Lempäälän Kokoomus jalkautui Nurmelle, kun politiikkakävelyllä tutustuttiin tällä kertaa Nurmen kylän ajankohtaisiin asioihin. Keskusteluissa olivat erityisesti kouluun, kaavoitukseen ja luontoon liittyvät asiat. Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmassa 2021-2024 todetaan, että kunnan tulee panostaa Lempäälän kyliin. Lue lisää tavoiteohjelmasta verkossa www.kok.fi.
Puskiaisten oikaisu puhuttaa edelleen kovasti, ja olen yllättäen huomannut, että keskustelussa on välillä turvauduttu myös totuutta vieroksuviin lausumiin. Näin kävi Teemu Hiltusen kirjoituksessa (LVS 10.2.), jossa hän kirjoitti minun todenneen (AL 14.1.) Sääksjärven jäävän ilman meluesteitä, mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi. Tämä ei pidä paikkaansa, ja Hiltunen itsekin kumosi väitteensä jo samassa kirjoituksessaan. Vuosien neuvottelujen jälkeen meluesteet on nimittäin luvattu toteuttaa tielinjauksen kaikissa vaihtoehdoissa. Lämmin kiitos siitä jokaiselle asiaan vaikuttaneelle.
Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä (19.12.2017)
Puskiaisten oikaisu, Sääksjärven osayleiskaava ja lähijuna-asema ovat samaa kokonaisuutta. Mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi, siihen perustuva osayleiskaava ei toteutuisi. Ja mikäli osayleiskaavan mukanaan tuoma asukasmäärän kasvu ei toteutuisi, siihen perustuva Sääksjärven lähijuna-asemakaan ei toteutuisi. Silloin saisimme tyytyä aseman sijaan pelkkään seisakkeeseen. Lempäälän kehitys ottaisi valtavan askeleen taaksepäin, jos uudet asuinalueet, yritysalueet ja työpaikat sekä niiden tuomat verotulot pyyhittäisiin kerralla kartalta. Kuntalaisten hyvinvointi kun maksetaan verotuloilla.
Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus (18.1.2021)
Luonto on Lempäälässä aina lähellä. Kunnassa on panostettu luontoon ja ulkoilureitteihin, ja panostetaan jatkossakin. Birgitan polku säilyy kuntalaisten ulkoilureittinä myös tulevaisuudessa, joten voimme myös oikaisun jälkeen käydä retkeilemässä vaikkapa Ammejärvellä. Puskiaisten oikaisun vaikutus Lempäälän kehitykseen on ratkaiseva, mutta valtion hankkeena siitä päätetään kuitenkin aivan muualla kuin kunnanvaltuustossa. Kunnan omien päättäjien tulisi keskittää nyt voimavarojaan kuntalaisten kotien puolustamiseen ja varmistaa, että valtion lupaamat meluesteet rakennetaan toisin kuin nykyistä moottoritietä rakennettaessa. Mielestäni valtuutettujen tärkein tehtävä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi ja kunnan kehittyminen. Puskiaisten oikaisu on Lempäälän ja lempääläisten etu.
Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.2.2021.
PS: Vielä pari sanaa ilmastoteosta. Kirjoitin aiemmin, että Puskiaisten oikaisu on ilmastoteko. Tarkastellaan asiaa lukujen valossa. Moottoritien oikaisu lyhentää matkaa viisi kilometriä ja ELY-keskuksen arvion mukaan vuonna 2030 oikaisua kulkee 28 000 autoa päivässä. Ajokilometrejä säästyy siten 51 miljoonaa vuodessa. Hallituksen tavoitteleman päästötavoitteen 95 g/km mukaan oikaisu vähentäisi päästöjä vähintään 4 800 tonnia vuodessa. Tielinjauksen alta kaadetaan puita arviolta 100 hehtaaria, joka sitoo CO2-päästöjä vuodessa 500-700 tonnia. Valmistumisensa jälkeen oikaisu vähentää siis vuosittain yli 4 000 tonnia CO2-päästöjä, joten se on ilmastoteko. Samalla tulee huomata, että alueen puusto on ainakin Lempäälän puolella pääosin talousmetsää, joten metsiä hakataan joka tapauksessa – tuli oikaisua tai ei.
Koronakriisin alkamisesta tulee kuluneeksi vuosi, ja alkaneena vuonna saamme toivottavasti jättää kriisille viimein hyvästit. Olemme joutuneet kokemaan poikkeuksellisen kovia aikoja, sillä esimerkiksi yksinäisyys ja työttömyys ovat lisänneet yhteiskunnan pahoinvointia. 1990-luvun laman tapaan kriisi on iskenyt erityisen rajusti yrittäjiin, joiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on romahtanut. Suuri määrä yrittäjiä on ahdingossa, jossa vaakalaudalla ovat oma ja perheen tulevaisuus sekä monissa tapauksissa myös perheen koti.
Me voimme yhdessä vaikuttaa siihen miten paikalliset yrittäjät pääsevät taas jaloilleen. Voimme tehdä sen tukemalla oman alueemme yrityksiä, oli kyseessä sitten ravintola, urheiluliike tai fysioterapeutti. Kenkäkauppa, parturi tai suutari. Ostopäätöksiä tehdään kriisin keskellä tavallista vähemmän, mutta voimme kohdistaa ne ketjujen sijaan paikallisiin toimijoihin. Siten käyttämämme raha pysyy omalla alueella ja tuottaa siellä hyvinvointia.
Kriisistä yli pääseminen riippuu ennen kaikkea rokotusten nopeudesta, mutta siltä osin tilannekuva ei vaikuta rohkaisevalta. Viimekeväisen maskisekoilun tavoin Marin hallitus heräsi myös rokotuksiin auttamattomasti liian myöhään, joten suomalaisten rokottaminen kesään mennessä on jäämässä haaveeksi. Monet maat tekivät yhteisen EU-rokotetilauksen lisäksi myös omia tilauksia, mutta Suomi ei, koska se olisi ollut liian työlästä (IL 2.12.). Rokotteiden puutteeseen emme voi vaikuttaa, mutta paikallisten yrittäjien tulevaisuuteen sitäkin paremmin.
Ostamalla paikalliselta luomme omalle alueelle työtä ja työpaikkoja sekä verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista, ja tuon kakun leipomisessa yrittäjät tarvitsevat meitä jokaista. On kaikkien etu, että paikallinen yritystoiminta pysyy elinvoimaisena kriisin yli ja voi tarjoata meille tulevinakin vuosina palvelujaan.
Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja jälleen kerran on ollut hienoa nähdä miten ehdokkaat puoluekantaan katsomatta liputtavat yrittäjien puolesta. Monet heistä tosin laskevat yrittäjälipun jo vaalipäivänä nostaakseen sen esiin taas seuraavien vaalien alla. Yrittäjät ovat suomalaisen hyvinvoinnin selkäranka, ja he tarvitsevat puolestapuhujia myös vaalien välillä. Se kannattaa pitää mielessä vaaliuurnilla.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä
Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.2.2021.
Lempäälän Kokoomus on julkaissut tulevan valtuustokauden tavoiteohjelmansa otsikolla Paremminvointikunta. Keskiössä ovat kunnan omiin sote-palveluihin panostaminen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Kokoomus haluaa Lempäälässä panostaa kouluihin, seudullisiin liikenneyhteyksiin sekä kunnan elinvoiman ja yrittäjyyden kehittämiseen. Lisäksi puolue haluaa edistää omakotitontien kaavoitusta ja nykyisten tonttien jakamista. Lue koko tavoiteohjelma alla olevasta linkistä.
Olen ehdolla Lempäälän kunnanvaltuustoon kuntavaaleissa 2021. Ensimmäisellä vaalivideollani käydään läpi muutamia vaaliteemoja ja pohditaan muun muassa miten Lempäälästä voisi rakentaa entistäkin paremmin kunnan. Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.
Olisi hienoa, jos tykkäisit ja jakaisit, mikäli teemat ovat mielestäsi oikean suuntaisia.
Valtakunnan pääväylä kolmostie on ollut jo vuosikymmenten ajan ruuhkautunut Lempäälän ja Pirkkalan alueilla, koska sekä Tampereeelle että Tampereen ohi kulkeva maantieliikenne ohjataan Lakalaivan ruuhkaisen risteysalueen kautta. Samasta syystä Sääksjärven ja Lakalaivan onnettomuustilastot hakevat vertaistaan koko maakunnassa. Vuosikymmenien ajan vireillä ollut Puskiaisten oikaisu tulee ohjaamaan Tampereen ohi kulkevan liikenteen lyhyemmälle reitille Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakalliolle.
Kävin nyt paikan päällä Puskiaisten alueella tiedustelemassa mitä asukkaat hankkeesta ajattelevat ja mitkä ovat hankkeeseen liittyvät suurimmat huolenaiheet. Samalla tuli esiin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja alueen paikallisen liikenteen hoitamiseksi. Toivottavasti valtio on jatkossa nykyistä aktiivisemmin yhteydessä alueen asukkaisiin, sillä yhdessä voidaan löytää varmasti parhaat vaihtoehdot kehityksen hoitamiseksi.
Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu
Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus
Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Valtuutetut Mustakallio ja Wesslin julkaisivat Aamulehden kirjoitukseeni (AL 14.1.2021) vastineen (AL 17.1.2021). Siinä he rinnastivat virheellisesti kolmostien oikaisun ja lähijunaliikenteen toisiinsa, vaikka ne eivät todellisuudessa palvele samoja käyttäjiä.
Maakuntakaavassa jo vuodesta 1992 saakka ollut ja valtakunnan pääväylään sisältyvä Puskiaisten oikaisu on tarkoitettu Tampereen ohi kulkevalle liikenteelle ja lähijunat Tampereelle kulkevalle liikenteelle. Toisen toteutus ei vaikuta toisen tarpeeseen. Myös valtuutettujen mielikuva meluesteistä on virheellinen, sillä kukaan ei ole esittänyt meluntorjunnan toteutuvan vain tietyn vaihtoehdon yhteydessä. Olen itsekin useasti todennut, että meluesteet toteutuvat hankkeen kaikissa vaihtehdoissa.
Voiko uusi moottoritie olla ilmastoteko? Kyllä voi. ELY-keskus arvioi, että vuonna 2030 Puskiaisten oikaisua kulkee 28 000 autoa vuorokaudessa. Viiden kilometrin oikaisu säästää siten 51 miljoonaa ajokilometriä vuodessa. Hyvin optimistisella 95 g/km päästötavoitteella laskettuna CO2-päästöt vähenevät 4 800 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä uusien autojen keskipäästöt ovat kuitenkin 170 g/km, jolloin myös moottoritien oikaisun ilmastovaikutus on merkittävästi suurempi.
Mikäli oikaisun alta kaadetaan 100 hehtaaria metsää, puiden sitoma CO2 vähenisi 500-780 tonnia vuodessa. Moottoritien oikaisun positiivinen ilmastovaikutus olisi silloin yli 4 000 CO2-tonnia vuodessa, mikä on kiistämättä ilmastoteko. Tämän lisäksi moottoritie säästäisi ajoaikaa vuodessa noin miljoona tuntia perheelle, vapaa-ajalle tai vaikkapa luonnossa retkeilyyn. Pirkanmaa on laaja maakunta, ja Tampereen ulkopuolella asuvat eivät usein tule toimeen ilman omaa autoa. Työssäkäynti, kauppareissut ja harrastukset eivät yksinkertaisesti onnistu julkisilla. Lisääntyvä etätyö ei poista näitä asukkaiden perustarpeita.
Pirkanmaan liiton väestö- ja työpaikkasuunnitteen mukaan vuonna 2040 maakunnassa on 615 000 asukasta, eli 100 000 nykyistä enemmän. Samalla maakunnan läpi ja sisällä kulkevat liikennemäärät kasvavat. Lähijunat ovat tärkeä hanke, johon täytyy jatkossakin panostaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä maakunnan läpi valtakunnan pääväylää kulkevaa julkista, yksityistä ja raskaan kaluston tavaraliikennettä. Moottoritien oikaisu sen sijaan vähentää CO2-päästöjä ja lisäksi se vähentää Sääksjärven liikennemelua ja Lakalaivan ruuhkia. Molemmat alueet ovat jatkuvasti onnettomuustilastojen kärjessä (ks. kuva), joten oikaisulle on lukuisten muiden syiden lisäksi myös inhimillinen peruste.
Kehittyvä Pirkanmaa tarvitsee panostuksia sekä lähijuniin että tieliikenteeseen. Meillä Lempäälässä panostetaan parhaillaan vahvasti myös Birgitan polun 50 kilometrin ulkoilureitin kunnostukseen ja perusparannukseen. Puskiaisten oikaisu ei uhkaa Birgitan polun tulevaisuutta, sillä sen upeilla reiteillä ulkoilusta tullaan nauttimaan myös tulevina vuosikymmeninä aivan kuten tähänkin saakka.
Puskiaisten oikaisu on tärkeä hanke koko Suomen liikenneverkolle ja logistiikalle, mutta Lempäälälle se on erityisen tärkeä. Ilman Puskiaisten oikaisua Sääksjärven osayleiskaava ei toteudu, ja ilman osayleiskaavan tuomaa asukaslisäystä lähijuna-asema ei toteudu ja asuinalueiden lisäksi myös alueen uudet työpaikat jäävät syntymättä. Silloin Lempäälän pohjoisosan kehitys pysähtyisi vuosiksi – ellei jopa vuosikymmeniksi.
Toimivat liikenneyhteydet ovat maakunnan elinehto. Sääksjärvellä myös kaavoituksen.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä
Lempäälän Kuljusta suunnitellaan parhaillaan moottoritien oikaisua Pirkkalan Linnakalliolle. Tämä niin sanottu Puskiaisten oikaisu on tärkeä kehityshanke molemmille kunnille. Toteutuessaan se tulee vähentämään merkittävästi moottoritien meluhaittoja Sääksjärvellä siirtäessään Tampereen ohi kolmostietä kulkevaa liikennettä uudelle reitille nykyiseltä moottoritieltä sekä Lakalaivan risteyksestä. Nykyisen arvion mukaan oikaisu pudottaisi Kuljun ja Sääksjärven välillä liikennemääriä peräti kolmanneksella (65 500 autoa/vrk -> 44 200 autoa/vrk, 2040). Lisäksi oikaisu lyhentää matka-aikaa tieosuudella noin kuudella minuutilla, joten hanke vähentää merkittävästi autojen päästöjä ja olisi siten myös konkreettinen ilmastoteko, vaikka päästölaskelmiin otetaan mukaan tien alle jäävä talousmetsä.
Puskiaisten oikaisu ja Kehä II tuovat Lempäälälle ja Pirkkalalle mahdollisuuksia kovasti kaivatuille uusille yritys- ja asuinalueille. Hankkeen myötä myös taannoin ikävästi kaatunut Toivion kaava Sääksjärven pohjoispuolella palaa toivottavasti suunnittelupöydälle. Sääksjärven osayleiskaava ja keskustan kehittäminen, rautatieasema ja liikennehankkeet muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa Sääksjärvestä on muodostumassa alueen merkittävä solmukohta. Sääksjärven sijainti aivan Tampereen eteläpuolella on merkittävä etu, eikä aluetta voida jättää näivettymään.
Olemme tehneet kulisseissa vuosia töitä Sääksjärven moottoritien meluesteistä, ja nyt ELY-keskus on nyt viimein luvannut toteuttaa vuosikymmeniä odotetut meluesteet tämän hankekokonaisuuden yhteydessä. Ennusteiden mukaan Pirkanmaan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2040 mennnessä 615 000 asukkaaseen, eli lisäystä nykyiseen tulisi olemaan noin 100 000 henkeä. Mikäli Puskaisten oikaisua ei toteutettaisi, tarkoittaisi se Sääksjärven kohdalla moottoritien liikennemäärien ja liikennemelun kasvamista entisestään ja Lakalaivan risteyksen entistä ruuhkaisempaa tilannetta. Se ei olisi lempääläisten eikä Tampereen kaupunkiseudun etu.
Ennen kaikkea Puskiaisten oikaisun kariutuminen tarkoittaisi Sääksjärven kohdalla uusien lisäkaistojen rakentamista moottoritielle molempiin suuntiin Kuljusta Tampereelle. Karttaa vilkaisemalla selviää, että näiden lisäkaistojen alle jäisi mahdollisesti asukkaiden koteja. Selvyyden vuoksi korostan, että tämä hanke on valtion, ei siis Lempäälän kunnan. Lempäälän kunnanvaltuustossa päätöstä tiehankkeesta ei siis tehdä.
Tampereen kaupunkiseudun sijainti Suomen logistisessa keskipisteessä on merkittävä niin yrityksille kuin asukkaillekin. Se on tärkeä voimavara, josta seutukuntamme elää nyt ja tulevaisuudessa. Liikennehaasteiden ratkaisut ovat olennainen osa alueen kasvun hallintaa, ja Puskiaisten oikaisu on siinä tärkeässä roolissa. Lempäälän kunnan toimiin oikaisu vaikuttaa lähinnä siten, että se mahdollistaa Sääksjärven kehittymisen osayleiskaavalle uusien asuinalueiden ja työpaikka-alueiden muodossa. Lempäälässä on nyt huutava pula omakotitonteista, joihin osayleiskaava tulee olemaan ratkaisu.
Aktiivisena retkeilijänä tiedän, että Lempäälän ja Pirkkalan välisellä Birgitan polulla ja sen ympäristössä riittää virkistysmetsää ja retkeiltävää myös tämän hankkeen toteutumisen jälleenkin. Myös Sääksjärven alueella. Patikointipoluilla ja laavuilla voi tosin olla nykyistä enemmän kävijöitä, kun uudet asuinalueet saadaan tulevaisuudessa valmiiksi. Lähiluonnon ja Birgitan polun merkitystä korostaa se, että kunta aikoo tulevina vuosina panostaa huomattavasti verovaroja näiden luontokohteiden kehittämiseen ja perusparannukseen. Heti kuluvan valtuustokauden alussa päätimme suojella 45 hehtaaria metsää Birgitan polun varrella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven alueella.
Itse liputan Sääksjärven kehityksen puolesta. Kolmen vuoden takaisesta kirjoituksestani (linkki tässä) voit lukea lisää Sääksjärven alueen kehityksen suunnitelmista silloisin tilannetiedoin. Kovin massiivisia muutoksia niihin ei ole sittemmin tullut. Lempäälä ja erityisesti Sääksjärvi tarvitsevat Puskiaisten oikaisun.
Moottoritien oikaisu on lempääläisten etu.
Hyviä uutisia! Sääksjärven koulun päärakennuksen vanhalle osalle on viimein saatu purkulupa. Teimme kunnanhallituksessa lokakuussa 2020 oikaisuvaatimuksen päätöksestä, jossa purkulupaa ei myönnetty. Nyt purkulupa on kuitenkin monien mutkien jälkeen viimein saatu, joten eskarirakennuksen ja ruokalan lisäksi myös päärakennuksen vanha osa voidaan purkaa antamaan tilaa koulukeskuksen uusille suunnitelmille.
Nämä kolme rakennusta ovat monille rakkaita ja niihin liittyy paljon muistoja. Kunnassa täytyy kuitenkin katsoa peräpeilin sijaan eteenpäin ja kehittää Sääksjärveä tulevaisuuden tarpeet ja ennen kaikkea koululaisten terveys etusijalla. Käyttökiellossa jo pitkään olleen rakennuksen peruskorjaaminen olisi maksanut miljoonia euroja, eikä ahtaista tiloista olisi silti saatu nykypäivän kouluvaatimuksiin sopivia. Myös peruskorjauksen mahdollinen epäonnistuminen oli luonnollisesti mahdollista.
Nyt purkuluvan myötä kaikki kolme käyttökiellossa ollutta rakennusta saadaan purettua ja voimme aloittaa koulualueen uudistamisen puhtaalta pöydältä. Toivottavasti alueen uusien rakennusten yhteyteen saadaan asianmukaiset tilat niin uudelle perhetuvalle kuin kirjastolle sekä lasten ap/ip-toiminnalle ja mahdollisesti muillekin kuntalaisten palveluille. Kuntalaisia tullaan varmasti osallistamaan alueen suunnittelussa.
Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.
Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.
Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.
Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.
