Lentopäivä alkoi hieman heikosti, sillä saksalainen naispilotti putosi Forclazin lähtöpaikan töyräältä alas metsään. Siipi ei ilmeisesti vielä oikein lentänyt kun pilotti hyppäsi jo valjaisiin. Pelastushelikopteri kävi ensin pudottamassa naisen luo kolme hoitajaa ja myöhemmin nosti koko jengin kopteriin.
Lopulta odotimme lentokeliä muutaman tunnin ja kun vihdoin saimme gearit kannettua ylös niin keli alkoi muuttua radikaalisti. Kun kolme liidintä oli saatu ilmaan niin paikallinen hero suositteli ottamaan liitimet heti alas ja ilmoitti, että lentotoiminta olisi syytä lopettaa. Viisi minuuttia tämän jälkeen raju tuuli- ja saderintama saavutti lähtöpaikan, joten kamat kasaan ja odottamaan uutta lentopäivää. Prkl.
Kauppareissun jälkeen huomasimme, että keli oli taas hyvin nopeasti parantunut ja tuuli tyyntynyt. Majapaikan sijaan suuntasimme Planfaitin lähtöpaikalle, josta saatiinkin lennot. Liukua lähtöpaikalta laskuun tuli 378 metriä ja lentoaika ilman termiikkiä oli 7 minuuttia. Mäenlaskua siis, mutta tuli ainakin lentopäivä.
Tammerfest 2005. Perussettiä. 
Edellinen kirjoitukseni iskelmän kuolemasta toi odotetusti palautetta, mutta jostain syystä tekstiviesteillä ja sähköposteilla kommenttien sijaan. No, keskustelu jatkuu ja seison entistä vankemmin mielipiteeni takana. Oli hyvä huomata, että en ole ainoa asian tiedostanut.
Ajelen tässä Jyväkylän liepeiltä kohti Tamperetta. On todella leppoisaa katsella upeita järvimaisemia ja lomailevia autoilijoita. Pysähdyspaikoilla perheet nauttivat eväistä ja käyvät uimassa. Auton mittarin mukaan lämpöä on 26 astetta.
Istuskellaan tässä Jarkon kanssa laiturilla ja kuvassa näkyvä kesämaisema avautuu edessä. Nyt voisi sanoa, että on hiukkasen kesämeisinkiä!