Birgitan polku ja Hirvi-Simunan hakkuut

Lempäälässä on viime päivinä noussut keskusteluun Paunun alueella tehdyt metsähakkuut, jotka sijoittuvat osittain Birgitan polun maisemiin Hirvi-Simunan luolan ympäristössä. Palkittu patikointipolku kattaa peräti 50 kilometriä upeita reittejä Lempäälän ympäristössä, ja se on tärkeä kohde sekä kuntalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Kunnalle Birgitan polku on erittäin merkittävä virkistys-, kuntoilu- ja matkailualue, josta täytyy pitää huolta nyt ja tulevaisuudessa.

Olen istunut Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa kesäkuusta 2017 alkaen, ja päätös kunnan omistamien metsien metsänhoitosuunnitelmasta on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kunnanvaltuustossa keväällä 2016. Siksi en ole ollut tietoinen hakkuista koskevista päätöksistä saati ollut itse niitä tekemässä. Koska kyse on kuitenkin merkittävästä asiasta, nyt oli paikallaan selvittää hakkuiden taustoja hieman tarkemmin.

Kävin nyt itse paikan päällä Hirvi-Simunassa, jotta saisin tilanteesta parhaan mahdollisen kuvan. Hakkuualue alkaa tällä hetkellä etelässä Hirvitien päästä ja levenee noin sata metriä pohjoiseen hakkuuaukeiksi ympäröiden koko Hirvi-Simunan kalliomuodostelman, jonka ympärille oli jätetty pieni metsäkaistale. Hakkuualue on siis melko suuri, joten paikalla käytyäni ymmärrän alueen asukkaiden huolen ulkoilumaastojen tuhoutumisesta.

Itse en ole metsänhoitoalan ammattilainen, joten alla olevat tiedot perustuvat kunnan viranhaltijoilta saamiini tietoihin. Olen ollut eilen ja tänään yhteydessä useisiin asiasta vastaaviin henkilöihin. He toimivat virkavastuulla, joten minulla on painava syy luottaa tietojen todenperäisyyteen. Samalla ikävä kyllä selvisi, että hakkuualue tulee ilmeisesti vielä hieman laajenemaan nykyisestä.

Moni kuntalainen on nyt suivaantunut erityisesti siitä, että hakkuita on tehty nimenomaan upean Birgitan polun varrella ja siitä, että kevyiden harvennushakkuiden sijaan kaikki on pantu sileäksi. Syy siihen selvisi nyt. Birgitan polun varrella olevat kunnan metsät ovat nimittäin pääosin talousmetsiä, eivätkä siis esimerkiksi suojelumetsiä. Siksi niitä pitää – tai pitäisi – hoitaa asianmukaisesti. Viime vuosina ja vuosikymmeninä metsien hoitaminen on kuitenkin laiminlyöty, mikä on johtanut ikävään nykytilanteeseen. Ongelma voi siis olla suurempi kuin pelkästään Paunun alueella nyt konkretisoitunut tilanne.

Viranhaltijoilta saamieni tietojen mukaan nyt käynnissä olevissa hakkuissa on pohjimmiltaan kyse metsänhoitoyhdistyksen kanssa laaditun metsänhoitosuunnitelman toteuttamisesta. Kunnossapitotyönjohtajana äskettäin aloittaneen Isto Mäkisen mukaan kunnan suunnitelmaa ei ole jostain syystä noudatettu Hirvi-Simunan alueella vuosikymmeniin. Lopulta jäljellä oli enää kaksi vaihtoehtoa; Kaikki pois tai ei tehdä mitään. Kunnassa päätettiin toteuttaa ensimmäinen vaihtoehto, koska muussa tapauksessa kuusivaltaisessa metsässä pystyyn kuivuneet rungot olisivat muodostaneet kuntalaisille turvallisuusriskin. Turvallisuutta pyritään korostamaan varsinkin asutusten läheisyydessä.

Avohakkuiden seuraukset ovat ymmärrettävästi yleensä rajuja, ikäviä ja pitkäkestoisia. Jos metsää haluttaisiin hoitaa puistomaisesti, täytyisi alueella tehdä harvennusta muutaman vuoden välein. Sellaista metsänhoitoa ei kuitenkaan voitu Hirvi-Simunassa aloittaa, koska metsä oli ollut vuosikymmenien ajan hoitamatta. Tämä on johtanut Paunun alueella parhaillaan nähtävään ikävään lopputulokseen. Urakka on nyt jo täydessä käynnissä, joten sitä ei saada enää keskeytettyä saati tekemättömäksi. Ja vaikka jostain syystä urakka keskeytettäisiin, niin vahinko olisi jo ehtinyt tapahtua.

Hakkuiden toteuttajaksi niin sanottuna pystykauppana valittiin tarjouskilpailun 157 000 eurolla voittanut UPM. Kunta tavoittelee talousmetsillään monenlaisia arvoja, joita ovat muun muassa luontoarvot, virkistysarvot, suojeluarvot ja taloudelliset arvot. Viimeksi mainituista saatavilla tuloilla maksetaan paitsi kuntalaisille palveluja ja investointeja myös kunnan omistamien muiden metsien harvennushakkuita ja niin sanottuja valmennushakkuita tulevia uusia asuinalueita varten. Metsänhoidon aikaisemman puutteellisuuden vuoksi kunta joutui Paunun alueella valitsemaan radikaalin ratkaisun. Kuten edellä totesin, päätös asiasta on tehty jo kauan ennen nykyisen valtuuston toimikauden alkamista. Tarkkoja tietoja hakkuiden aloittamisesta ei ole enää saatavilla, sillä projektin käynnistänyt henkilö ei ole enää kunnan palveluksessa.

Birgitan polku on siis peräti 50 kilometriä pitkä patikointireitti, jonka varrelle syntyy nyt kunnan omistamille maille noin 300-400 metriä pitkä hakkuualue. Hakkuualue on siis vajaa prosentti koko reitistä. Kunta ei luonnollisestikaan omista kaikkia Birgitan polun maita, eikä kunta siten voi niiden hoitamisesta päättää. Siksi Birgitan polun yksityisillä mailla on nähty vuosien varrella moninkertaisesti tätä suurempia hakkuualueita. Esimerkiksi lähistöllä sijaitsevan Kirskaanniemen alueella vastaavaa ei käsittääkseni voi tapahtua, koska alueen metsät on suojeltu.

Vaikka Birgitan polulla ei ole talvikunnossapitoa, ovat maanomistajat sitoutuneet pitämään reitin esteettömänä ympäri vuoden. Sama koskee Paunun alueen hakkuualuetta. UPM on saamieni tietojen mukaan sitoutunut pitämään Birgitan polun reitin avoimena myös talviaikaan silloin kun koneet eivät ole töissä. Lehtivuoren kaavalla ei ole osuutta nyt menossa oleviin hakkuisiin, vaan kyse on ainoastaan metsänhoidosta. Monet paikalliset tietävät, että Paunun alueella esiintyy harvinaista hajuheinää. Tämä on otettu hakkuissa huomioon. Metsäkeskuksen asiantuntija on nimittäin käynyt paikan päällä merkitsemässä hajuheinän esiintymisalueen, joka on rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Lisäksi nyt tulee varmistaa, että Birgitan polun osuus hakkuualueesta saadaan kevääksi hyvään kuntoon.

Mikä sitten meni pieleen?

Ensinnäkin metsänhoitosuunnitelman vuosikymmeniä kestänyt laiminlyönti on johtanut lopulta avohakkuisiin. Ajoissa suoritettuna harvennushakkuu olisi voinut olla riittävä toimenpide. Jatkossa suunnitelmia täytyy siis noudattaa aikaisempaa paremmin. Toiseksi kunnan viestintä ansaitsee tästä tapauksesta risuja, joita löytyy vaikkapa Hirvi-Simunan maastosta. Näin merkittävistä kuntalaisia koskevista asioista täytyy tiedottaa avoimesti ja näkyvästi, varsinkin kun se on nykyisin helpompaa kuin koskaan aiemmin. Kunta voi jakaa paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla julkaistut tiedotteensa sosiaalisessa mediassa reaaliaikaisesti.

Kuntalaisten takapihalla – kirjaimellisesti – tapahtuvat hakkuut ovat niin merkittävä asia, että sellaisista täytyy ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimeen ryhtymistä, oli toimijana alihankkija tai ei. Vaikka hakkuista ei suoriteta virallisia kuulemisia, niin avoimessa toimintakulttuurissa julkiseen keskusteluun tulee antaa mahdollisuus ennen hakkuiden aloittamista. Ei vasta silloin, kun kaarnat ovat jo housuissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *