Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa

Suomen etu edellä. Jocka Träskbäck.

Miksi olen ehdolla EU-vaaleissa? Valtaosa suomalaisia koskevasta lainsäädännöstä tulee eduskuntaan EU-parlamentista, joten siellä jos jossain Suomella ja suomalaisilla tulee olla vahva edustus. EU-parlamentin päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen pullonkorkeista vesiputkiin ja metsien käytöstä siruteollisuuteen. Viime vuosina turha ja jopa haitallinen sääntely on lisääntynyt, joten parlamentti tarvitsee ryhtiliikkeen. Haluan olla vaikuttamassa siellä missä se on tehokkainta, ja EU-parlamentti on siihen oikea paikka. Äänestäminen eurovaaleissa kannattaa.

Miksi yrittäjä hakee EU-parlamenttiin? Politiikkaan tarvitaan lisää yrittäjiä, myös Euroopan parlamenttiin. Olen toiminut 30 vuoden ajan yrittäjänä ja hallitustehtävissä lukuisissa eri alojen yrityksissä. Monipuolisesta käytännön kokemuksesta on varmasti hyötyä myös Euroopan parlamentissa. Kun kokoomus pyysi minua ehdolle eurovaaleihin, oli vastaus selvä. Silloin mennään, kun isänmaa kutsuu.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!

Yrittäjyys ja talous

Suomen etujen valvonta on nostettava etusijalle. Euroopan unionin kilpailukykyä täytyy lisätä ja sääntelyä vähentää, koska Euroopan tulee menestyä globaaleilla markkinoilla. Yrittäjyyden sääntelyä tulee vähennetää sekä kannustimia investointeihin ja innovaatioihin lisätä. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

Suomen saantoa EU-tukirahoista tulee lisätä kaikilla sektoreilla, erityisesti liikenneinfrassa ja TKI-investoinneissa tukemalla näiden hakuprosesseja. Kaivannaisten suomalaista jalostusarvoa on lisättävä, jotta niiden arvosta jää suurempi osuus Suomeen. Euroopan unionin tulee keskittyä vain ylätason päätöksiin ja komission tulee lopettaa haitallisen sääntelyn tehtaileminen. Unioni tarvitsee vähemmän pullonkorkkien sääntelyä, enemmän ylätason strategisia linjauksia.

Turvallisuus

Euroopan unionin omavaraisuutta energiasta, strategisista raaka-aineista, ruoantuotannosta ja puolustuksessa on lisättävä. Suomen geopoliittinen erityisasema on otettava laajasti huomioon turvallisuuspolitiikassa. Puolustusteollisuuden hankintoja tulee keskittää Suomen puolustusklusteriin. Lyijyhaulien kieltoon tulee neuvotella Suomelle poikkeuksia vähintään reserviläistoimintaan ja ampumaradoille.

Tietoturvaan ja kyberuhkien torjuntaan on panostettava. Suurpetojen suunnitelmallinen kannanhoito on mahdollistettava. Komission esitys viestinnän salauksen kiellosta on kaadettava erittäin riskialttiina. Ukrainan tukemista täytyy jatkaa, koska se taistelee kaikkien sivistyneiden valtioiden puolesta. Turvapaikanhakijat on ohjattava Euroopan unionin ulkopuolelle odottamaan hakemuksensa käsittelyä.

Maa- ja metsätalous

Suomi elää metsästä. Suomen on voitava päättää itse omasta maa- ja metsätalouspolitiikastaan. Ruokavarmuuteen on panostettava osana huoltovarmuutta. Elintarvikkeiden tuotantoketju on turvattava ja suomalaisten tuottajien taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Suomalaisten metsien hiilinielut ja turvesoiden uusiutuminen on tunnustettava ja huomioitava. Läheisyysperiaatetta täytyy korostaa, eli päätökset tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Ennallistamisasetusta ei pidä hyväksyä, koska se on Suomelle unionin jäsenmaista kallein eikä tunnista Natura-alueilla jo tehtyjä toimia. Metsäkatoasetukseen neuvoteltava Suomelle kansallisia poikkeuksia, koska sen seuraukset olisivat Suomelle erittäin negatiiviset. Metsien monitorointiin on saatava tolkullinen ratkaisu. Unionin lainsäädäntöön tulee pyrkiä vaikuttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien välttämiseksi.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!