Urheilugaalassa, Y-kahveilla ja Kokoomuksen Siipiperjantaissa

Kiireisen vaalikevään viime viikko sujui kuin lennosta, sillä koko viikko mentiin tilaisuudesta toiseen minuuttiaikataululla. Lauantain ja sunnuntain pyhitin rauhalliselle yhdessäololle perheen kanssa, mutta vielä perjantaina sattui ja tapahtui senkin edestä.

Lempäälän yrittäjien Y-kahvit 25.1.2019.

Päivä alkoi Lempäälän Ideahuoneelta, jossa oli ohjelmassa perinteiset Y-kahvit, jossa paikalliset yrittäjät tapaavat toisiaan. Tällä kertaa Tampereen puolelta olivat vieraana Hervannan Yrittäjät. Keskusteluissa oli tuttuun tapaan verkostoitumista sekä kuulumisten kertomista. Näistä tilaisuuksista on saanut alkunsa moni menestyksekäs idea.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Ideahuoneelta suuntasin pari siviilityöhön liittyvän kokouksen jälkeen vaihtamaan pikaisesti asua ja pakkaamaan rollupeja ja muuta vaalimateriaalia mukaan. Kello 17.00 oli nimittäin ohjelmassa Lempäälän Kokoomuksen perinteinen Siipiperjantai, johon minut oli kutsuttu tällä kertaa vieraaksi esittäytymään. Paikalle saapui moninkertainen määrä ihmisiä tavalliseen verrattuna, joten tunnelma oli korkealla.

Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019
Kokoomuksen Siipiperjantaissa 25.1.2019

Kerroin itsestäni ja näkemyksistäni Suomen paremman tulevaisuuden eteen. Arvovaltaisen yleisön kysymykset olivat loistavia ja luotasimme niiden pohjalta niin eläkkeiden kuin myös koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden näkymiä. Lopulta esittäytyminen venyi aiotun 45 minuutin sijaan lähes puoleksitoista tunniksi. Kiitos jokaiselle mukana olleelle!

Lempäälän tilaisuus päättyi 1900 ja Tampereen Torni-hotellissa Hämeen Urheilugaala oli alkanut jo puoli tuntia aiemmin. Hyppäsin siis autoon ja suuntasin suoraan Hämpin parkkiin gaalapaikan alapuolelle.

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Tero Majuri ja nyrkkeilyn EM-kultamitalisti Elina Gustafsson.

Pikkutakki vaihtui pikaisesti puvuntakkiin ja kravattiin, ja Superman-hetken jälkeen hissillä maan pinnalle ja gaalaan. Siellä palkittiin Pirkanmaan ja Hämeen menestyneitä urheilijoita, seuroja, valmentajia ja taustavoimia. Tilaisuus oli erittäin hyvä. Kiitos kutsusta Gredin ja Sontekin isännille!

Urheilugaalassa 25.1.2019 mukana Hönttä & Toippari

Jocka mukana Mestiksen Kiekkokaupunki -ohjelmasarjassa

Vaasan Sportin kasvattina en osannut edes 18 vuoden Tampereella asumisen aikana päättää Tapparan ja Ilveksen välillä, joten kannustan molempia aina tilanteen mukaan. Lempäälään muutettuani mukaan astui myös LeKi, jonka pelejä on ollut viime aikoina erittäin mukava käydä katsomassa Mestiksen vauhdikkaan pelin ja liigakiekkoa suuremman energian ansiosta.

Nyt sain kutsun vieraaksi Mestiksen Kiekkokaupunki -ohjelmasarjaan kertomaan suhteestani jääkiekkoon Lempäälässä. Minun lisäkseni jaksossa tavataan esimerkiksi LeKin kapteeni Sami Laakso. Katso nettisarjan jakso tästä alta. Ja muista käydä LeKin peleissä!

Kommentti Aamulehden kirjoitukseen Vuoreksesta

Aamulehti uutisoi tänään mediassa aiemminkin paljon palstatilaa saaneesta Vuoreksen maanomistukseen liittyvästä asiasta. Jutussa mainitaan nimeltä myös minut, koska maanomistaja oli liittänyt minut oikeuskanslerille tekemäänsä kanteluun. Osaltani kantelu liittyy Facebookissa kirjoittamaani yhteen kommenttiin, joka piti silloin ja pitää yhä edelleen paikkansa. Niinpä seison edelleen kantelijaa selvästi ärsyttäneen kommenttini takana. Tietenkin.

Minut on keitetty vuosien varrella niin monenlaisissa keitoissa, että en hätkähdä yksittäistä kantelua oli se sitten tehty oikeuskanslerille tai Hannu Karpolle. Jokainen suomalainen saa ihan vapaasti kannella oikeuskanslerille, oli siihen syytä tai ei. Jokaisen politiikkaan mukaan lähtevän tulee varautua tällaisiin tilanteisiin. Myös sinä voit halutessasi kannella oikeuskanslerille vaikkapa minun autoni väristä, koska sinulla on siihen oikeus.

En ole poliitikko, vaan perheenisä ja yrittäjä. Toimintaani politiikassa ajavat arvot, joita ovat erityisesti rehellisyys ja suoraselkäisyys. Nostan esiin asioita, joista muut eivät halua tai uskalla puhua, vaikka ovat kulisseissa itse samaa mieltä. Haluan, että asioista puhutaan asioiden nimillä. Usein eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa en voi Lempäälän kunnanhallituksen jäsenenä tai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna kertoa kaikkia tiedossani olevia yksityiskohtia. Kanteluun liittyvä tapaus ei kuitenkaan ollut yksi niistä. Tapauksen julkiset asiakirjat löytyvät tämän linkin takaa.

Minulta on tänään kysytty – taas kerran – useita kertoja Lempäälän maapolitiikasta ja Vuoreksen tilanteesta. Koko vuosia jatkuneen jupakan voi nyt kiteyttää yhteen julkiseen asiakirjaan, joka on kaikkien saatavilla ja joka olisi hyvä varsinkin jokaisen kuntalaisten lukea. Kyseessä on Lempäälän kuntastrategia 2018-2025, joka on täysin puolueeseen katsomatta kaikkien kunnanvaltuutettujen yhdessä laatima ja hyväksymä. Kuntastrategia ohjaa paitsi kunnan ja luottamushenkilöiden toimintaa myös kaavoitusta ja varsinkin kaavoituksen suuntaa. Siltä osin kuntastrategiassa todetaan yksiselitteisesti näin:

”Kasvatamme asemanseutuja ja keskitämme kaavoitusta lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien varteen.”

Vuores ei ole asemanseutu, siellä ei ole lähijuna-asemaa eikä siellä ole myöskään kuntakeskuksesta suuntautuvaa aktiivista joukkoliikennereittiä. Voimassa olevan ja valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan Vuoreksen alue ei siten ole Lempäälän suunnitelmissa ainakaan vuoteen 2025 mennessä. Todennäköisesti sama päätös tehdään myös seuraavassa ja sitä seuraavassa valtuustossa, koska tuleva Lempäälän ja Pirkkalan välinen moottoritie on kääntämässä painopistettä siihen suuntaan vuoteen 2040 mennessä. Vuoreksen alue ei siis ole nähdäkseni ajankohtainen Lempäälän kunnalle ainakaan vuosikymmeniin, joskin tulevat valtuustot voivat linjata myös toisin.

Ottamatta enemmälti kantaa Vuoreksen asioihin täytyy todeta, että en näe mitään syytä miksi minkään kunnan missään päin Suomea pitäisi ostaa valtavia maa-alueita vuosikymmeniksi varastoon odottamaan alueen mahdollista tulevaa käyttöä. Eihän kukaan osta omakotitaloakaan toiselta paikkakunnalta varastoon mahdollista tulevaisuuden muuttoa odottamaan. Jos maanomistaja missä tahansa päin Suomea haluaa tosiaan päästä maistaan eroon, niin todellinen markkinahinta löytyy kyllä nopeasti yksityiseltä sektorilta.

Lempäälässä Suomen parasta Mestis-kiekkoa – nyt tarvitaan paikallisten tukea

Lempäälässä pelataan ylivoimaisesti Suomen parasta Mestis-kiekkoa, josta on osoituksena esimerkiksi LeKi Hockeyn huikea yhdeksän ottelun voittoputki ja sarjan ylivoimainen ykköspaikka. Päätin nyt itse lähteä tukemaan paikallista jääkiekkoa Staran brändillä, ja mainostilaa hallissa on vielä runsaasti vapaana.

Mikä tahansa Lempäälän kokoinen kunta olisi ikionnellinen saadessaan näin kovatasoisen joukkueen. Toivoisin, että LeKi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös täällä meillä Lempäälässä niin yritysten kuin kuntalaisten toimesta. Perjantain pelissä oli reilut 300 katsojaa, mutta 500 katsojan tavoitteesta puuttui vielä reilusti. Halliin mahtuu yli tuhat ihmistä, joten rajat eivät tule ihan heti täyteen.

Esitän nyt alueen yrityksille toivomuksen, että ne lähtisivät sankoin joukoin tukemaan oman kylän huippujoukkueen toimintaa ja saamaan siten itselleen positiivista näkyvyyttä otteluissa.

Kuntalaisille esitän vienon toivomuksen, että nykyistä useampi lähtisi hallille katsomaan pelejä ja nauttimaan niin kovatasoista otteluista kuin myös talon antimista joko yksin, kaksin, firman pikkujouluissa tai koko perheen voimin.

Lempäälän jäähallin uusi baarikatsomo tarjoilee täysi-ikäisille virvokkeita myös aikuiseen makuun.  Lisäksi tarjolla on tietenkin makkaraa ja muita perinteisiä herkkuja. Mikä olisi mukavampaa kuin lähteä lasten kanssa katsomaan laatukiekkoa ja nauttimaan erätauolla herkuista.

Vauhti ja intensiteetti Mestis-otteluissa voittavat tunnetusti koska tahansa liigan ottelut, joten jokainen jääkiekosta edes etäisesti kiinnostunut katsoja varmasti viihtyy. Jos et usko, niin tule itse katsomaan. Seuraava kotiottelu pelataan 14. marraskuuta.

Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein

Pirkanmaan politiikan ja elinkeinoelämän viime vuosien merkittävin hanke on ottanut tänään merkittävän askeleen eteenpäin, kun valtionvarainministeriö esittää pääradan merkittävää kehittämistä. Tuoreen budjettiesityksen mukaan tavoitteena on päästä jatkossa Helsingistä Tampereelle junalla alle tunnissa. Upeaa!

Monet poliitikot, järjestöt ja yrittäjät ovat tehneet tämän hankkeen eteen kovasti töitä jo vuosien ajan. Itse olen kirjoittanut hankkeesta useasti niin blogissani kuin monien eri lehtien palstoilla. Taannoin kirjoitimme aiheesta Aamulehteen myös vihreiden Juhana Suoniemen kanssa. Hankkeesta ovat kirjoittaneet myös lukuisat muut poliitikot, ja vielä useammat ovat tehneet hankkeen eteen kovasti töitä kulisseissa. Nyt Pirkanmaa voi onnitella itseään tärkeän virstanpylvään saavuttamisesta. Huutoon on vastattu.

Aamulehti 26.1.2018

Pääradan kehittäminen mahdollistaa Pirkanmaalle monenlaista kehitystä, mutta hanke ei kuitenkaan ole ainoastaan Pirkanmaan etu. Sitä on nimitetty syystäkin ”Puolen Suomen hankkeeksi”, sillä varsinkin Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola ovat myös hankkeen merkittävien hyötyjien joukossa. Suomen päärata on nimensä veroinen, ja se olisi tullut nostaa kehitettävien listan kärkeen jo vuosia sitten. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt asia toivottavasti etenee maaliin saakka.

Suomen taloudellinen sydän HHT-kasvukäytävä (Helsinki, Hämeenlinna, Tampere) ja sen varrella sijaitseva Lempäälä ovat hankkeen keskipisteessä. Kolmannen raideparin myötä Pirkanmaalle saadaan kovasti kaivatut lähijunat Toijalasta Lempäälän kautta Tampereelle. Ne kasvattavat työssäkäyntialuetta Tampereen suuntaan siinä missä nopeat junayhteydet tekevät saman Helsingin suuntaan.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Tampereelta käy koko ajan enemmän ihmisiä töissä Helsingissä, ja edestakainen matka kestää nykyisin kolmesta neljään tuntia. Jatkossa työmatkojen kestosta voidaan leikata jopa kaksi tuntia, jonka ajan työmatkaajat voivat viettää esimerkiksi perheen parissa. Hankkeen inhimillinen hyöty on siis sekin merkittävä. Liityntäpysäköintien ja nopeiden junayhteyksien tehokas käyttäminen tarkoittaa todennäköisesti myös autoliikenteen vähenemistä varsinkin työmatkaliikenteessä. Se lienee mannaa yksityisautoilua jyrkästi vastustaville vihreille.

Tunnin junassa ei ole kyse ainoastaan Helsingin ja Tampereen keskustojen välisestä liikenteestä, vaan toinen pääpainopiste tulee olemaan lentokenttien välisessä liikenteessä. Hankkeen myötä Tampere-Pirkkalan lentokentästä saadaan viimein Suomen kakkoskenttä, sillä statuksen edellytyksenä on tunnin yhteys pääkentälle. Tampere-Pirkkalan lentokentälle saadaan jatkossa myös junayhteys pääradalta. Se olisi hyvä toteuttaa Sääksjärven rautatieaseman kohdalta, josta Tampereen kaupunkiseudun Kehä II -tie kuljettaa autot lentokentälle. Parhaillaan Finavia remontoi Tampere-Pirkkalaa, joten tilanne näyttää lentokentän kehityksen osalta valoisalta.

Teimme Lempäälän valtuustossa taannoin vuosille 2018-2025 uuden kuntastrategian, jossa kunnan kaavoituksen painopisteiksi valittiin tulevien lähijuna-asemien ympäristöt. Valtionvarainministeriön tuore esitys osoittaa strategian osuneen aivan oikeaan. Nyt meidän täytyy kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa ryhtyä tehokkaasti toteuttamaan laadittua strategiaa, sillä emme saa jäädä jälkeen kehityksen junasta.

Lempäälän kolmas yläkoulu rakennetaan huputettuna

Lempäälän-Vesilahden Sanomat kirjoittaa tänään Lempäälän kuntakeskuksen uutta yläkoulua koskevasta ponsiesityksestäni, jonka Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti. Uusi yläkoulu tulee sen mukaan rakentaa kokonaisuudessaan huputettuna, eli sääsuojattuna.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n arvion mukaan jopa 70 prosentissa kouluista kuitenkin saattaa olla korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita, ja niistä aiheutuu nykyisin puolen miljardin euron terveysmenot vuosittain. Julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat siten kiistatta muodostuneet viime aikoina vakavaksi kansalliseksi ongelmaksi, jonka muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunta on ottanut erityiseen tarkkailuun. Elinkaarimalli olisi tuonut myös Lempäälän yläkoululle tärkeän vakuutuksen home- ja kosteusvaurioiden varalta, koska rakentaja olisi vastannut työnsä laadusta ja rakennuksen ylläpidosta vuosikymmenien ajan. Silloin tavataan tehdä sekundan sijaan priimaa.

Olen puhunut julkisen rakentamisen osalta vahvasti elinkaarimallin puolesta – ja puhun jatkossakin – mutta Lempäälän kouluhanke olisi ikävä kyllä jäänyt hieman liian pieneksi elinkaarimalliin. Kannattavuuden rajana pidetään nykyisin 20 miljoonaa euroa, ja koulun kustannusarvio on tällä hetkellä 14,6 miljoonaa euroa. Siksi kouluhanke toteutetaan elinkaarimallin sijaan nyt kiinteistöleasingilla. Halusin kuitenkin varmistaa, että koulu rakennetaan niin, että sen rakenteet pysyvät kuivina koko rakennusvaiheen ajan.

Lempäälän-Vesilahden sanomat 20.6.2018

Uusi yläkoulu olisi ehkä rakennettu joka tapauksessa sääsuojattuna, koska huputtaminen on nykyisin melko yleistä, mutta mitään takeita siitä ei ollut, ja ilman elinkaarimallia rakentajan pitkän aikavälin vastuu työstään on tunnetusti käytännössä nolla. Siksi halusin varmistua valtuustossa, että koulun rakentamisessa edes kuivaketjusta pidetään huolta koko rakennushankkeen ajan, joten esitin valtuuston päätökseen vielä erikseen mainintaa huputuksesta. Sääsuojauksen hintavaikutus kokonaisuuteen on lähes mitätön, mutta sillä voidaan osaltaan pelastaa koulu homeelta ja säästyä miljoonien remonteilta. Perusteluiksi riittänee vilkaisu naapurikunta Akaan tilanteeseen.

Rakennusvaiheen huputuksia on tehty meillä ja maailmalla jo vuosien ajan, joten alkuperäinen idea ei tietenkään ole minun. Eikä kenenkään muunkaan suomalaisen. Lempäälän yläkoulun osalta ajatuksen sääsuojauksesta esitti ensimmäisenä Sari Sihvo 20. helmikuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Sittemmin asiaa on minun lisäkseni pitänyt aktiivisesti esillä myös valtuutettu Piia Nurmela. Todennäköisesti sääsuojauttuna rakentaminen on ollut esillä myös yhdyskuntalautakunnassa. Näin olennainen asia onkin hyvä pitää keskusteluissa mahdollisimman laajasti eri foorumeilla ja useiden tahojen toimesta. Nyt sääsuojaus on viimein pontena valtuuston päätöksessä, joten suojauksen ei pitäisi jäädä pelkkien juhlapuheiden varaan.

Eduskunnan seuraavalla kaudella tulisi ottaa vakavaan pohdintaan lakiesitys, joka edellyttäisi kaikilta julkisilta rakennushankkeilta sääsuojausta. Silloin voisimme säästyä mittaamattoman suurilta menetyksiltä niin rakentamisessa ja remontoinnissa kuin myös huonon sisäilman aiheuttamilta sairaustapauksilta ja miljadien terveyskuluilta. Se olisi tärkeä sijoitus tulevaisuuteen. Onneksi meillä Lempäälässä toimitaan näin jo nyt.

Hyvä niin.

Vuosi sitten heittämällä Lempäälän valtuustoon – missä ollaan nyt?

Puolitoista vuotta sitten tein viimein ystäväni pyynnöstä jo pitkään hautuneen päätöksen lähteä mukaan politiikkaan, jotta voisin kantaa oman korteni kekoon paremman yhteiskunnan puolesta. Pelkästään sosiaalisessa mediassa kommentoimalla se ei nimittäin onnistu. Ensimmäinen askel oli kuntavaalit 2017 päivälleen vuosi sitten. Niiden uskomaton tulos saa edelleen aikaan kylmiä väreitä, sillä Lempäälän kunnan ykköspaikka suhteellisella vaalitavalla oli jotain josta en ollut osannut unelmoida edes villeimmissä päiväunissa. Päivälleen vuosi sitten 9.4.2017 siitä tuli kuitenkin totta. Kiitos jokaiselle.

Upean vaalituloksen myötä sain paikat Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmä ELPO:ssa. Lisäksi edustan kunnanhallitusta hyvinvointilautakunnassa ja kuntaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PSHP:n valtuustossa. Mielenkiintoisia näköalapaikkoja jokainen, oli kyse sitten oman kunnan päätöksenteosta tai valtakunnallisen sote-himmelin selvittelystä. Maakuntauudistuksesta puhumattakaan.

Video: Hirvi-Simunan hakkuut puhuttivat kuntalaisia.

Tulin metsäretkellä katsastamaan miltä Hirvi-Simunan luola ympäristöineen näyttää, kun aihe on noussut keskusteluun somessa. Vierailun jälkeen on vuorossa asian tarkempi taustoittaminen.

Publiée par Jocka Träskbäck sur jeudi 7 décembre 2017

.

Ensimmäiseen vuoteen kuntapolitiikassa on mahtunut valtava määrä kokouksia, seminaareja ja infotilaisuuksia. Tilaisuuksiin kuluu keskimäärin kolme-neljä iltaa joka viikko, ja päälle tulevat vielä sadat tunnit materiaaleihin ennakkoon tutustumista. Kaikki tilaisuudet ovat kuitenkin opettaneet jotain uutta, ja uuden oppiminen on politiikassa kaikkein olennaisinta.

Poliitikko on luottamushenkilö, jonka tulee omasta aloitteestaan aktiivisesti ottaa selvää asioista ja opiskella niitä asioita, jotka koskettavat päätöksentekoa. Kenenkään ei pitäisi astella kokoukseen tuntematta asioita, joista ollaan päättämässä. Pitkä työkokemus toimittajana on auttanut valtavasti tiedon hankkimisessa ja jäsentelyssä, sillä toimittajien tehtävä on osata erottaa olennaiset seikat suurestakin tietomassasta.

Video: Vaalihumua Lempäälässä.

JOCKA 104. Kansanedustaja Harri Jaskari paljasti miten Lempäälästä tehdään parempi kotikunta meille kaikille. Muista äänestää huomenna!

Publiée par Jocka Träskbäck sur samedi 8 avril 2017

.

Uuden oppimiseen kuluu siis valtavasti aikaa, mutta se on kuin panisi rahaa pankkiin – ja kaiken lisäksi se on erittäin mielenkiintoista. Jokaisen politiikassa mukana olevan täytyy lisäksi ymmärtää olevansa vain osa suurta palapeliä, johon mahtuu monenlaisia mielipiteitä, agendoja, näkemyksiä ja ideologioita. Niiden tuloksena olisi tarkoitus saada aikaan päätöksiä, jotka ovat ympäröivän yhteiskunnan kannalta parhaita mahdollisia.

Itse pyrin kantamaan päätöksissä vastuuta erityisesti kunnan taloudesta, jotta Lempäälän kunnalla olisi varaa tarjota peruspalvelut jatkossakin ilman Tampereen mallin mukaisia mittavia säästökuureja. Meilläkään ei nimittäin ole sitä maagisia rahaa sylkevää taikaseinää, jolla voi kuitata kaikki kasvavat menot ja erityisesti julkisen sektorin hallitsemattoman paisumisen.

Kerroin jo kuntavaalien alla, että haluan tehdä työtä Lempäälän lisäksi koko Pirkanmaan positiivisen kehityksen puolesta. Alueella on nyt käynnissä historiallinen kehityskulku, sillä Tampere on kovaa vauhtia kasvamassa Suomen kakkoskaupungiksi ja Pirkkalan lentokenttä Suomen kakkoskentäksi. Lisäksi kolmas raide tulee yhdistämään lentokentät toisiinsa (toivottavasti jatkossa tunnissa) ja tuomaan paikallisjunat Akaasta Lempäälän kautta Tampereelle. Lisäksi Tampereen Kehä II -tie sekä kolmostien oikaisu moottoritienä Lempäälästä Pirkkalaan tuovat molemmat uusia yritysalueita Suomen tärkeimpien liikenneväylien varrelle erityisesti Lempäälän ja Pirkkalan välille.

Pirkanmaa sijaitsee HHT-kasvukäytävän varrella aivan Suomen ytimessä, ja alueelle ohjattavien julkisten investointien täytyy seuraavalla hallituskaudella kasvaa vastaamaan alueen kansallista merkittävyyttä. Nyt siihen on vielä matkaa, sillä Pirkanmaa on jäänyt viime vuosina selvästi jalkapuolen asemaan. Voit lukea mielipiteitäni linkkien takaa avautuvista kirjoituksistani. Kuluneen vuoden aikana erityisen paljon huomiota ovat saaneet muun muassa seuraavat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävät asiat:

Olen ensimmäisen poliittisen vuoden aikana saanut ilokseni huomata, että valtakunnallinen puoluepolitiikka on melko erillään kuntapolitiikasta ja eri poliittisten ryhmien käytännön kuntapolitiikasta. En tiedä miten asia on muissa kunnissa, mutta ainakin Lempäälässä puhalletaan yleensä hienosti yhteen hiileen ja ajetaan yhteisten asioiden ratkaisemista positiivisessa hengessä. Niin sanottu ”Lempäälä-puolue” on siis olemassa. Valtakunnan politiikka pysyy pääosin poissa kunnan kokoushuoneista.

Ilmoitin äskettäin olevani valmis Kokoomuksen ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Päätökset ehdokkaista tehdään tulevana kesänä, mutta työ vaaleja varten on jo käynnissä. Tukiryhmässäni on jo mukana runsaasti eturivin vaikuttajia Pirkanmaalta. Jos haluat olla mukana viemässä minua eduskuntaan, ole yhteydessä vaikkapa sähköpostilla jocka at stara.fi. Tukiryhmä kasvaa koko ajan vauhdilla!

Vaaleihin on nyt vuosi aikaa, joten alkamassa on upea ja mielenkiintoinen vuosi kampanjointia. Matkan varrelle mahtuu ehkä myös maakuntavaalit, jos sellaiset joskus järjestetään. Blogistani voit lukea mitä asioita minä ajan nyt ja tulevaisuudessa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi voit seurata minua päivittäin Twitterissä (@Jocka) ja Facebookissa.

Kiitos vielä jokaiselle minua kuntavaaleissa äänestäneelle.
Minulla on ollut tapana olla sanojeni mittainen.

Puheenvuoroni valtuustossa 28.3.2018: ”Puukoulu täytyy toteuttaa elinkaarimallilla”

Pidin eilen Lempäälän kunnanvaltuustossa puheenvuoron uuden yläkoulun elinkaarimallin puolesta. Valtuusto päätti käynnistää hankkeen puukoulun rakentamisesta, mutta ikävä kyllä valtuusto ei kyennyt tekemään päätöstä hankkeen toteutus- ja rahoitusmallista. Tämä siitä huolimatta, että viranhaltijat ovat tehneet hyvää työtä ja esittäneet valtuutetuille viime kuukausina laskelmia elinkaarimallista ja muista toteutustavoista sekä niiden kustannusvaikutuksista kunnan talouteen.

Virta Kampus 28.3.2018

Elinkaarimalli on eräänlainen pitkäaikaistakuu. Se varmistaa rakentamisen laadun ja ehkäisee rakennusvaiheen riskialttiit säästöt vääristä paikoista. Elinkaarimallissa rakentajalla on intressi tehdä hyvää jälkeä tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti, koska sama taho vastaa myös rakennuksen ylläpidosta jopa vuosikymmenien ajan. Tästä syystä kumppanilla on intressi tehdä kerralla laadukas ja toimiva koulu.

Tällainen toimintamalli on erittäin tärkeä, koska nykyaikaisista puukouluista ei ole vielä kovin paljon kokemusta. Jos koulu esimerkiksi homehtuisi, niin rakennuttajan tehtävä olisi korjata ongelma vaikkapa rakentamalla uusi koulu tilalle. Ja rakennuttaja vastaisi myös väistötiloista.

Aikaisemmissa keskusteluissa on viitattu esimerkiksi Kuopiossa elinkaarimallissa syntyneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Niiden osalta olisi täytyy huomauttaa, että käyttäjien itsensä aiheuttamat vauriot eivät tietenkään kuulu rakennuttajan vastuulle. Tilanne on sama kuin leasing-autoissa. Jos leasing-auton ajaa seinään, niin vastuu ei ole leasing-yrityksen. Mutta jos auton moottori hajoaa, niin yhtiö on vastuussa.

Julkisen rakentamisen riskit ovat meillä kaikilla tiedossa. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi Akaan tapaus, jossa kahdeksan miljoonan euron kouluremontin tuloksena oli uusi sisäilmaongelma, eli paluu takaisin nollapisteeseen. Äärimmäisen kalliiksi tuli. Tietojeni mukaan Oulussa ja Espoossa elinkaarimallista on saatu pääosin hyviä kokemuksia, sillä rakennukset ovat pysyneet poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, eikä niistä ole syntynyt korjausvelkaa.

Meillä ei ole varaa ottaa kunnan taseeseen 14 miljoonan euron riskiä, sillä vastaavat riskit ovat jo konkretisoituneet monissa monissa kunnissa. Kannatan siis valtuutettu Blomqvistin esitystä. Lisäksi korostan valtuutettu Nurmelan tapaan, että mahdollisen puukoulun osalta rakennustyöt tulee toteuttaa kokonaisuudessaan sääsuojattuna, eli huputettuna.

Valtuutettu Blomqvist esitti, että valtuusto olisi tehnyt päätöksen toteuttaa koulu elinkaarimallilla. Valtuusto ei hyväksynyt esitystä.

Valtuusto päätti käynnistää hankkeen puukoulun rakentamiseksi, mutta ilman minkäänlaista toteutus- ja rahoitusmallia. Päätös on siis torso, koska hanketta ei voida viedä eteenpäin niin pitkään kuin toteutus- ja rahoitusmalli on yhä päättämättä. Yksikään yritys ei lähde tekemään laskelmia ilman valtuuston päätöstä, ja valtaosa valtuustosta ei näemmä halua tehdä päätöksiä ilman tarkkoja laskelmia. Muna vai kana? Kaikki päätökseen tarvittavat tiedot elinkaarimallista ja sen vaikutuksista on annettu valtuutetulle jo useasti sekä asiakirjoissa että valtuustolle järjestyssä erityisessä puukouluseminaarissa. Ilman valtuuston päätöstä mikään taho ei voi esittää laskelmia siitä paljonko koulun ylläpito maksaa maaliskuussa 2032 tai syyskuussa 2043. Nyt hanke on siis toistaiseksi jumissa.

Hankkeen alkuperäinen budjetti oli 12 miljoonaa euroa, joka on nyt paisunut peräti 14,6 miljoonaan, kun materiaaliksi valikoitui puu. Puukoulu maksaa siis huomattavasti enemmän kuin betoninen. Lisäksi puukouluista on vielä erittäin vähän kokemuksia, joten hankkeen taloudellista riskiä täytyy kyetä jakamaan elinkaarimallilla. Mielestäni elinkaarimalli on puukoulun edellytys. Jos siihen ei lopulta päädytä, niin en voi hyväksyä noin merkittävää budjetin ylitystä ja sen mukanaan tuomaa merkittävää riskiä kunnan talouteen. Vaikka Lempäälän kunnalla menee taloudellisesti melko hyvin, ei meillä ole silti varaa ottaa 14,6 miljoonan euron riskiä huonosta rakentamisesta. Syy siihen selviää jo katsomalla mitä naapurikunnassa on tapahtunut.

Aktiivimalli toimii sittenkin – vasemmisto-oppositio kaivautuu kiven alle piiloon

JULKAISTU 19.3.2018: Oppositiosta huuteleva vihervasemmisto ja varsinkin demarien isäntä AY-liike otti taannoin historiallisen voimakkaasti kantaa hallituksen kehittämään aktiivimalliin, jonka oli ja on edelleen tarkoitus aktivoida työttömiä kortistosta töihin. Opposition pölhöpopulismia vauhditettiin lopulta SAK:n ja SDP:n masinoimalla laittomalla lakolla, josta koitui yhteiskunnalle arviolta 100 miljoonan euron lasku ja mittaamattomasti ongelmia aivan tavallisten tolkun ihmisten arkeen. Kirjoitin jo joulukuussa, että aktiivimallin vastustus perustui faktojen sijaan pelkkään jossitteluun, mutuiluun ja somessa lietsottuun massahysteriaan. Kirjoitus aiheutti kovasti keskustelua puoleen ja toiseen.

Nyt on saatu ensimmäisiä konkreettisia tuloksia aktiivimallista ja sen toimivuudesta, ja aktiivimalli näyttäisi toimivan juuri kuin sen pitikin. Samalla AY-liikkeen ja sen marionettien esittämä kritiikki aktiivimallista työttömien nöyryyttäjänä asettuu oikeaan kontekstiin, eli vahvistuu pääosin satuiluksi. Ennen tämän kirjoituksen lukemista suosittelen lukemaan mitä kirjoitin samasta aiheesta joulukuussa.

Haluan edelleen korostaa, että nykyinen aktiivimalli ei ole täydellinen. Siinä on monia vakavia valuvikoja, joita itsekin jo joulukuussa osoitin. Niiden korjaamiseen alkaa olla jo kova kiire, JOS aktiivimallin perusteella aiotaan tosiaan langettaa ensimmäisiä sanktioita alkuperäisen suunnitelman mukaisesti jo huhtikuussa. En tosin itse usko, että niin tulee käymään. Miksikö? Koska ketään ei voida rankaista ilman omaa syytään. Esimerkiksi työn perässä muuttamatta jättäminen on ihmisen oma päätös, mutta töiden tai työelämäpalvelujen puuttumisen vuoksi ei sen sijaan voida määrätä saktioita kenellekään. Olkoonkin, että saktion myötäkin tuesta maksetaan vielä yli 95 prosenttia. Sillä elää syrjäseuduilla leveämmin kuin täydellä tuella suuressa kaupungissa. Hallituksella on siis vielä hetki aikaa korjata aktiivimallin valuvikoja, mutta mikäli siinä ei onnistuta, ei saktioita voida panna täytäntöön.

Mutta.

Valuvioistaan huolimatta aktiivimalli on edelleen parasta mitä suomalaisten työllisyydelle on tapahtunut vuosikymmeniin. Mukaan lukien ne vuodet, jotka nykyinen oppositio oli itse mukana hallituksessa ja osoitti täydellisen kyvyttömyytensä tehdä työllisyyden hyväksi mitään konkreettista. Meidän täytyy saada aktivoitua työttömät tavalla tai toisella, sillä parhaassa työiässä ja -kunnossa olevat täytyy saada töihin tai vähintään työelämäpalvelujen pariin. Täyttä tukea ei siksi voida jakaa vastikkeettomasti. Yleisradio julkaisi tänään artikkelin Anu Koivistosta, ja hän on täydellinen kiteytymä aktiivimallista joka suhteessa. Hänessä kiteytyy se miksi aktiivimalli kehitettiin ja miten aktiivimalli käytännössä toimii.

”Oli uhkana, että päivärahat tippuu, sitten vähäisetkin tulot olisi tippunut vielä enemmän. Ihmeellisesti alkoi kiinnostaa mollin sivut ja työn hakeminen. En yllättynyt, että sain heti töitä. Olen aina saanut, kun olen hakenut.”
Anu Koivisto YLE Uutisissa 19.3.2018

Olen jo vuosien ajan todennut lukemattomia kertoja ja lukemattomissa yhteyksissä, että jokainen työkykyinen saa halutessaan töitä. Aina. Yhdellekään työttömälle ei tule maksaa työttömyyskorvausta unelmaduuninsa odottamisesta, sillä diplomi-insinöörikin osaa siivota ja tutkijakin osaa käyttää kassakonetta (Tamperelainen-lehden kolumnini 1.4.2015). Yhteiskunnan maksaman ansiosidonnaisen taannoinen lyhentäminen oli täsmälleen oikea päätös, sillä ansiosidonnainen jos joku aiheuttaa työstä vieraantumista ja siten myös pitkittynyttä työttömyyttä. Kotona makaamisen sijaan työkykyisten ihmisten tulisi olla töissä tai kouluttautumassa uusiin töihin.

”Varmaan laiskasuoni veti. Kotona oloon tottui varmaan siksi, että se on niin mukavaa. Ei saanut itsestään irti. Ei ollut sellaista, joka olisi potkinut persauksille, että nyt liikkeelle.”
Anu Koivisto YLE Uutisissa 19.3.2018

Oppositiosta huudettiin taannoin kovaan ääneen, että aktiivimalli ei voi toimia ainakaan Kainuussa, koska syrjäkylillä ei ole työtä eikä työllistymistä edistäviä palveluja. Huuto barrikadeilla loppui kuitenkin lyhyeen, kun Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola ilmoitti, että molempia on riittämiin. Taas yksi opposition argumentti osoittautui perättömäksi satuiluksi. Veijolan lausunnon jälkeen kukaan enää hiiskunut Kainuusta. Mikä Kainuu? Missä? Yleisradion artikkelissa haastateltu Koivisto asuu Kainuun sijaan Pohjois-Savon Suonenjoella, ja hän sai sieltä käden käänteessä itselleen kaksi työpaikkaa. Olen käynyt Suonenjoella ja se ei näytä miltään metropolialueelta.

”Ainakin Uudenmaan, Lapin ja Pohjois-Savon TE-toimistoissa on kuitenkin jo nyt tuntuma, että pätkätöitä ja osa-aikaisuuksia otetaan vastaan entistä paremmin.”
– YLE Uutiset 19.3.2018

Koivisto on vain yksi aktiivimallin myötä töitä saanut entinen työtön. Heitä tulee jatkossa olemaan Suomessa merkittävä määrä, joten opposion olisi nyt korkea aika ryhtyä miettimään koottuja meriselityksiä aktiivimallin rajulle vastustukselle. Todennäköisesti asia pyritään painamaan villaisella vedoten esimerkiksi siihen, että tarkoitus oli kritisoida vain aktiivimallin valuvikoja. Pahimmat ylilyönnit ja julkiset lausunnot yritetään siis aktiivisesti unohtaa. Kootuilla selityksillä ei kuitenkaan voida perustella jättimäistä laitonta lakkoa mielenosoituksineen ja siitä yhteiskunnalle aiheutuneita sadan miljoonan euron vahinkoja sekä satojentuhansien ihmisten arkipäivän vaikeuttamista. Tehty mikä tehty. Nyt tulisi kantaa vastuu.

Tämä kaikki on toki nähty ennenkin. Tasan vuosi ennen aktiivimallia hallitus päätti haastatella työttömät kolmen kuukauden välein. Oppositio sai siitä välittömästi hepulin ja populismin palossaan huusi hallituksen suunnitelmaa työttömien nöyryyttämiseksi ja kyykyttämiseksi. Ketään ei pitäisi pakottaa ulos kotoaan. Ei edes miettimään omaa työllistymistä. Skandaali! Katastrofi! Muutaman kuukauden päästä työttömät kehuivat uutta järjestelmää hyväksi ja lopulta kaikki halukkaan eivät edes päässeet haastatteluihin. Oppositiossa kaivauduttiin nopeasti kivien alle piiloon, kun työttömien väitetty nöyryytys ja kyykytys paljastuivatkin taas kerran pölhöpopulistiseksi satuiluksi. Historia näyttää toistavan itseään.

”Mikäli aktiivimallin vastustajat haluaisivat keskittyä olennaiseen ilman populismia, he nostaisivat keskusteluun varsinkin kannustinloukut, kohtaanto-ongelman, muuntokoulutuksen ja työllisyyspalvelujen kehittämiseen syrjäseuduilla.”
Blogini 27.12.2017

Aktiivimalli on vain yksi osa työelämän uudistamisen suurta kokonaisuutta, jossa ratkaistaan työllisyyden ongelmakohtia. Samalla tulee kehittää myös muita työllisyyspalveluja laajasti kaikilla rintamilla. Esimerkiksi TE-toimistojen henkilöstön lisäämisen ohella erittäin merkittäviä ongelmia ovat sekä kannustinloukku että digiaikana koko ajan tärkeämmiksi muuttuva muuntokoulutus. Niitä ei saa tietenkään unohtaa, vaikka aktiivimallista tullaankin saamaan vielä todella hyviä tuloksia.

Samaan työllisyyden ja työttömyyden asiakokonaisuuteen liittyy lisäksi olennaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia, eli niin sanottu ansioturvareformi. Hanke täytyy viedä pikavauhdilla maaliin. Koska ansiosidonnaisen kulut maksetaan kaikkien suomalaisten veronmaksajien yhteisestä pussista, niin kaikkien palkansaajien tulee olla vastaavasti myös saamapuolella joutuessaan työttömäksi. Nykyinen ansiosidonnaisen järjestelmä on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden irvikuva, sillä kaikki maksavat, mutta vain kassojen jäsenet saavat. AY-liike on perinteisesti peräänkuuluttanut solidaarisuutta, mutta se ei halua sitä palkansaajille. Tällainen epäoikeudenmukainen järjestelmä ei kuulu Suomeen. Ansiosidonnaisen tulee kuulua kaikille siitä maksaville.

Viinit ovat elintarvikkeita ja kuuluvat ruokakauppaan

JULKAISTU 14.3.2019: Kirjoitin syyskuussa 2017 tuolloin vireillä olleen uuden alkoholilain seurauksista ja siitä miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli valjastettu puolueettoman tutkimuslaitoksen sijaan Alkon monopolin poliittiseksi käsikassaraksi. Sittemmin olemme saaneet myös konkreettisia tilastotietoja siitä, THL antoi syksyllä 2017 kansanedustajille ja medioille rajusti virheellisiä ennusteita alkoholin kulutuksesta ja uuden alkoholilain seurauksista. Todellisuudessa nelosoluen ja lonkeron tulo ruokakauppohin on laskenut alkoholin kokonaiskulutusta, eli se oli terveysteko.

Tänään Aamulehti julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa totean viinien olevan elintarvikkeita, eikä päihteitä. Siksi ne täytyy saada ruokakauppoihin tulevina vuosina. Toivottavasti olen silloin itsekin Arkadianmäellä varmistamassa, että hanke menee läpi ja että Suomi ottaa toisenkin askeleen kohti eurooppalaisia juomatapoja.

Aamulehti 14.3.2018

Suomi otti vuodenvaihteessa askeleen eurooppalaiseen suuntaan, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien vahvuus nousi 5,5 prosenttiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maalasi ennakkoon synkkää kuvaa uudistuksen seurauksista, sillä sen asiantuntijoiden mukaan uudistuksen seurauksena olisi 150 uutta alkoholikuolemaa vuodessa. Väite oli suomalaisten rajua aliarvioimista, mutta alkoholilain vastustajat ottivat siitä kampanjassaan kaiken irti.

Jokainen tolkun ihminen tiesi jo ennakkoon, että nelosoluen ja lonkeron tulo ruokakauppoihin ei toisi mukanaan ryntäystä saati nostaisi alkoholin kulutusta merkittävästi. Tilastot Alkon alkuvuoden myynneistä vahvistavat, että THL julkaisi perättömiä väitteitä alkoholilain seurauksista. Laitos perusti arvionsa siihen, että alkoholin kulutus kasvaisi keskimäärin kuusi prosenttia. Tuoreet tilastot osoittavat kuitenkin nyt päinvastaista.

Tammikuussa Alkon myynti laski 7,5 prosenttia, josta viinien myynti lähes neljä prosenttia ja väkevien viinojen 2,5 prosenttia. Samaan aikaan vähittäiskaupassa alkoholittoman oluen myynti nousi lähes viidenneksen ja kaikista myydyistä oluista nelosolutta oli vain vajaat 10 prosenttia. Alkoholin kulutus on siis merkittävän nousun sijaan selvässä laskussa. Ei näytä maailmanlopulta. Missään nimessä alkoholin kulutus ei tule nousemaan 5-6 prosenttia, kuten THL väitti Alkon monopoliasemaa puolustaessaan. Tutkimuslaitos paljastui siten poliittiseksi käsikassaraksi, jonka lausuntoja tulee jatkossa tulkita vahvan suodattimen läpi.

Suomalaiset ovat paljon sivistyneempiä kuin mitä alkoholilain vastustajat yrittivät uskotella. A-oluen ja lonkeron tulo kauppoihin ei johtanut katastrofiin, vaan parempaan valikoimaan, terveeseen hintakilpailuun – ja alkoholin kulutuksen vähentymiseen. Jatkossa perättömät uhkailut täytyy jättää taakse ja ottaa katse kohti eurooppalaista juomakulttuuria. A-oluen tulo ruokakauppoihin oli vasta askel oikeaan suuntaan. Seuraavaksi viinit täytyy saada ruokakauppaan. Euroopassa viinit ovat elintarvikkeita, eivät päihteitä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)