Hankin äskettäin Verkkokauppa.comista kommarille autoon ikkunatelineen. Nyt satuin lukemaan myös paketin kyljessä olevat painatukset, jotka saivatkin hymyn huulille.

Kristiin Kouros kirjoitti 9.8.2002 Savon Sanomiin mielenkiintoisen koosteen amerikkalaisista oikeustapauksista. Kolumni löytyy tästä. Samalla jostain osui silmään myös linkki aika tyylikkääseen kuvaan, jossa Simpsonit on piirretty astetta realistisemmaksi.

Nokian kaupungin vesiskandaalista on kirjoitettu ja blogattu jo niin paljon, että lähes kaikki lienee jo sanottu. Itse pääasian rinnalle on muodostunut kuitenkin varsin mielenkiintoinen kiista kaupunginjohtajan sanomisista.

Kaupunginjohtaja Markku Rahikkala totesi Helsingin Sanomissa 16.12.2007, että Aamulehti olisi vääristellyt hänen sanomisiaan 10.12.2007 julkaistussa haastattelussa. Kyse on asukkaissa suurta raivoa aiheuttaneesta lausunnosta, jossa kaupunginjohtaja kertoi, että tilanteesta tiedottaminen venyi, koska haluttiin suojella yksittäistä työntekijää.

Rahikkalan mukaan hän ei ole tällaista sanonut. Ei ainakaan vastauksena tuohon kysymykseen. Aamulehden naistoimittaja on kuitenkin tallentanut koko haastattelun, ja lehti on nyt julkaissut sen mp3-muodossa verkkosivustollaan.

Toimittaja: Kun se kuuluisan venttiilin aukiolo selvisi kuitenkin parin päivän jäljiltä, niin osaatko sanoa, että minkä takia päädyttiin ratkaisuun, että siitä vasta viikon päästä puhuttiin, niin että se oli kuitenkin tiedossa.

Rahikkala: Koska oli tiedossa, että se menee poliisitutkintaan. Sä voit kysyä poliisilta, mutta varmaan yksi syy oli suojella sitten tätä yksittäistä työntekijää.

Rahikkala jäi siis kiinni myös ”väärin muistamisesta” housut kintuissa, joten ehkä nyt on tullut viimein aika jättää se eroilmoitus… Ja suositella samaa myös vesilaitoksen miehille. Täytyy sanoa, että sitkeää väkeä ovat kyllä. Tuskin kauppajonossakaan kovin moni jatkossa heitä moikkailee.

Olen parin viime vuoden aikana törmännyt muutamaan otteeseen tilanteisiin, joissa Tampereen poliisi on toiminut varsin epäammattimaisesti ja tökerösti. Nyt myös Kari T on huomannut saman asian, kun ylikonstaapeli Ahola uhkasi tehdä perättömän ilmoituksen vakuutuspetoksesta, koska Kari ei hoitanut poliisille kuuluvia työtehtäviä. Uskomatonta. Aholan mukaan Karin olisi pitänyt ottaa haltuunsa häneltä aiemmin varastettu polkupyörä, jonka takia Kari oli itse soittanut poliisit paikalle. Poliisi ei tiennyt mitä varastetulle omaisuudelle tulisi tehdä, joten he päätyivät uhkailemaan rikoksen uhria, joka oli jo saanut vakuutusyhtiöltä korvauksen kyseistä pyörästä. Pro-meininkiä tosiaan. Koko tarinan voi lukea tästä.

Toimitin poliisille myös valokuvan polkupyörästä sähköisessä muodossa rikosilmoituksen yhteydessä. Hän ilmoitti, että näitä tietoja ei ole kirjattu rikosilmoitukseen. Kun kysyin miksi ei ole kirjattu, en saanut siihen mitään vastausta. Hän ilmoitti, että ei vain ole. Tämän jälkeen ylikonstaapeli Ahola ilmoitti minulle, että polkupyörän toimittaminen vakuutusyhtiölle on minun velvollisuuteni, ja uhkasi tehdä minusta ilmoituksen vakuutuspetoksesta, ellen toimisi hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Totesin hänelle keskustelumme olevan turhaa ja lopetin keskustelun hänen kanssaan.

Kun jätin keväällä rikosilmoituksen polkupyörästä, sanoi ilmoitusta käsittelevä poliisi olevan todennäköistä, että en enää saa polkupyörääni takaisin. Nyt tiedän miksi.

Itse jouduin samanlaisen amatöörimäisyyden ja laiskuuden yhdistelmän kohteeksi viime talvena, kun avovaimoni joutui alkoholin vaikutuksen alaisena hurjaa ylinopeutta ajaneen ulkomaalaisperäisen kuskin kolaroimaksi. Juttu ei olisi koskaan ratkennut, ellen olisi alkanut tutkia sitä itse, sillä tutkijaa asian selvittäminen ei kiinnostanut lainkaan. Kolarin silminnäkijänä oli linja-auto, minkä ilmoitimme myös tutkijalle. Sen sijaan, että hän olisi edes ottanut aikatauluvihon käteensä, hän ilmoitti meille, että ”Ottakaa itse selvää mikä linja-auto se oli ja hankkikaa kuljettajan yhteystiedot.” Juuri kolarissa ollut ja kovan iskun sekä ruhjevammoja saanut nainen tuskin on parhaimmillaan tekemään tarkkoja havaintoja ympäristöstään, mutta silti tutkija ilmoitti tylysti, että ”Olisit ottanut bussin rekisterinumeron ylös”. Hyvä hyvä.

Homma kuitenkin ratkesi muutaman tunnin OMIEN tutkimusteni jälkeen, ja lopulta tavoitimme ”heinäsuovasta” kyseisen bussin kuljettajan, joka olikin oikeudessa yksi ratkaisevista todistajista. Ilman omaa työpanostamme juttu ei olisi kuitenkaan koskaan ratkennut. Toinen tärkeä silminnäkijä tapahtuneelle löytyi vasta, kun laitoin sanan kiertämään ja sattumalta toinenkin henkilö oli osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Luoja tietää kuinka monta vastaavaa tapausta on jäänyt ratkaisematta, kun sama tutkija on todennut uhreille, että ”Tutkikaa itse juttunne”.

Minulla on Poliisi-tv:ssä yli neljän vuoden ja noin 150 insertin kokemus poliisiaiheisista jutuista, joten uskon tietäväni mistä puhun. Haastattelin tuona aikana ehkä noin sataa poliisia konstaapeleista sisäministeriön herroihin ja keskusrikospoliisista oikeusministeriöön. Ylivoimaisesti suurin osa heistä on kunnon miehiä, mutta joukkoon mahtuu näköjään niitäkin, jotka laistavat töistään sysäämällä omia töitään siviileille ja näköjään tehostavat määräyksiään jopa uhkailemalla perättömällä ilmiannolla. Tuskin sekään on kovin laillista. Palkat ovat toki huonoja, mutta jotain rajaa voisi laiskuudellekin asettaa.

Näillekö vielä lisää tukirahaa? www.oikeuttaelaimille.net

Käväisin eilen heittämässä juontokeikan Vaasan jäähallissa, jonne Mister Tiilikka oli ansiokkaasti järjestänyt historiallisen hienon konsertin. Lauri Tähkä & Elonkerjuu veti nimittäin loppuunmyytyyn jäähalliin huimat 4.500 ihmistä. Meno oli siis todella hieno.

Tähkä ja bändi olivat syystäkin fiiliksissä, sillä kaupungissa nähtiin vastaavanlainen yleisömeri viimeksi edesmenneessä Rantarockissa vuosia sitten. Keikka menikin mahtavasti ja vaasalainen yleisö antoi parastaan. Keikan jälkeen piti ottaa vielä haltuun Vaasan baarisetti. Se nyt ei ollut tuttuun tapaan mitenkään erikoinen, sillä väki tuntui jääneen lauantai-illaksi kotiin.

Valomerkin jälkeen ohjelmassa oli vielä bändin jatkot hotellin saunalla. Hieno meininki ja nukkumaan suunnattiin hieman ennen aamuseitsemää. Nyt olisi ohjelmassa pienet perinteiset safkasetit ”loistavan palvelun” Rossossa ja sen jälkeen pikkuhiljaa suunta kohti Tamperetta. Taas on leppoisa duunikeikka takana. Over and out.

Tämä artikkeli ei ole missään määrin poliittinen, mutta nyt löytyi kuitenkin niin osuva kuva, että se pitää jakaa myös muiden kanssa. Kyseinen kuva löytyy tästä! Aika räväkän nuorekasta menoa Keskustanuorilla.

Suomen tunnetuin 33100 Jocka -blogin kirjoittaja, erikoismies Jocka Träskbäck, on 33100 Jocka -blogin vuoden 2007 journalistipalkinnon saaja. Järjestyksessään ensimmäinen journalistipalkinto luovutettiin tänään aamupäivällä Tampere-talon edustalla sijaitsevan linja-autopysäkin välittömässä läheisyydessä. Tilaisuudessa oli paikalla 33100 Jocka -blogin toimittajakunta kokonaisuudessaan.

Raati perusteli Träskbäckin valintaa muun muassa seuraavasti:

– Hän on ainutlaatuisen suhdeverkostonsa ja peräänantamattoman, laaja-alaisen uutistyönsä ansiosta hankkinut lukemattomia bloggausvoittoja kaikilta elämänaloilta. Hän on myös 33100jockalainen henkeen ja vereen.

Jocka Träskbäck on uransa varrella blogannut media-alasta, digimediasta, tavaramerkeistä, ravintoloista ja matkailusta. Hän on raportoinut Aasiasta, Toijalasta, Tampereelta ja Vaasasta. Träskbäck myöntää edelleen jännittävänsä bloggaamista.

– Jos ei jännittäisi, voisi jo melkein ruveta lopettelemaan. Pieni kipinä pitää olla koko ajan. Ja se on säilynyt kaikki nämä vuodet.

Bloggaus ei ole koskaan ollut Jockalle pakkopullaa. Erilaiset aihealueet ovat bloggaajalle ehtymätön mielenkiinnon kohde. Träskbäck on vahva suosikki myös ensi vuoden 33100 Jocka -journalistipalkinnon saajaksi. Kukas sen hännän muuten nostaisi?

Ilta-Sanomien journalistipalkinto
Haloo, onko julkisuudessa? -journalistipalkinto
Kari Haakanan journalistipalkinto