Kiire on määre, joka kertoo, että lähettäjä tai vastaanottaja haluaa viestinsä, itsensä tai tuotteensa mahdollisimman pian perille tai valmiiksi. Ihmisillä on yleensä tietyt rajoitukset, joiden puitteissa ”kiirettä” voidaan harjoittaa. Joskus käy kuitenkin niin, että henkilö yliarvio osaamisensa, ja ottaa hoitaakseen taidoilleen selvästi liian ison paletin, eli ns. haukkaa liian ison palan.
Malliesimerkki tästä on se, että joku haluaa välttämättä saada hoitaakseen jonkun muun työnkuvaan kuuluvan asian tyyliin ”Kaikki nimilistat menevät mun kautta”, ”mä hoidan ne vippikutsut”. Homma on tähän saakka ihan ok, jos vain homma toimii.
Kun tehtävät hoitaakseen halunnut henkilö ei lopulta pystykään hoitamaan tehtäviään, syntyy iso ongelma, kun asiat jäävät hoitamatta. Tästä seuraa helposti se, että koko paletti alkaa rakoilla ja toilailusta kärsii pian koko työyhteisö. Miksi joku ottaa harteilleen duunin, jota ei osaa tai ”ehdi” hoitaa? Tehtävän, jonka joku muu olisi hoitanut alunperinkin kunnialla kotiin.
Tällaista tapauksista on lukuisia esimerkkejä niin markkinointi- ja musiikkialalta kuin ravintolamaailmastakin. Delegointi ja omien resurssien tunteminen on aina ollut esimiestehtävissä toimivien henkilöiden tärkein ominaisuus. Aina sitä ei kuitenkaan heltäkään löydy ja homma alkaa kusemaan omille jaloille.
Martti Servoa lainatakseni ”Mikä on kun ei taidot riitä. Mikä on kun ei onnistu.” Mielestäni mikä tahansa työ pitää delegoida sille, joka sen parhaiten osaa ja kykenee hoitamaan. Suutari pysyköön lestissään, eli ei kannata ahnehtia määräänsä enempää duunia.
