Nyt ei ole tarkoitus dissailla ketään, sillä esitän vain mielipiteeni eräästä hassusta asiasta. Olette varmasti huomanneet ns. liikennepoliisit clubien tanssilattialla. Tarkoitan tyyppejä, joista käytetään lukuisia nimityksiä, mutta yhteistä niille on se, että he ovat nykyisiä tai entisiä kiksufriikkejä, eli pirivietereitä, eli… Nimityksiä on satoja.

Lähestyn aihetta lähinnä tanssityylien puolelta. Jossain trancebileissä tai esim edesmenneessä Club Pulsessa nähtiin satapäin ympärilleen viittovia ja päkijöillään pomppivia kansalaisia. Sinne miljööseen tuo toki sopiikin, vaikka dj:t saakin yleensä hyvät naurut.

Olin eilen dj-keikalla Vanhassa Diivassa enkä voinut kuin nauraa (sori asianosaisille) kun entiset ja nykyiset kiksuttelijat heiluivat samaan tapaan ja pomppivat pitkin lavaa Shakiran ja Justin Timberlaken soidessa. Kulttuuri synnyttää omat lapsensa, eli nuo henkilöt tulevat ehkä aina tanssimaan samalla tyylillä. Hassua, tai ainakin hassun näköistä.

En siis halua missään tapauksessa dissata ketään, mutta huomasin tuon naurattavat myös lukuisia muitakin ravintolassa olleita.

Nyt on Joensuun ja Kuopion yöt tsekattu. Joensuussa oli aika rauhallista, mutta siellä löytyi normaalia enemmän erilaisia puukkoja ja nyrkkirautoja. Joensuulaiset eivät ilmeisesti osaa tapella pelkillä nyrkeillä. Kuopion poliisin yö oli vauhdikas. Yön teemana oli rattijuopot, joita olikin hitosti. Myös muuten Kuopio tarjosi kiinnostavaa settiä. Niin ja mukavaa jengiä siellä oli.

Jäljelle jäi aikamoinen univelka ja useita kasetteja materiaalia. Nyt chillaamaan.

Nyt on istuttu kuvaaja-Jarkon kanssa junassa noin viisi tuntia ja vielä olisi yksi jäljellä. Matka on mennyt muuten hyvin, mutta toi dna-liittymä pykii kyballa. Lahden kohdalla iski nälkä päälle ja päätin tilata Kouvolassa asuvalta bändifrendiltä Timpalta pizzan asemalaiturille. Pizza tulikin, mutta sen toi Timpan prinsessa. Jengillä oli hiukan ihmettelemistä, kun hain sen laiturilta. Heh. Kiitos vaan Timpalle, prinsessalle ja Orazion loistavalle pizzerialle. Kyllä maistui.

Tunnin päästä ollaan Joensuussa ja sit alkaa pitkä duunisetti, kun tarkkaillaan Joensuun yötä aamukuuteen saakka. Huomenna on sit vuorossa toinen Itä-Suomen kaupunki. Reissun tuloksia näkyy telkassa ensi torstaina.

Tää DNA:n gprs-liittymä on muuten aika syvältä. Se ei toimi kuin isoissa kaupungeissa ja silloinkin pätkii hitosti. Yleensä kun tulee joku pari megaa täyteen niin se katkaisee, eikä päästä enää sisään. Masiina väittää, että salasana on väärä, vaikka samalla tunnuksella mentiin sisään 10 minsaa aiemmin. Taitaa olla aika vaihtaa Radiolinjan laadukkaampaan gprs-yhteyteen. DNA my ass.

Päätin tänään mennä tsekkaamaan digimedian sanansaattajan, MindTrek-mediaviikon gaalan. Tapahtuma oli hyvin järjestetty, mutta muuten puitteet oli aika kevyet. Alkupuheen heitti kaksi äärettömän sanavalmista kundia, jotka lukivat koko puheenvuoronsa suoraan paperista täysin ilman minkäänlaista otetta. Onneksi äänentoisto piti huolen siitä, ettei eturiviä lukuunottamatta kukaan saanut selvää, mitä pojat keskenään höpisivät.

Toki juhlan päätarkoitus oli saada saman alan ihmisiä yhteen illanvieton merkeissä. Siinä gaala onnistui hyvin. Keskusteluja riitti ja ruoka oli hyvää 🙂 Alan huonot puolet kulminoituivat siihen, noin 25-vuotiaaseen, ”ammattilaiseen”, joka kiusasi viatonta tarjoilijaa väittelemällä siitä, oliko juoma hyvää sherryä vai ei. Tämän jälkeen spede meni takaisin pöytäänsä ja kaverit taputtelivat rohkeaa urosta selkään.

Leppoisat bileet siis loppujen lopuksi. Toki itse päätin poistua paikalta jo palkintojenjaon aikana…

Aartio soitti tänään klo 08.30 ja kysyi olinko halukas lähtemään auton kyydissä Tsadiin. Olivat kuulemma viiden minuutin päästä tuossa Jee Jee -baarin edessä. Tein varmasti oman ennätykseni aamutoimissa. Vaatteet, hiukset ja dödöt kehiin, kannettava ja tarvittavat paperit mukaan ja edelleen unessa pihalle.

Onneksi ennen Helsinkiä oli aikaa hiukan heräillä. Perillä kävin luovuttamassa muutoksenhakukirjelmäni Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaamoon. Se olikin koko reissun päätarkoitus.

Moikkasin samalla reissulla Nurmen Arttua, joka on siirtynyt tsadilaiseksi ja viihtyy ilmeisesti mestoilla aika hyvin. Käytiin safkalla ja siellä törmäsin Mikko Miettiseen, loistavaan heppuun, johon tutustuin muutama vuosi sitten. Taisin viimeksi nähdä Mikon useita vuosia sitten, kun mies suuntasi Malesiaan opiskelemaan. Pieni maailma. Juna toi lopuksi minut taas Tampereelle.

Illan ohjelmassa on uuden musiikkiin ja viihteeseen keskittyneen saitin koodaamista. Tuolla on muuten aivan ylivoimainen nettiosoite! Siitä kuitenkin lisää myöhemmin. Uskallan luvata, että sivustosta tulee aika mielenkiintoinen kokonaisuus.

Nyt löytyi uusi mukava lelu pukin konttiin. Aika retee ja näppärä tää Sonyn pieni U101 Vaio. Tahtoo, tahtoo, tahtoo. Hinta on tosin jotain 2000 euron paikkeilla, mutta silti…

Tänään koin jotain uutta. Sain nimittäin Helsingissä hyvää ja ystävällistä palvelua useammassakin paikassa. Picnickin myyjät heittivät hymyjen lisäksi vieläpä hyvää läppää. Taidan poiketa siellä ensi kerrallakin.

Patentti- ja rekisterihallituksessa oli jälleen kerran ilo asioida. Siellä on kokonaan unohdettu ylimielinen virkamies-asenne ja meisinki on todella leppoisa, mutta silti asiallinen, osaava ja avulias. Hieno homma sekin.

Juuri tätä kirjoittaessani junan konduktööri tuli vaunuun ja hymyili kuin Naantalin aurinko. Naapuripenkillä istuvalle miehelle konnari heitti läpän ”Luonnikast reissu”. Onkohan pääkaupunkiseudulla räjähtänyt ilokaasua sisältänyt säiliö? Tästä tulee vielä mukava päivä.

Oltiin eilen Tallinnassa ja jouduttiin turvautumaan Tallinkin Meloodia -laivaan, kun muissa ei ollut enää tilaa. Kokemus oli todella huono. Laivan henkilökunta oli luultavasti löytynyt kenkää saaneiden virolaisten jämävarastosta.

Laivan kaupassa viidestä kassasta oli yksi käytössä ja siinäkin joku peelo myyjä. Asiakkaaseen tuhraantui keskimäärin 8 minuuttia. ”Yökerhon” bändi oli kuin laivan hytit, eli täysin perseestä ja aamulla hyttisiivoojat tulivat häätämään ihmiset käytäville ja aulaan yli tunniksi odottamaan maihin pääsyä. Ei koskaan enää Tallinkilla.

Paitamafia on avannut ovensa. Käy blokkaamassa coolit paidat ja pistä tilaus menemään! Mestan slogan on leppoisasti ”Paitoja perkele!”

Itse diggailen ainakin paidoista ”I’m with the band” ja ”Olosuhteiden uhri”. Myös Dildos (Idols) on aika retee…