Koirapolitiikkaa


Käytiin tänään tsekkaamassa uutta perheenjäsentä, ja nyt ilmeisesti näyttää siltä, että lokakuun alussa tuo ylempänä hengaileva karvapallo muuttaisi asumaan Tampereelle…

Kuvassa Parsonrussellterrierin pennuilla on ikää vasta reilu viikko ja silmätkin ovat vielä kiinni. Kuva on melkein luonnollisessa koossa, sillä koko pentu mahtuu hyvin kämmenelle.

Nyt onkin sit aika tehdä lopullinen päätös aiheesta, vaikka sitä on tässä harkittu jo puolisen vuotta. Niin ja nimikin pitäisi kehittää. Doggy on siis naaras, eli hyviä nimiehdotuksia vastaanotetaan!!!

Tiedon valtatie leveni

Elisan ADSL-politiikka on vuosien varrella kasvattanut mukavasti kaistan leveyttä hinnan pysyessä samana. Tänään nopeus nousi 8 megaan, ja nyt alkaa olla tarvittava nopeuskatto saavutettu. Seuraavaksi pitääkin sitten laskea mielestäni jo hintaa, koska aktiivinenkaan netin käyttö ei tarvitse mielestäni nopeampaa yhteyttä. Toisaalta ulos menee matskua nyt vain 1 mega, eli sitä voisi vielä kyllä nostaa.

Vielä eilen nopeusmittari sanoi 1.750 kb/s ja tänään taulussa on mukavat 5.870 kb/s. Ihan kasimegaiseksi linja ei näköjään edes ydinkeskustassakaan mene, mutta tuokin riittänee. Toisaalta kamatkin ovat näillä nopeuksilla varmasti äärirajoilla. Pitänee pian muutenkin hankkia uusi kalikka piuhan päähän.

Tuhoon tuomittu lentokone

Nettiin on vuotanut äskettäin Kreikassa pudonneen Helios-lentoyhtiön koneen kuvia, jotka on otettu hieman ennen koneen putoamista. Kuvien ottohetkellä suurin osa koneessa olleista oli jo jäätynyt kuoliaaksi. Aika rajua matskua, vaikka mitään ei näykään. Mielikuvitus lisää tarvittavat osaset.

Vaasalaisetko homeperseitä?

Klamydia-yhtye laulaa Vaasalaiset on homeperseitä -hittiviisussaan seuraavasti: Kun Vaasaan jotain järjestää, niin tulee varmasti pettymään. Ei sinne ketään tuu, himassa ne vain istuu. Vaasalaiset on homeperseitä

Itse olen entisenä vaasalaisena bilejärjestäjänä todennut myös saman ikävän tosiasian. Vaasalaisia on tosiaan vaikea saada ulos kotoaan.

Kävin eilen pikavisiitillä tuossa Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa ja ihmettelin jälleen kyseistä biisiä sivuavaa seikkaa. Kävellessäni muutaman korttelin matkan torin liepeille jouduin ihmettelemään kaupungin autiutta. Kadut olivat täysin autiot, vaikka oli perjantain alkuilta. Tunnelma oli kuin ydinlaskeumaa odotellessa. Vain pölypallot puuttuivat katukuvasta. Sääli ettei ollut kameraa mukana.

Muissa kaupungeissa kaduilla liikkuu normaalisti autoja ja ihmisiä kauppareissuillaan tai muuten vain ulkoilemassa. Ilmeisesti vaasalaiset viihtyvät muita paremmin kotioloissa, mistä se sitten kertookaan. Ihme homma kuitenkin. Illalla baarissa meno oli kyllä ihan normaalia.

Koh Samui ja jäätelön kirous

Tämän päivän Aamulehdessä oli juttua matkasairauksista. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa kerrottiin Thaimaan Koh Samui -saarelle matkanneen pariskunnan tapauksesta. Tuore vaimo oli käynyt nauttimassa hienon jäätelöannoksen, jonka jälkeen hän joutui viikoksi tiputukseen… Veikkaan, että kyseinen jäätelöbaari oli saaren Chaweng -keskustassa sijainnut Swensen’s.

Jaa miksikö? No viimeisimmällä reissullamme sairastuin itse aika pahasti juuri samaisessa jäätelöbaarissa käynnin jälkeen, joten ilmeisesti kyseisen ravitsemusliikkeen tarjonnassa on jotain hieman pielessä. Tässä siis pieni varoituksen sana Koh Samuille matkaaville…

Tempon poismenosta vuosi

fretti tempoEnsimmäisen lemmikkifrettini Tempon kuolemasta on tänään kulunut vuosi. Nyt on ollut jo ihan mukava muistella Tempon keskimääräisesti ihan leppoisan pitkää ikää. Lisäksi äijä sai vuoden lisäaikaa käytyään frettitaivaan porteilla, joten lopullinen poismeno oli periaatteessa ihan odotettua, vaikka tuntuukin aina yhtä pahalta. Voimat loppuivat taistelijalta kesken. Terveisiä sinne ylös! Pyryltä ja Elinalta myös!

Nykyisin frettiosastoa hallitsee asunnossamme energinen blondi, eli albiinofretti Pyry. Tempoa voi zoomailla myös videolla.

Sadetta vai aurinkoa?

Viime aikoina olen huomannut merkittävän eron kahden kotimaisen sääennusteen välillä, vaikka luulisi erojen olevan lähinnä marginaalisia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Ilmatieteen laitoksen sääennuste lupaa yleensä aivan liian huonoa säätä, kun taas Forecan ennuste lupaa usein hieman liian hyvää.

Näiden kahden välillä muutaman viikon seurantajaksolla Forecan ennuste on ollut selvästi paremmin paikkansa pitävä. Parhaiten tulevan parin päivän sään on ennustanut kuitenkin Ilmailulaitoksen lentosää, joka onkin tarkoitettu ammattilaisten käyttöön. Palvelun tuottaa Foreca, joten yleisesti saatavilla olevista ilmaisista sääpalveluista se pitää selvästi kilpailijaansa paremmin paikkansa.

Silti on aihetta ihmetellä, kuinka ”aiemmin niin luotettava” Ilmatieteen laitos ennustaa nykyisin säätä ilmeisesti kahvinpavuista, kun ennuste ja todellinen säätila eroavat lähes poikkeuksetta kuin yö ja päivä. Nytkin se lupaa Vaasaan joka päivälle sadetta, kun Foreca ja lentosää lupaavat molemmat huomiseksi poutaa ja aurinkoa.

PÄIVITYS: Eilen Vaasassa paistoi lähes koko päivän aurinko ja sää oli muutenkin helteinen. Siinä mielessä Foreca oli selkeä voittaja jälleen kerran. Yksi parin minuutin sadekuuro tosin tuli, joten Ilmatieteen laitoskin saa puoli pistettä veikkauksestaan.

Ranska – tekniikan takapajula

Ranska yllätti monella tapaa ensikertalaisen kävijän. Ehkä eniten ihmetystä aiheutti kuitenkin se, että patonkimaa on tekniikan osalta selvä takapajula esimerkiksi Skandinavian maihin verrattuna. Keskiverto ranskalainen osaa käyttää esimerkiksi matkapuhelinta vain välttävästi, eikä edes ulkomaiseen numeroon soittaminen onnistu ilman opastusta.

Internetin suhteen laajakaista on ranskalaiselle lähes yhtä outo asia kuin 3G suomalaisille. Maa onkin karkeasti arvioiden noin 10 vuotta jälkijunassa tekniikan etulinjasta.

Myös maaseudulla huomasimme saman asian. Nykyaikaisia vermeitä ei näkynyt ja traktorit olivat useita vuosikymmeniä vanhoja. Myös kotipihoilla maa- ja puutarhatyöt tehdään vuosikymmeniä vanhoilla tekniikoilla ja välineillä sen sijaan, että sama työ olisi tehty murto-osassa uusilla vehkeillä.

Joku voisi sanoa tätä perinteiden kunnioittamiseksi, mutta itse olen sitä mieltä että Ranska on jäänyt jälkeen teknisen kehityksen kelkasta. Ainakin täällä maaseudulla. Toisaalta jos tulee toimeen ilman tekniikan tuoreinta aaltoa, niin hyvä homma. Mielenkiintoista vaan, että tämän maan tyypit tekevät koko Eurooppaa koskevia päätöksiä EU:ssa.

Auton kanssa on hyvä huomioida se, että tankkia ei kannata päästää kovin tyhjäksi, sillä osa bensa-asemista on kiinni viikonloppuisin ja osaan käyvät maksuvälineenä vain paikalliset pankkikortit. Käteisellä ja esimerkiksi Visalla tankkaaminen on usein mahdotonta ainakin pienemmillä paikkakunnilla.

Tammerfest

Tammerfest 2005. Perussettiä.

Passion –
Cafe Europa –
Penthouse –
Koskipuisto –
Sokeri –
Onnela.

Tappavan tulinen mauste

Maailman tulisin aine on nyt kehitetty. Tiedemiehet eristivät tulisuutta aiheuttavan kapsaiinin ja tekivät siitä aivan tappavan tulisen mausteen. Tätä tulisempaa ei koskaan ole ollut eikä koskaan enää tule. 16 miljoonaa Scovillen yksikköä tarkoittaa 100% kapsaiinia, joka syövyttää mm. limakalvot mikäli sitä nauttii raakana. 1 millilitran pullo maksaa vain 200 dollaria. Pulloja tehdään vain 999 kappaletta. Pullossa lukee: ”Ei tarkoitettu käytettäväksi!”. Lue arvostelu.

Itse olen kuulunut äärettömän tulisia ruokia rakastavaan joukkoon kymmenisen vuotta. Tuona aikana on muodostunut aika hyvä sietokyky, tai riippuvuus, kaikenlaisille chileille.

Tulinen ruoka on noussut etnisen ruokakulttuurin suosion myötä myös ravintoloiden myyntivaltiksi. Tuorein villitys on Habanero, joka on todellisuudessa maailman tulisin luonnossa kasvavaa mauste. Sitä ”löytyy” jo useammankin ravintolan listalta, vaikka se on suorastaan tappavan tulista.

Kävimme viime viikolla syömässä loistavassa tamperelaisessa Pancho Villa -ravintolassa, koska kuulin että sielläkin saa ruokiin Habaneroa. Varmistin vielä tarjoilijalta, että onhan se Red Savinaa, maailman tulisimman chilin tulisinta lajiketta. Lopulta pöytään tuli hampurilainen, jossa oli aivan tavallista chiliä ultratulisen infernon sijaan.

Habaneroa tuskin oltiin kyseisessä ravintolassa nähtykään, ja ihan hyvä niin, sillä minullakin olisi lähtenyt suunnilleen taju, mikäli ruoassa olisi oikeasti Habanero Red Savinaa ollut. Minusta on kuitenkin hieman kyseenalaista valehdella asiakkaille, että ruoassa on tosiaan kyseistä maustetta. Sen jälkeen asiakas voi reteästi mainostaa syöneensä Habaneroa ja kun sitä joskus oikeasti saa, vaarana voi olla jopa hengenlähtö.

Minulla on kotona pieni purkki tuota 100% jauhettua Habanero Red Savinaa, ja voin kertoa että ripauskin sattuu – ja pitkään. Tervetuloa maistamaan, mutta omalla vastuulla!

Ravintola Amarilloon on myös tullut äskettäin uusi menu, jossa mukana on myös Habanerolla ryyditettyjä ruokia. Ainakin listan mukaan. Pitänee käydä tarkistamassa mikä on totuus. Ehkä jonkun maustekastikkeen osana on käytetty ripaus kunnon ainetta tms, mutta aitoa tavaraa sielläkään ei varmasti hampurilaiseensa saa.

Aidosti tulista maustetta on aiemmin löytynyt ainakin Tampereen Coloradosta, jossa oli pitkään pullo Ass Blasteria, yhtä maailman tulisimmista kastikkeista. Mukana oli tietenkin myös aitoa Habaneroa. Lopulta pullo hävisi mystisesti…

Tietoa chileistä ja niiden kotikasvatuksesta löydät täältä ja täältä. Maailman chilien tulisuusasteisiin voi tutustua havainnollisesti täällä.