Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Lempäälän kunnanvaltuusto käynnisti uimahallihankkeen – tällainen siitä on tulossa

Lempäälässä on toivottu vuosikymmeniä omaa uimahallia, jossa kuntalaiset voisivat virkistyä ja harrastaa kuntouintia sekä järjestää koululaisten uimakouluja. Kerta toisensa jälkeen suunnitelmat ovat kuitenkin kariutuneet erinäisistä syistä, mutta 24. marraskuusta 2021 kunnanvaltuusto päätti käynnistää uimahallihankkeen (Katso video tästä). Allekirjoittanut valittiin taannoin hanketta vetävän Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puhenjohtajaksi, joten pääsen vetämään tätä suurta projektia yhdessä upean ammattilaistiimin kanssa. Kiitos hankkeen nykytilasta kuuluu suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän eteen töitä vuosikymmenten varrella.

Yllä nähdään video hetkestä, jolloin sain kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnian iskeä nuijan pöytään kunnanvaltuuston historiallisen päätöksen kunniaksi. Samassa tilaisuudessa esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti hankkeen tuorein havainnevideo, jossa nähdään millainen Ideaparkin alla luolassa sijaitsevasta kohteesta on nykyisten suunnitelmien valossa tulossa. Videolla nähtäviin seikkoihin on ehkä tulossa vielä kosmeettisia muutoksia, mutta pääosat tulevat säilymään nyt nähtävässä muodossa.

Lempäälässä pitäisi päästä uimaan vuoden 2023 lopussa, joka on kunnianhimoinen ja tiukka aikataulu. Tavoitteeseen päästään, jos kaikki menee hyvin. Minä ja hankkeen upea tiimi tulemme tekemään parhaamme, että hanke valmistuu aikataulussa. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kohdetta rakennetaan syvällä maan alla sijaitsevaan luolaan, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan. Kansainvälinen komponenttipula ja rakentamisen kallistuminen voivat tuoda lisähaasteita. Ne on kuitenkin luotu ylitettäväksi. Tässä alla vielä kuvia tulevasta kohteesta.

Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelma 2021-2024 – Paremminvointikunta

Lempäälän Kokoomus on julkaissut tulevan valtuustokauden tavoiteohjelmansa otsikolla Paremminvointikunta. Keskiössä ovat kunnan omiin sote-palveluihin panostaminen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Kokoomus haluaa Lempäälässä panostaa kouluihin, seudullisiin liikenneyhteyksiin sekä kunnan elinvoiman ja yrittäjyyden kehittämiseen. Lisäksi puolue haluaa edistää omakotitontien kaavoitusta ja nykyisten tonttien jakamista. Lue koko tavoiteohjelma alla olevasta linkistä.

Lempäälän Kokoomus tavoiteohjelma 2021-2024

Lempäälässä kasvubudjetti myös kriisin keskellä – ilman veroprosentin nostoa

Lempäälän kunnanvaltuustossa käsiteltiin tänään (25.11.2020) vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2023. Kriisiaika on heittänyt kuntatalouteen pitkän varjon, mutta Lempäälässä onnistuimme silti tekemään kasvubudjetin ilman kunnallisveron nostamista. Lempäälä kasvaa siis vastuullisesti myös maailmanlaajuisen kriisin keskellä.

Tässä alla valtuuston kokouksessa pitämäni kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro.

————

Arvoisa puheenjohtaja valtuutetut ja muut läsnäolijat, kokoomuksen valtuustoryhmä tervehtii ilolla sitä, että käsittelyssämme on tuttuun tapaan KASVUBUDJETTI poikkeuksellisesta koronatilanteesta huolimatta. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa ennusteet ehtivät muuttua useita kertoja, joten takana on monin tavoin poikkeuksellinen urakka. Koronakriisistä johtuen kasvubudjettimme on miljoona euroa alijäämäinen, ja tämä tilanne täytyy kyetä tasapainottamaan tulevina vuosina. Kunnan ja sen konserniyhtiöiden velkaantumiskehitykseen tulee niin ikään kiinnittää erityistä huomiota. Meidän täytyy löytää tasapaino tulojen ja menojen välillä myös poikkeuksellisina aikoina.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kuntalaisten palveluita ei talousarviossa leikata, vaan sen sijaan niihin panostetaan ensi vuonna aikaisempaa enemmän. Tänä vuonna monissa muissa kunnissa lomautettiin henkilöstöä, mutta Lempäälässä heidät pidettiin töissä. Emme joutuneet myöskään irtisanomaan henkilöstöä tai leikkaamaan kuntalaisten palveluja koronakriisin vuoksi. Meidän tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota kunnan henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin tällaisen poikkeustilanteen keskellä. Selviämme kyllä tästä kriisistä yhdessä, puhaltamalla yhteen hiileen.

Tänään valtuustossa vedämme ensi vuoden talouden suuret linjat, mutta emme puutu yksityiskohtiin, joiden osalta päätökset kuuluvat lautakunnille. Ne kantavat vastuun kuntalaisten rahojen käyttämisestä tehokkaasti siten, että rahoilla saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon kuntalaisten hyväksi. Valtaosa talousarvion lisärahasta käytetään henkilöstön palkkoihin, joten kasvubudjetista huolimatta menokuri tulee olemaan tiukka ja se tuottaa varmasti haasteita. Lautakunnissa ja kunnan viranhaltijoilla on kuitenkin kultakin toimialueelta paras tieto ja osaaminen, joiden ansiosta rahaa käytetään siellä missä sitä eniten tarvitaan.

Arvoisa puheenjohtaja, Lempäälä on valittu useasti Suomen parhaiden yrityskuntien joukkoon. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että kunnan on jatkossakin kehitettävä vahvaa elinkeinopolitiikkaa ja lisättävä alueen vetovoimaa ja elinvoimaa, koska vain siten saamme kuntaan uusia yrityksiä, uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja uusia asukkaita. Toisin sanoen uusia verotuloja. Elinkeinopolitiikka sekä yritystonttien kaavoitus ja myynti voivat ehkä kuulostaa etäiseltä, mutta ne ovat avain siihen, että voimme Lempäälässä jatkossakin panostaa muun muassa lasten, perheiden ja vanhusten laadukkaisiin peruspalveluihin. Nämä palvelut täytyy turvata myös tilanteessa, jossa näkymät ensin vuoteen ovat vallitsevan koronatilanteen vuoksi sumuiset.

Meillä siis tänään käsitelyssä leikkauslistojen sijaan vastuullinen kasvubudjetti. Tällainen tilanne ei ole vakavan kriisin keskellä lainkaan itsestäänselvyys varsinkin, kun Lempälässä ei ollut tänäkään vuonna syytä kunnallisveron nostamiselle. Kunnallisveron korotusta tulee käyttää työkaluna erittäin harkiten. Tänään on rohkaisevaa huomata, että Lempäälän kunta katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen sekä panostaa kunnan kasvuun ja kehitykseen. Ilman kasvua ei ole kasvubudjetteja.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita, poliittisia ryhmiä, kunnan henkilöstöä ja kaikkia muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä. Näyttää siltä, että Lempäälässä on jatkossakin hyvä asua ja yrittää.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa: ”Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa”

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi tänään 3.9.2020 valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2020-2023. Pidin asiasta oheisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että MAL-sopimuksessa Lempäälälle merkittäviä ovat erityisesti liikenteelliset tavoitteet, joiden osalta Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa verrattuna muihin kehyskuntiin. Sijaintimme kasvukäytävällä heti Tampereen eteläpuolella antaa kunnalle kilpailuedun muihin kuntiin nähden. Tämä etu meidän tulee kyetä myös hyödyntämään esimerkiksi yritysalueiden kaavoituksessa.

Kolmostien niin sanottu Puskiaisten oikaisu tulee vähentämään Kuljun ja Sääksjärven välillä liikennemääriä merkittävästi ja lyhentämään matka-aikaa Lempäälässä Pirkkalan suuntaan. Kehä II tulee nopeuttamaan matka-aikaa lentokentälle ja se myös mahdollistaa kunnalle uusia yritysalueita yhdessä Puskiaisten moottoritien oikaisun kanssa. Tiemaksuja kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata. Sen sijaan joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että palvelun laatu riittää houkuttelemaan käyttäjiä yksityisautoista muihin liikkumismuotoihin.

Arvoisa puheenjohtaja, sijaintinsa ansiosta Lempäälä on raidekunta. Raideliikenne on meille erityisen tärkeää niin työmatkaliikenteessä kuin vapaa-ajan liikenteessäkin. Kasvava kuntakeskus on jopa riippuvainen hyvistä raideliikenteen yhteyksistä ja lähijunaliikenteen kehityksestä. Tulevaisuudessa myös Tampereella opiskelevat voivat asua Lempäälässä ja päästä vartissa vaikkapa yliopiston kampukselle.

Oma liikenteellinen kokonaisuutensa on Suomi-rata. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa jo olemassa olevan pääradan kehittämistä, ja sen myötä kolmatta ja neljättä raidetta Helsingistä Tampereelle. Tämän kehityksen myötä lähijunaliikenteen kasvu on mahdollista samoin kuin uudet seisakkeet ja asemat Lempäälän alueella.

Lempäälän kunnanhallitus päätti yksimielisesti ja hyvin perustellen, että Lempäälä ei ole mukana Suomi-radan hankeyhtiössä, joka suunnittelee kokonaan uuden miljardien eurojen raideyhteyden rakentamista Helsingistä Tampereelle. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että tämän niin sanotun oikoradan suunnittelemisesta tulee luopua ja panostukset keskittää nykyiseen päärataan. Se on koko kasvukäytävän etu, ja se on myös Lempäälän etu. Arvoisa puheenjohtaja, meidän tulee pitää huolta siitä, että MAL-sopimuksessa mukana olevat suunnitelmat alueellamme myös toteutuvat.

Lempäälälle 600 000 euron lisälasku oppivelvollisuuden pidentämisestä

JULKAISTU 24.6.2020: Lempäälän veronmaksajille on tulossa peräti 600 000 euron vuosittainen lisälasku, jos Marinin hallituksen hanke oppivelvollisuuden pidentämisestä toteutuu. Käsittelimme juuri kunnanhallituksessa Lempäälän lausuntoa hallitukselle ja ministeriölle. Alkuperäisessä lausunnossa todettiin, että oppivelvollisuuden laajentamisella ei tulla saavuttamaan siinä tavoiteltuja vaikutuksia. SDP kuitenkin esitti kunnanhallituksessa merkittäviä muutoksia, jotka muuttivat lausunnon hanketta puoltavaksi. Muutokset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Minä (kok), Päivi Söderström (kok), Heikki Hakala (kok) ja Piia Nurmela (kd) jätimme päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.

”Lempäälän kunnan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä oppivelvollisuuslaiksi olisi tullut hyväksyä sellaisenaan. Toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuisi kunnalle arviolta 600 000 euron vuosittaiset lisäkulut, jotka olisivat nykytilanteessa kuntataloudelle kestämättömät. Näin merkittävien rakenteellisten uudistusten vaikutuksia tulee kehittää alueellisilla kokeiluilla, joilla selvitetään uudistusten vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi esityksen aikataulu on epärealistinen.”

Nuorten toisen asteen koulutus on tärkeä tavoite, mutta pakollisena sitä ei pidä toteuttaa, eikä varsinkaan tällä aikataululla ja ilman kunnille osoitettavia rahoja hankkeen toteuttamiseen. Koko ikäluokkaa koskevan pakottamisen sijaan varoja tulisi osoittaa suoraan tuen tarpeisten oppilaiden auttamiseen koko koulunkäynnin ajaksi, koska vain silloin he saisivat tarvitsemansa tuen. Koronakriisin myötä kunnat ovat kestämättömässä talouskriisissä ilman tällaisia lisälaskujakin, joten oppivelvollisuuden pidentäminen tulee vääjäämättä heikentämään palveluja kunnissa ja kaupungeissa. Raha ei tule vieläkään taikaseinästä, joten jokainen euro on pois jostain muualta.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 24.6.2020

Kuntien toimintoja tehostamalla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja yksin koronakriisin seurauksia voidaan vielä saada paikattua ilman merkittäviä leikkauksia. Silläkin on kuitenkin rajansa. Aikaisempien talouspaineiden lisäksi tulevaa 600 000 euron lisälaskua ei nimittäin saada enää kokoon pelkästään tehostamalla. Olen itse puhunut vuosien ajan muun muassa lapsiperheille tärkeiden perhetupien puolesta. Lempäälässä niiden kustannus on vuodessa 330 000 euroa. Ne voivat olla vaakalaudalla, jos oppivelvollisuuden pidentäminen toteutuu.

Lisäksi intensiivisen tuen luokat ja lukion oppilashuolto maksavat vuodessa 325 000 euroa, ikäihmisten aktiviteetit 185 000 euroa, seniorien kuntosalitoiminta 175 000 euroa, lasten leikkikentät 55 000 euroa ja AP/IP-kerhojen välipalat 70 000 euroa. Saadaanko näitä ei-lakisääteisiä kuluja puolustettua, jos Marinin hallitus sysää Lempäälän kunnalle kirjaimellisesti takavasemmalta 600 000 euron lisälaskun? Entä miten käy lomituspalvelujen? Kirjastojen? Lasten liikennepuiston? Nämä kysymykset tulevat ajankohtaisiksi, jos hanke toteutuu.

Yksikään valtuutettu ei halua leikata palveluista, joten jokaisen nettomaksajan tulee nyt toivoa, että Marinin hallituksen vastuuton hanke kaatuu. Eläkeläisten vappusatanen ja vanhusten hoitajamitoitus kaatuivat jo, koska niihin ei ollut varaa. Oppivelvollisuuden pidentämisestä hallitus pitää yhä kiinni, vaikka siihen tarvittavaan 180 miljoonaan euroon ei ole varaa. Näppärä hallitus keksi kuitenkin sysätä kulut kuntien niskoille. Juhlapuheissa hallitus on luvannut korvata kulut, mutta kuntaliiton laskelmat osoittavat aivan muuta. Juhlapuheet näyttävät jäävän tuttuun tapaan puheiden tasolle. Toisen asteen materiaalikulut ovat monille oppilaille merkittäviä, mutta jo nykyisin niihin on saatavissa laajasti tukea. Oppilaille koituvat kulut eivät siis voi olla peruste oppivelvollisuuden pidentämiselle, koska ne voidaan korvata jo nyt.

”Lapset ja nuoret tarvitsevat ehdottomasti lisää tukea, mutta tämä ei ole siihen oikea ratkaisu.”

Kunnallisveron nostaminen hallituksen holtittoman taloudenpidon johdosta ei ole vaihtoehto. Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa. Se on heidän omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Lempäälän kunnassa oli vuoden 2018 lopussa 9 479 kunnallisveroa maksavaa palkansaajaa, eli verrattain pieni joukko ihmisiä. Lempäälässä ei asu Nalle Walhrooseja tai vastaavia, joten arkitodellisuudessa veronkorotus kohdistuisi aivan tavallisiin lempääläisiin ihmisiin ja perheisiin, naapureihin, ystäviin ja sukulaisiin. Lisäksi se heikentäisi kaikkien näiden ostovoimaa vastaavalla summalla. En voi hyväksyä tilannetta, jossa Marinin hallituksen holtittoman rahankäytön seurauksena joudutaan menemään entistä syvemmälle ahkerien kuntalaisten taskuille.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle ei ole olemassa perusteita, jotka kestäisivät kriittisen tarkastelun. Lapset ja nuoret tarvitsevat ehdottomasti lisää tukea, mutta tämä ei ole siihen oikea ratkaisu. Vaikuttavampaa olisi auttaa tuen tarpeisia suoraan. Lempäälän intensiivisen tuen ITU-luokat ovat siitä hyvä esimerkki. Hankkeella ollaan nyt lisäämässä merkittäviä pysyviä lisäkustannuksia sekä kunnille että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Siihen meillä ei ole varaa.

Jos kylässä on yksi talo tulessa, ei ole perusteltua ruiskuttaa sammutusvettä jokaiseen taloon. Ongelmanuoret tarvitsevat tukea, mutta siksi ei pidä pakottaa koko ikäluokkaa.

Jocka Träskbäck
kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja valtuutettu

Osta Lempäälästä -markkinointisivu avattiin Facebookissa

Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.

Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.

Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.

Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.

Yhdessä tästä kyllä selvitään.