Olen pari kertaa aiemminkin marmattanut siitä, että lehtien toimitukset astuvat aika-ajoin alueille, joille heitä ei pitäisi päästää ilman jonkinasteista koulutusta. Yksi tällaisista alueista on rikosjournalismi, jota suorastaan raiskataan sekä sanomalehdissä että iltapäivälehdissä tasapuolisesti. Rikosnimikkeet heittävät usein häränpyllyä, vaikka ne poikkeaisivat toisistaan kuin yö ja päivä. Tärkeintä ei ole otsikon oikeellisuus vaan sen raflaavuus ja kiinnostavuus.
Viihdelehden päätoimittajana tiedän hyvin, että joskus otsikoinneissa mennään rimaa hipoen varsinkin nettimaailmassa, jossa onnistunut otsikointi on äärimmäisen tärkeää. Sielläkin pitää kuitenkin pyrkiä oikeellisuuteen varsinkin rikospuolella, koska silloin käsitellään useimmiten asioita, joista joku tullaan tuomitsemaan oikeudessa. Silloin on järjettömän suuri ero sillä onko tekijä syyllistynyt murtovarkauteen vai ryöstöön. Ero on kuin pyörävarkaudella ja rattijuopumuksella.
Muutaman viikon takaisessa Seiskassa toimittaja Marika XXXXXXXX kirjoitti europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin blogikirjoituksessaan mainitsemasta murtovarkaudesta. Kyseisessä jutussa murtovarkaus (”asunnossa oli käynyt viikonloppuna murtovarkaita…”) oli muuttunut täysin käsittämättömästi ryöstöksi (”Kotini ryöstettiin!”). Kaiken lisäksi otsikon muoto antaa olettaa, että lausunto on vieläpä Kaupin omasta kynästä. Nyt olisi esimiehillä aika pitää Marikalle pieni kurinpalautus yhdistettynä alan koulutukseen. Luulisi näin yleisten rikostermien opettamisen kuuluvan journalismiin liittyvien opetusohjelmien perusteisiin.
Itse myönnän taiteilevani Staran viihdeuutisissa usein otsikointien kanssa, mutta tietääkseni emme ole julkaisseet otsikkoa, jota ei olisi tavalla tai toisella lunastettu artikkelissa. Esimerkiksi taannoinen otsikointi ”BB-Aki tuomittiin ryöstöstä vankeuteen!” aiheutti sivustolla paljon keskustelua. Teko oli kuitenkin aseellinen ryöstö ja vankeus on vankeutta, vaikka tuomio määrättäisiin täytäntöön ehdollisena.
Oma rikostoimittajan taustani nousee tällaisissa tapauksissa ehkä hieman liiaksikin pintaan, mutta mielestäni rikosuutiset eivät kuulu sellaiseen kategoriaan, jossa otsikoilla ja sisällöllä voidaan ”kikkailla”, sillä näiden uutisten takaa löytyy ihmisiä, jotka tullaan usein tuomitsemaan sakkoihin tai jopa vankeuteen. Siksi toimitusten tulisi pyrkiä rikosasioissa erityiseen tarkkuuteen. Mikäli alan ammattilaisia ei toimituksesta löydy, niitä tulee kouluttaa.
