Julkaistu

Lähteen mainitsemisesta – IS rokkaa jälleen!

Aika-ajoin saamme Staraan mainioita skuuppeja, kuten tänäänkin ansiokkaan lukijavinkin kautta. Aiheena oli XL5-poikabändin paluu, joten kilautin heti bändin tuottajalle sekä jäsenelle vahvistusta ja kommentteja varten. Elo kertoi kuulleensa projektista, mutta totesi samalla, ettei itse ole enää mukana. Tuottaja Kristian Maukonen puolestaan kertoi aiheesta jo hieman laajemmin, ja skuuppijuttu oli valmis.

Suomen suurimpana viihdealan verkkolehtenä muut Suomen mediat seuraavat tiiviisti Staran juttuja, ja taas kerran sain jännätä eri medioiden kikkailuja lähteen mainitsemisen suhteen. En tiedä onko taannoisella Julkisen sanan neuvoston päätöksellä osuutta asiaan, mutta homma on tällä kertaa mennyt (tähän saakka) varsin hienosti.

Aiheesta ovat kirjoittaneet Staran juttuun pohjautuen tänään muiden muassa Maikkarin netti, Findance.com, Elisa.net ja Helsingin Sanomat. Kaikki ovat muistaneet mainita lähteen asianmukaisesti, joten hatunnosto niille. Nyt onkin hyvä odotella huomisia iltapäivälehtiä, jotka ovat molemmat tunnetusti hanakoita ryhtymään juttuvarkaisiin. Jännitys tiivistyy… Veikkauksia huomisten iltapäivälehtien asianmukaisista lähdemaininnoista vastaanotetaan kommenteissa!

Viihdelehti Stara.fi: Poikabändi XL5 tekee paluun
Helsingin Sanomat: Poikabändi XL5 tekee paluun
MTV3.fi: Poikabändi XL5 tekee paluun
Findance.com: Tyttöjä 90-luvulla hurmannut XL5 on taas kehissä
Elisa.net: Myös XL 5 tekee comebackin
Ilta-Sanomat: Poikabändi XL5 palaa lavoille!
Plaza.fi: Poikabändi XL5 tekee comebackin
Iltalehti.fi: XL5 palaa lavoille!

PÄIVITYS klo 22.55: Kuten jo etukäteen veikkasin,Ilta-Sanomat päätti pitkän pähkäilyn jälkeen jatkaa sääntöjä halveksivaa linjaansa kertomalla uutisessaan ”Asiasta uutisoi ensimmäsienä Elisa.net” (katso kuva). Siis mitä ihmettä?! Elisa.net kertoo artikkelissaan täysin selvästi, että lähde on nimenomaan Stara. Pitää olla aika retarded, mikäli ymmärtää asian toisin. Siellä ei siis vieläkään pidetä yllä minkäänlaista kunnioitusta Journalistin ohjeita kohtaan. Soitin toimitukseen ja siellä joku toimittajaksi päässyt levyseppähitsaaja lupasi korjata asian ja varmistaa, että lähde on oikein mainittuna myös lehdessä, jos juttu sinne päätyy. Täysin uskomatonta touhua, joka on jatkunut samanlaisena jo vuosien ajan.

PÄIVITYS klo 23.10: Ilta-Sanomat on puheluni jälkeen korjannut lähteen vihdoin oikeaksi (katso kuva). Mielestäni on hieman arveluttavaa, että muiden pitää mainita usein lähteeksi Ilta-Sanomat, mutta IS puolestaan ottaa itselleen säännöllisesti erivapauden olla mainitsematta lähteitään. Stara ei ole missään nimessä ainoa taho, joka sattuu yleensä ”unohtumaan”. Kuten tästäkin blogista voi huomata, molempien iltapäivälehtien juttuvarkaudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja joka kerta syy on tietenkin ”sen harjoittelijan”. Niinpä niin.

PÄIVITYS klo 10.40: Iltalehti yllätti positiivisesti mainitsemalla lähteen selvästi jo jutun alussa. Hatunnosto sinnekin. Toivottavasti Iltalehti on viimeinkin ottanut Journalistin ohjeet tosissaan. Kumpaankaan paperilehteen juttu ei (vielä) päätynyt.

Julkaistu

ÄKT: Radiosoitto vähentää levymyyntiä

Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat (ÄKT) ry. on antanut viime vuosina varsin mielenkiintoisia lausuntoja, joita lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että talossa ei taideta ymmärtää musiikkibisneksen tämän hetken tilaa kovinkaan hyvin. Tai sitten tila tunnetaan, mutta lausuntoja jaellaan oikealle ja vasemmalla hakemalla kulloiseenkin asiaan tarpeen mukaan uusi kanta.

Erityisen pihalla ÄKT oli taannoin, kun Suomeen säädettiin uutta tekijänoikeuslakia. Silloin organisaation edustajat jakoivat omaa kantaansa buustatakseen jopa valheellisia lausuntoja medialle. Lisäksi ÄKT osoitti olevansa yhä 80-luvulla musiikin kulutuksen suhteen.

Kysymykseen siitä, toimivatko nämä rajatun kopioinnin tekniikat muissa käyttöjärjestelmissä kuin Windowsisa, [ÄKT:n Tommi Kyyrä] ei halua vastata suoraan. “Nyt pitää ymmärtää, että tietokoneella musiikin kuuntelu on extraa. Normaalisti musiikkia kuunnellaan autossa tai stereoiden kautta”, Kyyrä sanoo ja jatkaa: “Jos nyt käytät jotain Linuxia tai Macia, kannattaa harkita ihan tavallisen cd-soittimen hankkimista”.

Nyt ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää kääntyy taas tuuliviirinä vastustamaan uutta asiaa, kun Yleisradio sai Helsingin hovioikeuden päätöksellä alennettua Gramexin härskisti (potentiaalisten kuulijoiden mukaan) rosvoamien musiikin käyttökorvausten hintoja. Hän sanailee Taloussanomissa näin fiksusti.

Julkisen palvelun tarpeella ei tulisi voida perustella sitä, että Ylen on saatava sisältöä kohtuuttoman edulliseen hintaan, etenkin kun musiikin kasvava radiosoitto kuluttaa äänitemyynnin kaupallisia markkinoita, toiminnanjohtaja Arto Alaspää harmittelee.

Alaspään mukaan runsas radiosoitto vähentää levymyyntiä. Pakkohan se on uskoa, kun alan etujärjestön johtaja niin sanoo. Menestysyhtyeet PMMP ja Apulanta ovat varmasti todella pahoillaan runsaasta radiosoitostaan, sillä tuplaplatinan (60.000 kpl) sijaan he olisivat voineet ehkä saada jopa nelinkertaista platinaa (120.000 kpl), jos biisejä ei olisi soitettu radiossa ja niistä ei olisi tullut radiohittejä. Varsin mielenkiintoinen näkökulma siis.

Alaspään lausuntojen ainoa punainen lanka tuntuisi olevan täydellinen muutosvastaisuus, jossa ihannoidaan yhä edelleen 1970-luvun tilannetta, ja jossa kaikenlaiset muutokset ovat uhkia musiikintekijöille. ÄKT:n maailmassa ei lausuntojen perusteella näyttäisi olevan lainkaan mahdollisuuksia, vaan pelkkiä uhkia. Ensin nettipiratismi oli iso paha susi, ja nyt paha näyttäisikin löytyvän tällä kertaa radiosoitosta. Fiksua ja johdonmukaista toimintaa.

Julkaistu

Anna meille blogisi – ja blogitulosi

Iltalehti on avannut, tai avaamassa, uuden Oma.fi -osion verkkosivuilleen. Näköjään lehdessä on innostuttu toden teolla blogeista, mutta hieman totutusta toimintatavasta poiketen. Lehti nappaa nimittäin itselleen huimat 80 prosenttia blogien mainostuotoista. Tässä hieman otteita viestistä.

Vaihda blogin julkaisupaikkasi Oma.fi -palveluun. Lupaamme 20 % blogi-sivullesi myytyjen mainosten tuotosta sinulle (arvonlisäverottomasta myynnistä). Nyt lanseerauksen jälkeen mainoksia ei vielä palvelussa ole, mutta vuonna 2010 arvioimme parhaimpien blogistien voivan ansaita näin 5000-15000 euroa vuodessa.

Toisin sanoen lehti arvioi tekevänsä yhden suositun bloggaajan tekemällä työllä vuonna 2010 peräti 50.000 euroa vuodessa. Aika hyvää bisnestä sanoisin. Yksittäinen blogi saa nousta aikamoiseksi ilmiöksi, jotta se saavuttaisi 75.000 euron vuositulot, joista Iltalehti ottaisi tietenkin siis 50.000 euroa päältä. Tuolloin viikkolukijoita tulisi olla arviolta 200.000, mikä on huima määrä blogille ainakin nykymittapuussa. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tietääkseni yhtään näin luettua blogia.

Blogi-sivusta voit tehdä itsesi näköisen: voit valita oman visuaalisen ilmeen sivulle, tehdä kuvagallerioita ja lisätä videoita. Blogien lisäksi palvelussa voidaan viestiä kavereilta kavereille ja muodostaa yhteisöjä. Tai julkaista jopa omaa verkkolehteä.

Iltalehden viestin mukaan näyttäisi siltä, että palveluun haalitaan mahdollisimman paljon blogeja mahdollisimman nopeasti, joten oikeasti hyvät blogit hukkuvat pahasti massaan ja se vaikeuttaa entisestään hyvien blogien erottumista. Mikäli bloggaajalla on mainio idea tai jo olemassaoleva blogi, se kannattaa tuotteistaa täysin omaksi domainikseen (ei siis blogspot tms) ja ottaa mainosraha kokonaan omaan taskuun vaikkapa Googlen AdWordsin kautta.

Toinen vaihtoehto on liittoutua jonkin jo tunnetun sivuston kanssa ja liittää blogi kyseisen sivuston kiinteäksi osaksi, eikä vain alihakemiston alihakemiston alihakemistoksi. Silloin kirjoittaja saa valmiin lukijakunnan sekä sopimuksen mukaan esimerkiksi oman bloginsa AdSense -tulot kokonaisuudessaan. Silloin voidaan puhua jo kuukausituloista. Eikä tarvise odottaa ”ehkä” sanan lunastamista vuoteen 2010.

PÄIVITYS 15.11.2007: Maija käsittelee blogissaan samaa asiaa, ja hän on ottanut myös yhteyttä kyseiseen instanssiin. Sieltä löytyy siis lisämatskua aiheesta.

Julkaistu

Piirun verran asiajournalismiin

Britneyn muffinssiIlta-Sanomat kertoi taannoin keskittyvänsä aikaisempaa enemmän asiajournalismiin, mutta päätoimittajan menehtymisen myötä tuo päätös on ilmeisesti haudattu syvälle.

Britney Spears pesee ikkunoitaItse julkaisen päivittäin kaikenlaista ”kevyttä viihdehöttöä”, mutta aivan tällaista kauraa ei Starassakaan viitsi lähteä uutisoimaan. Nykyisin saan journalisteilta jonkin verran krittiikkiä käyttämistämme ”katso kuva” -liitteistä otsikoissa, mutta niiden käyttö tuo selvästi enemmän klikkejä, eli lukijoita. Kaupallisuutta sekin. Ilta-Sanomien jutussa tuo liite on tällä kertaa kuitenkin mielenkiintoisessa yhteydessä.

PÄIVITYS 6.11.2007: Ilta-Sanomat vahvisti tänään sen, että lehden uusi linja on todellakin siirtynyt piirun verran asiajournalismiin. Kaikkiahan kiinnostaa Britney Spears pesemässä ikkunoita. Katso kuva! Jea!

Julkaistu

Musiikkia ja Mediaa

Tänään päättyi Tampereella vuosittainen Musiikki & Media -seminaariviikonloppu, jossa maan musiikkialan väki ottaa yhdessä soppaa, verkottuu sekä jakaa lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Pieni piiri siis palkitsee itseään, mikä aiheuttaa usein myös hieman koomisia piirteitä. Esimerkiksi vuosittainen Heikki Hilamaa -palkinto meni tuttuun tapaan Heikki Hilamaalle ja niin edelleen, mutta hauskaa oli.

Perjantaisessa Industry Awards -gaalassa oli uutena kategoriana myös Paras verkkomedia -sarja, jossa Stara.fi mahtui hienosti kolmen parhaan joukkoon. Sarjan voitti Imperiumi.net, mikä oli ihan bueno setti. Staralle riittää hyvin se, että se on sarjansa markkinajohtaja. Hienoa tuossa oli tosiaan myös se, että verkko on otettu vuosi vuodelta paremmin haltuun myös tässä tapahtumassa. Esimerkiksi Suosikin päätoimittaja Katja Ståhl väheksyi vielä muutama vuosi sitten paneelikeskustelussa nettiä tiukoin sanakääntein. Kuinkas sitten kävikään?

Minut oli tänä vuonna kutsuttu pitämään esitys aiheesta ”Podcast – kuulijan oma ohjelmavirta”, eli käytännössä ihan peruskeissi siitä kuinka jatkossa kuluttaja saa radio-ohjelmat ja videot langattomasti suoraan taskuunsa. Lopputuloksena olikin ihan mielenkiintoinen keskustelu, jossa keskityttiin myös Teoston rooliin podcasteissa. Samalla Radio Novan Kaippa kertoi, että he ovat aloittaneet uutisten julkaisemisen podcasteina. Suosittelen tilaamaan heti! Itse en tosin löytänyt kanavan saitilta lainkaan podcasteja…

Musiikki & Media -tapahtuman tärkeä osa on ollut aina livemusiikki, ja tänä vuonna keissi oli paisunut jo omaksi festivaaliksi, kun Lost In Music -tapahtuma valtasi kaupungin keikkamestat. Itse en ikävä kyllä nähnyt kuin ehkä viisi bändiä keikalla, mutta samalla saimme tehtyä toki myös haastatteluja. Staran videopodcasteina julkaistaan lähiaikoina ainakin Jenni Vartiainen, Kymppilinja, The Giant Leap ja Happiness -haastattelut.

Julkaistu

Tämäkin on ryöstö!

Kirjoitin taannoin suomalaisten toimittajien ammattitaidosta rikosasioista uutisoitaessa. Silloin Iltalehden toimittaja oli muuttanut artikkelissaan murtovarkauden ryöstöksi. Kyseessä oli kaksi täysin erilaista rikosta, joista langetettavat tuomiot ovat nekin aivan eri kohdassa rangaistusasteikkoa.

Toissapäivänä Elisan viihdeuutisissa julkaistiin vieläkin hienompi suoritus, kun autovarkaus muutettiin kertaheitolla peräti ryöstöksi. Tässä on osittainen (ja sitaattioikeuden mukainen) lainaus kyseisestä artikkelista.

Daddy Cool ryöstetty
Australialaisen bändilegenda Daddy Coolin keulakuvan parkissa ollut auto ja autossa olleet soittimet on ryöstetty Yarravillen lähiöstä Melbournesta.
– Elisa.net 16.10.2007

Lähetin viihdeuutiset alihankintana tuottavalle organisaatiolle sähköpostia aiheesta. Saamassani vastauksessa todettiin ytimekkäästi, että uutistuottaja ei näe artikkelia tai sen otsikointia virheellisenä, sillä ”onhan ryöstö raflaavampaa kuin varkaus”. Tuo oli siis suora lainaus sähköpostista. Mahtavaa. Raflaavuus onkin ilmeisesti juuri se seikka, joka oikeuttaa muuttamaan otsikon ja artikkelin virheelliseksi.

Journalistin ohjeiden pääkohdissa todetaan, että ”Journalistin on aina pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen” ja ”Olennainen virhe on viipymätä korjattava”. Aiheesta on langetettu ziljoonia Julkisen sanan neuvoston huomautuksia, joten luulisi viimeistään verkkosivuston vastaavan päätoimittajan ymmärtävän todenmukaisen uutisoinnin arvon.

Tällä kertaa kyseessä on arvoltaan ehkä jotenkin vähäpätöinen juttu, sillä uutisen kohde asuu Yhdysvalloissa, eikä artikkeli luultavasti koskaan päädy rikoksentekijän tai uhrin nähtäville. Artikkelin aihe ja teksti on pääosin lainattu ulkomaisesta lähteestä, ja sielläkin uutinen otsikoitiin virheellisesti ryöstönä, vaikka jutun leipätekstissä kerrottiin vain autovarkaudesta.

Ammattitaitoisen toimittajan tulee kuitenkin osata erottaa näinkin olennaiset seikat, mikäli aiheesta kirjoittaa. Pelkkä artikkelin sokea kääntäminen ei oikeuta virheisiin, sillä vastuu on julkaisijalla eikä lähteellä. Virheitä sattuu toki kaikille, mutta silloin on osattavat toimia Journalistin ohjeiden mukaan ja korjata virhe viipymättä. Nyt näin ei ole toimittu. Ilta-Sanomat sai aivan äskettäin huomautuksen virheellisestä Rammstein-uutisoinnista, jota se ei korjannut, vaan tyytyi vain poistamaan virheellisen uutisen sivustoltaan.

Itse liputan kovasti sen puolesta, että verkkolehdet otettaisiin Suomessa medioina vakavasti, mutta tällainen piittaamattomuus ei ole ainakaan hyväksi tälle pyrkimykselle. Jos verkkomediat haluavat toiminnalleen oikean median leiman, tulee niiden toimia oikeiden medioiden säännöillä ja kunnioittaa myös Journalistin sääntöjä. Veikkaan, että esimerkiksi vain verkossa julkaistava UusiSuomi.fi tulee ottamaan tähän asiaan vahvasti kantaa lähiaikoina.

Itse myönnän taiteilevani Staran viihdeuutisissa usein otsikoiden kanssa, mutta tietääkseni emme ole julkaisseet otsikkoa, jota ei olisi tavalla tai toisella lunastettu artikkelissa. Esimerkiksi taannoinen otsikointi ”BB-Aki tuomittiin ryöstöstä vankeuteen!” aiheutti sivustolla paljon keskustelua, mutta tosiasia on, että teko oli aseellinen ryöstö ja ehdoton vankeus on vankeutta. Tuomio vain määrätään täytäntöön ehdollisena. Näin ollen otsikko oli oikea. Meilläkin on toki ollut pari rajatapausta, jotka on yhteydenoton jälkeen muutettu asianmukaisesti hieman selvempään muotoon.

Julkaistu

Stara ohitti Suosikin!

Täällä on nyt juhlatunnelma katossa, sillä Suomen suurin verkossa julkaistava viihdelehti Stara.fi on viimein ohittanut lukijamäärissä mitattuna nuorisokulttuurin todellisen kulmakiven, eli itsensä Suosikki-aikakauslehden!

Tuoreimman kansallisen mediatutkimuksen (KMT S06/K07) mukaan Suosikki tavoittaa nykyisin enää 221.000 lukijaa, kun Stara.fi tavoitti syyskuussa puolestaan jo 225.000 lukijaa. Ero kasvaa päivä päivältä, sillä Suosikin kaari on ollut jo pitkään tasaisessa laskussa ja Staran taas kovassa kasvussa. Suosikin levikki on kutistunut kulta-aikojensa 90.000 kappaleesta jo puoleen, eli 46.000 kappaleeseen. Tämä on taas yksi kouriintuntuva esimerkki siitä kuinka verkko vie aikakauslehtien lukijat varsinkin alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Verkkoa väheksyvä liiketoimintamalli kostautuu nyt Suosikille.

Stara ja Suosikki eivät tosin kilpaile enää nykyään samoista lukijoista, sillä Suosikin kohderyhmää ovat nykyisin 8-14-vuotiaat tytöt, kun Staran kohderyhmää ovat puolestaan kaikki 15-30 -vuotiaat. Silti kyseessä on minulle iso juttu, sillä julkaisua käynnistäessäni vuonna 2003 hehkutin yltiöoptimistisesti eräälle toimittajalle, että ”Vielä jonain päivänä selätämme Suosikin”. Silloin Suosikki oli tosin vielä nuorten musiikkilehti, joka kirjoitti rockista ja räimeesta ja jätti pikkutyttöjen seurusteluvinkit suosiolla Demille.

Nyt tuo Suosikin selättäminen on viimein saavutettu, ja Staran kaula vanhaan legendaan kasvaa kohisten. Stara teki nimittäin viime viikolla samalla myös uuden kävijäennätyksen, kun 90.000 viikkokävijän rajapyykistä jäätiin vain ripaus. Toivottavasti Stara saavuttaa pian myös kovasti odotetun 100.000 viikkokävijän maagisen rajapyykin.

Demistä tuli mieleen, että näin tänään Journalisti-lehdessä ilmoituksen, jossa Demi-lehteen haettiin uutta henkilökuntaa. Sinänsä tavanomaisessa ilmoituksessa mainittiin komeasti, että ”Suomen suurin nuortenlehti Demi hakee…”. Demillä on kuitenkin KMT:n mukaan 164.000 lukijaa ja Suosikilla 221.000 lukijaa. Verkossa tilanne on toinen, sillä Demilläkin on mukavat 48.779 viikkokävijää, kun Suosikki saa tyytyä naurettavaan 6.920 kävijään. Mitähän legendaarinen Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen tuumaa lempilapsensa kehityksestä?