tuskin 600 000 suomalaista. Jäsenpako vain nopeutuu jatkossa, kun ammattiliitot paljastavat viimein oikeat tarkoitusperänsä. Työttömyys ja kurjuus ovat niiden etu ja tavoite, jonka varjolla nuo veroparasiitit keräävät miljardeja kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta esimerkiksi asumistukina ylisuurien riistovuokrien kautta. Köyhiltä tuhkatkin pesästä ammattiliiton holviin. Kirjoitin aiheesta taannoin. Lisäksi suuri osa suomalaista maksaa joka kuukausi siivun palkastaan Hakaniemen pohjattomaan kassaan.
Ammattiliittojen rajattoman härskiyden osoitti viimeistään viime viikon äänestys eduskunnassa. Perustuslain myötä Suomessa ylintä päätösvaltaa käyttävä eduskunta päätti, että hallitus voi jatkaa irtisanomislain valmistelua. Siis valmistelua, jonka perusteella joskus hamassa tulevaisuudessa esitettävän lain eduskunta voi halutessaan myös hylätä. Viimeistään eduskunnan päätöksen jälkeen ammattiliittojen olisi pitänyt kaivautua ökypalkkaisine johtajineen takaisin kiviensä alle ja antaa demokratian tehdä tehtävänsä. Sen sijaan AY-joukkio päätti uhmata Suomen kansaa ja sen valitsemaa eduskuntaa jatkamalla lakkoiluaan. Vastaavaa ei taida olla tapahtunut koskaan aiemmin, joten ammattiliittojen hätä arvostuksensa tulevaisuudesta on nyt todella suuri.
Tällä hetkellä lakot on siis osoitettu suoraan suomalaista kansanvaltaa, eduskuntaa ja perustuslakia vastaan. Ammattiliitot lakkoilevat siis jokaista suomalaista vastaan. Samat ammattiliitot elävät pitkälti valtion rahoittamana, koska nuo veroparasiitit jättävät tilittämättä vuosittain noin 200 miljoonaa euroa valtion kassaan. Puuttuvan summan joutuvat maksamaan muut veronmaksajat. Sinä ja minä. Nyt käsillä oleva tilanne antaa myös asiantuntijoiden mukaan syyn kysyä perustellusti, että miksi valtio rahoittaa järjestöjä, jotka toimivat suoraan kansanvaltaa vastaan. Enää ei ole olemassa mitään syytä miksi työmarkkinajärjestöjen verovapautta ei pitäisi poistaa. Siksi se on myös yksi vaaliteemoistani.
Tähän kokonaiskuvaan sopii mainiosti, että alkavan viikon kaksipäiväisen lakkoilun uhreiksi ammattiliitot ovat valinneet juuri lapset ja vanhukset, eli kaikkein heikoimmat. Juuri ne, joiden etua nämä samat liitot ja niiden poliittinen käsikassara SDP väittävät juhlapuheissaan suojelevan. Todelliset tarkoitusperät kuitenkin paljastuivat, kun kriisi arvovallan murentumisesta alkoi.
Ammattiliitto ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään
Päivä päivältä yhä useampi suomalainen ymmärtää, että ammattiliitto ei liity mitenkään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja että ammattiliitto ei maksa pennin jeniä ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista. Suomalaisten sumutus tästä aiheesta on jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta onneksi koko ajan useampi ymmärtää, että ammattiliitot vievät merkittävän osan kuukausipalkasta ilman, että ne liittyvät mitenkään työttömyysturvaan saati olisivat ansiosidonnaisen edellytys.
Laki edellyttää, että kenenkään ei tarvitse kuulua liittoon saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen riittää pelkän työttömyyskassan jäsenyys, ja kassat ovat aina liitoista erillisiä organisaatioita. Esimerkiksi niin sanottu Loimaan kassa, eli YTK, laski juuri tällä viikolla hintojaan, koska sen suosio on räjähdysmäisessä kasvussa. YTK tarjoaa työttömyysturvaa ilman liittojen kuukausipalkasta viemää merkittävää osuutta. Yksi vaaliteemoistani on saada jokainen suomalainen palkansaaja automaattisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Lue lisää siitä ja muista vaaliteemoistani tästä.
Valhe, propaganda ja muunneltu totuus
Parhaillaan verkossa liikkuu rajattomasti vihervasemmiston räikeän valheellista propagandaa, jolla pyritään perusteettomasti oikeuttamaan lasten jättäminen ilman ruokaa kahdeksi päiväksi. Esimerkiksi tämä somepäivitys tarjoaa malliesimerkki siitä miten valheellinen vasemmistopropaganda saa ihmiset uskomaan mitä tahansa soopaa, jota AY-liikkeen propagandaosasto heille tuubeistaan syöttää. Kuvitelkaapa, että monet suomalaiset tekevät tällaisen roskan perusteella ensi keväänä äänestyspäätöksensä.
Väite: ”Hallitus söi sanansa olla heikentämättä työttömien asemaa, kun kiky-sopimus sovittiin.”
Väärin. Hallitus ei ole kiky-sopimusta neuvoteltaessa luvannut missään vaiheessa olla heikentämättä työttömien tai työllisten asemaa. Se on yksinomaan ammattiliittojen valhe, jonka perättömyyden Helsingin Sanomat äskettäin osoitti hankkimalla tutkittavakseen kyseisissä kiky-kokouksissa tehdyt muistiot. Mikäli tuollainen lupaus olisi tehty, olisi siitä kiistatta olemassa sanatarkasti materiaalia mustaa valkoisella vähintään kokouksen muistiinpanoissa. Väite on siis yksinkertaisesta perätön, eli valhe.
Väite: ”Hallituksen toimet ovat yksipuolisesti heikentäneet pienituloisten asemaa Suomessa.”
Väärin. Tuloerot ovat nykyisen hallituksen aikana pienentyneet, joten pienituloiset saavat nyt enemmän rahaa suurituloisiin nähden kuin demareiden istuessa viimeksi hallituksessa. Mielikuva köyhien rokottamisesta on vain vihervasemmiston perätön väite, joka on osoitettu tilastollisesti vääräksi jo lukemattomia kertoja. Suomalaisten ja kansainvälisten tilastojen mukaan Suomi edustaa tuloerojen pienuudessa kirkkainta kärkeä Euroopassa ja koko maailmassa. Myös ostovoimakorjatussa mediaanitulossa Suomen gini-kerroin on aivan Euroopan kärkitasoa. Lisäksi tilastokeskuksen mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien osuus on laskenut merkittävästi sen jälkeen, kun nykyinen hallitus aloitti, eli kun demarit putosivat hallituksesta. Faktoilla on usein taipumus pilata hyvin alkanut propaganda.
Väite: ”Nyt kun pienipalkkaiset keittäjät ja siivoojat ovat lakossa työehtojensa takia”
Väärin. Lakossa ovat JULKISEN sektorin keittäjät ja siivoojat, joita YKSITYISEN sektorin yrityksiä koskeva irtisanomislaki ei koske mitenkään. Nyt lakkoilevat eivät ole lakimuutoksen piirissä, joten keittäjät ja siivoojat eivät ole lakossa työehtojensa takia, vaan he jättävät lapset ilman ruokaa aivan muista syistä. Todellinen syy lakkoiluun tulikin todettua jo edellä. Veikkaan, että valtaosa lakkoilevista ei ymmärrä, että lakkokenraalit ovat määränneet heidät lakkoon demarien vaalikampanjan ja ammattiliittojen vaikutusvallan pönkittämisyrityksen vuoksi. Loput eivät uskalla mennä työpaikoilleen, vaikka liitto ei voi pakottaa ketään lakkoilemaan. Ei jäseniään eikä ketään muutakaan.
Tämän kaiken seurauksena alkavalla viikolla lapset eivät saa kahtena päivänä ruokaa kouluissa ja päiväkodeissa. Monille lapsille koulun ja päiväkodin ruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Maanantaisin ruoan menekki kasvaa jopa 20 % normaalista, kun lapset tulevat viikonlopun jälkeen nälkäisinä kouluun ja päiväkotiin. Demarien vaalikampanjan ansiosta näiden lasten nälkä jatkuu kaksi ylimääräistä päivää, ja ruokaa on luvassa yhteiskunnan toimesta vasta keskiviikkona. Mahtavat lakkoilijat ja heidän lakkokenraalinsa olla tyytyväisiä saavutukseensa. Yhtä tyytyväisiä saavutukseensa lienevät ne demaripäättäjät, jotka ovat kieltäneet ravintoloita ja kauppiaita tarjoamasta nälkäisille lapsille ruokaa. Nälkä on ollut maailman kriisipesäkkeissä perinteisesti politiikan välikappale. En olisi uskonut, että 2000-luvulla sitä käytetään myös Suomessa.
Suomessakin on eletty jo parin vuoden ajan niin sanottua #metoo-aikakautta, jolloin mitättömien ja jopa täysin perättömien someväitteiden perusteella on tuhottu julkisissa ammateissa olevien ihmisten työuria ja yksityiselämää. On ollut surullista nähdä miten myös monet suomalaiset mediat ovat klikkihimoissaan lähteneet mukaan tähän farssiin, koska ne ansaitsevat someraivolla ja someraivon lietsomisella riihikuivaa rahaa. Medioiden etu on siis heittää bensaa liekkeihin, vaikka se tarkoittaisi monille inhimillistä tragediaa.
Haluan selvyyden vuoksi todeta, että seksuaalinen häirintä täytyy ottaa aina vakavasti, sillä se on aito ja oikea ongelma myös Suomessa. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Sananvapaus edellyttää, että seksuaalisesta häirinnästä saa keskustella avoimesti. Osa someraivoa aiheuttavista paljastuksista pitää varmasti paikkansa, mutta lapsi menee pesuveden mukana, kun joukossa on myös tekaistuja someraivoja. Niiden taustalla voi olla esimerkiksi kosto aikaisemmasta henkilökohtaisesta kaunasta.
Suomen rikoslaissa huonoa käytöstä ja vonkaamista ei ei ole kuitenkaan säädetty laittomaksi saati rangaistavaksi. Valheellisten väitteiden levittäminen toisesta ihmisestä sen sijaan on sekä laitonta että rangaistavaaa. Se kannattaa pitää mielessä. Vikkeläsormisten somettajien pitäisi hengittää syvään ja laskea vaikka tuhanteen ennen kommentointia, jos ei ole aivan varma asiastaan. Sometuomioistuimen sijaan vain poliisin tehtävä on tutkia onko jotain laitonta tapahtunut ja sen jälkeen saattaa asia syyttäjän tietoon. Suomessa on olemassa syyttömyysolettama, jonka mukaan ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan. Se on oikeusvaltion tärkeimpiä perusperiaatteita, joka kuitenkin näyttää usein unohtuvan niin somettajilta kuin medioiltakin.
Kirjoitin vuosi sitten blogiini massojen someraivosta otsikolla ”Media maalittaa julkkiksia – klikkirahastusta vai jotain aivan muuta?”. (Lue kirjoitus tästä). Kirjoituksessani käsittelin muun muassa laulaja Tomi Metsäkedon tapausta, jossa oli monia epäilyttäviä seikkoja. Esimerkiksi toimittaja Maria Veitola pyysi suljetussa someryhmässä paljastuksia nimenomaan Tomi Metsäkedon tekemisistä, ja tietenkin hän sai niitä. Kuka tahansa olisi voinut keksiä hänelle mitä tahansa tarinoita. Tarkistamatta lainkaan saamiensa tarinoiden todenperäisyyttä Veitola esitti ”paljastukset” Tähdet, tähdet -ohjelman tuotantoyhtiölle ja hankki Metsäkedolle potkut ohjelmasta. Someraivo johti myöhemmin potkuihin myös Mamma Mia -musikaalista. Yhtään rikosilmoitusta väitetyistä rikoksista ei ollut tehty, eikä ole vielä tänä päivänäkään.
Maria Veitolan someviesti
Metsäkedon kohussa nimenomaan media heitti bensaa Metsäkedon ympärille sytytetyn rovion liekkeihin ja sai siten mainoksillaan sievoisen rahasumman. Tavallisesti media maalittaa yhtä julkkista kerralla ja uran tuhotumisen jälkeen siirtyy seuraavaan. Toimittajien taitavasti valitut sanakäänteet estävät syytteet kunnianloukkauksesta, mutta tavallinen somelainen ei ymmärrä missä raja menee. Veitolan maalittaman Tomi Metsäkedon lokakampanjan myötä someraivo paisui äärimmilleen ja verkossa alkoi levitä toinen toistaan rajumpia väitteitä muka totuutena. Lopulta homma lähti pahasti laukalle, joten uransa murenemista sivusta seuraamaan joutunut Metsäketo oli pakotettu viemään asia käräjille ratkaistavaksi.
Nyt, vuosi kohun jälkeen, Helsingin käräjäoikeus on tuominnut neljä naista sakkorangaistuksiin kunnianloukkauksista. Oikeusvaltio saavutti siis tänään merkittävän virstanpylvään. Tuomitut naiset joutuvat sakkorangaistuksen lisäksi maksamaan Metsäkedolle 7 415 euroa oikeudenkäyntikuluja. Voimme vain kuvitella millaista rahallista ja henkistä haittaa someraivo on Metsäkedolle aiheuttanut. Jos tapaus etenee vielä hovioikeuteen, niin kunnianloukkaukset voivat hyvinkin muuttua siellä rikoslain 24 luvun 10 §:n mukaisiksi törkeiksi kunnianloukkauksiksi. Toivottavasti tämän oikeustapauksen myötä ihmiset ymmärtävät, että somessa ei saa kirjoittaa ihan mitä tahansa perätöntä tuubaa.
Rajansa someraivollakin. Eräänlainen ryhtiliike kai sekin.
Tallensin keskiviikkona videolle hieman tunnelmia heti sen jälkeen, kun Kokoomuksen piirikokous oli valinnut minut ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Videolla kommentoin lisäksi hieman päivän toista agendaa, eli yrityksiä piinaavia järjenvastaisia lakkoja sekä niiden taustoja.
Pirkanmaan Kokoomus on tänään valinnut minut ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kiitos. En ole poliitikko, vaan ennen kaikkea yrittäjä ja perheenisä. Olen toiminut päätoimisena yrittäjänä 24 vuotta useissa eri alojen yrityksissä, ja olen lisäksi kahden alle kouluikäisen lapsen perheenisä. Yrittäjän ja lapsiperheen arki ovat siis molemmat tuttuja. Eduskunnassa tulen siksi ajamaan erityisesti lapsiperheiden ja yrittäjien asioita, koska nyt meidän täytyy kääriä hihat ja ryhtyä tekemään yhdessä parempaa, puhtaampaa ja turvallisempaa Suomea.
Siksi #jocka2019
Arkadianmäellä tarvitaan nyt kansanedustajia, joilla on aitoa kokemusta yrittäjyydestä. Nimi yrityksen omistajaluettelossa ei tuo kokemusta ja näkemystä, sillä työelämän uudistaminen vaatii päättäjiltä jotain paljon konkreettisempaa. Kukaan ei tietenkään voi muuttaa maailmaa yksin, mutta yhdessä se kyllä onnistuu – pieni pala kerrallaan. Politiikassa on tärkeintä saada äänensä kuuluviin oikeissa foorumeissa ja saada muutkin innostumaan ponnisteluista yhteisen tavoitteen eteen. Sellaisesta vaikuttamisesta minulla on vuosikymmenten vankka kokemus.
Eduskunnan vierailulla 2011.
Jokainen on varmasti huomannut, että eduskunnassa tarvitaan kipeästi toimintakulttuurin muutosta. Jostain syystä faktoihin perustuva tekeminen on väistynyt härskin populismin tieltä, ja esimerkkejä saamme nykyisin päivittäin. Haluan olla osaltani palauttamassa suomalaisten uskoa rehelliseen ja suoraselkäiseen politiikkaan. Sellaiseen, jossa ikävätkin asiat sanotaan suoraan. Sellaiseen, jossa hallitus ja eduskunta ottavat niille kuuluvan roolin, eivätkä luovuta päätösvaltaa ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikkapa ammattiyhdistyksille.
Siksi #ryhtiliike.
Olen onnellinen saatuani edelleen kasvavaan vaalitiimiini mukaan erittäin nimekkään joukon pirkanmaalaisia eturivin tekijöitä ja mielipidevaikuttajia. Ihmisiä, jotka haluavat muutosta nykyiseen politiikkaan ja uskovat minun olevan oikea valinta sitä toteuttamaan. Kiitos luottamuksestanne. Vaalitiimiini mahtuu vielä mukaan, joten ota rohkeasti yhteyttä, jos sinäkin haluat muutosta eduskuntaan. Kiitos jokaiselle jo tähän mennessä tukeaan osoittaneelle yhdessä ja erikseen! Tästä alkaa upea tie kohti eduskuntaa ja parempaa Suomea.
Ikäväkseni joudun toteamaan, että osuin napakymppiin. Kirjoitin sattumalta juuri tämän aamun Pohjalainen-sanomalehdessä miten ammattiyhdistykset pitävät parhaillaan Suomea panttivankinaan. Vain tunteja tuon kirjoituksen julkaisemisen jälkeen aamupäivällä Sipilän hallitus ilmoitti antaneensa kiristäjille periksi. Taas kerran. Sitä nimitetään nyt kompromissiksi. Sama kaava on toistunut tällä kaudella aivan liian monta kertaa. Missä on johtajuus?
Pohjalainen 2.10.2018
Demokraattisessa maassa poliittisen päätösvallan pitäisi kuulua vaaleilla valitulle eduskunnalle, mutta Sipilän hallituksessa tilanne on toinen. Hallitus on antanut ammattiyhdistyksille rajattoman veto-oikeuden, jota ne ovat käyttäneet koko hallituskauden ajan. Päätöksenteon peräsimessä ei ole ollut hallitus, vaan ulkoparlamentaarinen AY-liike, joka on vesittänyt hallituksen tärkeitä kehityshankkeita yksi toisensa jälkeen. Kirjoitin taannoin tästä aiheesta blogiini otsikolla ”Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle – vaikka lakkoaseen piippuun katsoen”. Toivoin siinä, että hallitus olisi viimein kasvattanut munat ja yrittänyt puolustaa demokraattista päätöksentekoa AY-mafiaa vastaan.
Toiveeni ei toteutunut. Taaskaan.
Kirjoitin tänään Pohjalainen-lehdessä, että hallitus ei missään nimessä saa antaa enää piiruakaan periksi ammattiyhdistyksille, jotka eivät yksinkertaisesti kuulu päättäjien pöytään. Tänään kuitenkin selvisi, että hallitus vesitti tarpeellisesta uudistuksestaan puolet ammattiliittojen vaatimusten vuoksi. Yritysten työllistämistä helpottavan irtisanomissuojan päivittämisen oli alunperin määrä koskea alle 20 työntekijän yrityksiä, mutta tänään työministeri Jari Lindström kertoi, että jatkossa se koskee vain alle 10 työntekijän yrityksiä. Tästä puuttuu enää se, että hallitus kääntäisi toisenkin posken, johon iskemällä koko hankkeesta luovuttaisiin.
Kansanedustaja Hjallis Harkimo naureskeli tänään, että seuraavaksi irtisanomislaki rajataan vain kahden hengen yrityksiin. Tätä menoa hän on vielä oikeassa. On huolestuttavaa, että johtajuutta ei oteta edes maan hallituksessa siten kuin äänestäjien ja eduskunnan antama mandaatti edellyttäisi. Keskusteluja täytyy tietenkin käydä monien tahojen kanssa ja lausuntoja pyytää, mutta uudistuksista luopuminen yksi toisensa jälleen ammattiyhdistysten vaatimusten vuoksi on järjetöntä. Minusta irtisanomislaki tulisi ottaa käyttöön kaiken kokoisille yrityksille, koska se tulisi helpottamaan merkittävästi työllistämistä. Lain nimi pitäisi mielestäni olla ”työelämän joustavuuslaki”. Ammattiyhdistykset pääsivät nyt kuitenkin määrittelemään terminologian ja latasivat nimeen haluamansa arvot.
Medioissa ja somekeskusteluissa kiristykseen antautumista on perusteltu sillä, että hallituspuolueet eivät menettäisi ääniä ensi kevään vaalien alla. Niitä kuulemma menetettäisiin, jos irtisanomislaki menisi läpi sellaisenaan. Nyt seuraa uutinen: Väärin! Jokainen talouselämää ja talousmatematiikkaa edes jossain määrin ymmärtävä tietää, että irtisanomislaki vaikuttaisi positiivisesti työllistämiseen. Se, että kaikki eivät sitä ymmärrä, ei ole kestävä peruste ammattiyhdistykselle antautumiseen. Mitä tulee hallituspuolueiden maineelle kriitikoiden silmissä, niin se kolhu on jo saatu, eikä se poistu ottamalla takapakkia 20 työntekijästä 10 työntekijään. Päin vastoin vaikutus on nyt tuplaantunut, sillä kriitikoiden äänten lisäksi menetettiin myös omien kannattajien ääniä, kun hallitus lähti hännystelemään AY-liikettä. Tästä voidaan kyllä vielä nousta, mutta se edellyttää reipasta ryhtiliikettä ja aidon johtajuuden ottamista. Viimeistään nyt hallituksen täytyisi ryhtyä aidosti johtamaan tätä maata.
Kirjoitin äskettäin, että hallituksen pitäisi mieluummin valita kertalaakista suoraselkäinen lakkosuma kuin roikkua vuodesta toiseen löysässä hirressä ammattiyhdistysten kiristettävänä ja siten vesittää yhteiskunnan tärkeitä uudistuksia. Kertalaakista iskevää massiivista lakkosumaa tulisi seurata saman tien yleishaitallisten ammattiyhdistysten verovapauden poistaminen sekä täysi korvausvelvollisuus lakoilla aiheutetuista vahingoista. Myös poliittisten lakkojen kieltäminen kokonaan tulee toteuttaa ensi tilassa monien muiden maiden tapaan.
Nyt olemme tilanteessa, jossa ammattiyhdistykset pyörittävät hallitusta aivan oman tahtonsa mukaan. Tiedäthän sanonnan, jossa hiiret hyppivät pöydillä, kun kissa on poissa. Niin. Juuri niin. Hallituksen nolosta pakittamisesta huolimatta huomenna lakkoilusta kärsivä Suomi tarvitsee ryhtiliikettä nyt enemmän kuin koskaan. Siksi olen ehdolla Pirkanmaalta kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Olen siis ehdolla ehdokkaaksi. Ensi kevään vaalien jälkeen onkin sitten aika tehdä eduskunnassa ryhtiliike.
JULKAISTU 2.10.2018: Ammattiyhdistysliike virittelee parhaillaan lakkoasetta, jolla se kiristää hallitusta perumaan työelämän tärkeän uudistuksen. Monet hallituksen aikaisemmat uudistukset on peruttu samasta syystä, kun hallitus on taipunut kerta toisensa jälkeen ja mahdollistanut elinkeinoelämän ja kansantalouden ottamisen ammattiyhdistysten panttivangiksi. Niiden lunnaat ovat kalliita, sillä poliittiset lakot aiheuttavat täysin sivullisille yrityksille ja ihmisille miljardivahingot.
Suomessa poliittisten päätösten tekeminen kuuluu ainoastaan vaaleilla valitulle eduskunnalle ja sen valitsemalle hallitukselle, joten AY-liikkeen toimet ovat demokratian ja parlamentarismin halveksimista. Tietääkseni yhtään ammattiliittoa ei ole valittu eduskuntaan. Pian nähdään onko AY-liikkeellä siitä huolimatta veto-oikeus hallituksen ja eduskunnan päätöksiin.
AY-liike on kaivanut lakkoaseen esiin, koska hallitus on helpottamassa työllistämistä ja irtisanomista pienissä yrityksissä. Työllisyyden parantuminen on tunnetusti punainen vaate Hakaniemessä, jossa eletään työttömyydestä ja kurjuudesta. Siksi liitot ovat vesittäneet monta tärkeää uudistusta. Nyt olemme tilanteessa, jossa hallitus ei saa antaa enää piiruakaan periksi. Mieluummin pysäytetään Suomi kertalaakista kuin alistutaan vuodesta toiseen jatkuvaan kiristykseen ja uhkailuun. Nyt hallitukselta odotetaan ryhtiliikettä.
Hyvinvointivaltion rapauttaminen täytyy saada loppumaan, sillä seuraava taantuma odottaa nurkan takana. AY-liikkeelle täytyy osoittaa kaapin paikka, koska sillä ei ole roolia päätöksenteossa. Tällä hallituskaudella Suomeen on syntynyt yli 120 000 uutta työpaikkaa, mutta mikä mahtaisi olla tilanne ilman AY-liikkeen kapuloita rattaissa?
Eduskunnan täytyy ottaa pikaisesti käsittelyyn ammattiyhdistysten verovapauden lopettaminen ja korvausvelvollisuus poliittisten lakkojen aiheuttamista vahingoista. Verovapauden myötä me veronmaksajat joudumme maksamaan vuosittain satoja miljoonia euroja enemmän veroja – kuuluimme liittoon tai emme. Siitä on yhdenvertaisuus kaukana.
Kirjoitus on julkaistu tänään Pohjalainen-lehdessä.
Ajan politiikassa asioita, joihin olen perehtynyt ja joista olen kirjoittanut jo vuosien ajan esimerkiksi blogissani sekä myös kolumneissa ja sanomalehdissä. Tällä sivulla kerron hieman teemoistani. Omasta henkilö- ja työhistoriastani voit lukea tästä linkistä tiivistetyn koosteen.
Teemani politiikassa
Yrittäjien asemaa parannettava.
Lapsiperheet päätöksenteon keskiöön.
Ympäristö ja ilmastonmuutos otettava vakavasti.
Työelämä uudistettava 2000-luvulle.
Ryhtiliike eduskuntaan ja yhteiskuntaan.
Jocka Träskbäck ja Petteri Orpo Turun puoluekokouksessa 2018.
1. YRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA
Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle. Yrittämisen verotusta on kevennettävä nykyisestä. Yritystuet on otettava kriittiseen tarkasteluun ja tehottomat yritystuet on lopetettava. Säästyvillä varoilla tulee laskea palkan sivukuluja, jolloin yritysten kynnys palkkaamiseen laskee ja työllisyys paranee. Viron veromallia tulee alkavalla hallituskaudella kokeilla rajatulla alueella.
Yrittäjien sosiaaliturva tulee saada tavallisten palkansaajien tasolle. Perhe-etuusjärjestelmää tulee uudistaa sellaiseksi, että se mahdollistaa yrittäjille lapsen hoitamisen nykyistä selvästi pidemmällä ajalla. Äitiyslomasta (perhevapaasta) yritykselle syntyvät kustannukset tulee korvata yritykselle verovaroista täysimääräisesti, koska naisten tasa-arvo työmarkkinoilla parantuu silloin merkittävästi. Nykymallissa yhdestä raskaudesta tulee yrittäjälle jopa 17.500 euron lisäkulut (Lähde: Yrittäjänaiset).
Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara, eikä yksikään yrittäjä palkkaa ketään irtisanottavaksi. Ketään ei voida myöskään jatkossakaan irtisanoa ns. pärstäkertoimen perusteella. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia hyvin toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen tulee hakea Tanskasta.
Yrittäjyyden houkuttelevuutta uravalintana ja valmiuksia yrittäjyyteen täytyy parantaa verotuksen lisäksi ottamalla yrittäjyyskasvatus vahvasti mukaan koulujen opetussuunnitelmaan. Sen voisi yhdistää kohdassa 2. esittämääni talousmatematiikan ja oman talouden merkittävään lisäämiseen opetussuunnitelmassa.
Digitaaliset innovaatiot täytyy mahdollistaa. Moni kuvittelee, että Suomi olisi etulinjassa digitalisaatiossa ja innovaatioissa. Ikävä kyllä se pitää paikkansa vain juhlapuheissa. Suomessa on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Esimerkiksi verkossa toimiva digiboksi TVkaista ja kirjojen vuokrauspalvelu Booka Booka olivat vuosikymmenen edellä aikaansa. Molemmat kaatuivat Suomen kivikautiseen lainsäädäntöön. Vuosia myöhemmin aivan vastaavat palvelut lanseerattiin yhdysvalloissa ja niistä tuli kansainvälisiä miljardibisneksiä. Suomen pitäisi nyt katsoa peiliin ja toteuttaa päättäjien juhlapuheissa vilahteleva Suomi. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.
Lasten ja perheiden täytyy pärjätä yhteiskunnassa. Päiväkodit ja koulut sekä niiden ryhmäkoot, koulukyydit sekä lasten ja nuorten harrastustoiminta ja terveyspalvelut vaikuttavat pitkälti siihen millaisia aikuisia meillä tulevaisuudessa on. Näihin käytetyt resurssit ovat sijoitus Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen.
Ryhmäkoot täytyy pitää maltillisina varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemansa eväät elämään ja siinä tarvitsemansa avun. Lapset tarvitsevat opettajaksi aikuisen ihmisen, sillä ihmistä ei voi ulkoistaa nykyteknologialle tai omatoimiselle opiskelulle. Olen tehnyt Lempäälän kunnanhallituksessa konkreettista työtä esikoulujen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tulee olla käytössä oma perheohjaaja Lempäälän nykyisen mallin mukaisesti.
Lahjakkaita lapsia pitää tukea jo alakoulussa. Tasa-arvoinen koulutus on olennainen osa hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä jokaiselle lapselle tulee tarjota samat mahdollisuudet menestyä. Oppimisvaikeuksista kärsivien tavoin myös ikäluokkaansa edellä olevat tarvitsevat erityishuomiota, koska ilman sitä lahjakkaat pitkästyvät hitaampien vauhdissa. Tasapäistämisen sijaan jokaisen lapsen tulee kokea jatkuvaa uuden oppimista tasostaan riippumatta. Suomella ei ole varaa menettää yhtään sukupolvellista menestyjiä, jotka ovat pienelle maalle elintärkeitä. Lisäksi kokeista tulee antaa hymiöiden sijaan oikeita numeroita ja pallopeleissä pitää laskea maaleja sekä julistaa voittanut joukkue. Pettymysten välttely lapsuudessa kostautuu teini-ikäisenä tai viimeistään aikuisena, kun tosielämä iskee päin kasvoja.
Mielenterveysongelmaisten on saatava apua viipymättä ja ilman nykyistä byrokraattista paperisotaa, joka on monille ongelmista kärsiville jopa avun saamisen este. Hoidon tarpeen arviointiin pitää jatkossa päästä koko maassa korkeintaan viikossa. Osallisuuden mahdollisuuksia on lisättävä. Jokaisella suomalaisella täytyy olla mahdollisuus tuntea olevansa aktiivinen osa yhteiskuntaa ilman, että se olisi kiinni ihmisen sosiaalisesta asemasta tai rahasta.
Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä. Helposti lähestyttävien sosiaalipalvelujen avulla ehkäistään paitsi syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia myös inhimillisiä tragedioita ja sote-kustannusten nousua. Lempäälässä jo pitkään menestyksekkäästi käytössä ollut perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila, jossa vanhemmat ja lapset saavat ammattiapua leikin lomassa ilman rasittavaa byrokratiaa.
Perhekeskusmalli käyttöön Pirkanmaalla. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat laajat palvelut yhdestä paikasta. Perhekeskuksissa sijaitsevat esimerkiksi neuvolan ja perhetyön palvelut, ja apua on lisäksi saatavissa esimerkiksi vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Saman hankkeen yhteydessä tulee edistää lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja lapsivaikutusten arviointia.
Pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa täytyy lisätä, mutta aikuisten keksintö lasten sukupuolineutraaliudesta tulee jättää omaan arvoonsa. Sukupuolten stereotypioita ei voida häivyttää poistamalla lapsilta heidän sukupuolensa. Tyttöjen tulee saada vapaasti leikkiä autoilla ja poikien nukeilla, mutta heidän sukupuoliaan ei pidä yrittää häivyttää. Stereotypioita häivytetään asennekasvatuksella eikä biologiaa vääristämällä. Tasa-arvon edistäminen voidaan aloittaa tekemällä myös isänpäivästä liputuspäivä äitienpäivän tavoin.
Taloustaidot lisättävä opetussuunnitelmaan. Talouden perusteet ovat äärimmäisen tärkeitä jokaiselle ihmiselle. Riittämättömät taloustaidot ovat ajaneet kymmenettuhannet suomalaiset vakaviin ongelmiin esimerkiksi pikavippien ja luottokorttien kanssa. Oman talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun pitää antaa jokaiselle lapselle riittävät eväät elämänhallintaan. Talousasioiden ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä taidoista. Koulujen opettajat antoivat kyselytutkimuksessa vahvan tuen esitykselleni taloustaitojen lisäämisestä kouluissa. Alkuvuodesta 2019 tein lisäksi Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen taloustiedon lisäämisestä uudeksi oppiaineeksi. Aloitetta kannatti julkisesti mm. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Ilmastonmuutos on otettava vakavasti, mutta ilmastohysteriaa tulee välttää. Suomessa on maailman puhtain ilma, ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Me olemme siis hoitaneet omat asiamme hyvin, eivätkä Suomen pienuuden vuoksi toimenpiteemme maailmaa pelasta – saati tuhoa. Omien toimenpiteiden lisäksi Suomen tulee ottaa edelläkävijänä maailman ilmastoasioiden johtajuus ja näyttää muulle maailmalle miten ilmastoasioita voidaan tehokkaaasti ratkaista. Suomalainen teollisuus on puhtaimpia maailmassa, ja tuota osaamistamme meidän tulee viedä maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan puhtaampaa. Näin Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa koko planeetan tulevaisuuteen ja siinä samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa maahan mittavia vientituloja.
Ydinvoiman käyttöä tulee edistää. Ydinvoima on maailman ilmastoystävällisin energiamuoto, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat pyöreä nolla. Arvostettu IPCC-ilmastoraportti vahvisti, että ydinvoiman vastustaminen on yksinkertaisesti ilmastohaitallista toimintaa. Suomen tulee ottaa opiksi Saksan katastrofaalisesta ydinvoimapäätöksestä. Meidän tulee jatkossa panostaa ilmastoystävällisen ydinvoiman lisärakentamiseen. Samaan aikaan ilmastohaitallisen kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden käyttöä tulee pyrkiä vähentämään lisäämällä sen verotusta. Suomen CO2-päästöistä 35% tulee energiantuotannosta, joten ilmastotoimien painopiste tulee pitää siellä.
Lentämistä tulee pyrkiä vähentämään. Kaikki suomalaisten tekemät arjen valinnat jäävät merkityksessään täysin marginaaliin, kun mukaan tulee lentomatkustaminen. Nelihenkisen perheen Thaimaan loma tuottaa jopa 15.000 kilon hiilidioksipäästöt, joka vastaa 160 000 kilometrin autolla ajoa. Perhelomia merkittävästi enemmän lennetään kuitenkin työmatkoja, ja niiden vähentäminen on merkittävä tavoite. Esimerkiksi videoneuvottelut kykenevät vähentämään merkittävästi tarvetta matkustaa kokoustamaan lentämällä. Lisäksi kotimaan matkailua tulee pyrkiä suosimaan. Lentovero ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, koska se asettaisi suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna muiden maiden kansalaisiin ja vähentäisi Suomeen muualta suuntautuvaa matkailua.
Laivat saatava ilmastosopimusten piiriin. Maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa enemmän typpioksidi- ja rikkipäästöjä kuin KAIKKI maailman autot yhteensä. Maailman merillä seilaa joka päivä tuhansia rahtilaivoja, joita 80 prosenttia käyttää ns. bunkkeriöljyä, joka sisältää 3 500 kertaa enemmän rikkiä kuin autojen dieselpolttoaine. Laivoista muodostuu 13 % maailman rikkioksidipäästöistä, 15 % typpioksidipäästöistä ja 2 % hiilidioksidipäästöistä, mutta laivaliikenne ei ole silti mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.
Puhdas vesi on julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi jo vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Maapallon vedestä vain 2,5 prosenttia on makeaa vettä ja siitäkin nestemäisenä vain vajaa prosentti. Suomen järvissä ja maaperässä on siis varastoituna mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin sekä yhtiöittämiseltä ja myymiseltä että myös vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Investointisuoja tulee ottaa huomioon myös kaivoslain pikaisessa uudistamisessa.
Kaivoslaki on uudistettava pikaisesti. Nykyinen laki lahjoittaa kansallisomaisuutemme kenen tahansa ulkomaisen riistettäväksi ilman mitään käytännön velvoitteita yksityistä omistusta tai luontoa ja luontoarvoja kohtaan. Suomen täytyy ottaa nopeasti käyttöön kaivosvero, jolla Suomi ottaa merkittävän osuuden maaperästään kaivetuista miljardeista. Nykyisin Suomeen jää vain 2,4 prosenttia malmien arvosta (Finnwatch). Valtauksille täytyy asettaa pinta-alaan perustuva vuosimaksu. Kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä merkittävä rahasto ympäristötuhojen täysimääräiseen korjaamiseen. Lisäksi yksityisen maanomistuksen kohtelu täytyy uudistaa suomalaista omistusta puolustamaan. Kaivoshankkeiden lupakäsittelyjen vaatimuksia tiukennettava merkittävästi ja luvituksessa on huomioitava myös matkailunäkökulma.
Liikenteen päästöjä on pienennettävä autoveron alentamisella. Korkean autoverotuksen vuoksi Suomessa on yksi Euroopan vanhimpia ja saastuttavampia autokantoja. Näin ollen tehokkain liikenteen päästöjen alentaja on autoveron poisto, joka vaikuttaa suoraan myös liikenneturvallisuuteen. Sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa tulee tukea verohelpotuksin ja autoedun puolittamisella. Olen esittänyt jo vuonna 2017, että sähköautojen autoedun verotusarvon puolittaminen on tehokkain keino lisätä sähköautojen määrää.
Työn tekemisen oltava aina kannattavaa. Nykyinen veromalli ei kannusta ottamaan lisätöitä vastaan, koska lähes saman rahan saa ilmankin. Lisätuloista leijonanosa katoaa veroihin. Tällaiset kannustinloukut täytyy poistaa, sillä töiden tekemisen tulee olla kaikissa elämäntilanteissa taloudellisesti kannattavaa. Peräti puolet akateemisista ammattilaisista ei ole kiinnostunut vastuullisemmista työtehtävistä, koska niistä käteen jäävä raha ei vastaa työmäärän ja vastuun kasvua. Työn verotusta täytyy siis keventää ja samalla siirtyä haittojen ja kulutuksen verottamiseen.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvauspitää laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.
Työmarkkinajärjestöjen verovapaus on poistettava. Perusteettoman muinaisjäänteen poistaminen tuo valtion kassaan verotuloja vuodessa noin 200 miljoonaa euroa. Sama summa kerätään nyt veronmaksajien taskuista, eli nykytilanteessa jokainen veronmaksaja tukee veroparasiittia halusi sitä tai ei. Ammattiliitot eivät ole tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä. Siksi tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Veronmaksajien ei pidä maksaa lakko- ja vaalitukia ammattiliitoille.
Naisten asemaa työelämässä parannettava korvaamalla äitiysloman kulut työnantajalle. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle perhevapaina jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Haluan, että tämä epäkohta korjataan. Nykyinen hallitus otti käyttöön 2.500 euron korvauksen, mutta se ei riitä parantamaan naisten tasa-arvoa työelämässä. Äitiysloman ja perhevapaan kustannukset tulee korvata kokonaan. Nykyisin yritykset siirtävät kulut hintoihin, eli varsinkin naisvaltaisten alojen kuluttajat maksavat ne.
Poliittiset lakot on kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää laittomaksi. Poliittiset lakot voidaan mahdollistaa Ruotsin mallin mukaan korkeintaan sopimuksettomassa tilassa työsopimuksen saamisen välineeksi. Lakkoja ei voi käyttää hallituksen kiristämiseen. Ammattiyhdistykset tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamista haitoista.
Työllisyyskokeilua pitää jatkaa myöhemmin mahdollisesti toteutuvaan maakuntauudistukseen saakka. Hyviä tuloksia saavuttanutta kokeilua ollaan ajamassa alas kestämättömin perustein, ja samalla suuri joukko työkykyisiä työttömiä on vaarassa jäädä vaille tukea. Kokeilua tulee jatkaa ja jopa laajentaa uusiin kaupunkeihin, jotta syrjäytymisvaarassa olevat työttömät saadaan taas mukaan yhteiskuntaan ja aktiiviseen elämään. Ilman apua he eivät siinä onnistu.
Yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Suomessa on parhaillaan samanaikaisesti valtavasti työttömiä ja erittäin vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä peräti 41 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Kysyntä ei siis kohtaa tarjontaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. Ensinnäkin muuntokoulutus auttaa aikuisia opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. Toiseksi työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. Kolmanneksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Ellei asiaa korjata, tilanne tulee pahentumaan vuosi vuodelta, koska digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly tulevat viemään 30 vuodessa jokaisen työpaikan minkä voivat. Se sisältää merkittävän määrän myös asiakaspalvelun työpaikkoja. Asiaan täytyy herätä ennen kuin se on myöhäistä.
Eduskunnassa tehtävä ryhtiliike. Kuluvalla hallituskaudella tahallinen valehtelu ja monenkirjava vehkeily ovat huolestuttavasti lisääntyneet suomalaisessa politiikassa. Tekaistuilla asunnoilla veronmaksajilta jättisummien huijaaminen, jatkuva tahallinen väärinymmärtäminen ja suoranainen valehtelu täytyy karsia. Debattia pitää käydä, mutta sen tulee perustua faktoihin toisin kuin nykyisin. Valheella ei pitäisi olla minkäänlaista sijaa politiikassa saati eduskunnassa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi tehtävien päätösten vaikutukset tulisi selvittää edes maalaisjärki-tasolla ennen kuin niitä päästetään julkisuuteen tiedotustilaisuuksissa. Esimerkiksi Lafferin käyrä tuntuu olevan täysin tuntematon käsite veropäätöksiä tehtäessä.
Suomessa laittomasti oleskelevat turvapaikanhakijat on otettava kiinni ja poistettava maasta. Suomen tulee auttaa vain aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Samalla rajan yli tulleisiin turvapaikanhakijoihin tulee ottaa kriittinen kanta ja ryhtyä noudattamaan Dublinin sopimista heidän palauttamisestaan edelliseen EU-maahan. Laittomasti maassa oleville ei tule tarjota mitään kiireellistä laajempia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Viinit ruokakauppoihin ja Alkon monopoli lopetettava. Alkoholilaki on osoittanut, että alkoholin saatavuuden merkittävä lisääntyminen ei enää 2000-luvulla lisää kulutusta. Suomen on siten aika siirtyä eurooppalaiseen kulttuuriin ja lakkauttaa alkoholin monopoli perusteettomana. Alko voi jatkaa yhtenä alan toimijana muiden joukossa. Pienpanimojen 500 000 litran tuotantorajoitus poistettava tai vähintään muutettava koskemaan vain Suomeen myytäviä tuotteita. Lisäksi alkoholimainonnan rajoitukset on poistettava tai niitä on vähintään kevennettävä siten, että rajoitukset eivät enää haittaa suomalaisten alkoholituotteiden vientiä maailmalle.
Ravintola-alan ALV 14 prosenttiin. Alkoholin kulutus on laskussa uuden alkoholiveron myötä, mutta valtaosa alkoholista kulutetaan yhä kodeissa. Kulutusta tulee pyrkiä siirtämään ravintoloihin, koska siten luodaan kysyntää ja työpaikkoja. Korkea alkoholivero lisää matkustajatuontia, josta ei makseta veroja Suomeen. Veron laskeminen loisi verotulojen kasvun lisäksi kysyntää sekä ravintola-alalle että maatalouteen ja panimoalalle. Ruoan ALV-lasku siirtyi taannoin hintoihin 80-prosenttisesti, joten juomien osalta vaikutuksen voidaan odottaa olevan samansuuntainen. Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan ALV:n lasku nostaisi kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutusta 172 miljoonalla eurolla vuodessa.
Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten nykyisin langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista määrätään poikkeuksetta aivan asteikon alapäästä. Lisäksi monet tuomioistuimet käyttävät paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Koska tuomarit eivät osaa käyttää rangaistusasteikkoa sellaisena kuin se on säädetty, tulee rikoslain rangaistusasteikkoa kiristää erityisesti alapäästä. Lisäksi esitin jo aiemmin, että täysi-ikäisen seksi alle 13-vuotiaan kanssa tulee aina määritellä automaattisesti raiskaukseksi ilman lieventäviä seikkoja.
Törkeästä rattijuopumuksesta auto takavarikoitava. Suomessa kuolee vuosittain noin 30 ihmistä rattijuopon uhrina, joten ongelma on äärimmäisen vakava. Kuolemaan johtaneista tapauksista lähes jokaisessa tekijä on vahvassa yli 1,5 promillen humalassa. Olen jo aiemmin esittänyt, että törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen rattijuopon auto tulee takavarikoida ensikertalaiselta tilapäisesti valtiolle ja toisella kerralla kokonaan. Auto on rikoslain 10 luvussa määritelty tekoväline, joka tulee uusien rikosten ehkäisemiseksi menettää valtiolle auton omistussuhteista välittämättä.
Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja sen tuotto on veron aiheuttamiin seurauksiin nähden pieni. Monet kuvittelevat virheellisesti, että perintöveron poistaminen suosisi erityisesti rikkaita. Näin ei todellisuudessa ole. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on kyllä varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein silkka mahdottomuus. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan nykytilanteessa hyvin usein myymään pois, että perinnöstä aiheutuneet verot saadaan maksettua. Perintövero erääntyy usein maksettavaksi jo ennen kuin perintö on jaettu ja kiinteistö myyty, jolloin se voi johtaa ulosottoon.
Pirkanmaan liikenneinvestoinnit kasvuun. Pirkanmaa tuottaa 8 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain 2 prosenttia liikenneinvestoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sisältää muun muassa Tampereen Kehä II -tien Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Lisäksi se sisältää moottoritien oikaisun Lempäälän Kuljusta Pirkkalaan ja rautatieyhteyden lentokentälle. Näihin hankkeisiin tarvitsemme rahoituksen nopeasti. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat liikennehankkeita eteenpäin merkittävästi nykyistä voimakkaammin.
Tunnin juna ja lähijunat. Pirkanmaa tarvitsee pääradalle kolmannen ja neljännen raiteen sekä niiden myötä tunnin junan Helsinkiin ja Tampere-Pirkkalan lentokentältä Helsinki-Vantaalle. Tämä HHT-kasvukäytävän olennainen hanke tuovat Tampereen ja Helsingin toistensa työssäkäyntialueiksi ja tekee Tampere-Pirkkalasta Suomen kakkoskentän. Lisäraiteet mahdollistavat lähijunat Tampereelta Lempäälään ja Toijalaan. Nokian lähijunan hanketta täytyy myös viedä eteenpäin.
