Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä

Eduskunnassa ja mediassa käydään parhaillaan poikkeuksellisen kiivasta sananvaihtoa siitä tuleeko Suomen alkoholilainsäädäntö päivittää vastaamaan eurooppalaista kulttuuria vai jatketaanko kansakunnan holhousta vastaisuudessakin lähes kieltolain tyyliin. Tämän kirjoituksen otsikko ei pidä paikkaansa, kuten ei myöskään valtaosa eduskunnassa tällä viikolla kuulluista alkoholikauhistelijoiden puheenvuoroista. Ne ovat tarkoituksella puutaheinää.

Tällä viikolla eduskunnassa kuultiin alkoholin vaaroista sellaista satuilua, että Tove Janssonkin olisi ollut kateellinen vaikkapa Pekka Puskan ja Päivä Räsäsen mielikuvituksen vilkkaudesta. Kaupoissa myytävän alkoholin rajan nostaminen 5,5 prosenttiin ei lisää kansanterveyttä, mutta ei se sitä myöskään heikennä. Ei vaikka alkoholikauhistelijoiden iltasaduissa suomalaiset kuolevat saman tien viinaan ja katuojat täyttyvät sammuneista, kun kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajaa nostetaan huikeat 0,8 prosenttiyksikköä. Mahtaa olla koko maassa todellinen kaaos näin massiivisen muutoksen myötä. Jokainen asiaa seuraava kuitenkin tietää, että kyse ei todellisuudessa ole alkuunkaan kansanterveydestä, vaan Alkosta ja rahasta. Eli Alkon rahasta. Eli Alkon monopoliaseman suojelemisesta.

Sulle, mulle, vaapulavissun

Alkon hallintoneuvoston muodostavat 12 kansanedustajaa, jotka saavat tehtävästään kokouspalkkioita. Toimikaudella 2016 – 2019 Alko Oy:n hallintoneuvoston jäseniä ovat Vesa-Matti Saarakkala (perus), Anna-Maja Henriksson (rkp), Antti Kaikkonen (kesk), Pekka Puska (kesk), Ulla Parviainen (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Pauli Kiuru (kok), Susanna Huovinen (sd), Tuula Haatainen (sd), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Päivi Räsänen (krist) ja Osmo Kokko (perus).

Yksi prosenttirajan noston kiivaimmista vastustajista on kansanedustaja Pekka Puska, joka on perustuslain mukaan mahdollisesti esteellinen osallistumaan häntä henkilökohtaisesti koskevan alkoholiasian valmisteluun ja päätöksentekoon. (Lue päivitys lopusta) Alkoholiprosentin nostamista vastustavan ns. Puskan ryhmän kerännyt Pekka Puska on nimittäin Alkon hallintoneuvoston jäsen, joten Alko maksaa hänelle muhkeita kokouspalkkiota jokaisesta kokouksesta.

Pekka Puska korvasi taannoin Alkon hallintoneuvostossa Tuomo Puumalan, jolle Alko maksoi viime vuonna peräti 4.200 euroa kokouspalkkioita. Puska tienaa siis monopolin suojelemisesta tuhansien eurojen palkkiot vuodessa,  joten ei ole ihme, että suusta pääsee julkisuuteen kaikenlaista tauhkaa. Alkon hallintoneuvostossa istuvat Puskan lisäksi alkoholirajan nostoa – yllätys yllätys – niin ikään kiivaasti vastustavat Päivi Räsänen, Tuula Haatainen ja Pauli Kiuru.

Alko Oy, Palkitsemistiedot 2016

Sitten siihen varsinaiseen motiiviin. Vähittäiskaupan alkoholirajan nostaminen 5,5 prosenttiin veisi Alkon myynnistä satoja miljoonia euroja, josta pelkkä lonkeron päätyminen kauppoihin tekisi Alkon kassaan peräti 100 miljoonan euron loven ja A-olut mukaan lukien arviolta noin 120-130 miljoonan euron loven. Tuo raha siirtyisi pääosin vähittäiskaupalle, eli esimerkiksi pienille lopettamisuhan alla kamppaileville kyläkaupoille. Alkoholikeskustelun motiivi on siis raha. Alkon raha.

Näin ollen yhteys Alkon hallintoneuvoston jäsenten päätöksentekoon eduskunnassa on enemmän kuin ilmiselvä. Päivi Räsänen tienasi viime vuonna Alkon palkkioita 3.500 euroa, Tuula Haatainen 3.500 euroa ja Pauli Kiuru 4.200 euroa. Muiden hallintoneuvoston jäsenten tienestit näet yllä olevasta tilastosta. Koska hallintoneuvoston kansanedustajat saavat Alkolta rahapalkkioita, on heillä kiistatta henkilökohtainen lehmä ojassa. Siksi on paikallaan vilkaista mitä perustuslaissa säädetään esteellisyydestä.

”Suomen perustuslaki 32 §
Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun.”

Valtaosa alkoholirajan nostamista vastustavista kansanedustajista muisti eduskunnan palopuheissaan viitata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolueettomaan tutkimustietoon, joka tarkoittaa terminologisesti samaa kuin viittaisi Kummelin käsikirjoitukseen. Edellä mainittu Alkon hallintoneuvoston jäsen ja kansanedustaja Pekka Puska sattui nimittäin toimimaan vuosina 2013-2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana, ja luonnollisesti hänen yhteytensä taloon ovat yhä tiiviit. Puska tunnetaan valtakunnan aktiivisimpana alkoholin vastustajana, joka on vaatinut keskiolutta jo ikuisuuden vain monopolin hyllyille. Tässä valossa THL-lausumat alkoholista tuskin tulevat yllätyksenä.

THL-pääjohtaja Alkon hallituksessa

Puskan kaksoisrooli jää kuitenkin kertaheitolla varjoon, kun tarkastellaan herraa nimeltä Juhani Eskola. Hän on nimittäin samaan aikaan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja että Alkon hallituksen jäsen. Eturistiriita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten ja Alkon aseman puolustamisen välillä on siis enemmän kuin ilmeinen. Siihen ei tarvita edes rautalankaa. Tältä pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset voidaan heittää suoralta kädeltä romukoppaan. THL onkin jäänyt jo useita kertoja nolosti kiinni tilastojensa vääristelystä, joten tutkimustuloksilla lienee faktojen kanssa melko vähän kosketuspintaa. Propagandan välineeksi ne sen sijaan soveltuvat täydellisesti, varsinkin silloin kun kuulija ei vielä tiedä tutkimusten toteuttajan suorista yhteyksistä Alkon johtoon.

Eduskunnassa alkoholilain uudistusta, eli myös prosenttirajan nostamista, käsittelee ensin sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka muodostuu harvinaisen vahvasti – yllätys yllätys – nimenomaan Alkon hallintoneuvoston jäsenistä. Tilanne on siis sama kuin että peruskoulun opettajat valmistelisivat oman kyläkoulunsa lakkauttamista. Tulos ja palopuheet ovat luonnollisesti sen mukaisia, kuten eduskunnassa juuri nähtiin. Aivan oma lukunsa on Vihreiden massatakinkääntö, sillä esimerkiksi puheenjohtaja Touko Aalto hehkutti vielä vaalikoneissa kannattavansa vahvojen oluiden ja jopa viinien tuloa kauppoihin. Niin se takki vaan kääntyi täydellisesti ja äänestäjät saavat nyt jotain aivan muuta kuin mitä vaaliuurnilla tilasivat. Vaalilupaus oli tehty rikottavaksi?

Alkoholiprosentin korotuksen vastustamisella yritetään nyt siis pelastaa kansanterveyden sijaan ainoastaan Alkon satojen miljoonien eurojen tulovirrat, joten nyt olisi paikallaan vilkaista yhtiön taloustietoja. Alko Oy on lähes neuvostoaikaiseen tyyliin äärimmäisen tehoton yritys, jonka voitto oli vuonna 2016 vaivaiset 38,5 miljoonaa euroa 1 162 miljoonan euron liikevaihdolla ja 93,5 miljoonan litran vuosimyynnillä. Alkon valtiolle tuoma veropotti on siis pelkkiä murusia ottaen huomioon, että yhtiöllä on Suomessa monopoli yli 4,7 prosentin alkoholijuomissa. Lisäksi suomalaisille viinaa yksinoikeudella myyvän yhtiön toimitusjohtajalle maksetaan palkkaa yli 400.000 euroa vuodessa. Alkon tulot ovat valtavat, mutta niin ovat myös tehottoman organisaation kulutkin, joten ilman monopolia Alko Oy olisi ollut konkurssissa jo vuosikymmeniä sitten. Alkon monopolin purkaminen tullee tapetille viimeistään vuonna 2019, kun seuraava nykyistä edistyksellisempi eduskunta aloittaa toimintansa.

Pori Jazz

Mitä tapahtui Pori Jazzeilla?

Alkoholilain käsittely on osoittanut, että Suomen eduskunta on tosiaan kansakunta pienoiskoossa. Kansanedustajat jakautuvat nimittäin vahvasti kahteen leiriin. Toiset ovat edelleen kieltolain 1960-luvulla eläviä sulkeutuneisuuden aikakauden ihmisiä, jotka pelkäävät antaa kansalaisille vastuuta omista teoistaan. Kansalaisiin ei luoteta, ja silloin tärkeintä on hallita heitä holhoamalla, säännöillä ja määräyksillä. Ja niitä meillä tunnetusti riittää. Toinen puoli on taas eurooppalaistuvia ja tässä ajassa eläviä kansanedustajia, jotka luottavat kansalaisiin ja kansalaisten omaan arviointikykyyn siinä määrin, että eivät pelkää maan pysähtyvän, jos lonkerot tulevat myyntiin supermarkettiin.

Kumpi ryhmä on sitten oikeassa, pysähtyneisyyden väki vai edistykselliset? Käytäntö on osoittanut, että pysähtyneisyyden aikakauden kansanedustajat ovat pahasti väärässä. Harva nimittäin tietää, että Pori Jazz nousi vedenjakajaksi näiden kahden eri leirin välillä. Miksikö? No, Pori Jazzin festarialueelle sai vielä muutama vuosi sitten kantaa mukanaan omat juomat, eli myös pulloittain alkoholijuomia prosenttirajaan katsomatta. Jokainen festarikävijä sai tuoda mukanaan vaikkapa pari viinipulloa ja nauttia niitä vapaasti musiikkia kuunnellen ja ystävien ja sukulaisten kanssa iloisesti seurustellen. Olen käynyt Pori Jazzeilla vuodesta 1994 saakka, mutta en muista nähneeni siellä tuolloin yhtään vahvasti päihtynyttä saati sammunutta festarivierasta.

Mutta sitten iski salama kuin kirkkaalta taivaalta. Pysähtyneisyyden aikakauden väki huomasi nimittäin Pori Jazzin viinarallin ja päätti panna sille stopin välittömästi. Luottamus kansalaisten käyttäytymiseen ei sovi suomalaiseen yleisötapahtumaan, joten se täytyy vaihtaa holhoukseen. Heti! Niin kävikin, mutta millaisin seurauksin? Päivi Räsänen, Pekka Puska, Touko Aalto ja muut alkoholirajan nostamista kiivaasti vastustavat kansanedustajat tuskin edes ymmärtävät, että Pori Jazzin päihtymysongelmat alkoivat juuri sinä samana päivänä, kun festarivieraiden omien alkoholijuomien tuonti festarialueelle kiellettiin. Porin poliisi on vahvistanut tämän faktan useita kertoja, mutta viranomaisten rautalanka ei taida riittää mainituille kansanedustajille.

Pori Jazz oli vuosittaisella 50.000 ihmisen otannalla ja vuosikymmenien aikajaksolla täydellinen tosielämän ihmiskoe siitä miten oikeasti käy, kun ihmiset saavat itse kantaa vastuun alkoholin juomisesta. Hyvin siinä kävi, kunnes holhous toi mukanaan päihdeongelmat.

Verotulot ja työllisyys

Jokainen alkoholiprosentin nostamista vastustava kansanedustaja vastustaa samalla Viron viinarallin hillitsemistä. Suomesta Viroon valuu nykyisin noin 300 miljoonaa euroa verotuottoja vuodessa, mikä on noin kolmannes Viron alkoholiveron tuotoista. Rahat lähtevät maasta, mutta ongelmat jäävät tietenkin Suomeen suomalaisten maksettavaksi. Korkea alkoholivero tulee siis Suomelle ja suomalaisille todella kalliiksi. Talousmatematiikan opettaminen tulisi säätää kansanedustajille pakolliseksi, kun edes Lafferin käyrä ei ole heille vieläkään tuttu.

Osa kansanedustajista väittää Viron alkoholiveron noston vaikuttavan asiaan merkittävästi, vaikka Suomi itse nostaisi samaan aikaan alkoholiveroa. Jos alkoholin hinta tulisi nousemaan liikaa Virossa, eivät suomalaiset palaisi kuitenkaan Alkon asiakkaiksi, vaan suuntaisivat virolaisten tavoin Latviaan. Jo nyt Latvian rajalla on alkoholin supermarketteja, joiden asiakkaista merkittävä osa on suomalaisia. Niin kauan kuin Virosta ja Latviasta saa alkoholia puoli-ilmaiseksi, suomalaiset hakevat niistä täysiä lasteja oluita ja viinejä alkoholijuomia – ja niiden päälle väkeviä ihan varmuuden vuoksi. Alkon monopolin puolesta kampanjoiva Helsingin Sanomat teki taannoin asiaan liittyen ”puolueettoman” vertailun vertaamalla Viron nelosoluen ja Suomen kolmosoluen hintaa toisiinsa.

”Vuoteen 2020 mennessä miedon alkoholin verotuksen on määrä kiristyä asteittain niin paljon, että lopulta oluen hinta voi nousta puolella. Sekä Viron valtiovarainministeriön että Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan nykyään 12 euroa maksavan A-olutlaatikon hinta nousee 18 euroon. Suomessa vastaavan kokoinen pakkaus keskiolutta maksaa noin 25 euroa.”
– Helsingin Sanomat otsikolla ”Halvan oluen aika Virossa on pian ohi”, 6.6.2017

Jokainen voi päätellä oliko Helsingin Sanomien vertailu tarkoitushakuinen. Yhtä hyvin lehti olisi voinut kirjoittaa artikkelin, jossa se vertaa toisiinsa Audin hintaa Saksassa ja Kian hintaa Suomessa.

Suomessa on viime vuosina lähtenyt kasvamaan erittäin vireää pienpanimotoimintaa, joka on lisännyt olutharrastajien määrää merkittävästi. Toisin kuin osa kansanedustajista yhä kuvittelee, eivät olutharrastajat vedä sikalärvejä kotonaan, hakkaa vaimojaan ja aja kännissä autolla. Sen sijaan harrastajat maistelevat oluita ilman päihtymistarkoitusta, ja he haluaisivat tehdä sitä myös kotonaan. Merkittävä osa pienpanimoiden oluista on kuitenkin selvästi vahvempia kuin 4,7 prosenttia, joten niitä ei saa nykyisen kivikautisen alkoholilain mukaan kaupassa myydä.

Näsäviisas voisi tähän todeta, että kyllä Alkosta voi hakea vahvoja oluita. Mutta kun ei voi. Miksikö? No, vaikka Alkolla on hyvä ja kattava valikoima, niin sen hyllyille ei yksinkertaisesti mahdu yhtä suurta olutvalikoimaa kuin tavalliseen supermarkettiin. Toinen – ja se merkittävämpi – seikka on etäisyys. Esimerkiksi Tampereella lähimpään Alkoon on matkaa helposti yli 30 kilometriä suuntaansa puhumattakaan aidoista syrjäkylistä. Sata kilometriä lähimpään Alkoon ei ole Suomessa mikään harvinaisuus.

Hakisitko sinä mieluummin saunalonkerot koko kesäksi puoli-ilmaiseksi Virosta vai tunnin ajomatkan päästä lähimmästä Alkosta? Varsinkin kun vaihtoehtona olisi ostaa ne lähikaupasta ja pitää siten yllä syrjäkylien liiketoimintaa, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Lähikauppa kun on monessa kunnassa kuntalaisten tapaamispaikka ja alkoholin myynti on vähittäiskaupalle taloudellisesti äärimmäisen tärkeä tuote. Pienten kauppojen liikevaihdosta peräti 15-20 prosenttia tulee jo nyt alkoholista. Jo pelkästään Lonkeron myötä Alkosta vähittäiskaupalle siirtyy jopa 100 miljoonan euron liikevaihto. Alkoholilain marginaalisella muutoksella 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin on siis erittäin suuri merkitys moneen eri asiaan. Kansanterveyteen tosin ei.

Haluatko sinä Suomeen holhousta vai luottamusta? Nyt kannattaa katsoa tarkkaan mitä mieltä sinun kansanedustajasi asiasta on, ja seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa tarvittaessa ehdokas parempaan.

PÄIVITYS: Vielä sananen esteellisyydestä.

Kirjoituksen jälkeen ajatus Alkon hallintoneuvoston jäsenten mahdollisesta esteellisyydestä alkoi vaivata minua toden teolla, joten ryhdyin selvittämään asiaa tarkemmin. Perustuslain mukaan kansanedustaja on esteellinen, jos asia koskee häntä henkilökohtaisesti tai hän saa taloudellista etua. On fakta, että Alkon hallintoneuvostossa olevat kansanedustajat saavat vuosittain Alkolta tuhansien eurojen palkkiot. Taloudellinen yhteys kansanedustajien omaan talouteen on siis täysin kiistaton. Yhtä lailla on selvää, että valtaosa hallintoneuvoston kansanedustajista puolustaa parhaillaan Alkon monopoliasemaa.

Mutta.

Kansanedustajien esteellisyyden tulkinnassa on tehty mielenkiintoisia rajanvetoja. Alkoholiprosenttia koskevassa päätöksessä on pohjimmiltaan kyse Alkon monopoliasemasta, jonka ei nykyisen tulkinnan mukaan katsota tuovan hallintoneuvoston jäsenille henkilökohtaista etua niin paljon, että esteellisyyden raja ylittyisi. Ei vaikka Alko maksaa heille tuhansia euroja vuodessa.

Lisäksi asiakokonaisuudessa tulee huomioida, että monet hallintoneuvoston jäsenet istuvat samalla myös alkoholilakia valmistelevassa sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Esimerkiksi lautakunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen on hallintoneuvoston jäsenen, eli hän saa Alkolta vuosittain tuhansien eurojen palkkiot. Kansanedustajien kolmoisroolit 1. Alkon monopolin puolustajana, 2. alkoholilain valmistelijana ja 3. alkoholilain hyväksyjänä herättävät monia kysymyksiä kansanedustajan motiiveista ja puolueettomuudesta.

Alkoholilaista äänestetään tällä tietoa 15. joulukuuta.

14 vastausta artikkeliin “Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä”

  1. Muuten hyvä, mutta olet sotkenut Alko Oy:n voiton ja sen myynnin tuottaman veron valtiolle, jotka ovat ihan eri asioita. Alkon myynnin tuottama alkoholijuomavero 2016 oli 580 M€, ja siihen vielä ALV päälle koko myynnistä, joten ei siinä ihan murusista puhuta.

    En ymmärrä väitettäsi Alkon neuvostoaikaisesta tehottomasta organisaatiosta. Kun putsataan pois alkoholijuomavero, ovat luvut parempia kuin kaupan alalla keskimäärin. Toki tuotekin on helpompi myydä. Vertaa vaikka Stockmannin, Tokmannin jne vastaaviin lukuihin.

    Alkoholin hintaa Suomessa säädetään verolla, ei Alkon myyntikatteella.

  2. Kiitos kommentista! Valinta oli tietoinen, koska myös vähittäiskaupat joutuvat maksamaan alkoholiveron ja arvonlisäveron siinä missä Alkokin. Näin ollen alkoholiveron ja arvonlisäveron tuotolla ei voida vertailla tehokkuutta Alkossa ja vähittäiskaupassa. Kuten tekstissä totean, pidän Alkon liikevoittoa olemattomana tilanteessa, jossa yhtiöllä on yksinoikeus myydä monissa muissa maissa elintarvikkeeksi luokiteltuja hyödykkeitä. Tilanne olisi sama, jos jollain yhtiöllä olisi yksinoikeus myydä maitoa.

  3. Asia on juuri juten artikkelissa mainittiin. Kiinnostaa tämä jääviys kysymys. Kuka tekee asialle jotain?

  4. THL:n puolueettomuus on kyseenalaista senkin puoleen, että pääjohtaja Juhani Eskola on Alkon hallituksen jäsen ja tienasi siitä esim. viime vuonna 22000 euroa. Onpa tuo hallitus muutenkin erikoinen, kun valtaosa hallituksen jäsenistä vastustaa alkoholia, mutta hallituksessa pitäisi ajaa yhtiön etua. Ei ole helppoa.

  5. Ikävää että omaa etuaan ajavat poliitikot ja puoluepolitiikka käytännössä seisovat jarrun päällä ja hidastavat yhteiskunnan kehitystä. Kuinka pitkällä sitä oltaiskaan jos asioita tehtäs järjellä.

  6. Kyllä nämä jäävit pitää erottaa syrjään tästä alkohooli keskustelusta ja päätöksenteosta hyvähän jäävien on huuella kun lompakkon sillä paksuuntuu tämä on sitä SIPILÄN hallituksen vetämää linjaa

  7. Kirjoittajalta on jäänyt lukematta uuden ja tulevan alkoholilain 1. pykälä: ”Lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.”

    Valtion alkoholiyhtiönä Alko on instrumentti tämän tavoitteen toteuttamiseksi vaihtoehtona esimerkiksi toimimattomalle kieltolaille. Lain tarkoituspykälän toteuttamiseksi Alkon hallituksessa on sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ym. edustajia, jotta voitontavoittelu alkoholia myymällä ei muodostuisi yhtiön tavoitteeksi. Eli Alkon tehtävä ei ole tuottaa voittoa vaan tehtävänä on vastuullinen alkoholin myynti, josta tuloutetaan ylijäämä valtiolle.

  8. Voi helvetti mitä touhua! Asiahan on juuri niinkuin kerrot. Mitä tuohon Alkon verotuottoon tulee, niin joku muukin valopää oli huolissaan niiden häviämisestä jos ”yksityiset” alkavat myymään ”viinaa”. Helvetin helvetti, samat alkoholiverot ja alvit niidenkin pitää maksaa…muutto alkaa olemaan edessä.

  9. Suomessa selviäisi isoin korruptiotapaus kun talousrikos yksikkö tutkisi monopoliasemassa olevan Alkon tuottojen vähäisyyden. Rahaa maksetaan satoja miljoonia vuodessa jonkun taskuun ja miljoona kaupalla ostetaan törkyhintaisia tutkimus ja konsulttipalveluja omilta ja kaverien yhtiöistä. Mutta tätä ei tutkita, koska tutkijat eivät voi tutkia maksavaa kättä.

  10. Olen matkoillani Kreetalla ja Sloveniassa päässyt tutustumaan sikäläisiin alkoholikulttuureihin. Elintarvikeliikkeistä voi ostaa ehtaa viinaa ja kotona saa valmistaa omaa ”pontikkaa”. En ole havainnut noissa maissa alkoholista johtuvaa häiriökäyttäytymistä tai juopottelua. Enkä itsekään ole villiintynyt latkimaan viinaa litroittain.

  11. Hyvä Jocka.
    Väittäessäsi, ettei 0,8 prosenttiyksikön nosto alkoholijuomiin vaikuta päihtymiseen tai kansanterveyteen, et ole selvästikään ottanut huomioon asiaa pitkässä juoksussa. Mietitäänpä tätä esimerkkiä. Henkilö, joka on tavallisesti ostanut 4,7% olutta kaupasta päättää ostaa 5,5 prosenttista olutta sixpackin verran. Six pack, eli kuusi olutta 6 * 0,8 tarkoittaa jo 4,8 prosenttiyksikön verran enemmän alkoholia vereen. Tämä tarkoittaa, että vähemmällä juomisella ylittää rattijuopumuksen rajan, joka väistämättä johtaa rattijuopumuksien lisääntymiseen, joka taas lisää liikenneonnettomuusriskiä, mistä seuraa väistämättä enemmän suomalaisia viattomia kuolonuhreja. Helpompi saatavuus ja alkoholisoitumisen yhdistelmä ovat vielä suurempi ongelma, sillä alkoholisoituneiden ”aamukaljat” sisältävät nyt vielä enemmän alkoholia, jolloin maksan alkoholipoltto aiheuttaa maksalle lisää työtä ja aiheuttaa nopeamman maksakirroosion tai maksan tuhoutumisen. Yhden henkilön maksasiirto ja hoidot aiheuttavat yhteiskunnalle jopa satojen tuhansien eurojen terveydenhoitokulut ja jos tähän yhtälöön lisäämme sen, että jo nyt suomessa on suhteutettuna asukasmäärään maailman toiseksi eniten maksakirroosiotapauksia, voimme kuvitella, kuinka suuret kustannukset tästä maksan tuhoutumisen nopeudesta aiheutuu yhteiskunnallemme.

    Jopa vastuulliset kansalaiset voivat tottumuksiensa lomassa lähteä ajamaan yhden kaljan jälkeen, mutta koska alkoholin vaikutus on pitkäaikaisempi isommalla prosenttiyksiköllä varustetussa juomassa, voi vastuullisellekin kansalaiselle käydä vahinko arvioidessa alkoholin häviämisnopeutta verestä.
    Muihin maihin vertaaminen ei käy Suomen kohdalla päinsä, sillä suomen juopottelukulttuuri yhdistettynä vahvempaan, lähempää saatavaan alkoholijuomaan kirjaimellisesti tuhoaa kansanterveyden. Näin sanoo jopa Suomen Maksaliitto.

    Itse en siis kannata millään tavalla vahvempien alkoholien tuomista kauppoihin. Näillä syillä itse kukin voi miettiä, minkä takia
    Toivoo nimim. Tämän ymmärtää lukiolainenkin

  12. Nykyinen tilanne tekee suomalaisista eriarvosia. Toiset hakevat olutta lähimmästä alkosta matkojen takaa ja kallilla hinnalla. Toiset asuvat mukavasti satamakaupungissa maan rajan tuntumassa ja hakevat vaivattomasti edulliset juomat.

  13. Hienoa että aikuiset puolustavat oikeuksiaan ryyppäämiseen (ups, eurooppalaiseen alkoholikulttuuriin). Ja lapset, sossut, poliisit kiittää. Mutta eihän se kellekään kuulu miten paljon kukin juo. Edes kakaroille, häiritsevät vaan aikuisten sosiaalista elämää ja oikeutta ryypätä- krhm korjaus – käyttää sivistyneesti alkoholia. Ja saatavuus mielellään 24 h niin ei kukaan jää oikeuksiaan vaille jos viinat loppuu keskellä yötä. Ja nyt, jokainen ”en minä juo liikaa” kommentti kehiin (on niitäkin, toki, mutta kyllä tähän maahan känniääliöitä mahtuu varmasti paljon enemmän)! Se on tuo naapurin Pekka ja suvussakin se Mirkku jotka juo liikaa, ”minä juon aina eurooppalaisen sivistyneesti”. Suosittelen joskus kysymään lapsilta mielipidettä, uskallatteko..? Katsokaa samalla silmiin. (Kukaan ei uskalla.) Nimim. Kaatanut veroeuron lähdettä viemäriin kun vanhemman ”vain viinin ja oluen käytön” oikeuksien toteuttaminen alkoi teininä olla liian rankkaa. Kun on pullon varjossa pyytämättään kasvanut, on kukkahattu kaukana, tilalla on ihan jotain muuta. Ei kukkia.

  14. Nuo kokouspalkkiot ovat sen verran pieniä, että jääviyskysymystä ei kannata esittää.
    Jokainen perustelee kantansa nykyään kärjistämällä ja ääri esimerkkien avulla hakee huomiota.
    Sinänsä hyvä kirjoitus, mutta tuo jääviyteen perustuva väite on huono, noin halvalla ei kannattaisi myydä ääntään noissa piireissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *