Tulipahan ajettua!

Tänään käytiin vielä Pallaksen huipulla heittämässä viimeiset talvilennot, joilla lennettiinkin suoraan Pallashotellin parkkipaikalle, josta matka jatkui piiiiiitkään kohti etelää. Matkaa kertyi yhteen menoon 750 kilometriä. Kahden viikon ajan oltiin naureskeltu, kun ei oltu nähty koko Lapissa yhtään poroa. No heti kun lähdin etelään, niitä oli pilvin pimein. Ei onneksi osunut.

Matkalla tuli kuunneltua 8 tuntia musaa. Lähinnä YleXistä, mutta mukana oli kasa loistavia klassikkokasetteja. Luit oikein, siis C-kasetteja! Kuuntelin hanat kaakossa mm. Sandraa, Europea, Klamydiaa ja jotain todella vanhoja kotimaisia hittejä. Heh, taidan tulla vanhaksi.

Pitkäkin matka menee yleensä joutuisasti, kun liikennettä ei ole liikaa ja autoilijat osaavat ajaa. Tänään näin ei ollut. Liikenteessä taisivat olla kaikki peelot, jotka ajavat pitkää matkaa suunnilleen kerran vuodessa. Esimerkiksi leveäkaistatiellä 80% kansasta ei osannut ajaa oikein, eli tien oikeassa laidassa. Sama juttu kun 100 km/h rajoitusalueella ”paahdetaan” 80 km/h lasissa. Vauhdin hurmaa?

Yleensä, eli aina osaamaton kuski on nainen tai iäkäs mies. Mietin matkalla, että pitäisiköhän yli 50 vuotiaille kuskeille järjestää jonkinlainen uusi inssi, koska nykyajan liikennesäännöt ja tavat ovat jääneet suurimmalta osalta täysin pimentoon tyyliin ”Mikä ihmeen leveäkaistatie??”

Onneksi pitkän, piinaavan matkan jälkeen tein pienen yllärin faijalle, ja menin saunomaan meren rannalla uuteen saunaan. Kuuma sauna ja makkaraa suoraan kiukaalta. Mmmm… Sit köröttelinkin Vaasaan, jonka yö näytti todella hiljaiselta. Siispä taidan suunnata yökerhon sijaan nukkumaan.

Kuningas Pähkinää aka TKK:ta lainatakseni:
– No Jocka mitä tänä päivänä?
– Tuun vaasaan dokaa ja moikkaa Pähkinää

Meteoriitti!

Tänään tuli heti aamulla uutisissa juttua meteoriitista, joka tippui käsivarren Lappiin. Eli juuri tänne! Tuo edellisen jutun kuva Kilpisjärveltä on otettu samalta paikalta, jossa tuo meteoriitti havaittiin, vain muutamaa tuntia ennen havaintoa! Siellä ollaan, missä tapahtuu 🙂

Työpäivä

Eilisen temmeltämisen jälkeen ajattelin pitää lennottoman päivän. Tai ainakin aamupäivän. Tuntuu, että kuumekin alkaisi nousta. No saanpahan ainakin rästiduuneja tehtyä valmiiksi.

Ajattelin kyllä pian lähteä tsekkaamaan Pallaksen meisingin. Kuulemma siellä voisi olla jopa lentosää, mutta tuulee pohjoisesta, eli samasta suunnasta kuin eilen. Enää en jaksa kävellä rinnettä ylös, joten voisin vaikka odotella itätuulta. Silloin nimittäin voi lentää alas ja pääsee mukavasti hiihtohissillä takaisin ylös. Leppoisaa!

Ilmojen halki!

Tänään oli sit ensimmäinen lentopäivä Pallaksella. Onneksi aiempi pelkoni rinteiden kiinnimenosta ei ainakaan vielä toteutunut. Heti aamusta sain upean lennon, jossa tiimaa kertyi noin 25 minuuttia. Sit toinen lento menikin hieman käteen, kun ajauduin laskevaan ilmavirtaan ja tulin maihin aika lujaa.

No sit vaan siipi kasaan ja kävelin Pallaksen rinnettä ylös korkeussuunnassa noin 200 metriä. Tuo vastaa jotakuinkin Näsinneulaan kiipeämistä 25 kilon reppu selässä. Ei ollut herkkua. Nyt onkin paikat muusina ja taitaa vähän kuumettakin pukata…

No, onneksi tuli kaksi lentoa. Tuo huonokin oli noin 15 minsan pituinen, mutta vähän korpesi kun samaan aikaan kundit lensi 1,5 tuntia samoista nostoista 🙂 Tulipahan ainakin urheiltua oikein kunnolla. Huomenna on uusi päivä, ellei sit tule kipeeksi. Nyt nukkumaan.

Lumeton Lappi

Saavuin juuri Pallakselle. Lumitilanne on yhtä heikko kuin Levilläkin, eli sitä ei kertakaikkiaan ole. Saas nähdä tuleeko viikon aikana lennettyä lainkaan. Tietenkin sitä toivoisi, ettei tänne saakka ole tullut ihan turhaan… No aika näyttää.

Täällä on toisaalta leppoisa hengailla ja vähän relata aika tiukan Levi-setin jälkeen. Muutama päivä lepoa sopii mainiosti 🙂

PS: Terveisiä Aya Napaan. Iksa.

Skimbausta.


Lämpötila jotain + 15 ja taivas on pilvetön. Tämän päivän meisinki selviää tuosta kuvasta. Välillä mentiin jo t-paidoissa, joten lomafiilikset on aika korkeella.

Aurinkoa ja tuttuja

Levi rokkaa! Tänään on ollut todella messevä skimbapäivä. Me lähes ammattiskimbaajat ollaan laskettu suunnilleen viisi rinnettä ja keskitytty aamusta saakka lähinnä after ski -meisinkiin. Pari laskun jälkeen piti nauttia muutama minttukaakao rinneravintola Tuikussa ja aikaa meni useampi tunti. Sit yksi lasku ja jättikemuihin V’inkkariin. Siellä meninkin taas juoma jos toinenkin. On toi laskettelu jäänyt aika vähälle.

Eilen mestoilla ei näkynyt lainkaan tuttuja. Tänään sitäkin enemmän, kun tuttuja on pyörinyt mestoilla todella paljon. Radio NRJ:n ja Ski Tourin jengiä, raflahenkilökuntaa ja muita tuttuja useammastakin mestasta. Lepposaa ja lupaa illaksi hurjia kekkereitä Areenalle! Elämystaikurien äijät kävivät äsken lainaamassa varjoliitosiiven ja lähtivät tsekkaamaan Pallaksen meisingit. Itse menen perässä maanantaina.

Nyt on sauna lämmin ja Jägermeister kylmä. Se ennustaa vain isoja bileitä illaksi. En nyt jaksa heittää fotoja mestoille, mutta niitä on otettu useampia kymmeniä…

Pilvessä.

Etelä-Suomesta kantautuneiden tietojen mukaan sää Suomessa on aika hieno. Lämmintä on täällä Levilläkin, mutta taivas pilvessä. No se ei haittaa skimbaamista, joten rinteeseen. Lumi taitaa olla jo hieman pehmeää, mutta se ei menoa haittaa.

Eilen käytiin V’inkkarissa, jossa oli taas tuttuun tapaan aivan hillitön meisinki! Sit Hullu Poro Areenalle, jonka lavalle nousi Popeda. Nukkumaan tosin jo 0230, kun ei oikein jaksanut riehua valvotun yön jälkeen.

Aurinkoa ja olutta Levillä

Terveisiä Leviltä! Ajettiin 9 h 40 min Tampereelta tänne aurinkoiseen Lappiin. Huoneet saadaan vasta klo 13, mutta onneksi Levin laajamittainen ravitsemusliiketarjonta tuo sisältöä odotukseen. Ulkona on jotain 12 astetta ja aurinko paistaa. Parempi sää ei voisi olla. Nyt ollaan sit lomalla!

Pian pariksi tunniksi lepäämään ja sit kutsuu vilkas rinneravintolatouhu. Mikko Alatalon keikkaa pukkaa tuossa 14 maissa 🙂 Sit lisää juomaa, saunomista ja illalla luonnollisesti Hullun Poron Areenalle postailemaan, Jos pitäisi kommentoida Levin meininkiä, niin sen voisi lyhyesti luonnehtia kahdella sanalla: Erittäin ystävällinen!

Henkinen pääkaupunki.

Vaikka itse olenkin syntynyt Vaasassa vuonna, pidän itseäni nykyisin tamperelaisena. Ennen Tampereelle muuttoa ehdin asua Vaasan lisäksi myös Helsingissä, Kouvolassa ja Lahdessa. Tampere vei kuitenkin sydämen vuonna 1996.

Muutin alunperin Tampereelle vain tilapäisesti nostamaan NiteTrain-ravintolaa pinnalle. Nykyisin kyseinen baari on tosin taas erittäin alamaissa. Silloin asustelin noin puoli vuotta Cumuluksessa ja nopeasti kaupunki alkoi tuntumaan enemmän ja enemmän kodilta. Niinpä syksyllä 1996 ”jouduin” muuttamaan tähän Suomen henkiseen pääkaupunkiin. Välillä olen tosin asuinut puoli vuotta Espanjassa.

Miksi Tampere on paras? Siihen vastaa tuo saitti. Lisäksi täällä on keksitty kännykkä, tekstiviestit, GSM ja miljoona muuta vempainta. Lisäksi Tampere saa krediitit Suomen ensimmäisestä radiolähetyksestä, televisiolähetyksestä, sähkövalosta ja jääkiekkomatsista.

Parasta on kuitenkin ilmapiiri. Ystävällinen ja mukava. Jotain ihan muuta kuin esimerkiksi Helsingissä ja monessa muussa kaupungissa.

Jos esimerkiksi sammut keäyönä Helsingin ”steissin” edustalle, saat olla onnellinen, jos näet hengissä seuraavan aamun. Tampereella taas samassa tilanteessa joku ohikulkija tulisi luultavasti kysymään, että onko kaikki hyvin. Tampereella ihmiset hymyilevät. Helsingissä eivät.