Vaasalaisetko homeperseitä?

Klamydia-yhtye laulaa Vaasalaiset on homeperseitä -hittiviisussaan seuraavasti: Kun Vaasaan jotain järjestää, niin tulee varmasti pettymään. Ei sinne ketään tuu, himassa ne vain istuu. Vaasalaiset on homeperseitä

Itse olen entisenä vaasalaisena bilejärjestäjänä todennut myös saman ikävän tosiasian. Vaasalaisia on tosiaan vaikea saada ulos kotoaan.

Kävin eilen pikavisiitillä tuossa Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa ja ihmettelin jälleen kyseistä biisiä sivuavaa seikkaa. Kävellessäni muutaman korttelin matkan torin liepeille jouduin ihmettelemään kaupungin autiutta. Kadut olivat täysin autiot, vaikka oli perjantain alkuilta. Tunnelma oli kuin ydinlaskeumaa odotellessa. Vain pölypallot puuttuivat katukuvasta. Sääli ettei ollut kameraa mukana.

Muissa kaupungeissa kaduilla liikkuu normaalisti autoja ja ihmisiä kauppareissuillaan tai muuten vain ulkoilemassa. Ilmeisesti vaasalaiset viihtyvät muita paremmin kotioloissa, mistä se sitten kertookaan. Ihme homma kuitenkin. Illalla baarissa meno oli kyllä ihan normaalia.

Koh Samui ja jäätelön kirous

Tämän päivän Aamulehdessä oli juttua matkasairauksista. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa kerrottiin Thaimaan Koh Samui -saarelle matkanneen pariskunnan tapauksesta. Tuore vaimo oli käynyt nauttimassa hienon jäätelöannoksen, jonka jälkeen hän joutui viikoksi tiputukseen… Veikkaan, että kyseinen jäätelöbaari oli saaren Chaweng -keskustassa sijainnut Swensen’s.

Jaa miksikö? No viimeisimmällä reissullamme sairastuin itse aika pahasti juuri samaisessa jäätelöbaarissa käynnin jälkeen, joten ilmeisesti kyseisen ravitsemusliikkeen tarjonnassa on jotain hieman pielessä. Tässä siis pieni varoituksen sana Koh Samuille matkaaville…

Tempon poismenosta vuosi

fretti tempoEnsimmäisen lemmikkifrettini Tempon kuolemasta on tänään kulunut vuosi. Nyt on ollut jo ihan mukava muistella Tempon keskimääräisesti ihan leppoisan pitkää ikää. Lisäksi äijä sai vuoden lisäaikaa käytyään frettitaivaan porteilla, joten lopullinen poismeno oli periaatteessa ihan odotettua, vaikka tuntuukin aina yhtä pahalta. Voimat loppuivat taistelijalta kesken. Terveisiä sinne ylös! Pyryltä ja Elinalta myös!

Nykyisin frettiosastoa hallitsee asunnossamme energinen blondi, eli albiinofretti Pyry. Tempoa voi zoomailla myös videolla.

Google Earth -herkkua!

Nyt olis taannoiselta Ranskan varjoliitoreissultamme uskomattoman siisti GPS-track, joka aukeaa suoraan Google Earth -kartalla. Muista laittaa 3D päälle ja kallistaa kuvaa. Siinä näkyy Nurmisen Janin ja Rahikaisen Arin lentämät reitit erittäin tarkasti termiikki termiikiltä. Mahtavuutta!

Avaa Google Earth ja sieltä ”open”. Copy-pasteta siihen alla oleva urli, niin softan pitäisi avata track suoraan. Toimii ainakin uudemmissa versioissa. Hyvää matkaa Annecyn rinteille!

Nurmisen lento: http://www.tamkik.fi/Jani_Nurminen_annecy.kml
Rahikaisen lento: http://www.tamkik.fi/rahikainen_ari_annecy.kml

Sadetta vai aurinkoa?

Viime aikoina olen huomannut merkittävän eron kahden kotimaisen sääennusteen välillä, vaikka luulisi erojen olevan lähinnä marginaalisia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Ilmatieteen laitoksen sääennuste lupaa yleensä aivan liian huonoa säätä, kun taas Forecan ennuste lupaa usein hieman liian hyvää.

Näiden kahden välillä muutaman viikon seurantajaksolla Forecan ennuste on ollut selvästi paremmin paikkansa pitävä. Parhaiten tulevan parin päivän sään on ennustanut kuitenkin Ilmailulaitoksen lentosää, joka onkin tarkoitettu ammattilaisten käyttöön. Palvelun tuottaa Foreca, joten yleisesti saatavilla olevista ilmaisista sääpalveluista se pitää selvästi kilpailijaansa paremmin paikkansa.

Silti on aihetta ihmetellä, kuinka ”aiemmin niin luotettava” Ilmatieteen laitos ennustaa nykyisin säätä ilmeisesti kahvinpavuista, kun ennuste ja todellinen säätila eroavat lähes poikkeuksetta kuin yö ja päivä. Nytkin se lupaa Vaasaan joka päivälle sadetta, kun Foreca ja lentosää lupaavat molemmat huomiseksi poutaa ja aurinkoa.

PÄIVITYS: Eilen Vaasassa paistoi lähes koko päivän aurinko ja sää oli muutenkin helteinen. Siinä mielessä Foreca oli selkeä voittaja jälleen kerran. Yksi parin minuutin sadekuuro tosin tuli, joten Ilmatieteen laitoskin saa puoli pistettä veikkauksestaan.

Varjoliitokuvia Annecystä

varjoliito annecy jocka
Nyt on vihdoin matskua tarjolla meidän taannoisesta Annecyn varjoliitoreissustamme. Kuvia on aikamoinen määrä, mutta joukossa pitäisi olla muutama ihan siedettävänkin näköinen foto. Suurin osa kuvista on meitsin käsialaa, mutta joukossa on myös Nurmisen Janin kamerasta lainattuja otoksia.

Tuossa yllä olevassa kuvassa meikä hengaa Swingin Arcuksella edessä ylimmäisenä. Keltainen siipi, jossa on musta ”nuoli”. Tsekkaa kuvat tästä: Kuvat: Varjoliito Annecy.

Kameraan tarttui pari lyhyttä videotakin: Paikallisen heron top landing ja toisen paikallisen heron kikkailua.

PÄIVITYS: Lisää kuvia vielä kerhomme saitilla.

Loppu hyvin kaikki hyvin

Pääsimme lentämään Kööpenhaminasta aamukoneella Helsinkiin, josta suuntasimme Tampereelle ”sivistyksen pariin”. Mansessa satoi vettä, mutta se ei niin haitannut, kun alla oli jopa 40 asteen helteitä Keski-Euroopassa. Reissu oli onnistunut ja kun yhdeksästä mahdollisesta lentopäivästä lennettiin seitsemänä, niin siinäkin suhteessa reissu oli menestys.

Nyt on noin 300 valokuvaa perattavana ennen kuin niistä viitsii tehdä gallerian. Kuvia on siis tulossa.

Lentoyhtiön tiedotus pykii

Myöhemmin illalla saimme tiedon, jonka mukaan meidät lennätetään Kööpenhaminaan hotelliin yöksi. Sieltä matka jatkuisi ”seuraavana päivänä” Helsinkiin. Sen tarkempaa infoa ei tullut mistään suunnasta, joten matkustajat olivat lievästi sanottuna vittuuntuneita, koska suurella osalla oli tiistaina työpäivä eikä kotiinpääsyn aikataulusta ollut mitään tietoa.

Köpiksessä meidät hoidettiin Radisson SAS -hotelliin yöksi ja kerrottiin, että pääsisimme jatkamaan 08.10 koneella Suomeen. Se kuulostaa ihan siedettävältä, vaikka työpäivä menisikin joka tapauksessa harakoille. Palvelu Köpiksen päässä oli muuten jees, mutta arvokkaita lentovälineitämme oli kohdeltu kaltoin. Onneksi mitään ei ollut (vielä) hajonnut.

Nautimme SAS:in piikkiin oluet ja pienen iltapalan hotellin respassa ja suuntasimme petiin. Herätys on jo neljän tunnin päästä…

Kotimatkalle

Herätys kuuden jälkeen. Pika-aamiainen, vuokra-auto Annecyyn ja bussi Geneveen. Väsyttää.

Hengailimme päivän Team Bernard -perusleirissä ja Geneven keskustassa, jossa oli mielenkiintoista huomata, että kaupungilla valkoihoiset olivat selvä vähemmistö. Sveitsiin, tai ainakin Geneveen, on ilmeisesti ollut aikamoinen tunku Välimeren eteläpuolisista maista.

Suuntasimme kentälle junalla muutamassa minuutissa iltapäivän kääntyessä iltaan. Siellä saimme ikäväksemme huomata, että koneemme oli myöhässä, eikä matkan jatkumisesta ollut hajuakaan. SAS -lentoyhtiön tiedotus tökki aika pahasti. Lopulta saimme tietää, että missään tapauksessa emme pääse Suomeen samana yönä.