Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Kaatuneitten muistopäivän puheeni sankarihaudoilla 21.5.2023

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään Kaatuneitten muistopäivää, ja sain suuren kunnian pitää puheen virallisessa seppeleenlaskussa sankarihaudoilla. Toivon, että tästä puheesta välittyi sekä rajaton kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan että syvä kiitollisuus heidän ja sukupolvensa tekemistä valtavista uhrauksista vapaan isänmaamme eteen. Himmetä ei muistot koskaan saa.

Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat ja muut kuulijat,

Tänään kunnioitamme sankarihaudoilla vainajia, jotka antoivat henkensä taistellessaan vapaan isänmaamme puolesta. Kaatuneiden muistopäivää on vietetty marsalkka Mannerheimin päiväkäskyn mukaisesti keväästä 1940 lähtien tarkoituksena kunnioittaa sodassa menehtyneitä ja vaalia kansallista yhtenäisyyttä.

Suomalaisia on viime vuosina koeteltu poikkeuksellisen paljon. Harva osasi odottaa, että sota palaisi Eurooppaan. Niin kuitenkin kävi, kun roistovaltio Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tänäänkin ja tämänkin tilaisuuden aikana Ukrainan yhtenäinen kansakunta käy urheaa puolustustaistelua olemassaolonsa eteen.

Suomen sotaveteraaneille Ukrainan tapahtumat ovat palauttaneet mieleen omat sotamme ja miten itänaapuri on pysyvä uhka rauhalle ja demokratialle. Presidentti Niinistö totesi taannoin osuvasti, että ”Naamiot on nyt riisuttu”. Ukrainan tapahtumien myötä on jälleen korostunut, että suomalaisten sotasankarien urotyöt tunnetaan kansainvälisesti erittäin laajasti ja niitä arvostetaan. Suuri joukko suomalaisia asetti isänmaan edun oman henkensä edelle, eikä se ole jäänyt muulta maailmalta huomaamatta.

Hyvät naiset ja herrat,

Sotiemme sankareiden ja heidän koko sukupolvensa mittaamattomien uhrausten ansiosta voimme elää vapaassa Suomessa. Hyvinvointimme on rakennettu sotaveteraanien ja heidän jälkeensä tulleiden sukupolvien ahkeruudella, sitkeydellä, tasa-arvolla ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan.

Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa kriiseissä. Paikallisen yhteisöllisyyden lisäksi yhteistyö voi olla myös valtioiden rajat ylittävää. Tärkeä osoitus tästä on liittyminen Atlantin puolustusliitto Natoon, joka antaa meille jatkossa suojaa itäistä uhkaa vastaan. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa puolustus ja omien kansalaistensa turvallisuus. Kansainvälinen yhteistyö osaltaan varmistaa, että Suomessa tämä tehtävä voidaan hoitaa ja että maamme selkeästi osa läntistä arvoyhteisöä.

Tänään kautta maan katsellaan sankarihautojen pitkiä rivistöjä ja muistellaan kunnioittaen sukupolvia, jotka antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. Sukupolvia, joka puolustivat arvojaan ja kotimaataan, uskoivat tulevaan ja rakensivat sodan jälkeen hyvinvoinnin. He katsoivat sen olevan velvollisuutensa, sillä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tänään meidän kaikkien on hyvä hiljentyä muistamaan sankareita, joiden ansiosta voimme elää itsenäisessä Suomessa.

Lainaan vielä lopuksi Kalervo Hämäläisen säveltämää ja sanoittamaa Veteraanin iltahuutoa. 

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol maa,
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa.

Nyt on aika kääriä hihat

Päättyneellä hallituskaudella kiireessä rakennetun sote-uudistuksen tarvitsemat korjaukset nousivat yhdeksi eduskuntavaalien pääteemoista. Toteutuneen sote-uudistuksen päätavoitteet ovat säästöjen ja palvelujen parantamisen sijaan hallinnon ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen sekä yritysten poistaminen sote-alalta ja tukipalveluista. Suomi otti neljässä vuodessa 40 miljardia euroa lisää velkaa, josta 11 miljardia ei liittynyt kriiseihin. Rahanmenosta huolimatta terveyspalvelut sakkasivat laajalla rintamalla. Lienee selvää, että nyt on korjaussarjan aika. Yhdessä hallituskaudessa näitä ongelmia ei ehditä korjata.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että sote-alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä. Pitovoiman lisääminen ei riitä, sillä tarvitaan myös vetovoimaa. Hoitajakadon juurisyitä on monia, ja palkka on vain yksi niistä. Johtaminen ja työn arvostus sekä työssä jaksaminen ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä. Lisäksi avustava henkilöstö tulee palauttaa, jotta rajallinen määrä hoitajia kykenee taas keskittymään potilastyöhön siivoamisen, ylimitoitetun päätetyön ja ruokien jakamisen sijaan. Eräs toimiva ratkaisu on kehittää eläköityneille hoitajille malli, jossa he voivat halutessaan jatkaa työuraansa niin, että tällaista työtä verotettaisiin kevyemmin. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia.

Mielenterveysongelmien osalta tilanne on kriisiytynyt hyvin vakavaksi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti ryhtiliike. Tilanteen vakavuus antaa syyn ihmetellä miksi edelliset hallituspuolueet äänestivät terapiatakuun kumoon kesäkuussa 2022 äänin 63-88. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa päätöksentekoa, jotta voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja saada suomalaiset jonoista hoitoon. Siinä tarvitaan myös yksityisiä yrityksiä. Sote-uudistuksen korjaussarjan toteutuminen riippuu seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Vastuullista hyvinvointia ei nimittäin voi rakentaa velkarahalla.

Jocka Träskbäck
aluevaltuuston kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.4.2024.

Tekoäly kertoi miten Suomen velkaantuminen selätetään

Olen kirjoittanut jo vuosia lehdissä ja blogissani siitä miten uudet teknologiat ja tekoäly tulevat vääjäämättä muuttamaan maailmaa. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka hypätä mukaan kehityksen kelkkaan ja menestyä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta se edellyttää pikaisia toimia. Esitelläkseni tekoälyn nykytilaa (tarkemmin tästä linkistä) pyysin sitä kertomaan miten Suomen velkaantuminen tulisi selättää. Tässä alla kysymykseni ja siihen saamani vastaus sellaisenaan.

Mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi?

1. Talouskasvun edistäminen

Suomen velkaantuminen on osittain seurausta talouskasvun hidastumisesta. Siksi tärkeintä on asettaa talouskasvu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi verotuksen keventämisellä, yritysten sääntelyn vähentämisellä, investointien lisäämisellä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisella.

2. Menojen karsiminen

Julkisen sektorin menojen karsiminen on välttämätöntä velkaantumisen lopettamiseksi. Hallituksen tulee arvioida tarkasti, mistä menoista voidaan luopua tai missä voidaan tehdä säästöjä ilman, että palveluiden laatu kärsii. Tämä voi vaatia esimerkiksi rakenteellisia uudistuksia julkisessa sektorissa, kuten hallinnon yksinkertaistamista ja tehokkuuden parantamista.

3. Velanhoitosuunnitelman tekeminen

Velkaantumisongelman ratkaisemiseksi hallituksen tulee tehdä selkeä velanhoitosuunnitelma. Tämä tarkoittaa mm. velanhoitoon käytettävien varojen kohdentamista tarkasti ja tehokkaasti, velanoton rajoittamista ja velan takaisinmaksun aikataulun asettamista. Suunnitelman toteutumista tulee myös seurata tarkasti ja tarvittaessa tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Saa toteuttaa.

Tekoäly mullistaa maailman – muutosvastarinta romukoppaan

Tekoäly muuttaa parhaillaan maailmaa enemmän kuin moni ymmärtää. Muutosvastarinta on kautta aikojen johtanut siihen, että teknologisen kehityksen seurauksiin ei ole osattu suhtautua riittävällä vakavuudella. Näin tapahtui esimerkiksi media-alalla 2000-luvun alkupuolella, kun yksikään vanhan koulukunnan mediataloista ei ymmärtänyt mitä internetin kasvu toisi tullessaan. Erään televisiokanavan sittemmin lähtöpassit saanut toimitusjohtaja jopa julisti vielä vuonna 2012 yhtiönsä potkivan Netflixiä munille. Tämä krooninen ymmärryksen puute ja muutosvastarinta antoivat minun yritykselleni tilaa kasvaa markkinoilla. Lämmin kiitos siitä. Nyt on alkanut seuraava erä.

”Tekoäly on tällä hetkellä lapsen tasolla, mutta se kehittyy aikuisen ihmisen tasolle nopeammin kuin lapsi kasvaa aikuiseksi.” (blogini 12.5.2017)

Kirjoitin viisi vuotta sitten miten tekoäly tulee vääjäämättä mullistamaan maailmaa, ja nyt vuonna 2023 olemme tämän mullistuksen kynnyksellä ja murrosvaihe on täydessä käynnissä. Ne yritykset ja yksilöt, jotka ovat ymmärtäneet ajoissa asian merkityksen ovat jo ehtineet ottaa askeleita oikeaan suuntaan. Kuten internetin nousussa myös nyt meillä on nähtävissä muutosvastarintaa, kun vanhan koulukunnan toimijat ovat jumissa menneessä, eivätkä kykene tunnistamaan mihin olemme menossa. Jälleen kerran tarvitaan oikea teknologinen tilannekuva, jotta kehityksestä ei jäädä jälkeen. Murros erottaa aina jyvät akanoista. Niin tulee tapahtumaan nytkin.

Lue myös: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa (12.5.2017)

Nyt vuonna 2023 monilla aloilla on viimeinen hetki ymmärtää tämän hetken teknologinen tilannekuva ja lähteä rohkeasti uudistumaan uusien teknologioiden myötä. Ja tämä koskee aivan kaikkia toimialoja. Ei ole olemassa alaa, johon tämä murros ei tulisi vaikuttamaan. Tilanne on aivan sama kuin 2000-luvun alussa, jolloin perinteiset toimijat väittivät minulle kerta toisensa jälkeen, ettei internet tulisi mullistamaan mitään saati tuottamaan joskus taloudellista hyvää. Toisin kävi. Suomalaisilla on nyt tuhannen taalan paikka olla tämän tuoreimman murroksen etulinjassa, mutta se edellyttää aktiivista toimimista ja vanhojen rakenteiden rohkeaa kyseenalaistamista. Ja nämä täytyy aloittaa heti. Muuten juna menee ja kilpailijamaat ottavat kaulaa.

Tuoreita esimerkkejä

Päätin esitellä tekoälyn tämän hetken kykyjä kahdella tavalla. Niistä ensimmäisessä kysyin tänään sopivasti hallitusneuvottelujen alla tekoälyltä miten Suomen velkaantuminen tulisi selättää. Tekoälyn vastaus löytyy tästä linkistä. Toiseksi tein yhdessä tekoälyn kanssa teoksen nimeltä Syvissä vesissä. Siinä venäläinen diktaattori ja sotarikollinen Vladimir Putin kahlaa kesäyössä järvessä. Tekoälyn ohjeitteni mukaisesti luoman kuvan löydät tästä alta. Nämä ovat tietenkin vain pikaisesti tehtyjä esimerkkejä, mutta toivottavasti antavat lukijoille jonkinlaisen kuvan siitä mihin tekoäly jo tänään kykenee. Huomenna se kykenee jo paljon parempaan. Näitä uusia mahdollisuuksia Suomella ja suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä.

4 095 kertaa kiitos – varakansanedustajan paikka tuli

Eduskuntavaalit on käyty ja tarkastuslaskenta valmis. Nyt on aika kiittää sydämeni pohjasta jokaista äänestäjääni ja tukijaani. Valtava joukko ihmisiä antoi minulle luottamuksensa maan asioiden hoitamiseksi. Lisäksi suuri joukko ihmisiä investoi vaalikampanjaani rahaa, vapaa-aikaansa ja kontaktejaan. Olen kiitollinen jokaisen panoksesta. Eduskuntavaalien 4095 ääntä on suuri määrä luottamusta, vaikka eduskunta jäikin 63 äänen päähän. Jockainen ääni ratkaisi.

Varakansanedustajan paikalta on mahdollisuus nousta eduskuntaan alkavan neljän vuoden aikana, sillä myös edellisellä kaudella niin tapahtui muun muassa Helsingissä ja täällä Pirkanmaalla. Vaalitulos antaa joka tapauksessa erittäin vahvan mandaatin vaikuttaa jatkossa poliittisesti sekä puolueen sisällä että politiikassa yleensä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on hienoa, että kokoomus saavutti vaalivoiton ja lähtee muodostamaan uutta hallitusta. Toivottavasti neuvottelut perussuomalaisten kanssa johtavat siihen, että Suomeen saadaan porvarihallitus, sillä vain vastuullisen oikeiston voimin maa saadaan uuteen nousuun. Maaginen rahaa sylkevä taikaseinä on aika sulkea, sillä hyvinvointia ei voida rakentaa velkarahalla.

Koska eduskunta ei ainakaan vielä vaihtunut työpaikakseni, istun jatkossa tuttuun tapaan esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kunnanvaltuutettuna sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettuna ja kokonaisturvallisuudesta vastaavan valiokunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Jatkan myös yritysten hallituksissa ja sijoittajana kuten tähänkin saakka. Yksi varsin merkittävä uusi kansallisen tason hallitustehtävä julkistetaan jo huhtikuun lopussa. Stay tuned.

Summa summarum, vaalikampanjani oli mielestäni varsin onnistunut ja tukiryhmä teki erittäin hyvää työtä niin kentällä kuin somessakin. Toivottavasti se avaa eduskunnan ovet vielä alkavalla hallituskaudella, mutta työ paremman Suomen eteen jatkuu joka tapauksessa keskeytyksettä. Eilen, tänään, huomenna.

Suomi tarvitsee nyt ryhtiliikkeen.

Tuetaan ahkeruutta – opintotuen tulorajat poistettava

Opiskelijoiden tulee voida itse vaikuttaa omaan elintasoonsa nykyistä paremmin, joten opintotuen tulorajat täytyy poistaa kokonaan. Nykyiset tulorajat rankaisevat työssäkäyviä opiskelijoita ahkeruudesta.

Yhteiskunnan pitäisi päinvastoin mahdollistaa se, että opiskelijat pääsevät hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana. Se on useimmille opiskelijoille paitsi taloudellisesti välttämätöntä, myös urakehityksen kannalta hyödyllistä. Työnantajat arvostavat työkokemusta ja työelämätaidot on tärkeä oppia jo opiskeluaikana.

Taloustaitojen opetusta lisättävä kouluissa

Viime vuonna peräti 570 000 suomalaista oli ulosotossa ja lähes 400 000 suomalaisella oli merkintä maksuhäiriöstä. Maksuhäiriöistä 45 prosenttia oli 20-39-vuotiailla. Puutteet taloustaidoissa johtavat usein pikavippikierteisiin sekä ongelmiin puhelinliittymän, luottokortin ja vuokra-asunnon saamisessa. Velkakierre voi johtaa myös syrjäytymiseen. Riittävät taidot oman talouden hallinnassa ehkäisevät tehokkaasti ylivelkaantumista ja muita ikäviä seurauksia.

Oman talouden hallinta on perustaito, jota ei opeteta kouluissa riittävästi. Lisäksi koulujen talousasioiden opetuksessa on jopa opettajakohtaisia eroja. Opettajien talousosaaminen 2019 -kyselyssä 76 prosenttia opettajista katsoi, että taloustaitojen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla. 94 prosenttia piti taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloustaitojen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia katsoi osaamisen perustuvan koulutukseensa. Nuorten talousosaaminen 2018 -kyselyssä 90 prosenttia oppilaista halusi koulujen opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulujen tarjoamia valmiuksia riittävinä. Ongelma on siis kiistaton.

Opettajien ja oppilaiden mielestä taloustaitojen opetuksen lisäämiseen on tarve, johon nykyinen opetussuunnitelma ei riittävällä tavalla vastaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää, että koulut ottavat vahvemman roolin taloustaitojen opetuksessa, koska kotien lähtökohdat siihen aina riitä. Kaikille oppilaille tulee rakentaa talousosaamisen polku, jonka vaikutukset heijastuvat positiivisesti ihmisten arkeen. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Opettajille tulee tarjota koulutuksen myötä paremmat valmiudet taloustaitojen opettamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on aiemminkin uudistettu vastaamaan muuttuneita tieto- ja taitovaatimuksia. Edellä esitetyt seikat puoltavat tavoitteiden ja sisältöjen uudistamista myös taloustaitojen osalta. Tekemistä vaille valmis, joku sanoisi.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 22.3.2023.

Pirkan opiston vaalipaneeli 15.3.2023

Pirkan opisto järjesti keskiviikkona 15.3.2023 Lempäälän kirjastossa vaalipaneelin, jossa oli mukana paikallisia ehdokkaita. Keskusteluissa muun muassa talous ja sote, liikenneasiat ja paljon muuta mielenkiintoista. Olin kokoomuksen edustajana paikalla.

Kilpailuttaminen on veronmaksajien etu

Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet käyttävät valtavia rahasummia, joilla on tarkoitus tuottaa suomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka kokonaismenot ovat tänä vuonna arviota 2,6 miljardia euroa. Summa on noin 5 000 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti. Nettoveronmaksajille summa on merkittävästi tätä suurempi. Veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa ja valtiolle verotettua rahaa tulisi käyttää tehokkaasti, jotta sillä saadaan mahdollisimman paljon laadukkaita terveyspalveluita. Nyt näin ei kuitenkaan ole.

Marinin hallituksen kiireessä kyhäämään sote-lainsäädäntöön jäi monia valuvikoja, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Eräs valuvioista on johtanut siihen, että hyvinvointialueen tukipalveluita ei kilpailuteta avoimesti, vaan kilpailutusta kierretään ostamalla ennalta määriteltyjen yhtiöiden osakkeita. Omistuksen myötä niistä tulee niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, joilta voidaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta. Koska todellista kilpailua ei ole, ei näillä yhtiöillä ole myöskään kannustimia käyttää veronmaksajien rahaa tehokkaasti.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa tänä vuonna palveluita noin tuhannella miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä osa jää jatkossa avointen kilpailutusten ulkopuolelle. Tilanne on kriittinen suurelle joukolle yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat julkiselle sektorille tukipalveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- ja ruokapalvelut, kuljetus ja logistiikka, työvaate- ja pesulapalvelut sekä tietotekniikka.

Inhouse-yhtiöiden käyttöä perusteltiin alunperin sillä, että ne järjestäisivät avoimet kilpailutukset yksityisen sektorin yrityksille. Tämä tavoite näyttää toistaiseksi jääneen juhlapuheiden asteelle. Seuraavan eduskunnan tuleekin puuttua lainsäädännön tasolla tällaiseen kilpailutusten kiertämiseen. Valtion ei koskaan pidä kilpailla yritysten kanssa, sillä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 15.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.