THL ajoi lobbarimopolla seinään – alkoholin kulutus ei kasvanut 1,1 prosenttia

Olen seurannut Suomen alkoholilain uudistamista hyvin läheltä kesästä 2017 saakka, ja samalla olen saanut huomata miten suomalaisia ja heidän kykyään päättää omista asioistaan on toistuvasti epäilty päättäjien ja viranomaisten toimesta. Suomesta löytyy edelleen puolueita ja viranomaisia, jotka liputtavat avoimesti holhouksen puolesta. Holhousta halutaan Suomeen monin tavoin, mutta konkreettisin esimerkki on uusi alkoholilaki.

Ensimmäisen kerran kirjoitin alkoholilaista jo useita kuukausia ennen sen hyväksymistä otsikolla ”Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä”. Tuolloin näkemystäni pidettiin pähkähulluna, mutta niinpä se vain toteutui. Viimeksi kirjoitin alkoholilaista marraskuun alussa otsikolla ”Uusi alkoholilaki oli terveysteko – holhouksen vähentämistä jatkettava”. Niiden välissä kirjoitin asiasta verkossa muun muassa otsikolla ”THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa” ja Aamulehdessä otsikolla ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”. Kirjoituksia on siis riittänyt, mutta niin on ollut syytäkin.

Minä en missään nimessä aja suomalaisten alkoholinkäytön lisäämistä, vaan sen vähentämistä. Peräänkuulutan nimittäin valtiota luottamaan suomalaisiin edes sen verran, että lopetetaan viimeinkin perusteeton holhoaminen ja mahdollistetaan siirtyminen eurooppalaiseen kulttuuriin. On 1960-lukulaista väittää, että 2010-luvulla suomalaiset ratkeaisivat edelleen ryyppäämään, jos nelosolutta tai viiniä voisi ostaa ruokakaupasta. Alkoholiin liittyy Suomessa edelleen kieltolain ajoilta periytyvä kielletyn hedelmän maku, koska saatavuutta on valtion toimesta rajoitettu. Tuo kielletyn hedelmän status täytyy alkoholilta riisua, ja se onnistuu vain yhdellä tavalla. Viranomaisten suussa vuosien varrella jo mantraksi muuttunut väite ”Saatavuuden lisääntyminen lisää kulutusta” ei pidä enää 2000-luvulla alkuunkaan paikkaansa. Uusi alkoholilaki on siitä konkreettinen käytännön esimerkki.

Esipuheet on pidetty, joten asiaan.

Uuden alkoholilain suurin häviäjä on ollut – kuten jo alkuvuodesta totesin – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka asemoi itsensä alkoholilain käsittelyssä Alkon lobbariksi ja etujärjestöksi. Siinä lokerossa THL tulee pitää myös jatkossa, kun eduskunnassa aletaan seuraavalla kaudella valmistella Alkon monopoliaseman lopettamista ja viinien myyntiä ruokakaupoissa.

Mitä THL sitten teki?

Se valehteli eduskunnalle alkoholilain seurauksista.

Millään muulla kuin tarkoituksellisella väärän tiedon levittämisellä ei voida selittää sitä, että THL muutti ennustettaan uuden alkoholilain aiheuttamista lisäkuolemista kesken prosessin alkuperäisestä 150 lisäkuolemasta jopa 500 lisäkuolemaan. Näin THL kertoi eduskunnan valiokunnalle. Ennusteen muutos tapahtui vieläpä siinä vaiheessa, kun alkoholilain läpimeno alkoi näyttää mahdolliselta. THL siis lisäsi panoksiaan ja uhkaili kansanedustajia entistäkin synkemmillä seurauksilla, jos he äänestäisivät uuden lain puolesta. Alkon lobbarina THL kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja ministeriö vastusti uutta alkoholilakia. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Tuli tuo käsky ennusteiden muutoksesta sitten ministeriöstä tai Alkon suunnalta, vesittivät perättömät väitteet koko laitoksen uskottavuuden pysyvästi.

Uuden lain voimaanastumisesta saakka Suomen alkoholin kulutus on ollut laskussa sekä litroissa että puhtaassa alkoholissa mitattuna. Historian kuumin hellekesä olisi helposti voinut nostaa kulutusta esimerkiksi viidellä prosentilla, koska suomalaiset viettivät koko viime kesän terasseilla niin ravintoloissa kuin kodeissakin. Toisin kuitenkin kävi. Parhaillaan kukkahatut ilakoivat kuitenkin uutisista, joiden mukaan alkoholin kulutus olisi noussut Suomessa tammi-elokuussa 1,1 prosenttia. Minun täytyy tuottaa heille pettymys.

Ei noussut. Fake news.

Suomessa(kaan) ei kannata lukea kaikkea mitä lehdissä lukee tai televisiossa ja radiossa kerrotaan. Kymmenet mediat ovat nimittäin uutisoineet asiasta virheellisesti. Todellisuudessa alkoholin kokonaiskulutus kyllä kasvoi hieman, mutta historiallisesta hellekesästä huolimatta se kasvoi vain 0,5 prosenttia. Se ei kasvanut 1,1 prosenttia. Medioissa virheellisesti väitetty 1,1 prosentin kasvu oli nimittäin ainoastaan vähittäis- ja anniskelumyynnin kulutuksen osuus. Ei kokonaiskulutus, kuten on virheellisesti uutisoitu. Saatavuuden parantaminen Suomessa vähensi Viron viinarallia, joka vähensi matkustajatuontia puhtaassa alkoholissa mitattuna peräti 200.000 litraa 5,2 miljoonasta 5,0 miljoonaan litraan. Kun matkustajatuonti saatiin laskettua mukaan kulutustilastoihin, putosi kokonaiskulutus 0,5 prosenttia. Tämän seikan jopa THL joutui lopulta myöntämään, mutta lukemattomissa suomalaisissa medioissa luvut ovat edelleen virheellisiä.

Hämeen Sanomat

Julkisuudessa on ollut tähän saakka tieto, että THL ennusti alunperin 6 prosentin kulutuksen kasvun. Harva kuitenkaan tietää, että todellisuudessa THL ennusti uudelle alkoholilaille alunperin merkittävästi julkisuudessa olleita lukuja rajumpia seurauksia. Tässä alla ote laitoksen marraskuussa 2017 julkaisemista hurjista uhkakuvista.

THL ennuste 2017

Kuten edellä nähdään, THL ennusti kokonaiskulutuksen kasvuksi pahimmassa skenaariossaan uskomatonta 10,3 – 12,5 prosenttia, mikäli keskivahvuus olisi noussut 5,5 prosenttiin. Laitoksen tehtävä on laatia skenaarioita, joista kansanedustajille esitettäväksi valittiin lopulta kuvassa paksummalla fontilla nähtävä 6,0 prosentin kasvuennuste. Tuota ennustetta THL laski myöhemmin 4 prosenttiin saatuaan tietää tulevasta alkoholilain korotuksesta. Joulukuussa 2017 ei ollut vielä aavistustakaan nurkan takana odottavasta historian upeimmasta hellekesästä, jonka myötä alkoholin kokonaiskulutus nousi lopulta vain 0,5 prosenttia. Tuota voidaan pitää upeana saavutuksena, ja kesän jälkeen tilasto tulee tasoittumaan, kunhan syys-lokakuun luvut saadaan mukaan.

Helsingin Sanomien ansiokkaan THL-kriittisen artikkelin jälkeen itse laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola vastasi lehdessä esitettyihin väitteisiin. Pääjohtaja syyttää nyt laitoksensa antamia virheellisiä ennusteita pelkästään alkoholin hintakehityksen väärällä arviolla. Aikoinaan THL julkaisi kuitenkin hurjien ennusteiden kanssa samaan aikaan myös perusteet, joilla se päätyi noihin ennusteisiinsa. Tuolloin THL kertoi arvioineensa lakimuutosten vaikutuksia näiden viiden eri tekijän kautta:

1. Nelosoluen, vahvan siiderin ja niin sanottujen limuviinojen, ml. long drink -juomien, myyntipisteiden lukumäärä kasvaa 15-kertaiseksi.

2. Näiden juomien hinta Suomessa alenee.

3. Näitä juomia myydään myös sunnuntaisin.

4. Näiden juomien osalta yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy.

5. Ulkomailta, erityisesti Virosta, ja Alkosta aiemmin ostettuja alkoholijuomia hankitaan päivittäistavarakaupasta (jakelukanavien välinen korvautuminen).

Näistä viidestä vaikuttavasta tekijästä kaikki paitsi hinta ovat sittemmin toteutuneet. 1. Myyntipaikkojen määrä kasvoi, 3. juomia myydään myös sunnuntaisin, 4. juomien myynninedistäminen on lisääntynyt ja 5. Virosta aiemmin tuotua Lonkeroa ostetaan nykyisin ruokakaupoista. Kun neljä tekijää viidestä on jo toteutunut, yrittää THL syyttää Alkon lobbaamisesta kohtaa 2, joka ainoana ei ole toteutunut. Joko muut neljä kohtaa olivat alunperinkin vain silmänlumetta tai vaihtoehtoisesti THL keksi hätäpäissään syyttää hintoja siitä, että sen kansanedustajille maalaamat uhkakuvat 500 lisäkuolemasta vuosittain eivät lopulta toteutuneetkaan. Tuskin laitoksella uskottiin syksyllä 2017, että alkoholilaki menisi läpi vastoin laitoksen tahtoa ja että siellä jouduttaisiin joskus vielä selittelemään perättömiä uhkauksia. 

Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen saadut tilastot ovat olleet myrkkyä THL:n lisäksi myös muille holhousvaltiota rakastaville, kuten Pekka Puskalle, Toimi Kankaanniemelle, Päivi Räsäselle ja EHYT ry:lle. Näiden toiminta perustui väitteelle, jonka mukaan suomalaiset olisivat katuojassa juotuaan sunnuntaina ruokakaupasta ostamansa pari 5,5-prosenttista pintahiivaista American Pale Alea. Suomalaiset olivat kuitenkin fiksumpia ja vastuullisempia kuin mitä lisää holhousta haluavat tahot uskoivat – Touko Aalto ja lähes kaikki muut Vihreät mukaan lukien. Suomalaiset osasivat käyttäytyä, eivätkä hamstranneet ruokakaupassa ostoskärryjään täyteen Lonkeroa. Edes houkuttelevan väriset limuviinat eivät häikäisseet nuoria naisia juomaan niillä itsensä tärviölle, kuten THL-asiantuntija vielä pari päivää sitten Maikkarin haastattelussa vihjasi.

Suomi osoitti uuden alkoholilain myötä olevansa valmis ottamaan seuraavan askeleen, eli viinit ruokakauppoihin. Sen käsittelyyn on jo nyt varattu Alkon asiaa ajavalle THL:lle lokero muiden lobbarien ja edunvalvojien joukossa. Lisäksi kotitalouksissa tapahtuvaa alkoholin kulutusta tulee jatkossa ohjata ravintoloihin alentamalla ravintola-alan arvonlisäveroa 14 prosenttiin. Nykyisin ravintolassa nautitun viinilasillisen hinnalla saa ostettua kotiin koko viinipullon, joten hyvän viinilasillisen sijaan juodaan usein kerralla koko pullo. Kaiken tämän keskellä täytyy vielä myöntää, että yhden oluiden lajin kulutus on ollut alkoholilain voimaantulon jälkeen niin kovassa kasvussa, ettei sitä kukaan varmasti uskonut todeksi. Kasvulistan kärjessä komeilevat nimittäin alkoholittomat oluet. Uusi alkoholilaki on ollut terveysteko.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta. Hänen vaalikampanjaansa voi tukea myös joukkorahoituksella. Träskbäckin vaaliteemoihin voit tutustua tästä linkistä.

Yksi vastaus artikkeliin “THL ajoi lobbarimopolla seinään – alkoholin kulutus ei kasvanut 1,1 prosenttia”

  1. Nuorison muuttuneilla asenteilla alkoholiin on varmasti iso osuus siihen, ettei THL:n ennusteet toteutuneet. Nyt jo ’setämiehenä’ en voi kyllä moittia nykynuoria. Ovat menossa ihmisinä parempaan suuntaan, vaikka materialistisesti jätämme heille vähemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *