Fingerporissa Dr. Oetker -tavaramerkkiloukkaus?

Tavaramerkki on juridiikan erikoisalue, joka on suurimmalle osalle suomalaisista täyttä hepreaa. Muuten hyvinkin valveutuneilla kansalaisilla on usein tavaramerkeistä äärimmäisen hatarat tiedot, mikä osaltaan aiheuttaa joskus myös tahattomia tavaramerkkiloukkauksia. Parhaillaan sosiaalisessa mediassa keskustellaan huippusuositun Fingerpori-sarjakuvan lauantaisesta stripistä (katso tästä), jossa vitsaillaan tunnetun valmispizzamerkin Dr. Oetkerin kustannuksella. Hauskassa stripissä nähdään natsitohtori Dr. Oetker, joka kiduttaa potilaitaan pizzalla. Kyse on siis parodiasta.

Itse tyydyin vain nauramaan makeasti hauskalle vitsille, mutta blogisti Perttu Pulkkinen on ottanut hieman toisenlaisen lähestymistavan. Hän kirjoitti asiasta blogikirjoituksen otsikolla Rikkoiko lauantain Fingerpori lakia. En ota kantaa lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta, vaan ainoastaan epäiltyyn tavaramerkkiloukkaukseen. Niiltä osin Pulkkinen on monien muiden kansalaisten tavoin niin sanotusti hieman kujalla. Parodia ei nimittäin täytä tavaramerkkiloukkauksen määritelmää, vaikka Pulkkinen ja pizzayhtiö voisivat olla asiasta toista mieltä. Blogisti tosin muistaa ottaa huomioon asianmukaisen pro et contra -lähestymistavan pohtiessaan asian lopputulemaa.

Tavaramerkkiloukkaus edellyttää aina, että a) toisen omistaman tavaramerkin käyttö on kaupallista ja b) että tavaramerkillä tarjottava kaupallinen tuote on sama tai samankaltainen kuin mille tavaramerkki on vakiintunut tai rekisteröity. Tuotteiden ja merkkien tulee olla sekoitettavissa toisiinsa. Poikkeuksena tästä ovat tavaramerkkilain 6 § 2 momentissa tarkoitetut laajalti tunnetut tavaramerkit, jotka saavat tavallista laajempaa suojaa. Laajemman suojan saamisen ehdoton edellytys on rekisteröity tavaramerkki, sillä vakiintunut tavaramerkki ei suojaa voi saada. Pulkkinen väittää blogissaan virheellisesti, että Pertti Jarla olisi käyttänyt tavaramerkkiä Dr. Oetker Fingerpori-sarjakuvassaan kaupallisesti, koska ”tässä on kyse Pertti Jarlan liiketoiminnasta, eli sarjakuvien piirtämisestä kaupalliselle lehdelle. Fingerpori on Pertti Jarlan ”tavara” – immateriaali tuote – jonka myymisessä hän hyödyntää Dr Oetkerin tavaramerkkiä, ilman lupaa, ilman korvausta, oletettavasti.

Pulkkinen jatkaa:

Dr Oetker-logoa ei ole graafisessa muodossa sarjakuvassa, eikä Fingerporin tunnuksenakaan, mutta viittaus toisen tavaramerkkiin, ja tätä kautta jonkinasteinen kaupallinen hyödyntäminen on ainakin ilmeistä.

Blogistin näkemys kaupallisesta hyödyntämisestä ei pidä paikkaansa.

Pertti Jarlan tarjoama sarjakuva on nimeltään Fingerpori, joka on kiistatta muodostunut laajalti tunnetuksi tavaramerkiksi. Sen sijaan sarjakuvassa esiintyvät tuotemerkit eivät ole hänen käyttämiäään kaupallisia tunnusmerkkejä. Jarla ei tarjoa kaupallisesti (vrt. case Vihreät/Uusi Suomi) mitään tuotetta, jonka nimi olisi Dr. Oetker tai edes jotain siihen sekoitettavaa. Jarla ei myöskään myy tai muuten ”hyödynnä kaupallisesti” millään tuotemerkillä pizzaa tai muuta tavaramerkkiluokituksen luokkiin 29 tai 30 kuuluvaa tuotetta. Näin ollen kumpikaan tavaramerkkiloukkauksen ehdottomista edellytyksistä ei täyty. Kuka tahansa saa kirjoittaa tai piirtää lähes mitä tahansa mistä tahansa tuotemerkistä (vrt. antimainokset). Yhtä lailla esimerkiksi Audi ja Coca-Cola voivat näkyä sarjakuvissa myös negatiivisessa mielessä ilman että kyseessä olisi tavaramerkkiloukkaus. Sillä, että kyseessä on jollain tavalla negatiivinen asiayhteys, ei ole juridista merkitystä. Ei varsinkaan sarjakuvissa, joiden pääasiallinen tehtävä on olla parodiaa. Tosin taannoin Helsingin käräjäoikeuden tuomari Jukka Jaakkola katsoi suorastaan koomisessa Pelastakaa lapset -tuomiossaan, että huono vitsi (”epäonnistunut parodiatarkoitus”) oli laitonta.

Summa summarum. Lauantain Fingerpori ei ole tavaramerkkiloukkausta nähnytkään. Sen sijaan kyseessä oli hauska ja oivallinen vitsi ja parodia. Pakastepizzat ovat tunnetusti ravintolapizzoja heikompilaatuisia, joten moni suomalainen lienee sarjakuvan tarinan kanssa samaa mieltä. Varsinainen show tästä saataisiin, jos pizzayhtiö ottaisi vitsistä ns. herneen nenäänsä ja ryhtyisi asiassa toimenpiteisiin. Todennäköisesti ovat vain tyytyväisiä saamaansa huomioon.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Juridia ja Heinonen hävisivät Ingmariini-jutun KHO:ssa

Asianajotoimisto Juridia, joka tunnetaan myös nimellä Heinonen & Co., on päämiehineen hävinnyt kovasti julkisuutta saaneen kiistan Ingmariini-tavaramerkistä. Korkein hallinto-oikeus on nimittäin nyt kieltänyt Arla Ingmania käyttämästä Ingmariini-nimeä levitteiden tunnusmerkkinä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Arla Ingman on pyrkinyt hyötymään Valion omistaman ja käyttämän sekoitettavissa olevan Voimariini-tavaramerkin laajasta tunnettuudesta, maineesta ja vetovoimasta. KHO kumosi samalla Patentti- ja rekisterihallituksen aikaisemman päätöksen, jonka mukaan merkit eivät olleet sekoitettavissa.

Tuoreen päätöksen tekee erikoiseksi se, että KHO vaikuttaa tulleen asiassa nyt täysin toiseen lopputulokseen kuin korkein oikeus aiemmin. Korkeimman oikeuden tuomion 19.2.2010/343 mukaan tavaramerkki Ingmariini ei ollut sekoitettavissa Valion tavaramerkkeihin Oivariini ja Voimariini. Toisin sanoen KKO antoi Arla Ingmanin käyttää tavaramerkkiä, mutta nyt KHO kielsi yhtiötä käyttämästä tavaramerkkiä. Palailen asiaan kunhan saan päätöksen kokonaan tutustuttavaksi.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Suomen parhaat IPR-asianajajat listattiin

Talouselämä-lehti uutisoi juuri tuoreesta amerikkalaisesta Best Lawyers -listauksesta, jossa on jälleen rankattu järjestykseen myös Suomen parhaimmat asianajajat eri aloilta. Yhteensä listalla on mukana 131 suomalaista. Mukana ovat myös IPR-puolen asiantuntijat esimerkiksi tavaramerkkien, patenttien ja tekijänoikeuksien saralla.

Tavaramerkkipuolella Suomen parhaat asianajajat ovat listauksen mukaan tällä hetkellä Juridian Hanna-Maija Elo ja HH Partnersin Esa Korkeamäki. Elo on toki varsin arvostettu osaaja, mutta Korkeamäki on mennyt minulta jostain syystä kokonaan ohi, vaikka seuraan alan tapahtumia aktiivisesti ja käyn lähes kaikissa alan tapahtumissa ja seminaareissa. Muita nimiä suomalaisten tavaramerkkiasiantuntijoiden listalla siis ei ole, vaikka mielestäni sinne kuuluisi ainakin Benjonin Markku Tuominen.

Tekijänoikeus -puolella Suomen parhaat asianajajat ovat listan mukaan edellä mainittu Esa Korkeamäki, Juridian Markku Varhela, Susiluodon Tapio Susiluoto ja Borenius & Kemppisen Pekka Tarkela. Heistä viimeksi mainittu on ainoa suomalainen patenttiasioiden listalla. Väärennösasioiden asiantuntijoiden listan ainoa suomalainen oli puolestaan Hanna-Maija Elo. Hän onkin toiminut ansiokkaasti muiden muassa Adidaksen edustajana monissa kiistoissa. Tarkela ja Varhela olivat mukaan myös media-alan parhaiden listalla.

Talouselämä-lehden mukaan listan koostamisessa on ollut kiinnostavaa se, että asianajajat ovat arvioineet siinä myös toisiaan ja tämän perusteella tutkimusorganisaatio on tehnyt lopullisen valinnan erikoisaloittain. Best Lawyers -listaa on julkaistu Yhdysvalloissa jo 26 vuoden ajan. Suomi on mukana nyt toista kertaa. Omasta mielestäni listalla oli erikoista se, että siinä oli listattu erikseen ”valkokaulusrikollisten puolustaminen”, jolla listalla ainoa suomalainen oli Kai Kotiranta. Lista keskittyi muutenkin hieman turhan paljon liikejuridiikan puolelle.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella