Julkaistu

Kokoomus on duunarin valinta – työpaikkojen ja hyvinvoinnin puolesta

Syvälle juurtuneen stereotypian mukaan vasemmistoa äänestää työväestö, joka toimii muun muassa teollisuuden tuotantolaitoksissa. Samanlaisen stereotypian mukaan vasemmiston äänestäjät puhuvat talouspolitiikasta ainoastaan kritisoidessaan kokoomusta – taas stereotypioiden perusteella. Tämä taas johtuu siitä, että talouspolitiikkaa pidetään jostain syystä porvarien hömpötyksenä. Stereotypiat sikseen, sillä talouspolitiikan tulisi kiinnostaa jokaista aikuista suomalaista ammattiin katsomatta.

Talouspolitiikasta huolehtimisen pitäisi olla erityisen kirkkaana teollisuudessa työskentelevien mielessä, sillä juuri se määrittelee onko heillä tulevaisuudessa töitä vai ei. Työpaikkojen säilyminen Suomessa on yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää, ja siksi suomalaisen teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Parhaillaan Suomi on kuitenkin ottamassa tässä kilpailussa takapakkia.

Lue myös: Työn tekemisestä pitää tehdä kannattavaa (26.1.2019)

Jämsän Kaipolan tehtaan lakkauttaminen on surullinen esimerkki siitä miten käy, kun vasemmisto pääsee vallankahvaan heikentämään yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä ja nostamaan työn hintaa ammattiliittojen kanssa. Tehtaan lakkauttaminen ei tullut kenellekään yllätyksenä, sillä Wahlroos varoitti asiasta jo tammikuussa ja UPM:n johtaja Jussi Pesonen vielä helmikuussa. Eikä kyse ole vain Kaipolasta, sillä EU-komissio ennustaa työn hinnan nousevan vuosina 2021-2022 kaikista jäsenmaista eniten juuri Suomessa, noin viisi prosenttia. Se ei voi olla vaikuttamatta yritysten kiinnostukseen investoida Suomeen.

Jämsän valtuustossa demarit olivat edellisissä kuntavaaleissa suurin puolue ja keskusta toiseksi suurin. Molemmat puolueet rapauttavat parhaillaan Suomen kilpailukykyä maamme hallituksessa. Veikkaan, että viime päivien tragedian jälkeen kummankaan kannatus ei ole Jämsän alueella ainakaan nousussa. Ymmärrän hyvin miksi Kaipolan työntekijät eivät halunneet nähdä pääministeri Marinia tehtaalla, vaan ohjasivat hänet sen sijaan läheiselle koululle.

”Vuoden 2019 vaaleissa demarit lupasivat kääntää talouspolitiikan suunnan ja pitivät lupauksensa.”

Yritysmyönteinen kulttuuri luo maahan lisää työpaikkoja ja työtä, mutta Marinin hallituksen yritysvastainen ideologia ja poikkeuksellisen punaisen pääministerin käytännön toimet johtavat vääjäämättä työpaikkojen katoamiseen. Ja ei, koronan taakse hallitus ei voi mennä piiloon, koska talouden jyrkkä alamäki alkoi jo kuukausia ennen koronakriisin alkamista. Hallituksella oli ennen koronakriisin alkamista seitsemän kuukautta aikaa tehdä tehokkaita työllisyystoimia, mutta yhtään sellaista ei ole tehty.

Sipilän kaudella Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, maamme kilpailukykyä (kiky) parannettiin monin tavoin ja BKT kasvoi kohisten. Vuoden 2019 vaaleissa demarit lupasivat kuitenkin kääntää talouspolitiikan suunnan ja pitivät kerrankin lupauksensa. Ylpeilivät vieläpä julkisesti kuinka peruivat yksi toisensa jälkeen kilpailukyvyn eteen tehtyjä toimia. Jämsässä nähdään nyt käytännössä mihin tuo politiikka johtaa, kun yritysten toimintaedellytyksiä rapautetaan jatkuvasti sekä hallituksen omilla että myös demarien työmarkkinasiiven (AY-liike) päätöksillä, esityksillä ja vaatimuksilla.

Lue myös: Oikeistohallitus teki hyvää pienituloisille – hyvinvoinnin tulevaisuus ratkaistaan vaaleissa (28.3.2019)

Elämme nyt 2020-lukua. Aikakautta, jona myös teollisuuden parissa työskentelevien kannattaa harkita kahteen kertaan haluavatko he äänestää mattoa jalkojen alta vetävää vasemmistoa vai kenties niitä, jotka haluavat työpaikkojen ja tehtaiden pysyvän jatkossakin Suomessa. Työpaikan pelastamisen hintana voi olla kiky-sopimus tai vastaava, mutta silloin leipää tulee perheen pöytään jatkossakin. Ilman työtä ja työpaikkaa tilanne on hieman toinen, kun lyhentyvä ansiosidonnainen voi jäädä ainoaksi lohduksi.

Suomalaiset tarvitsevat nyt ennen kaikkea työtä.

Ja Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea kilpailukykyä. Vain työn ja työpaikkojen myötä meillä on varaa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Jämsän tapaus osoittaa, että vastakkainasettelu duunarien ja porvarien välillä kuuluu jättää tunkkaiselle 1960-luvulle, sillä ilman yrityksiä ja yrittäjiä ei ole työpaikkoja ja ilman henkilöstöä ei ole yrityksiä. Kaikkia tarvitaan yhtä paljon. Yrityksissä ei enää ole – ei ainakaan pitäisi olla – kahden kerroksen väkeä. Kaikki ovat samassa veneessä, joten myös suunnan tulisi olla yhteinen.

Lue myös: SDP ajaa Suomea selvitystilaan – jakovarassa piilee jakovaara (6.5.2018)

Marinin hallituskausi on osoittanut, ettei työpaikkoja synny Suomeen ilman asiantuntevaa talouspolitiikkaa. Nykytahdilla Suomesta ehditään lakkauttaa vielä monta tehdasta ennen talouden seuraavaa suunnanmuutosta. Istuvan hallituksen näpertely intersektionaalisen feminisminsä ja ulkomaille lahjoittamiensa miljardien eurojen kanssa saisi viimein loppua, sillä hallituskautta on kulunut pian 500 päivää, eikä kipeästi tarvittavia työllisyystoimia ole nähty kuin katteettomissa juhlapuheissa. Vasemmistobussi lähestyy siis kuilun reunaa.

Kokoomus esitti äskettäin keinot 100 000 uuden työpaikan luomiseen. Se on valtava määrä, mutta täysin mahdollista. Tarvitaan vain oikeat päättäjät oikeisiin paikkoihin. Kokoomus haluaa Suomeen lisää työtä ja alentaa työn tekemisen verotusta, sillä työn tekemisestä täytyy tehdä kannattavaa.

Siksi kokoomus on myös duunarin valinta.

Julkaistu

Osta Lempäälästä -markkinointisivu avattiin Facebookissa

Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.

Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.

Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.

Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.

Yhdessä tästä kyllä selvitään.

Julkaistu

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa Lempäälän uimahallihankkeesta

Lempäälän kunnanvaltuustossa päätettiin tänään vuosikymmeniä odotetun uimahallihankkeen käynnistämisestä. Valtuusto hyväksyi kiinteistöyhtiön perustamisen yhdessä Ideaparkin kanssa. Seuraavaksi kiinteistöyhtiö ryhtyy selvittämään saadaanko uimahallin operatiiviseen toimintaan sopivaa pitkäjänteistä ja vakavaraista kumppania. Pidin aiheesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa totesin kokoomuksen kyllä kannattavan hanketta, mutta korostavan taloudellisia vaikutuksia. Tätäkin hanketta täytyy edistää painottaen realismia ja tervettä taloutta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on kuullut kuntalaisten toiveet Lempäälän omasta uimahallista. Sitä on toivottu kuntaan jo vuosikymmenten ajan, ja tänään olemme viimein ottamassa toistaiseksi suurimman askeleen tuon odotetun hankkeen toteuttamiseksi.

Tampereen kaupunkiseudun ja UKK-instituutin Seutuliike-ohjelmassa laskettiin, että liikkumattomuuden hinta Lempäälän veronmaksajille on noin 16,7 miljoonaa euroa. Uinti on yksi tehokkaimmista liikunnan muodoista, joten sen harrastamista on tärkeä tukea kaikissa ikäryhmissä lapsista ikäihmisiin. Lempäälän koululaisia kuljetetaan nykyisin jopa Kangasalle saakka saamaan uimaopetusta. Lukuisten järvien Lempäälässä uimataidolla on erityistä merkitystä, joten sen opetusta tulee olla saatavilla myös omassa kunnassa.

Tänään valtuusto päättää kiinteistöyhtiön perustamisesta. Tänään ei päätetä siitä millaisia altaita tai saunoja uimahallissa tulee olemaan. Heti huomenna ei siis vielä kannata lähteä ostamaan kausikortteja. Lähes kaikki varmasti haluavat kuntaan oman uimahallin, mutta sitä ei voida toteuttaa mihin hintaan tahansa. Poliittisilla päättäjillä on nyt vastuu siitä, että kuntalaisten verorahat käytetään tehokkaasti.

Valtuusto on sitoutunut maltilliseen menokasvuun, jonka raameihin tämä hanke ei täysin mahdu. Toisessa vaakakupissa on kuitenkin tärkeä investointi kuntalaisten hyvinvointiin. Kuntapoliitikkojen ja viranhaltijoiden tulee siksi olla erityisen tarkkana siitä millaisin taloudellisin reunaehdoin uimahallin käytännön toteutusta edistetään resursseiltaan hyvin tiukassa kuntataloudessa.

Nyt perustettavan kiinteistöyhtiön on määrä lähteä seuraavaksi kartoittamaan uimahalliin kumppania, joka tulee vastaamaan laitoksen käytännön pyörittämisestä. Me kokoomusryhmässä katsomme, että tuon operaattorin valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pitkän tähtäimen kannattavuuteen, jotta uimahallin taloudellisesti kestävä toiminta on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Ellei sopivaa kumppania löydetä, tulee hankkeesta luopua.

Ideapark on maan suurin kauppakeskus ja matkailukohde, jonne tullaan satojen kilometrien päästä. Uimahalli ja sen kanssa samassa yhteydessä oleva kauppakeskus ravintoloineen tukevat vahvasti toisiaan, puhumattakaan alueelle mahdollisesti tulevasta hotellista. Tämä yhdistelmä tukee vahvasti Lempäälään suuntautuvaa matkailua ja siten myös työllisyyttä ja eurojen jäämistä alueelle.

Optimitilanteessa kuntalaiset saavat uimahallin, turistit saavat uuden matkailukohteen ja Lempäälä saa yrittäjyyttä, turisteja ja veroeuroja. Puhumattakaan liikunnan mukanaan tuomista sosiaali- ja terveydenhuollon säästöistä. Tänään tuolle kaikelle on määrä antaa alkusysäys. Arvon puheenjohtaja ja valtuutetut, kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa esitystä uimahallihankkeen käynnistämiseksi.

Julkaistu

Talouden perusteet opetettava koulussa

500 000 suomalaista on ulosotossa ja 386 700 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Määrät ovat olleet jo vuosia kasvussa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Suuri joukko suomalaisia on vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta, koska maksuhäiriön myötä elämä vaikeutuu monin tavoin vuokrasopimuksesta aina työpaikan ja puhelinliittymän saamiseen. Syitä tilanteeseen on monia, mutta suurin lienee heikko talouden perusteiden osaaminen. Koulujen pitäisi antaa jokaiselle samat eväät oman talouden hallintaan, mutta näin ei käytännössä ole.

Taloustaitojen opetus on monin paikoin retuperällä. Jopa koulukohtaiset erot taloustaitojen opetuksessa ovat suuria, koska pedagoginen harkintavalta antaa opettajille mahdollisuuden ohittaa kokonaiseen aihealueen pikavauhdilla. Uudessa opetussuunnitelmassa talouden osuutta on hieman lisätty, mutta ei riittävällä laajuudella. Oman talouden hallinta on jokaiselle tärkeä perustaito, mutta siihen ei kiinnitetä vieläkään tarpeeksi huomiota. Seurauksena on velkakierteitä, ulosottoja ja maksuhäiriöitä, mutta myös niistä johtuvia mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Euron sijoitus koulujen talousopetukseen voisi säästää yhteiskunnalle sata euroa loppupäästä. Taloutta sekin.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 28.1.2020.

Nuoret ja Talous TAT kysyi asiasta taannoin opettajilta ja oppilailta. Tulokset olivat pysäyttäviä. Oppilaista 90 prosenttia halusi koulun opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulun tarjoamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 94 prosenttia piti taloustaitojen opetusta tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 76 prosenttia katsoi, että taloustaitojen opetuksen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla, eli alakoulusta lähtien. Niin ikään huomionarvoista oli, että 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta sen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia kertoi osaamisensa perustuvan opettajankoulutukseen. Opettajien talouskoulutusta tulee siis kehittää merkittävästi, jotta he kaikki saavat tarvittavat tiedot opetukseen.

Pirkanmaalla on tehty paljon erinomaista työtä talousopetuksen parissa. Tampereen Yrityskylä on siitä hyvä esimerkki, kuten myös yrittäjyyskasvatuksen suosio. Lisäksi Lempäälän Hakkarin koulu on menestynyt upeasti taloustaitojen kilpailuissa sekä Suomessa että maailmalla, joten positiivisia esimerkkejä kyllä löytyy.

Tein viime vuonna Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen, jossa esitimme taloustietoa uudeksi oppiaineeksi. Halusimme varmistaa, että jokainen nuori saisi koulusta samanlaiset taidot, oli kyse sitten osamaksuista, pikavipeistä tai asuntolainoista. Kotien ja perheiden varaan taloustaitojen oppimista ei voida asettaa, sillä niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Kasvava ongelma tulisi ratkaista siten, että kouluissa panostetaan taloustaitojen opetukseen jokaisella kouluasteella ja kaikissa soveltuvissa aineissa. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota kaikille oppilaille riittävät perustiedot oman talouden hallintaan. Sitä on mahdollisuuksien tasa-arvo.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehden vieraskynä-osastolla 28. tammikuuta 2020.

Julkaistu

Polttoaineveron korotus rokottaa eniten pieni- ja keskituloisia

JULKAISTU 18.12.2019 Autoilusta kerätyt maksut ovat Suomessa tolkuttoman korkeita verrattuna tieverkkoon tehtäviin investointeihin. Autoilijoilta kerätään vuosittain yli kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon perusparannukseen käytetään vain alle miljardi euroa. Ei siis ihme, että Suomen tiet muistuttavat monin paikoin perunapeltoa. Tätä menoa voimme pian katsoa kateellisina Venäjän maanteitä. Lienee kiistatonta, että autoilijoilta kerättävillä rahoilla tehdään pääasiassa aivan muuta kuin parannetaan tieverkostomme tasoa.

Marinin hallitus valmistelee parhaillaan polttoaineveron korotuksia, joita ei voida hyvällä omatunnolla nimittää pelkiksi indeksikorotuksiksi. Autoilua kiivaasti vastustavat vihreät ovat siis päässeet panemaan sormensa peliin ja toteuttamaan autovastaista ideologiaansa. Eräs vihreiden kansanedustaja kommentoi asiaa Twitterissä, ja siitä alkoi mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu. Monien tulkinta – myös minun – oli, että kansanedustajan mukaan polttoainevero kohdistuisi vain suurituloisiin. Hänellä oli useita tilaisuuksia korjata mahdollinen virhetulkinta, mutta niin hän ei tehnyt, vaikka osallistui samoihin ketjuihin vielä myöhemmin. Polttoainevero tasavero, joka iskee käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna eniten tulodesiilien ala- ja keskiosaan. Siis pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.

Kansanedustaja pyrki nähdäkseni kommentillaan viemään huomion siitä tosiseikasta, että vasemmistohallitus rokottaa päätöksellään eniten pieni- ja keskituloisia suomalaisia perheitä. Tilastokeskuksen ja hallituksen esityksen mukaan  polttoaineveron korotus vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin keskimäärin 0,13 prosenttia. Niistä suurituloisimpiin 0,08 prosenttia ja pienituloisimpiin 0,11 prosenttia, joten ero näiden kahden välillä on merkittävä. Polttoaineveron korotus on regressiivinen ja vaikuttaa kaikkein vähiten suurituloisiin ja kaikkein eniten keskituloisiin. Todellisuus on siis aivan muuta kuin mitä meille yritetään nyt vihervasemmiston taholta esittää. Hämmentävintä on, että vaikutus todetaan hallituksen omassa esityksessä, joten herää kysymys ovatko hallituspuolueiden edustajat lainkaan lukeneet omaa esitystään.

Hallituksen esitys polttoaineverosta, HE 66/2019

”Ehdotettujen veronkorotusten suorien vaikutusten arvioidaan olevan hyvin lievästi regressiivisiä, eli ne vaikuttavat suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin hieman enemmän pienituloisten kotitalouksien asemaan. Suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin veronkorotukset ovat keskimäärin noin 0,13 prosenttia, alimmassa tulokymmenyksessä 0,11 prosenttia ja ylimmässä 0,08 prosenttia. Suorien vaikutusten lisäksi veronkorotukset voivat vaikuttaa kotitalouksiin epäsuorasti muun muassa maaliikennepalvelujen hintojen nousun johdosta.” (Hallituksen esitys polttoaineverosta, HE 66/2019)

Vihreät ja sen kanssa hallituksessa istuvat SDP ja vasemmistoliitto ovat perinteisesti esiintyneet nimenomaan pienituloisten äänitorvina, mutta tällä kertaa pieni- ja keskituloiset saavat selkeän lisälaskun ja heidän työntekonsa kannattavuus heikkenee työmatkojen hinnan noustessa. Siksi on ymmärrettävää, että vihreät kiirehti peittelemään polttoaineveron todellisia vaikutuksia väittämällä, että se kohdistuisi vain suurituloisiin. Pieleen kuitenkin meni, sillä myös hallituksen lakiesityksessä on mukana Tilastokeskuksen selvitys verojen kiristymisen todellisista vaikutuksista eri tuloluokissa. Hallitus oli siis kiistatta tietoinen päätöksen vaikutuksista sitä tehdessään.

Suomessa on runsaasti pienituloisia ihmisiä, jotka eivät voi tehdä työmatkoja ja arjen liikkumistaan julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi haja-asutusalueilla. He tarvitsevat oman auton, jotta pääsevät kantamaan kortensa suomalaisen yhteiskunnan eteen. Polttoaineen hinnankorotus iskee suhteessa tuloihin eniten perheisiin, joille auton omistamisen kalleus on jo muutenkin suurituloisia suurempi menoerä. Pahimmassa tapauksessa työssäkäynti voi muuttua taloudellisesti kannattamattomaksi, jos työmatkat omalla autolla maksavat liikaa. Suomi on suuri maa, joten kaikki eivät voi asua Helsingin Kalliossa trendikahvilan yläkerrassa raitiovaunureitin varrella.

Autoilun verotus on vääjäämätöntä, oli hallituksessa mikä kokoonpano tahansa. Aivan toinen asia on kuitenkin vasemmistovihreiden yritys valkopestä polttoaineveroa muka suurituloisten rokottamiseksi, kun totuus on päinvastainen. Suoraselkäisyys kannattaisi tässäkin asiassa. Ihmettelen samalla kovasti miten maaseudun puolueeksi itsensä maalannut keskusta on mukisematta hyväksynyt muutoksen, joka rokottaa erityisesti sen kannattajien taloutta haja-asutusalueilla. Keskusta vaikuttaa unohtaneen pitkien välimatkojen maaseudun asukkaat.

Eräs polttoaineveroa koskevasta keskustelusta jostain syystä lähes kokonaan puuttuva seikka on polttoaineen hintojen nousun vaikutus logistiikan kustannuksiin ja kulujen siirtyminen kuluttajahintoihin. Hallituksen nyt kaavailema historiallisen suuri polttoaineveron korotus tulee toteutuessaan iskemään hintojen nousun kautta eniten pienituloisiin suomalaisiin. Ja tietenkin myös pieniin kuljetusyrityksiin sekä niiden työpaikkoihin.

Autoilussa olennainen kysymys on paljonko autoilijoilta kerätyistä miljardeista investoidaan tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa panostus on peräti 2,5-kertainen Suomeen verrattuna, joten tätä menoa tulee vielä hätä käteen tieverkoston miljardien korjausvelan kanssa. Toimiva tieverkosto on elintärkeä osa kansalaisten jokapäiväistä logistiikkaa, joten se pitää koko maan toimimassa. Haluammehan, että ruoka ja tavarat liikkuvat jatkossakin.

Julkaistu

Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin

Lempäälän Ideapark on kasvanut merkittävästi kauppakeskusten keskiarvoa nopeammin. Tänään Aamulehti uutisoi, että Ideaparkin kävijämäärä on kasvanut peräti 20-kertaisesti alan keskiarvoon nähden. Syitä poikkeukselliseen kasvuun on monia, mutta suurin yksittäinen tekijä lienee Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo yksityisautoilun vastaisella kampanjalla. Kampanjan myötä ostovoima on siirtynyt keskustasta sitä ympäröiviin kauppakeskuksiin, koska autoilu keskustassa on tarkoituksella tehty mahdollisimman vaikeaksi.

Olen jo vuosien ajan kirjoittanut, että ostovoima liikkuu nimenomaan yksityisautolla. Se ei liiku jalkaisin, eikä jopolla tai bussilla. Ostovoima liikkuu yksityisautoilla. Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo käynnistettiin kesäkuussa 2014, kun kapealle kannakselle rakennetun kaupungin valtimo katkaisiin yksityisautoilta. Ratikkatyömaasta ei tuolloin ollut vielä mitään aavistusta, joten ratikan niskaan keskustan näivettymistä on turha sysätä. Alasajo aloitettiin jo vuosia ennen ratikkapäätöstä.

Myöskään yksin verkkokaupan kasvua on muutoksesta turha syyttää, sillä Hämeenkadulta lähteneet kaupat menestyvät samaan aikaan Ideaparkissa, jonka 4 000 auton parkkipaikalta saa arkisinkin etsiä vapaata paikkaa. Tampereen keskustan alasajon seuraukset ovat olleet karmaisevia, kun kivijalan tutut vähittäiskaupat ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Kävi siis juuri kuten vuonna 2015 kirjoitin Tamperelainen-lehden kolumnissani, jonka voit lukea tästä alta.

Tamperelainen 15.2.2015

”Hämeenkadun merkittävimpiin lukeutuva kaupan alan työnantaja H&M ilmoitti sulkevansa molemmat Hämeenkadun liikkeensä. Ei muita liikkeitä. Vain kaksi Hämeenkadun liikettään. Pohditaan sitä hetki.”
– Kirjoitukseni 17.5.2019

Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll

Hämeenkadusta tulee valmistuttuaan visuaalisesti todella upea, mutta yksi jättimäinen virhe siinä tehtiin. Yksityisautoille ei jätetty tilaa kulkea, vaikka ne olisivat hyvin mahtuneet Hämeenkadulle jalankulkijoiden ja ratikan lisäksi. Autot mahtuvat samalle kadulle Helsingissä, joten olisivat mahtuneet myös Tampereella. Toimistoni sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, jossa asioin siellä päivittäin. Käytän niin ikään päivittäin pysäköintiin Hämpin parkkia, joka toimii nykyisin erittäin hyvin. Keskustan ongelmana ei kuitenkaan ole pysäköinti, vaan nimenomaan autolla kulkeminen. Autotonkin näkee sen hyvin vierailemalla neljän aikaan iltapäivällä Hämeenpuistossa.

Lempäälän Ideapark ja Pirkkalan Partola kiittävät.

Toivon sydämestäni, että Hämeenkatu saataisiin elvytettyä kuolleista, kun ratikka aloittaa lopulta liikennöintinsä. Pelkään kuitenkin, että pääkadulta jo lähteneiden vähittäiskauppojen perässä lähtevät seuraavaksi myös Sokos ja/tai Stockmann. Monet varmasti nauttivat pääkadun tyhjiin liiketiloihin placeholdereiksi tulleista kahviloista ja ravintoloista, mutta ne eivät tuo takaisin vähittäiskaupan euroja ja ihmismassoja. Vielä muutama vuosi sitten ympäri Pirkanmaata lähdettiin varta vasten koko päiväksi shoppailemaan Tampereelle. Nyt tuota ilmiötä pitävät keskustassa pystyssä enää Koskikeskus ja Ratina. Pelkkä ratikan tulo ei enää riitä elvyttämään Hämeenkatua entiselleen.

Julkaistu

Puheenvuoroni valtuustossa 30.10.2019: Lempäälän veroprosenttia ei pidä nostaa

Lempäälän kunnanvaltuustossa päätettiin tänään kunnan veroprosentit vuodelle 2020. Vasemmistoliitto esitti, että kunnallisveroa olisi nostettu 0,5 prosenttiyksiköllä 21,00 prosenttiin. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin ryhmämme puolesta tämän puheenvuoron esitystä vastaan.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat. Lempäälän valtuusto on yhdessä laatimassaan kuntastrategiassa valinnut kasvustrategian ja jokainen kuluvan kauden budjetti on ollut kasvubudjetti. Valtuusto on päättänyt, että kunnan tavoitteena on houkutella kuntaan uusia asukkaita ja yrityksiä, eli uusia veronmaksajia. Siis niitä nettomaksajia, joiden ahkerasta työstä saaduilla veroeuroilla kunnan tarjoamat palvelut ja perhetuvat maksetaan.

Kasvutavoitteesta olemme kuitenkin hieman jäljessä, ja yksi syy siihen on kunnan alueellisen vetovoiman puute. Kunnanvaltuusto toteaa yhdessä laatimassaan kuntastrategiassa, että ”Vain menestyvien yritysten ja uusien työpaikkojen kautta Lempäälään virtaa verotuloja, joilla pystymme turvaamaan kuntalaisille toimivat palvelut ja toimeentulon.” Valtuusto on tässä aivan oikeassa. Näin toimittaessa kunta kasvaa ja kukoistaa.

Arvoisa puheenjohtaja, en näe mitään syytä sille, että kunta heikentäisi vetovoimaansa nostamalla veroprosenttia ja menemällä siten nykyisten veromaksajien taskuille. Lisätäksemme kunnan verotuloja meidän täytyy lisätä Lempäälän vetovoimaa, ei heikentää sitä. Kuten edellä kuulimme, eivät kunnan peruspalvelut ole vaarassa eikä esimerkiksi kuntalaisille tärkeitä perhetupia olla lakkauttamassa

Veroprosentin nostoa esitetään yleensä silloin, kun kunnan taloudelle ei osata tehdä mitään muuta. Siis silloin, kun toimintaa ei osata tehostaa esimerkiksi tarkastelemalla jo olemassa olevia prosesseja ja päällekkäisiä kulueriä. Tämä ilmiö palkansaajien ja eläkeläisten rokottamisesta nähdään parhaillaan tuossa aivan naapurissa Tampereella ja Nokialla, joissa ollaan parhaillaan nostamassa veroprosenttia. Tampereelle on tällä tietoa tulossa sama veroprosentti kuin Lempäälässä on nykyisin käytössä.

Samaan aikaan Ylöjärvellä ollaan parhaillaan laskemassa veroprosenttia, sillä siellä on päätetty panostaa kuntalaisten rokottamisen sijaan talouden tervehdyttämiseen ja kasvuun. Tällä hetkellä Lempäälää alhaisempi veroprosentti on naapureistamme Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Jokainen meistä varmasti tietää, mitä Pirkkala-ilmiö tarkoittaa. Strategiaamme on kirjattu, että Lempäälän veroprosentti on alueen keskiarvoa. Nyt esitetyn myötä näin ei enää olisi, joten esitys on siten yhteisen strategiamme vastainen.

Pirkanmaalla on parhaillaan menossa jakautuminen kasvaviin ja taantuviin kuntiin. Tänään valtuusto päättää kumpaan sarjaan Lempäälä jatkossa kuuluu. Esimerkiksi yritystonttien myynnillä Lempäälä tulee parhaassa tapauksessa saamaan vähintään saman verran tuottoa kuin nyt esitetyllä veroprosentin nostamisella voisimme parhaimmillaan saada. Meidän tulee rakentaa kuntaamme Lempäälä-ilmiö.

Arvoisa puheenjohtaja, talouslukumme eivät edellytä veroprosentin nostamista. Meillä ei ole tarvetta työntää kättä yhtään nykyistä syvemmälle kuntalaisten taskuihin. Sen sijaan meidän tulee sanoa ”Kyllä” uusille asukkaille, yrityksille ja työpaikoille, sillä ainoastaan ne tuovat kuntaan pysyvästi lisää kasvua ja verotuloja. Korostan, että tällä valtuustokaudella jokainen budjetti on ollut leikkausbudjetin sijaan kasvubudjetti, eikä ensi vuosi ole poikkeus.

Kokoomus ei näin ollen kannata veroprosentin nostamista.

—-

Vasemmistoliiton esitys veroprosentin nostamisesta kaatui äänin 40-3.

Julkaistu

Opettajille opas lasten ilmastoahdisteluun: ”Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä”

Kirjoitin taannoin järjestelmällisestä ilmastoahdistelusta, jonka on osoitettu aiheuttavan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Se aiheuttaa nimittäin aikuisille suomalaisille tutkitusti pakko-oireita, surua, vihaa ja syyllisyyttä. Voidaan vain kuvitella mitä samanlainen pelottelu aiheuttaa alakoululaisille pikkulapsille, jotka eivät vielä kykene muodostamaan itse omaa käsitystään hankkimalla tietoa useista eri lähteistä.

Käynnissä oleva ilmastonmuutos on tietenkin vakava asia, ja olen kirjoittanut siitä useasti muun muassa vaaliteemoissani (lue tästä lisää). Oli aihe vakava tai ei, emme missään nimessä saa pelotella sen varjolla puolustuskyvyttömiä pikkulapsia maailmanlopun tunnelmiin. Opettajille tarkoitettu Open ilmasto-opas kuitenkin opastaa nyt lasten järjestelmälliseen ilmastoahdisteluun. Alakouluikäiset lapset ovat erityisen alttiita opettajien auktoriteetilla annettavaan tietoon, joten tällaiseen toimintaan täytyy suhtautua erityisellä varauksella.

”Mielenosoitusten järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ovat mahdollisia tapoja opetella kansalaisvaikuttamisen taitoja. Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista.”

Sen sijaan, että lapset pidettäisiin ilmastoahdistelun ulkopuolella Open ilmasto-opas rohkaisee käyttämään lapsia medianäkyvyyden välikappaleina, koska lasten mielenosoitukset saavat sen mukaan tiedotusvälineissä enemmän palstatilaa kuin aikuisten. Se pitääkin varmasti paikkansa. Lasten käyttämiselle mielenosoituksissa ja muussa kampanjoinnissa näyttää olevan yksinkertainen motiivi – medianäkyvyys.

”On kuitenkin olennaista, että opettajan käsitys on oikea, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi mahdollisia virheellisiä ajatusmallejaan oppilaille.”

Opettajien tulee siis varmistaa, etteivät he välitä lapsille muita kuin yhden oikean totuuden ajatusmalleja. Toisenlaiset ajatusmallit ovat virheellisiä, koska ne voivat saada oppilaan kyseenalaistamaan hänelle syötettyä ajatusmallia. Mikäli oppilas turvautuu itse tiedonhakuun tai keskustelee aiheesta esimerkiksi vanhempiensa kanssa, tulee opettajan tarkistaa, että hänen oppilaille välittämänsä ajatusmalli on juuri Se Oikea. Ehkä seuraavaksi lapsia kehotetaan aina ennen nukkumaanmenoa kumartamaan Vihreiden puoluetoimistoa kohti.

”Ilmastonmuutoksesta löytyy paljon erilaista tietoa ja myös asenteellisia kirjoituksia internetistä. Välillä jopa aikuisen voi olla vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta, joten voi olla että opettajan on hyvä suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, ettei koulussa opittu tieto ainakaan lisää virheellisiä käsityksiä aiheesta.”

Opettajan tulee siis suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, eli varmistua siitä, että valittu aineisto on yhden oikean totuuden ajatusmallin mukainen. Ilmasto-opissa auktoriteettien sokea kunnioittaminen on ainoa tie valaistumiseen, sillä on vain yksi totuus eikä ole muita totuuksia. Oma tiedonhankinta ja omien vanhempien kanssa käydyt keskustelut voivat oppaan mukaan johtaa oppilaan harhaan, koska vanhempien on vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta. Siksi on parempi saada oikeaa tietoa suoraan opettajalta, jolle on kerrottu opaskirjasessa oikea ajatusmalli.

”Yksi osallistujista valitaan kasvihuonekaasuksi (hippa) ja muut osallistujat ovat auringonsäteitä. Auringonsäteet juoksevat ilmakehässä maan ja auringon väliä. Auringosta maahan he saavat juosta vapaasti, mutta maasta aurinkoon juostessa kasvihuonekaasu-hippa ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet auringonsäteet jähmettyvät paikalleen ja muuttuvat ilmakehää lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi. Leikin kuluessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti, ja auringonsäteiden on yhä vaikeampi päästä kimpoamaan (juoksemaan) takaisin avaruuteen kohti aurinkoa. Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä.”

Leikki siis päättyy, kun auringonsäteet loppuvat.

Lapsikin ymmärtää, että auringonsäteiden loppuminen tarkoittaa kuolemaa. Ellei tämä ole pikkulasten ilmastoahdistelua, niin ei sitä ole mikään. Koululaisen ja päikkyläisen isänä tiedän, että tällainen pelottelu tulee aiheuttamaan lapsille ongelmia. Joku voisi todeta, että leikki leikkinä, mutta kotona nukkumaan mentäessä tilanne voi olla aivan toinen, kun koulussa on kerrottu lapsille auringon voivan pimentyä ilmastonmuutoksen vuoksi. Toivottavasti kouluilla ja opettajilla on sen verran tervettä järkeä, etteivät lähde aivopesemään lapsia tällaisella tuuballa. Ellei Pirkkalan moniste ole sinulle jo tuttu, niin viimeistään nyt se kannattaa googlettaa tai klikata suoraan tästä. Se näyttää nimittäin tehneen nyt paluun ilmastoversiona.

Jos nyt kuitenkin heitettäisiin tällaiset pamfletit kierrätykseen ja annettaisiin lasten olla vielä lapsia ilman ahdistelua maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudella. Lapsille voidaan kertoa, että tällainen ilmasto-ongelma on olemassa ja että aikuiset yrittävät sitä parhaillaan ratkaista parhaansa mukaan. Meillä on jo aivan tarpeeksi ongelmia ilmastoahdistuneiden aikuisten kanssa, joten  lasten mielenterveyttä näillä ongelmilla ei pitäisi enää horjuttaa.

Tehokkaimmin suomalaiset voivat hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä yleistä kulutusta, panostamalla ydinvoimaan ja pienydinvoimaloihin (SMR) sekä viemällä ulkomaille maailman puhtainta teknologiaa. Esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa tarvitsevat kipeästi suomalaisia clean techin innovaatioita. Vain viemällä osaamistamme ja teknologiaamme ulkomaille voimme olla kokoamme suurempi toimija globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisää näkemyksistäni ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta löydät vaaliteemat-sivulta kohdasta kolme. Siellä ei mainita lasten pelottelua yhtenä keinona.

Julkaistu

Koulukiusaajien paapomisen täytyy loppua

Kirjoitin taannoin, että kiusaamisesta puhuminen on aina uhrin vähättelyä. Kyse on usein pahoinpitelyistä, varkauksista, salakatseluista, kunnianloukkauksista ja jopa seksuaalisesta ahdistelusta. Koululaisten väliset tapaukset niputetaan kuitenkin puheissa usein kiusaamiseksi, jolloin niihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Nyt tarvitaan vahva ryhtiliike kiusaamisen kitkemiseksi, sillä nykyisillä keinoilla ja vanhempien tuella se ei ole onnistunut riittävästi.

Koulu on merkittävä osa jokaisen lapsen elämää. Kiusatuille se on kuitenkin painajainen, johon yhteiskunta pakottaa joka päivä. Sosiaalisen median myötä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ei siis ihme, että joidenkin kiusattujen lasten vanhemmat ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä jopa vuosia jatkuneen kiusaamisen lopettamiseksi. Yhteiskunnan vastuulla on varmistaa turvallinen opiskeluympäristö, mutta siinä ei kuitenkaan ole aina onnistuttu. Mikä siis neuvoksi?

Kiusaajien paapomisen täytyy loppua, sillä lasten pitää ymmärtää tekojensa vakavuus. Tekoja tulee käsitellä todellisilla rikosnimikkeillä, vaikka lapset eivät ole vielä rikosoikeudellisesti vastuussa. Lisäksi niistä tulee ilmoittaa herkästi poliisille Lappeenrannan mallin mukaisesti. Hallitukselle juuri jätetyn aloitteen mukaan Suomessa pitäisi harkita Ruotsin mallin mukaista korvausten maksamista kiusatuille, sillä korvausvastuu herättää koulut kitkemään kiusaamista tehokkaammin. Eurot kun motivoivat usein parhaiten.

Opettajien valtuudet puuttua kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen fyysisesti täytyy palauttaa. Kiusaajan erottaminen määräajaksi tulisi jatkossa onnistua hitaan byrokratiaviidakon sijaan rehtorin päätöksellä. Jos kiusaaminen vielä jatkuu, tulee kiusaaja määrätä vaihtamaan koulua, sillä kiusatun ei pidä kärsiä enempää. Muutokset voivat olla hallinnollisesti raskaita, mutta ne eivät ole yhtä raskaita kuin elää arkea koulukiusattuna. Meidän aikuisten täytyy kyetä nykyistä parempaan, ja se onnistuu vain kantamalla vastuumme yhdessä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 18.9.2019.

Julkaistu

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa 28.8.2019: ”Panostetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin”

Haluan ihan ensimmäisenä kiittää työryhmää ansiokkaasta selvitystyöstä ja sen tuloksista. Oli hyvä huomata, että tilastojen valossa Lempäälän nykytilanne näyttää pääosin melko valoisalta. Meillä resurssit käytetään nimittäin verrokkikuntiin nähden melko tehokkaasti.

Hyvinvoinnin palvelualueen tehokkuus ja yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä sivistyksen palvelualueen kanssa on kunnan tärkeimpiä hankkeita seuraaviksi pariksi vuodeksi, joten sen toteutumista tulee seurata tarkasti myös poliittisella tasolla. Poliittinen ohjausryhmä tuleekin kokoontumaan aktiivisesti, kun työ toden teolla alkaa. Meidän päättäjien tulee tukea tätä muutosta kentällä toteuttavia tahoja yhtenä rintamana.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet kunnissa rajusti kautta linjan. Yleisellä tasolla meidän tulee jatkossa panostaa aikaisempaa voimakkaammin juuri nyt kyseessä oleviin matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin, joihin ajoissa panostetut eurot säästävät helposti kymmenkertaisen summan euroja loppupäässä. Vanhuksen pääsy ajoissa terveyskeskukseen voi säästää pitkän ja kalliin hoitojakson sairaalassa. Taloudellisessa mielessä kyseessä on siis perusteltu investointi, mutta yhtä lailla kyse on myös panostuksesta kuntalaisten inhimilliseen hyvinvointiin.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen puolella Lempäälässä malliesimerkkinä juuri tällaisesta toiminnasta ovat esimerkiksi perhetuvat, jotka toimivat paitsi kuntalaisten kohtaamispaikkoina myös vertaistuen antajina sekä lasten ja perheiden matalan kynnyksen sosiaalisina tukipalveluina. Nimenomaan tällaisia ennaltaehkäiseviä palveluja meidän tulee erityisesti tukea.

Suuret muutokset voivat luonnollisesti kohdata ajoittain myös muutosvastarintaa, mikä on toki ymmärrettävää, kun kyseessä on isoja asioita. Henkilöstön täytyy saada hankkeen läpiviemiseksi tukea ja turvaa, kun sitä tarvitaan. Muutosta ei kuitenkaan tehdä vain muutoksen vuoksi, vaan meillä on nyt tehdyn selvitystyön perusteella konkreettinen tiekartta tuleviin uudistuksiin. Toteutetaan se yhdessä ja tehdään Lempäälästä entistäkin parempi paikka meille kaikille.