Suurpetojen metsästys kriisissä – seuraukset kauaskantoisia

Suurpetojen metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet ja myös merkittävä kannanhoidollinen rooli. Nyt tilanne on yllättäen muuttunut, kun korkein hallinto-oikeus tulkitsi karhunmetsästyksen poikkeusluvat laittomiksi. Ratkaisun myötä suurpetojen kannanhoito on vaarassa loppua valtaosassa Suomea, ja sillä olisi toteutuessaan monia ikäviä seurauksia.

Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee suurpetoja erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella. Direktiivin 16 artiklan poikkeus 1e kuitenkin mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, koska kontrolloidulla ja metsästäjien toimesta tapahtuvalla pyynnillä katsotaan olevan positiivinen vaikutus populaatioon. Direktiivin tulkintaohjeessa suositellaan tämän poikkeuksen käyttämistä silloin, kun lajista on tehty hoitosuunnitelma. KHO kuitenkin katsoi, että poikkeusta voidaan soveltaa vain tapauskohtaisesti ratkaistaessa akuuttia ongelmaa. Tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei muodosta riittävää syytä poikkeusluville. Tämä kansallinen tulkinta on ongelmallinen, sillä seuraukset voivat muodostua kestämättömiksi.

EU-direktiivi ja sen tulkintaohje eivät edellytä jäsenvaltioilta näin tiukkaa tulkintaa, joten kansallisten joustojen käyttäminen tulisi ottaa kiireesti käsittelyyn ja huomioida hoitosuunnitelma nykyistä laajemmin. Mikäli suurpetoja metsästetään jatkossa vain yksittäisillä poikkeusluvilla, tulevat kannat kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Suurpedot ovat jo nyt ongelma varsinkin lainduneläinten tuottajille, ja uusi tulkinta kasvattaa vääjäämättä petovahinkojen määrää niin laitumilla kuin tieliikenteessä. Romaniassa vastaavassa tilanteessa kannat alkoivat uhata myös ihmisten turvallisuutta.

Metsästyksellä on yhteiskunnallista merkitystä. Sillä pidetään yllä aseenkäytön taitoja ja harjoitetaan metsästyskoiria, joita tarvitaan myös loukkaantuneen suurriistan etsimisessä kituvien eläinten lopettamiseksi. Viranomaisten tulee pikaisesti pohtia miten SRVA-palvelut jatkossa turvataan, kun metsästäjät eivät koirien puutteen vuoksi voi enää auttaa viranomaisia. Kasvava susikanta on niin ikään johtanut siihen, että yhä useampi metsästyskoira menehtyy metsissä susien hampaisiin. Susikannan kasvu lisää riskejä ja vähentää pienriistan metsästystä. Kannanhoidolliset tavoitteet tulee huomioida nykyistä paremmin poikkeuslupien myöntämisessä. Nyt Suomi tarvitsee tolkullista edunvalvontaa Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa, Satakunnan Kansa, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Aamulehti ja Lapin Kansa -lehdissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *