Julkaistu

Lempäälän uimahalli Ideaparkin alle taas myötätuulessa

Kun kuntavaalien alla tiedustelin Lempäälän kuntalaisilta mitä he toivoisivat kaikkein eniten, nousi ylivoimaiseksi ykköseksi uimahalli, uimahalli ja vielä kerran uimahalli. Sitä on toivottu ja siitä on unelmoitu jo kymmenien vuosien ajan. Kirjoitin uimahallista kesäkuussa, kun toivoin asian etenevän alkaneella valtuustokaudella edes selvittelyihin saakka. Asia kuitenkin eteni nopeammin kuin osasin odottaa, sillä nyt hanke on viimein ottamassa harppauksen eteenpäin.

Kirjoitin jo aiemmin Lempäälän olevan kunta, joka kuuntelee kuntalaisia tarkalla korvalla ja jossa asukkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin monin tavoin. Kunnan uudessa  ja toivottavasti tänään valtuustossa hyväksyttävässä strategiassa asukkaiden osallistaminen on nostettu keskiöön. Kunta on viime kuukausina tehnyt kuntalaisille monia kyselyitä ja selvityksiä, ja tulevaisuudessa kuntalaiset pääsevät osallistumaan myös niin sanottuihin valiokuntiin yhdessä päättäjien kanssa. Lisäksi kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteita.

Viimeksi mainitussa toivottiin taannoin Lempäälään uimahallia. Tämä 909 ihmisen allekirjoittama kuntalaisaloite kannatti, sillä kunnan päättäjät ottivat asiasta kopin ja lähtivät tosissaan selvittämään miten uimahallia voisi edistää. Tänään Lempäälän-Vesilahden Sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan kunta ja Ideapark kaavailevat hankkeen viemistä eteenpäin yhdessä. Tämän illan kunnanvaltuuston kokouksessa on määrä hyväksyä kunnanhallituksen esitys talousarvioksi, jossa on mukana myös hankkeelle osoitettava projektipäällikkö.

Kokousta voi seurata suorana verkossa.

Totesin jo ennen vaaleja, että kunta ei tule itse rakentamaan uimahallia ainakaan tämän valtuustokauden aikana, mutta sen suunnitteleminen tulee aloittaa. Oman uimahallin hintalappu olisi arviolta 10 – 12 miljoonaa euroa, ja sellaisia rahoja kunnalla ei ole investoida. Ei ainakaan ilman veronkorotuksia. Lisäksi päälle tulisi noin miljoonan ylläpitokulut vuosittain. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hakea mukaan yksityinen toimija. Monet muistavat, että Ideaparkiin ryhdyttiin aikoinaan rakentamaan uimahallia yhdessä kunnan ja Ideaparkin kanssa, mutta silloin projekti kuivui kokoon kesken kaiken. Ennen sitä maan alle ehdittiin kuitenkin louhia suuret luolastot. Nyt hanke on kuitenkin nytkähtänyt eteenpäin aivan uudelta pohjalta.

LVS 13.12.2017

Ideaparkin kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola kertoi Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, että paikalle olisi suunnitteilla myös hotelli. Kauppakeskusjohtajan mukaan rakentamaan päästäisiin nyt käynnissä olevien projektien jälkeen, eli 2-3 vuoden päästä. Toteutuessaan Ideaparkin uimahalli ja hotelli olisivat kunnalle massiivinen matkailun vetonaula. Ideaparkin kauppa- ja ravintolakeskittymä yhdistettynä uimahalliin, hotelliin ja Zones by Särkänniemi -elämyspuistoon olisivat kokonaisuus, josta naapurikunnat voivat vain haaveilla. Sellainen toisi kuntaan merkittävästi lisää paitsi mainetta ja kovasti kaivattuja veroeuroja myös uusia työpaikkoja. Kerrannaisvaikutukset olisivat erittäin merkittävät.

Lisäksi kuntalaiset saisivat viimein jo vuosikymmeniä odottamansa uimahallin. Pelkästään turistien käyttöön uimahalli ei luonnollisestikaan voisi tulla, sillä Lempäälän kunnan osallistumisen edellytyksenä täytyy olla uimahallitoiminta kunnan asukkaille vauvasta vaariin. Esimerkiksi vauvauinnit, uimakoulut ja kuntouinnit tulee ottaa huomioon jo projektin suunnittelussa samoin kuin se, että kuntalaisilla täytyy olla varaa käyttää uimahallia. Sijainti Ideaparkissa on paras mahdollinen, sillä se sijaitsee tasapuolisesti lähes kunnan nauhataajaman keskellä. Valmistuessaan uimahalli tulee olla luonnollisesti saavutettavissa myös julkisella liikenteellä.

Nyt täytyy muistaa, että lehtitietojen ja kunnan julkaiseman tiedotteen mukaan projekti on vasta aivan alkutekijöissään. Projektin eteneminen aikatauluineen selvinnee joskus lähitulevaisuudessa, kuten myös hankkeeseen liittyvät muut seikat ja yksityiskohdat. Kuten kaikissa suurissa projekteissa, myös tässä matkan varrelle voi mahtua vielä monta mutkaa. Toivottavasti hanke etenee suoraviivaisesti maaliin, mutta ihan vielä tänään tuskin kannattaa vielä samppanjaa korkata. Pidetään peukut pystyssä sille, että uimahalli menisi tällä kertaa maaliin saakka.

Vaikka kyseessä on kuntalaisten suurimman haaveen toteutuminen, niin tästäkin projektista löytyy takuulla sosiaalisen median mielensäpahoittajien keskuudessa valtavasti negatiivisia seikkoja, vaikka nähdäkseni kyseessä on niin sanottu win-win -tilanne, jossa kaikki voittavat. Joku kuitenkin pahoittaa mielensä sijainnista ja toinen turisteista. Kolmas höyrysaunasta ja neljäs porealtaista. Viides ilmoittaa, että väärin sammutettu. Ehdottaisin nyt, että päättäisimme kerrankin ottaa yhdessä tähän positiivisen asenteen, jotta projekti saataisiin lopultakin maaliin ja kuntalaisille uimahalli. Onnistuisiko?

Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat ainoastaan julkisesti saatavilla oleviin aineistoihin, kuten lehtitietoihin, joten kirjoituksessa ei paljasteta mitään salassa pidettävää tietoa. Kunta ja Ideapark tiedottavat hankkeesta lisää sitten, kun on tiedottamisen aika.

Julkaistu

Birgitan polku ja Hirvi-Simunan hakkuut

Lempäälässä on viime päivinä noussut keskusteluun Paunun alueella tehdyt metsähakkuut, jotka sijoittuvat osittain Birgitan polun maisemiin Hirvi-Simunan luolan ympäristössä. Palkittu patikointipolku kattaa peräti 50 kilometriä upeita reittejä Lempäälän ympäristössä, ja se on tärkeä kohde sekä kuntalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Kunnalle Birgitan polku on erittäin merkittävä virkistys-, kuntoilu- ja matkailualue, josta täytyy pitää huolta nyt ja tulevaisuudessa.

Olen istunut Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa kesäkuusta 2017 alkaen, ja päätös kunnan omistamien metsien metsänhoitosuunnitelmasta on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kunnanvaltuustossa keväällä 2016. Siksi en ole ollut tietoinen hakkuista koskevista päätöksistä saati ollut itse niitä tekemässä. Koska kyse on kuitenkin merkittävästä asiasta, nyt oli paikallaan selvittää hakkuiden taustoja hieman tarkemmin.

Kävin nyt itse paikan päällä Hirvi-Simunassa, jotta saisin tilanteesta parhaan mahdollisen kuvan. Hakkuualue alkaa tällä hetkellä etelässä Hirvitien päästä ja levenee noin sata metriä pohjoiseen hakkuuaukeiksi ympäröiden koko Hirvi-Simunan kalliomuodostelman, jonka ympärille oli jätetty pieni metsäkaistale. Hakkuualue on siis melko suuri, joten paikalla käytyäni ymmärrän alueen asukkaiden huolen ulkoilumaastojen tuhoutumisesta.

Itse en ole metsänhoitoalan ammattilainen, joten alla olevat tiedot perustuvat kunnan viranhaltijoilta saamiini tietoihin. Olen ollut eilen ja tänään yhteydessä useisiin asiasta vastaaviin henkilöihin. He toimivat virkavastuulla, joten minulla on painava syy luottaa tietojen todenperäisyyteen. Samalla ikävä kyllä selvisi, että hakkuualue tulee ilmeisesti vielä hieman laajenemaan nykyisestä.

Moni kuntalainen on nyt suivaantunut erityisesti siitä, että hakkuita on tehty nimenomaan upean Birgitan polun varrella ja siitä, että kevyiden harvennushakkuiden sijaan kaikki on pantu sileäksi. Syy siihen selvisi nyt. Birgitan polun varrella olevat kunnan metsät ovat nimittäin pääosin talousmetsiä, eivätkä siis esimerkiksi suojelumetsiä. Siksi niitä pitää – tai pitäisi – hoitaa asianmukaisesti. Viime vuosina ja vuosikymmeninä metsien hoitaminen on kuitenkin laiminlyöty, mikä on johtanut ikävään nykytilanteeseen. Ongelma voi siis olla suurempi kuin pelkästään Paunun alueella nyt konkretisoitunut tilanne.

Viranhaltijoilta saamieni tietojen mukaan nyt käynnissä olevissa hakkuissa on pohjimmiltaan kyse metsänhoitoyhdistyksen kanssa laaditun metsänhoitosuunnitelman toteuttamisesta. Kunnossapitotyönjohtajana äskettäin aloittaneen Isto Mäkisen mukaan kunnan suunnitelmaa ei ole jostain syystä noudatettu Hirvi-Simunan alueella vuosikymmeniin. Lopulta jäljellä oli enää kaksi vaihtoehtoa; Kaikki pois tai ei tehdä mitään. Kunnassa päätettiin toteuttaa ensimmäinen vaihtoehto, koska muussa tapauksessa kuusivaltaisessa metsässä pystyyn kuivuneet rungot olisivat muodostaneet kuntalaisille turvallisuusriskin. Turvallisuutta pyritään korostamaan varsinkin asutusten läheisyydessä.

Avohakkuiden seuraukset ovat ymmärrettävästi yleensä rajuja, ikäviä ja pitkäkestoisia. Jos metsää haluttaisiin hoitaa puistomaisesti, täytyisi alueella tehdä harvennusta muutaman vuoden välein. Sellaista metsänhoitoa ei kuitenkaan voitu Hirvi-Simunassa aloittaa, koska metsä oli ollut vuosikymmenien ajan hoitamatta. Tämä on johtanut Paunun alueella parhaillaan nähtävään ikävään lopputulokseen. Urakka on nyt jo täydessä käynnissä, joten sitä ei saada enää keskeytettyä saati tekemättömäksi. Ja vaikka jostain syystä urakka keskeytettäisiin, niin vahinko olisi jo ehtinyt tapahtua.

Hakkuiden toteuttajaksi niin sanottuna pystykauppana valittiin tarjouskilpailun 157 000 eurolla voittanut UPM. Kunta tavoittelee talousmetsillään monenlaisia arvoja, joita ovat muun muassa luontoarvot, virkistysarvot, suojeluarvot ja taloudelliset arvot. Viimeksi mainituista saatavilla tuloilla maksetaan paitsi kuntalaisille palveluja ja investointeja myös kunnan omistamien muiden metsien harvennushakkuita ja niin sanottuja valmennushakkuita tulevia uusia asuinalueita varten. Metsänhoidon aikaisemman puutteellisuuden vuoksi kunta joutui Paunun alueella valitsemaan radikaalin ratkaisun. Kuten edellä totesin, päätös asiasta on tehty jo kauan ennen nykyisen valtuuston toimikauden alkamista. Tarkkoja tietoja hakkuiden aloittamisesta ei ole enää saatavilla, sillä projektin käynnistänyt henkilö ei ole enää kunnan palveluksessa.

Birgitan polku on siis peräti 50 kilometriä pitkä patikointireitti, jonka varrelle syntyy nyt kunnan omistamille maille noin 300-400 metriä pitkä hakkuualue. Hakkuualue on siis vajaa prosentti koko reitistä. Kunta ei luonnollisestikaan omista kaikkia Birgitan polun maita, eikä kunta siten voi niiden hoitamisesta päättää. Siksi Birgitan polun yksityisillä mailla on nähty vuosien varrella moninkertaisesti tätä suurempia hakkuualueita. Esimerkiksi lähistöllä sijaitsevan Kirskaanniemen alueella vastaavaa ei käsittääkseni voi tapahtua, koska alueen metsät on suojeltu.

Vaikka Birgitan polulla ei ole talvikunnossapitoa, ovat maanomistajat sitoutuneet pitämään reitin esteettömänä ympäri vuoden. Sama koskee Paunun alueen hakkuualuetta. UPM on saamieni tietojen mukaan sitoutunut pitämään Birgitan polun reitin avoimena myös talviaikaan silloin kun koneet eivät ole töissä. Lehtivuoren kaavalla ei ole osuutta nyt menossa oleviin hakkuisiin, vaan kyse on ainoastaan metsänhoidosta. Monet paikalliset tietävät, että Paunun alueella esiintyy harvinaista hajuheinää. Tämä on otettu hakkuissa huomioon. Metsäkeskuksen asiantuntija on nimittäin käynyt paikan päällä merkitsemässä hajuheinän esiintymisalueen, joka on rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Lisäksi nyt tulee varmistaa, että Birgitan polun osuus hakkuualueesta saadaan kevääksi hyvään kuntoon.

Mikä sitten meni pieleen?

Ensinnäkin metsänhoitosuunnitelman vuosikymmeniä kestänyt laiminlyönti on johtanut lopulta avohakkuisiin. Ajoissa suoritettuna harvennushakkuu olisi voinut olla riittävä toimenpide. Jatkossa suunnitelmia täytyy siis noudattaa aikaisempaa paremmin. Toiseksi kunnan viestintä ansaitsee tästä tapauksesta risuja, joita löytyy vaikkapa Hirvi-Simunan maastosta. Näin merkittävistä kuntalaisia koskevista asioista täytyy tiedottaa avoimesti ja näkyvästi, varsinkin kun se on nykyisin helpompaa kuin koskaan aiemmin. Kunta voi jakaa paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla julkaistut tiedotteensa sosiaalisessa mediassa reaaliaikaisesti.

Kuntalaisten takapihalla – kirjaimellisesti – tapahtuvat hakkuut ovat niin merkittävä asia, että sellaisista täytyy ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimeen ryhtymistä, oli toimijana alihankkija tai ei. Vaikka hakkuista ei suoriteta virallisia kuulemisia, niin avoimessa toimintakulttuurissa julkiseen keskusteluun tulee antaa mahdollisuus ennen hakkuiden aloittamista. Ei vasta silloin, kun kaarnat ovat jo housuissa.

Julkaistu

Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta

JULKAISTU 1.11.2017 Sijainti, sijainti ja sijainti. Kiinteistövälittäjien mantra on tuttu jokaiselle. Tampere ja Lempäälä sijaitsevat Suomen HHT-kasvukäytävässä, joka ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Tällä alueella asuu kolmannes suomalaisista, ja sen varrella sijaitsee puolet maan työpaikoista. Sijainti on siksi merkittävä kilpailutekijä.

Elinkeinoelämä on jo vuosia peräänkuuluttanut lentokentän ja sen liikenneyhteyksien kehittämistä, johon kuuluu Tampere-Pirkkalan lentokentän peruskorjauksen lisäksi olennaisena myös kolmannen raideparin rakentaminen Järvenpään Purolasta Lempäälän Sääksjärvelle. Nämä hankkeet ovat nyt ottamassa ison harppauksen eteenpäin Finavian suunnitelmien ja raideliikenteen kilpailun avaamisen myötä. Maakuntakaava 2040 vahvistaa Lempäälän asemaa Pirkanmaan solmukohtana, jossa Kehä II kohtaa lähijunat ja lentokenttäjunan.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Kaupunkiseudun Visio 2030+ -selvityksen mukaan Vuoreksessa ja Hervannassa asuvat voivat tulevaisuudessa jättää autonsa Sääksjärven liityntäparkkiin, josta matka jatkuu puolen tunnin välein lähijunalla Tampereelle, Lempäälän kuntakeskukseen ja Toijalaan saakka. Puhumattakaan lähijunien pysäkeistä Lakalaivassa, Kuljussa, Hakkarissa ja Viialassa. Lähijunalla työmatkat Lempäälän ja Tampereen välillä ovat jatkossa helppoja ja nopeita. Uusi rautatieyhteys pääradalta lentokentälle tulee tällä tietoa kulkemaan Kuljun kohdalta. Näiden toteutuminen edellyttää kuitenkin kolmatta raidetta.

Turkulaiset ovat puuhanneet viime aikoina Tunnin juna -teemalla nopeaa junayhteyttä Helsingistä Turkuun. HHT-kasvukäytävä osoittaa, että tunnin junayhteys tarvitaan Turun sijaan Helsingistä Tampereelle, eli myös Helsinki-Vantaan ja Pirkkalan lentokenttien välille. Suomen lentoliikenne tarvitsee aidon kakkoskentän. Pirkkalan lentokentällä on kakkoskentän statukseen mahdollisuudet, kunhan lentokentän vaihtaminen onnistuu reilussa tunnissa. Kakkoskentän status olisi talousalueelle merkittävä sekä turismin että yrityselämän kannalta. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin kolmatta raidetta.

Pirkanmaan liiton väestösuunnitteen mukaan Pirkanmaalla on vuonna 2040 jo 615.000 asukasta, joten liikennemäärät kasvavat selvästi. Vuonna 2040 merkittävä osa autoista on yhteiskäytössä ja sähköautot liikkuvat automaattiohjauksella ilman kuljettajaa, mutta ihmisten liikkumisen tarvetta se ei muuta. Tampereen kaupunkiseudun uusi kehätie, Kehä II, kulkee tulevaisuudessa Kangasalan Lentolasta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta Pirkkalan lentokentälle. Lisäksi varsinkin Lakalaivan ruuhkia purkamaan suunnitellaan uutta moottoritietä, niin sanottua Puskiaisten oikaisua, Lempäälän Kuljun liittymästä Pirkkalan kehätielle.

Olen tulkinnut, että Tampereella on paineita siirtää taajamiensa painopistettä itä-länsi -laajentumisesta kohti etelää. Lakalaivan, Peltolammin ja Multisillan täydennysrakentaminen olisi mielestäni toimiva ratkaisu samoin kuin Hatanpään nykyisen yritysalueen kaavoittaminen asunnoille. Hatanpään autokaupoista moni siirtyy samalla Lempäälän RealParkiin – sinne jo nyt muuttaneiden autokauppojen perässä. Hankkeita tukee myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Sääksjärven merkitys nousee merkittävästi myös etelätamperelaisten liikkumisessa. Nyt vireillä olevat suunnitelmat tulevat siten palvelemaan laajaa joukkoa pirkanmaalaisia.

Sitten se sijainti. Lempäälällä ja Tampereella on ylivertainen sijainti maan tärkeimmän pääväylän ympärillä. Logistiikka on jatkossakin tärkeä kilpailutekijä, ja meiltä kuljetukset liikkuvat vaivatta joka suuntaan.Lempäälä julkisti taannoin suunnitelman, jossa Marjamäen alue Ideaparkin ympärillä kasvaa edelleen. Lisäksi Kehä II tuo mahdollisuuksia uusille yritysalueille uuden kehätien varrelle ja lentokentän liepeille. Lempäälästä on siis kasvamassa Pirkanmaan merkittävin liikenteen solmukohta. Tampereen ja Lempäälän kehitys vaatii kuitenkin kolmannen raideparin Helsinkiin. Mielellään nopeasti.

Julkaistu

Lempäälä kuuntelee asukkaitaan – näin sinä voit vaikuttaa!

Lempäälä on perinteisesti ollut Suomen mittapuussa kehityksen aallonharjalla, ja se velvoittaa meitä jatkossakin pitämään kiinni saavutetusta asemastamme. Asukkaiden osallistaminen päätösten valmisteluun on aina ollut tärkeä vaikuttamisen osa-alue, mutta monissa kunnissa ja kaupungeissa se on kuitenkin jäänyt vuosikymmenestä toiseen käytännössä ainoastaan juhlapuheiden tasolle. Lempäälässä on sen sijaan ryhdytty sanoista tekoihin.

Lempäälässä kuntalaiset on nostettu kunnan kehittämisessä keskiöön, ja sen myötä jokaisella asukkaalla on mahdollisuus aidosti vaikuttaa tulevaisuuden kuntaansa kertomalla omat näkemyksensä, ideansa ja kehitysehdotuksensa niihin tarkoitetuissa erilaisissa foorumeissa. Olen tästä asiasta aidosti ylpeä, sillä lukemattomat muut kunnat ja kaupungit voisivat ottaa tästä mallia.

Valtuustokausi 2017 – 2021 tullaan toivottavasti muistamaan kautena, jolloin Lempäälän asukkaat nostettiin keskiöön ja he pääsivät itse vaikuttamaan – ja tietenkin myös kokemaan vaikuttavansa. Vaikka kuntalaiset ovat jo valinneet keskuudestaan kunnan asioista viime kädessä päättävän valtuuston, löytyy paras mahdollinen tietotaito ja näkemys asioiden valmisteluun kuitenkin silloin, kun luottamushenkilöt, virkamiehet (nykyisin viranhaltijat) ja kuntalaiset pääsevät yhdessä vaikuttamaan asioihin ja sparraamaan toinen toisiaan. Yhdessä.

Kuntalaisten tulee voida vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisiin asioihin muulloinkin kuin pelkästään kunnallisvaaleissa neljän vuoden välein. Facebookissa esimerkiksi Lempäälän kuntapolitiikka -ryhmä on melko aktiivinen, mutta varsinaisia vaikuttamisen keinoja on toki paljon muitakin. Nyt Lempäälässä on tällaisen toiminnan osalta historiallinen tilanne, sillä kuntalaisten aktiiviseen vaikuttamiseen on tällä hetkellä olemassa useita eri mahdollisuuksia samanaikaisesti – ja lisää tulee.

Valiokunnat kuntalaisten ajatuksia varten

Alkaneella valtuustokaudella Lempäälässä tullaan käynnistämään kuntalaisten kanssa käytävään dialogiin tarkoitetut valiokunnat, jotka ovat yltiövirallisesta nimestään huolimatta aivan muuta kuin valtuutettujen ja virkamiesten turhantärkeää pönötystä. Käytännössä kyse on nimittäin tilaisuuksista, joissa luottamushenkilöt ja viranhaltijat tulevat kuuntelemaan kuntalaisten näkemyksiä ruohonjuuritasolla leppoisissa matalan kynnyksen keskustelutilaisuuksissa.

Paikalle tilaisuuksiin voi saapua esimerkiksi vain kuuntelemaan muiden ajatuksia tai kertomaan omansa. Kaiken tämän tarkoitus on ottaa kuntalaiset aktiivisesti mukaan vaikuttamiseen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nyt perustetuista valiokunnista tulevaisuusvaliokunta luotsaa kunnan tulevaa kehitystä ja lähipalveluvaliokunta vastaa sote-asioista ja on yhteys maakuntaan. Yhteisövaliokunnan tontille kuuluvat sen sijaan muun muassa tapahtumat ja yhdistykset. Valiokunnista tiedotetaan lisää, kun ne pääsevät vauhtiin.

Kouluruokailuun agenttiryhmät

Lempäälän koulujen kouluruokailua kehitetään parhaillaan perustamalla kouluihin niin sanottuja kouluruoka-agenttitiimejä. Näiden tiimien tehtävänä on kehittää kouluruokailua keskustelemalla yhdessä oppilaiden, vanhempien, kouluhenkilöstön ja ruokapalveluhenkilöstön kanssa.

Muutaman kerran lukuvuodessa kokoontuvien agenttitiimien lisäksi verkossa on nyt avattu kouluruoasta kysely, jonka vanhempien toivotaan täyttävän yhdessä oppilaiden kanssa. Kyselyllä selvitetään oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta. Kyselyn kautta saatavia palautteita ja ideoita tullaan käsittelemään tulevissa koulujen kouluruoka-agenttitiimeissä.

Kouluruoka puhuttaa perinteisesti paljon niin somessa kuin kahvipöydissäkin, ja NYT on aika kertoa asiaan liittyvät mahdolliset huolenaiheet ja kehitysideat suoraan kunnan päättäjille. Kysely on avoinna 10.9.2017 saakka ja se löytyy tästä linkistä. Kanna kortesi kekoon ja vaikuta.

Sääksjärven osayleiskaava

Lempäälän Sääksjärvi tulee kehittymään tulevina vuosikymmeninä valtavasti, kun esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuo alueelle paitsi uuden Kehä II -tien ja rautatieseisakkeen (tai aseman) mutta myös kolmannen raiteen myötä kovasti odotetut lähijunat. Lempäälän kunta on siis parhaillaan syystäkin kehittämässä Sääksjärveä voimakkaasti, ja kehitystyötä varten on jo laadittu ja julkaistu luonnoksia alueen osayleiskaavasta.

Kuva: TTY Arkkitehtuurin laitoksen yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi
Kuva: TTY Arkkitehtuurin laitoksen yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella Lempäälän kunta pyytää kyselyssä parhaillaan asukkailta Sääksjärven osayleiskaavan luonnoksesta mielipiteitä ja ajatuksia sekä ehdotuksia siitä miten Sääksjärvestä saataisiin tulevaisuudessa entistäkin parempi, viihtyisämpi ja elinvoimaisempi paikka asua ja yrittää.

Nettikyselyssä asukkaat voivat merkitä suoraan kartalle viihtyisimmät ja kauneimmat paikat, tärkeimmät oleskelupaikat, epäviihtyisimmät paikat ja tietenkin ehdottaa minne alueella pitäisi saada vaikkapa uusia asuinalueita, kauppoja tai yritysrakentamista. Sääksjärven osayleiskaavan kysely on avoinna 17.9.2017 saakka ja se löytyy tästä linkistä. Vastaa ja vaikuta!

PS: Kannattaa käydä tutustumassa myös Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssin harjoitustyöhön, jossa Sääksjärvelle laadittiin kymmenen erilaista ja inspiroivaa suunnitelmaa. Niihin pääset tutustumaan tästä linkistä.

Lempäälän joukkoliikenne

Tampereen kaupunkiseudulle laaditaan parhaillaan uutta joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä vuosille 2017-2021. Uuden palvelutason määrittely on parhaillaan luonnosvaiheessa, ja nyt siitä kaivataan kuntalaisten kommentteja. Nyt lempääläisillä on tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen miten usein linja-autot jatkossa kunnassamme liikennöivät ja millä alueilla.

Kuva: Luonnos joukkoliikenteen palvelutasosta.
Kuva: Joukkoliikenteen palvelutasot

Joukkoliikenteen palvelutaso määritellään alueellisesti jokaisen alueen ominaispiirteiden perusteella, mutta myös nettikyselyssä saadut palautteet merkitsevät. Näitä palvelutasoja on kuusi (tarkemmat tiedot tästä), joista valtaosa Lempäälää ja muun muassa Sääksjärvi on nyt luokassa 4. Palvelutason parantaminen olisi paikallaan koko kunnassa, joten käy täyttämässä kysely ja klikkaa oma asuinalueesi kartalle.

Kysely on avoinna enää tämän kirjoituksen julkaisupäivän (25.8.2017) loppuun saakka, joten toivottavasti ehdit vielä vastata tästä linkistä ja kantaa kortesi kekoon Lempäälän entistä parempien bussiyhteyksien puolesta.

Nyt on aika vaikuttaa. Tehdään se yhdessä!

Julkaistu

Uimahalli Lempäälään? Vain toteutus puuttuu

Lempäälä tarvitsee uimahallin. Siitä ei ole epäilystäkään. Vietimme ennen vaaleja kollegani Totti Hämäläisen ja muutamien muiden ehdokkaiden kanssa päivän Lempäälän lukiossa, jossa tästäkin asiasta keskusteltiin paljon. Kävi ilmi, että koululaiset eivät käy nykyisin liikuntatunneilla uimassa tarpeeksi, koska Valkeakoskelle ja Tampereelle on liian kallista kuljettaa uimaan. Tätä asiaa tulen selvittämään tarkemmin, kunhan uusi valtuustokausi kunnolla alkaa. Uimahalli on uimataidon ja liikunnan osalta tärkeä investointi, sillä se pelastaa pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevästi jopa ihmishenkiä.

Uimahallin tarpeellisuus ei siis liene kenellekään epäselvää, mutta se on todella kallis investointi ja kallista myös ylläpitää. Toistaiseksi se on Lempäälälle liian kallis. Kuinka moni olisi valmis nostamaan veroprosenttia saadakseen uimahallin? Ennen vaaleja kovin moni ei ollut. Siksi rahoituksen muut mahdollisuudet täytyy selvittää ennen projektin käynnistämistä. Yksi mahdollisuus olisi toteuttaa uimahalli yksityisen yrittäjän kanssa, mutta käsittääkseni sillä rintamalla ei ole ehdokkaita ollut ainakaan tungokseen saakka. Lempäälä-talo on toki sekin kallis investointi, mutta sen rakentamisesta on päätetty jo ennen meidän aikaamme. Minun mielestäni Lempäälä-talo on hyvä investointi, sillä se tulee valmistuttuaan palvelemaan suurta joukkoa kuntalaisia.

Lupasin itse ennen vaaleja, että alkavalla kaudella tullaan käynnistämään selvitys uimahallin paikasta, ja parhaassa tapauksessa projekti voisi saada suuremmankin alkusysäyksen. Varsinaisen rakentamisen aloittaminen seuraavan neljän vuoden aikana on kuitenkin nähdäkseni epätodennäköistä. Niin totesin myös ennen vaaleja. Projektin valmisteleminen voidaan kuitenkin saada käyntiin.

Ideaparkiin ryhdyttiin aikoinaan, noin 10 vuotta sitten, rakentamaan kunnallista uimahallia. Alkavalla kaudella täytyy selvittää mikä on Ideaparkiin jo rakennetun luolaston tilanne oikeasti, sillä tilanteesta on liikkeellä todella paljon erilaisia huhuja ja väitteitä. Osassa väitteitä on käsitykseni mukaan taustalla myös henkilökohtaisia seikkoja, jotka täytyy kyetä jättämään taakse näin suurista kuntalaisten asioista päätettäessä.

Jos uimahalli joskus tulisi Ideaparkiin, niin bussikuljetukset tuskin muodostuisivat ongelmaksi. Sen sijaan synergiaedut kauppakeskuksen ja sen muiden oheispalvelujen kanssa olisivat ilmeiset. Esimerkiksi Sääksjärvellä sijaitessaan uimahalli palvelisi hyvin myös Vuoreksen koululaisia ja Tampere luonnollisesti maksaisi siitä. Uimahallin sijainti voi toki olla myös joku aivan muukin, ja sitä täytyy ryhtyä alkavalla kaudella selvittämään. Nauhataajaman molemmissa päissä se olisi kuitenkin epäreilua toisia kohtaan, ja Ideapark sijaitsee melko keskellä.

Summa summarum: Lempäälän uimahalli on ollut toiveissa jo kymmeniä vuosia, ja nyt projekti on viimein aika nytkäyttää eteenpäin tavalla tai toisella. On tärkeää, että kuntalaiset ovat aktiivisia tässä keskustelussa ja kertovat ideoitaan ja ajatuksiaan sekä uimahallin paikasta että sen toteuttamisen malleista. Olemme nimittäin kaikki samassa veneessä. Ja tässä veneessä uimataito on elintärkeä.

Julkaistu

Onnea Tampere! Lauri Lyly teki sen mihin kukaan ei uskonut

Tunnustan. Kuullessani Demarien ja Lauri Lylyn kuntavaalien äänisaaliista Tampereella tuli mieleeni ensimmäisenä miten AY-jyrä voisi toimia vahvasti 2000-luvulla elävän, dynaamisen ja nopeasti kehittyvän kaupungin pormestarina. Uusi valtuustokausi alkaa vasta kesäkuussa, joten vielä nyt Lylyä ei ole nähty pormestarina, sillä nimitys tehdään vasta ensimmäisessä valtuuston kokouksessa. Silti Lyly on jo nyt onnistunut osoittamaan, että hänen työhistoriastaan johtuneet ennakkoluulot olivat vahvasti liioiteltuja. Nyt onkin hyvä syy onnitella sekä Lylyä että Tamperetta ja kaikkia tamperelaisia, sillä siellä on tehty viime päivinä poliittista historiaa.

Ennen vaaleja kahvipöytäkeskusteluissa erityisesti Lylyn neuvottelijan taitoja pidettiin isona plussana. Nyt Lyly on osoittanut olevansa ainakin neuvottelijana niin suvereeni, että hän onnistui taikomaan Tampereen kuntapolitiikasta opposition pois. Zimzalabim! Tamperelainen-lehdessä toimittaja Petteri Mäkinen kiteytti asian pyytämällä niitä lukijoita nostamaan kätensä, jotka uskoivat ennakkoon, että Tampereella sorvataan kaikkien ryhmien allekirjoittama poliittinen linjapaperi. Sen jälkeen Mäkinen pyysi ystävällisesti valehtelijoita laskemaan kätensä. Siinä oli tähän mennessä paras kiteytys jymy-yllätyksestä, joka Tampereella onnistuttiin nyt saavuttamaan.

Viime vuosikymmenten aikana Tampereella on onnistuttu tekemään paljon suuria päätöksiä, mutta yleensä vasta pitkäkestoisen ja värikkään poliittisen sirkustemppuilun jälkeen. Surullisenkuuluisia tuoreita esimerkkejä tästä ovat rantatunneli ja ratikka unohtamatta Särkänniemeä ja Tampere-taloa. Näistä ratikkapäätöksen väännöistä valtuustossa tehtiin jopa lyhytelokuva, jolle jo sadat tuhannet ihmiset ovat nauraneet verkossa. Tuollaiset tapaukset ovat jatkossa ehkä historiaa, sillä Tampereella keskitytään nyt todennäköisesti kehittämään kaupunkia yhdessä ja yhteen hiileen puhaltamalla yli puoluerajojen. Tampereen kokoisen kaupungin oppositioton valtuusto on tilanne, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan päätöksenteon kohti yhdessä sovittua maalia. Tuollaisesta tilanteesta jokainen kunta ja kaupunki voi olla avoimesti kateellinen.

Olen seurannut tamperelaista kuntapolitiikkaa melko läheltä jo lähes 20 vuoden ajan, mutta jatkossa tulen seuraamaan vieläkin suuremmalla mielenkiinnolla miten odottamaton neuvottelutulos näkyy käytännössä Tampereen päätöksenteossa. Jos ja kun kaikki puolueet toimivat saman pormestariohjelman mukaisesti, niin voisiko siitä muuta kuin hyvää seuratakaan? Potentiaalinen ongelma tosin voi konkretisoitua, jos rahat jostain syystä loppuvat ja jonkin ryhmän päätavoitteista joudutaan tinkimään. Silloin syntyy varmasti näyttävä show, jonka siivellä haetaan ehkä jopa irtopisteitä seuraaviin kuntavaaleihin. Toivottavasti neljä vuotta menee kuitenkin Tampereella ilman dramatiikkaa ja yhtä hienosti kuin neuvottelut näyttävät tähän mennessä menneen. Siten saadaan aikaan myös tuloksia.

Olin itse Lempäälän kuntavaaleissa vertauslukujen ykkönen, joten olen jatkossa päättämässä asioista Lempäälän valtuustossa. Täällä paikallisessa kuntapolitiikassa on puhallettu jo pitkään pääasiassa yhteen hiileen, mikä on tietenkin hyvä kuntalaisten kannalta. Lempäälän valtuustosta meni nyt uusiksi yli puolet, ja tällainen sukupolvenvaihdos tuo varmasti mukanaan raikkaita uusia ajatuksia ja näkemyksiä päätöksentekoon. Toivottavasti myös rohkeutta.

Tamperetta pidetään usein mörkönä sitä ympäröivissä naapurikunnissa, mutta minun mielestäni Tampereen kasvu ja menestyminen eivät ole missään nimessä lempääläisiltä pois, vaan päinvastoin. Suomea täytyy ajatella yhtenä kokonaisuutena, jossa Tampereen sen ympäryskuntien intressit ovat usein samansuuntaiset. Lempäälä ei siten kilpaile Tampereen kanssa, vaan ennemminkin Pirkanmaa kilpailee pääkaupunkiseudun kanssa. Kun Tampereen jo valmiiksi ylivertainen vetovoima kasvaa nyt mahdollisesti entisestään, niin Lempäälä saa ison naapurin menestyksestä kyllä oman osansa. Lempäälän sijainti Tampereen eteläpuolella Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -alueen paalupaikalla, eli Suomen kasvukäytävässä, on täydellinen kunnan tulevaisuutta ajatellen. Kun tuohon kokonaisuuteen lisätään päälle Lempäälän omat kehitystoimet kuntamme vetovoiman ja elinvoiman lisäämiseksi, niin meillä on varmasti edessämme upeat neljä vuotta.

Toivotan oppositiottomalle Tampereelle onnea ja menestystä. Ja tietenkin meille itsellemme siinä samalla.