Nokia raottaa Ovea

Tänään suomalainen kännykkäjätti Nokia julkisti odotetun päätöksensä laajentaa toimintaansa internetin mobiilisisältökaupaksi. Uusi palvelu on nimeltään Ovi ja se toimii osoitteessa www.ovi.com. ”Ovi – The key that unlocks every door”.

Ilmeisesti uuden palvelun nimivalinta on Nokialle aika tuore, sillä Nokia on vasta 28.6.2007 hakenut Ovi -tunnukselle tavaramerkkiä tavara- ja palveluluokissa 9, 28, 35, 38 ja 41. Homma on siis vasta hakemusvaiheessa, ja merkin rekisteröintiin on vielä aikaa. Suojaa merkki saa kuitenkin jo nyt.

Kieltämättä Ovi on aika erikoinen nimi kansainväliselle palvelulle, mutta kai se toimii varsin ytimekkäänä ja lyhyenä merkkinä hyvin myös muualla maailmassa. Suomesta löytyy toki jo aikaisempi ilmaisjakelulehti Ovi, joka ei ole kuitenkaan vakiintunut yleisesti tunnetuksi merkiksi. Lehden kustantaja Kustannus Oy Vista on kuitenkin 21.6.2006 hakenut merkille tavaramerkkiä tavara- ja palveluluokissa 16, 35 ja 41.

Asian tutkiminen nosti esiin toisen mielenkiintoisen jutun, sillä Vistan Ovi-merkki on rekisteröity 29.12.2006, mutta sen jälkeen rekisteröinti on riitautettu väitteellä, jonka käsittely on yhä kesken. Pitkästä rekisterihistoriasta päätellen kiista on kovaa jonkun muun Ovi-merkinhaltijan kanssa. En jaksanut alkaa selvittämään kuka Vistan kimpussa on. Mikäli Vistan Ovi-rekisteröinti joskus myöhemmin tulee lainvoimaiseksi, muodostaa se esteen myös Nokian Ovi-merkin rekisteröinnille tärkeissä luokissa 38 ja 41. Siten kiistan ratkaisu koskee välillisesti myös Nokiaa.

Eiköhän asiasta saada lukea tarkempaa faktaa jossain vaiheessa myös talouslehdistä. Tiedän, että siellä päässä seurataan satunnaisesti myös tätä blogia, joten eiköhän joku tutkiva journalisti ota asiasta tarkemmin selvää. Jaahas, nyt takaisin töihin kirjoittamaan materiaalia Patentti- ja rekisterihallitukselle, mutta aivan eri merkkeihin liittyen, boyaka.

PÄIVITYS: Tsekkaa lisätietoa tapauksen tiimoilta kommenteista ja tästä kirjoituksesta.

Tämä on ryöstö!

Suomalaisten toimittajien asiantuntemus erityisesti rikosasioissa on mielestäni ollut jo pitkään hyvin kyseenalaisella tasolla. Varsinaiset rikostoimittajat tietävät toki mitä tekevät, mutta perustoimittajien keskuudessa asiantuntemus on usein hyvin puutteellista. Julkaisujen esimiestasoltakaan ei löydy sen parempaa osaamista, sillä virheelliset jutut torpattaisiin muuten jo ennen julkaisua.

Täysin oma alueensa ovat harrastelijoiden ylläpitämät ns. viihdesaitit, joissa näpistyksetkin otsikoidaan usein raflaavasti, mutta erittäin virheellisesti, ryöstöiksi. Asiantuntemuksen ja terminologian puutteet niissä ympyröissä vielä jotenkin ymmärtää, mutta erittäin hälyttävää on kuitenkin se, että myös suuret ja ”luotettavat” julkaisut tekevät rikosuutisoinnissaan vakavia virheitä kerta toisensa jälkeen. Tänään tuli eteeni tuorein malliesimerkki tällaisesta artikkelista, kun Iltalehden toimittaja Sari Keskinarkaus uutisoi mielestään ehkä hyvinkin raflaavasti apteekkimurrosta.

Ryöstäjien onni loppui ulosajoon

Kolmea ulosajossa loukkaantunutta miestä epäillään apteekin ryöstöstä Puolangalla. Varhain maanantai aamuna kello viisi Puolangan apteekkiin murtauduttiin ja sieltä varastettiin lääkkeitä. Ryöstäjiksi epäillään kolmea 21-36-vuotiasta suomalaismiestä. He varastivat auton paikalliselta parkkipaikalta ja lähtivät ryöstön jälkeen pakomatkalle kohti Ylikiiminkiä. Puolangan poliisin mukaan näyttää todennäköiseltä, että miehet olivat suunnitelleet ryöstön etukäteen.

Mikäli väite ryöstöstä pitäisi paikkansa, olisi apteekissa pitänyt olla aamuviideltä paikalla henkilökuntaa, jonka henkeä tai terveyttä miehet olisivat uhanneet. Aamyöllä paikalla on tuskin ollut ketään, jonka henkeä ja terveyttä olisi voitu uhata. Siten kyseessä on pelkkä murtovarkaus. Murtovarkaudella ja ryöstöllä on eroa yhtä paljon kuin kuolemantuottamuksella ja murhalla. Eli todella paljon.

Lehden päätoimittajan ja toimituspäällikön tulisi pitää kesätoimittajat vakavien rikosuutisten sijaan esimerkiksi tuottamassa lehteen viihdehöttöä, jossa hauskasti raflaavien otsikoiden kehitteleminen on hieman vähemmän vakavaa (myös Starassa koetellaan joskus rajoja, tunnustan). Rikosuutiset tulisi jättää asiansa osaaville toimittajille, jotka tuntevat edes perusteet alan terminologiasta.

Oma rikostoimittajan taustani nousee tällaisissa tapauksissa ehkä hieman liiaksikin pintaan, mutta mielestäni rikosuutiset eivät kuulu kategoriaan, jossa otsikoilla ja sisällöllä voidaan ”kikkailla”, sillä uutisten takaa löytyy ihmisiä, jotka tullaan usein tuomitsemaan sakkoihin tai jopa vankeuteen. Siksi toimitusten tulisi pyrkiä rikosasioissa erityiseen tarkkuuteen. Mikäli alan ammattilaisia ei toimituksesta löydy, niitä voidaan aina kouluttaa.

Saarikausi päättyi – loma jatkuu

Vietämme parhaillaan kesän viimeistä lomaviikkoa mökillä Vaasan saaristossa. Samalla pääsimme juhlistamaan myös perinteisiä saarikauden päättäjäisiä, kun lauantai-ilta sujui ilotulitteiden merkeissä.

Aurinkoisen kesäpäivän perinteet alkoivat vierailulla Kala-Jannelle, eli virallisemmin Jannen Saluunaan, jossa oli ohjelmassa perinteinen lohikeitto. Pari päivää aikaisemmin esittelin saman mestan TV2:n Matkalla Suomessa -ohjelmassa vuolaiden kehujen saattelemana. Kuvaushetkellä, kesällä 2004, Kala-Janne tarjosikin tutkitusti Suomen rannikon parasta lohikeittoa. Ikävä kyllä hinta-laatu-suhde on sittemmin romahtanut markkinatalouden jyllätessä. Hinta on noussut roimasti ja laatu heikentynyt olennaisesti. Silti saaristolaisravintola pysyy myös jatkossa pakollisena vierailukohteena.

Ruokailun jälkeen olikin aika saunoa, ja pimeän tullen kaivaa esiin käsittämätön lasti pommeja ja raketteja. Kahden mökin kombinaatiosta löytyi viisi aikuista miestä, joten pommeja löytyi yhteensä kolminumeroisen euromäärän edestä. Lastin ampuminen taivaalle kestikin kolmen tuntia ja hauskaa oli. Taas kerran.

Nyt sunnuntai-iltana muut ovat siirtyneet kaupunkeihin ja jäimme Elinan ja Domin kanssa mestoille ”lomailemaan”. Etätyö sujuu täältä varsin mainiosti, vaikka Saunalahden 3G ei vielä tänne saakka ylläkään. Edgellä pärjää mukavasti ja duunihommat hoituvat tunnissa per päivä. Nyt zoomaillaan formulaa ja sen jälkeen pitänee lämmittää vanha kunnon puusauna. Jotain kuvamateriaalia voisi – ehkä vaikkapa mahdollisesti – löytyä vaikkapa täältä.

Nokia otti lusikan kauniiseen käteen

Kirjoitin taannoin kuinka Nokia E90 reputti pahasti omassa rasitustestissäni. Samalla ruodin myös uuden kommarin lukuisia puuttuvia ominaisuuksia ja ehdotin lusikan ottamista kauniiseen käteen:

Mikäli Nokia haluaa uutuuslaitteestaan oikeasti toimivan ja yrityskäytössä luotettavan työkalun, heidän pitäisi ottaa nyt lusikka kauniiseen käteen ja hoitaa tällaiset ongelmat nopeasti kuntoon.

Nyt Nokia on ilokseni tehnyt juuri näin ja avannut muiden S60-sarjaa käyttävien tahojen kanssa palvelun, jossa asiakkaat voivat kertoa toivomuksistaan ja parannusehdotuksistaan. Erittäin hienoa ja asiakaslähtöistä toimintaa! Toivottavasti palautteet otetaan vakavasti ja niiden pohjalta kehitetään S60-sarjaa paremmin myös tehokäyttäjiä palvelevaksi alustaksi.

Nyt näppikset sauhuamaan ja vinkkejä kehittäjille. Eiköhän päivitysten myötä saada kommarikin toimivaksi peliksi. Itse annoin heti kättelyssä noottia copy-pasten ja pikanäppäinten (esim. avaa uuteen ikkunaan) puuttumisesta tekstiviesteissä ja selaimessa sekä osoitekirjan yrityshaun puuttumisesta. Paha puute on myös ajastettujen profiilien puuttuminen ja se, että URLia tai muuta tekstiä ei saa leikepöydälle lainkaan. Mestoilla oli jo valmiiksi hyviä kommentteja, joita pystyi rekisteröitymisen jälkeen rankkaamaan.

Ysäritähtiä Tampereella

Tänään Tampereella tapahtuu enemmän kuin aikoihin. Luvassa on Nylon Beatin ja Toton keikkojen lisäksi myös eilen käynnistynyt D-Fest, joka tuo kaupunkiin aimo kattauksen 90-luvun konemusiikkitähtiä. Eilen mestoilla olivat Vinylshakerz (kuvassa) ja legendaarinen Culture Beat. Ensinmainittu alkoi kantaa Onnelan pöytään sellaisia määriä Jägermeisteriä, että piti ottaa aikalisä. Ilveksessä puolestaan Culture Beat heitti tuttuja klassikkohittejä, ja vokaaleissa oli ilmeisesti (vieläkin hieman epäselvää) itse Tanya Evans, jonka househitti Prisoner Of Love tanssitti aikanaan upeasti. Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut keissi, ja homma jatkuu tänään toisessa potenssissa.

Nylon Beat back in town

Kävimme keskiviikkona moikkaamassa pitkästä aikaa Nylon Beatia, joka heitti Tampereen YO-talolla treenikeikan viikonlopun stadionkeikkoja varten. Meisinki oli mitä upein, ja prinsessojen laulusoundit toimivat ehkä paremmin kuin koskaan. Sanat tosin tuppasivat unohtumaan muutamaan otteeseen, mutta sellaistahan se oli jo ensimmäisilläkin keikoilla joulukuussa 1995. Hienointa oli kuitenkin kuulla setin viimeisenä biisinä ”Oot kuin karkkia mulle” -debyyttisingle. Ikävä kyllä kyseinen biisi ei mahdu viikonlopun keikkojen settiin, koska esiintymisaika on rajattu tasan tuntiin. Pääesiintyjänä nähtävä Toto jyrää muuten päälle takavasemmalta.

Kaiken kaikkiaan keikalla oli siis hyvä meno. Jonna ja Erin olivat juhlatuulella ja suuntasimme bändin ja Akun tehtaan possella keikan jälkeen Tampereen yöhön. Pitkästä aika tuli tsekattua myös Doris, jossa olin käynyt viimeksi ehkä 12 – 14 vuotta sitten. Mikään ei ollut muuttunut, joten piti suunnata aika nopeasti toiseen ravitsemusliikkeeseen.

Tänään Jonna ja Erin nousevat lavalle Oulussa, jossa tuuli painaa parhaillaan pahasti lavarakennelmia. Tuulen ansiosta ei myöskään kaikkea pyrotekniikkaa voida käyttää Oulussa, joten huomenna Tampereen keikalla nähdään tuplamäärä pommeja ja tulisuihkuja. Hienoa!

YO-talolla oli Nyloneita fanittamassa myös ”Tytöt tykkää” -kesähitin takaa löytyvä Tea Hiilloste, jonka haastattelun rykäisimme pikaisesti narikassa. Se julkaistaan Starassa podcastina lauantai-iltana. Suora linkki on tässä: http://www.stara.fi/?p=6360

Matkalla Suomessa uusintoina

Sain tänään kuulla, että kolmisen vuotta sitten juontamani Matkalla Suomessa -ohjelmat pyörivät parhaillaan uusintoina TV2:lla keskiviikkoisin joskus kuuden jälkeen. Pitääkin tänään zoomata, että miltä setit näyttävät näin vuosien jälkeen. Tällä hetkellä kaapelikanavilla pyörii myös Stara -niminen ohjelma, joka on koostettu Tammerfesteillä tekemistämme videopodcast-jutuista. Tsekkaile, jos asut Pirkanmaan alueella!

TeliaSonera sivaltaa tekijänoikeuslakia

Sekava ja ristiriitainen uusi tekijänoikeuslaki Lex Karpela on saanut tiukkaa kritiikkiä nyt jo toisen alalla toimivan kansainvälisen suuryrityksen taholta. Nokian johtaja Anssi Vanjoki totesi taannoin ahneiden tekijänoikeusjärjestöjen pysäyttäneen kehityksen Suomessa, ja nyt myös TeliaSoneran kehitysjohtaja Pekka Pesari ja lakimies Marko Vuorinen ovat samoilla linjoilla. Yhtiö antaa opetusministeriölle toimittamassaan lausunnossa sapiskaa epäonnistuneelle tekijänoikeuslaille ja ahneille tekijänoikeusjärjestöille.

TeliaSonera näkee nykyisen tekijänoikeuslain esteenä tietoyhteiskunnan palvelujen kehittymiselle. On kestämätöntä, että loppukäyttäjän päätelaite voisi joutua ilmoittamaan loppukäyttäjälle, että ”Lähettäjäyrityksellä ei ole oikeutta lähettää tätä sisältöä sinulle DVB-H-verkossa, joten ole hyvä ja siirry 10 metriä vasempaan niin, että olet 3G-verkon vaikutuspiirissä”, TeliaSonera toteaa lausunnossaan.

Yhtiö antaa myös epäsuoraa kritiikkiä lain aikanaan masinoineelle ministeri Tanja Karpelalle, joka sai ajettua kuluttajien oikeuksia polkevan tekijänoikeuslain läpi kansanedustajille ja medioille levittämiensä valheellisten ja harhaanjohtavien tietojen avulla. Myös sananvapauden rajoittaminen saa osansa lausunnossa.

Lainsäätäjä on nähnyt digitaaliteknologian niin merkittävänä uhkana tekijänoikeuksille, että lainsäätäjä on lainsäädäntötyössään sortunut loppukäyttäjien oikeuksien kustannuksella ylilyönteihin, joiden perusteena on ollut tekijänoikeusdirektiivin mahdollisimman tiukka tulkinta.

On kestämätöntä, että tekijänoikeuden haltijat tai niitä edustavat etujärjestöt voivat sopimusvapauden nimissä estää esim. ohjelmistojen välittämisen loppukäyttäjälle niin, että sananvapauteen kiinteästi kuuluvaa tiedonvälitystä loppukäyttäjälle ei voida toteuttaa.

Lausumassaan TeliaSonera toteaa, että äänitteiden myynnin jyrkän laskun takana ovat myös levy-yhtiöiden omat tekniset suojauskeinot ja niiden liiallinen käyttö. Näin ollen levymyynnin laskua ei voida kaataa pelkän nettipiratismin syyksi.

Erityisesti musiikin kohdalla on havaittavissa, että liiallinen teknisten suojauskeinojen käyttö on toiminut epäsuotuisasti äänitteiden myynnissä, koska kuluttajat ovat todenneet suojattujen teosten kaupan ja varsinaisen käytön olevan liian hankalaa.

TeliaSonera kritisoi myös lain heikentämää yksityisyydensuojaa sekä sitä, että tekijänoikeusjärjestöt vaativat maksamaan samasta materiaalista kaksinkertaisia tekijänoikeusmaksuja, kun materiaalia tarjotaan eri päätelaitteisiin.

Kilpailulainsäädännön lisäksi on syytä pyrkiä varmistamaan myös tekijänoikeuslainsäädäntöteitse, että tekijänoikeusjärjestöt pyrkisivät aikaisempaa aktiivisemmin ja kohtuullisin ehdoin edistämään teosten mahdollisimman monipuolista levitystä niiden suojelun sijasta, jotta kuluttajat voisivat nauttia teoksista mahdollisimman laajasti, kuten teosten tekijät itse ovat useimmiten tarkoittaneet.

Yhtiö vaatii loppukäyttäjille myös oikeutta valmistaa kopioita yksityiskäyttöön riippumatta teoksen lähteen laillisuudesta tai laittomuudesta.

Nämä (lakiin) tehdyt muutokset eivät ole onnistuneita eivätkä kohtuullisia ja ovat vain omiaan luomaan turhaa huolestuneisuutta ja epävarmuutta esimerkiksi internetkäyttäjiä koskien. Käyttäjillä tulisi olla oikeus teoskappaleitten valmistamiseen yksityistä käyttöä varten riippumatta siitä, mistä lähteestä ko. teos on alun perin hankittu. Tekijänoikeusdirektiivin mukainen kohtuullinen korvaus tällaisesta yksityisestä käytöstähän jo maksetaan loppukäyttäjien toimesta erilaisten kasettimaksujen avulla.

Lisäksi yhtiö haluaisi antaa loppukäyttäjälle oikeuden kiertää myös ns. tehokkaita teknisiä suojauksia ja käyttää teoksia haluamallaan tavalla sekä tehdä teoksista myös uusia kopioita. Rangaistus voisi tulla kyseeseen vain silloin, kun suojauksen purkaminen ja teosten levittäminen tehdään ansiotarkoituksessa.

TeliaSoneran edistyksellinen lausunto löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Dublin by night

Kävimme Tampereen Nuorkauppakamarin äijäjengillä viettämässä pitkän viikonlopun Dublinissa, Irlannissa. Lensimme perjantaina Finnairin aamukoneella mestoille ja palasimme sunnuntain iltakoneella takaisin. Vajaat kolme vuorokautta olikin juuri optimaalinen aika tutustua pubien luvattuun kaupunkiin.

Mestoilta löytyi parintuhannen pubin lisäksi myös yllättävän paljon historiallista nähtävää. Pakollisten Guinnessin panimon ja Jamesonin viskitehtaan lisäksi keskustasta löytyi hienoja kirkkoja, suuri linna ja Irlannin vanhin pubi Brazen Head, joka on tarjoillut apetta kansalle jo vuodesta 1198. Mieti! Siellä olivat ”evästäneet” niin Elvis Presley kuin Bond-leffojen Rautahammas. Satoja vuosia sitten siellä lienee vieraillut myös lukuisia ritareja haarniskoineen. Mahtavaa.

Yöelämän suhteen Dublin on aika aktiivinen turistimesta, jossa tuhannet turistit juhlivat Temple Barin alueella aamupäivästä aamuun saakka. Turistimeisinki ei jaksa enää oikein innostaa, mutta onneksi meillä oli mestoilla hyvät oppaat ja löysimme pian itsemme paikallisten kansoittamista ravintoloista ja yökerhoista.

Äijäporukalle Dublin on mitä oivallisin viikonloppukohde. Pidemmällä reissulla pitäisi ottaa sitten jo lähialueetkin haltuun. Erityisen hyvin reissusta jäi mieleen irlantilaisten vuolas ystävällisyys. Moista en ole tavannut vielä missään muualla Euroopassa.

Homma toimii

Kirjoitin edellisessä entryssäni Mac Book Pron viallisesta akusta, joka ei kuitenkaan Applen verkkopalvelun mukaan kuulunut vialliseen akkusarjaan. Koneen tamperelainen myyjä toimi kuitenkin ammattitaitoisesti ja huomionarvoisen ripeästi, sillä perjantaisen yhteydenottoni jälkeen jo tänään ilmoitettiin, että uusi akku on noudettavissa. Mainiota. Nyt pitää testata, että millaiset ovat uuden akun suoritusarvot.