Opetusministeri Andersson rapauttamassa suomalaista osaamista

Opetusministeri Li Andersson esittää, että matematiikan painoarvoa tulisi vähentää korkeakoulujen todistusvalinnoissa. Näin kirjoittaa tänään Maaseudun tulevaisuus. Tällainen esitys on omiaan aiheuttamaan korvaamatonta tuhoa suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisten taloustaidoille. Anderssonin argumentti siitä, että matematiikan painoarvon vähentämisessä olisi kyse tasa-arvosta ja opiskelijoille aiheutuvista paineista, on täysin tuulesta temmattu. Koulussa pitää olla oppimassa eikä huvittelemassa, vaikka vasemmisto haluaisikin tehdä kouluista opiskelijoiden lepokoteja.

Esitin viime vuonna, että koulujen taloustaitojen (ml. matematiikka) opetusta tulisi lisätä merkittävästi. Sittemmin teimme kansalaisaloitteen, jossa esitetään taloustietoa uudeksi oppiaineeksi kouluun. Tällä hetkellä koulut eivät anna nuorten oman talouden hallinnassa tarvitsemia perustaitoja. Mitä heikommat taloustaidot ja matematiikka suomalaisilla on, sitä enemmän ihmisiä on talousahdingossa, ulosotossa ja maksuhäiriörekisterissä.

Tällä hetkellä 500 000 suomalaista on ulosotossa ja 380 000 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että nimenomaan talousopetukseen (ml. matematiikkaan) täytyy panostaa jatkossa nykyistä enemmän. Sitä mieltä ovat niin opettajat (76%), oppilaat (90%) kuin myös valtaosa (56%) kaikista suomalaisista.

Vasemmiston perimmäinen etu ja tavoite on tunnetusti ollut kansalaisten kurjuuden maksimointi ja sen myötä potentiaalisten äänestäjiensä lisääminen. Taloustaitojen ja matematiikan osaaminen liittyvät kuitenkin olennaisesti jokaisen ihmisen kykyyn pitää huolta henkilökohtaisesta taloudestaan. Ministeri Li Andersson haluaa nyt vähentää matematiikan painoarvoa, ja jokainen voi mielessään pohtia esityksen perimmäistä tarkoitusta. Tasa-arvon lisääminen ja opiskelijoiden paineiden vähentäminen se ei ainakaan ole.

”Suomalaiset tarvitsevat lisää taloustaitojen ja matematiikan opetusta. Siitä ei päästä mihinkään satuilemalla tasa-arvosta ja opiskelijoiden paineista.”

Toinen merkittävä osa tätä kokonaisuutta on suomalainen osaaminen ja kilpailukyky, jotka ovat ainoat keinot pitää kaukainen Pohjolan perukoilla sijaitseva Suomi kansainvälisessä kehityksessä mukana. Ja tarkoitan tällä nimenomaan tutkimusta ja tuotekehitystä, eli pitkälti juuri matematiikkaa. Jos vasemmisto päästetään nyt rapauttamaan matematiikan painoarvoa ylioppilaistutkinnossa edes hitusen, voidaan suomalaiselle osaamiselle sanoa jatkossa hyvästit.

Anderssonin esityksen läpimeno nimittäin vähentäisi vääjäämättä opiskelijoiden intressejä keskittyä matematiikkaan. Lukemattomissa merkittävissä ammateissa matematiikalla on aivan elimellinen osansa, eli matematiikan osaaminen suojelee ihmishenkiä. Eräs ystäväni kiteytti asian hyvin: Haluaisitko itsellesi lääkärin, joka sai uskonnosta kympin, mutta matematiikasta nelosen? Toinen kysyi haluaisinko asua talossa, jonka rakennesuunnittelija sai ilmaisutaidosta kympin, mutta matematiikasta nelosen. Kärjistyksiä tietenkin, mutta ymmärrät kyllä pointin.

Suomalaiset tarvitsevat lisää taloustaitojen ja matematiikan opetusta. Siitä ei päästä mihinkään satuilemalla tasa-arvosta ja opiskelijoiden paineista. Olen ymmärtänyt, että jotkut nuoret valitsevat pitkän matematiikan päästäkseen helpommin korkeakouluun. Kun valinta osoittautuu liian haastavaksi, sekä opettajat että oppilaat turhautuvat. Silloin opiskelijan täytyy joko tehdä kovemmin töitä osaamisensa eteen tai iskeä hanskat tiskiin pitkän matematiikan osalta ja antaa tilaa osaavammille.

Koulun ei pidä olla mukava harrastus, vaan siellä täytyy tehdä kovasti töitä oppiakseen tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Jos se ei onnistu, ei riman laskeminen voi olla ratkaisu. Lähihoitajien koulutus on karu esimerkki riman laskemisen ikävistä seurauksista, kun yhä useamman osaaminen ei enää riitä edes harjoittelupaikkaan.

Nyt pitää toimia täsmälleen päinvastoin kuin opetusministeri Andersson esittää. Muussa tapauksessa ollaan todella vaarallisella tiellä kohti suomalaisen osaamisen rapauttamista. Andersson voisi Suomen kilpailukyvyn rapauttamisen sijaan keskittyä kaapimaan kokoon puolueensa lupaamat merkittävät korotukset opintorahaan, sillä tuo opiskelijoille annettu lupaus heitettiin romukoppaan välittömästi uuden hallituksen aloitettua. Härskiä.