Julkaistu

Maskigaten aikajana – näin tapahtumat etenivät

Suomessa on parhaillaan meneillään mielenkiintoinen tapahtumasarja, joka kaivoi esiin tutkivan journalistini. Sosiaali- ja terveysministeriö vaikuttaa nimittäin levittäneen suomalaisille väitteitä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Päätin siksi kaivaa hieman arkistoja ja erityisesti internetin verkkosivuja tallentavaa Archive.orgin tallenteita saadakseni selvää mitä keväällä ja sen jälkeen on tapahtunut maskisuosituksiin liittyen.

Pääministeri Marin vahvisti 8.10.2020, että maskisuositusta ei annettu keväällä, koska maskeja ei ollut saatavilla. Siihen saakka maskipäätösten oli väitetty perustuneen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Nyt on paljastunut, että ministeriö on nimenomaan estänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita antamasta maskisuositusta, vaikka THL halusi ohjeistaa suomalaisia maskien käyttämisestä ja vaikka maailmalla maskien hyödyistä oli tehty jo lukemattomia maskeja puoltavia tutkimuksia.

STM ja THL eivät suositelleet maskien käyttämistä, vaikka maskien hyödyistä oli vahvaa tutkimustietoa. Sen sijaan ministeriö tilasi yksityiseltä yritykseltä jättisummalla lumetutkimuksen, jonka tuloksia voidaan tämän hetken tietojen mukaan perustellusti epäillä poliittisesti ohjatuksi. Toisin sanoen ensin päätettiin tulos ja sitten tilattiin siihen sopiva tutkimus.

Käyn tässä läpi tapahtumien aikajanaa.

Lukemattomat suomalaiset yritykset olivat jo heti alkuvuodesta tarjonneet ministeriölle kasvomaskeja, mutta ministeriö ei niitä kuitenkaan tilannut. Sen jälkeen Suomi jättäytyi ainoana EU-maana pois Euroopan unionin yhteisestä maskitilauksesta, vaikka samaan aikaan (18.4.2020) ministeri Aino-Kaisa Pekonen julisti Suomen ehtivän hyvin mukaan tilaukseen. Lopulta maskeja ei saanut enää mistään, joten niiden suositteleminen olisi saattanut ministeriön huonoon valoon ja korostanut ministeriössä tehtyjä virheitä. Siksi ministeriölle oli tärkeää olla suosittelematta maskeja, vaikka se tarkoittikin suomalaisten terveyden vaarantamista.

Lopulta ministeriö ajautui kuitenkin niin tukalaan tilanteeseen, että se tilasi huoltovarmuuskeskuksen välityksellä 10 miljoonalla eurolla kelvottomia maskeja Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Tässä hämmentävässä saagassa on vasta aivan viime päivinä ilmennyt uusia käänteitä, jotka voisivat olla peräisin vaikkapa jännityselokuvan käsikirjoituksesta. Ikävä kyllä ne näyttävät tähän mennessä esitetyn näytön perusteella ennemminkin realitysarjalta. The Truman Show.

25.-26.2.2020

Suomeen saapui alkuvuodesta runsaasti lentoja Italian kriisialueelta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tiedotti 25.2.2020 päättäneensä lähettää seuraavana päivänä hoitohenkilöstöä Lappeenrannan lentokentälle Bergamosta Ryanairin lennolla saapuvia lentomatkustajia vastaan. Tarkoituksena oli jakaa matkustajille tietoa ja ennen kaikkea lähettää oireisia matkustajia koronatesteihin viruksen Suomeen leviämisen hidastamiseksi.

Tieto paikallisten terveysviranomaisten suunnitelmasta levisi kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriö otti Eksoteen yhteyttä ja kielsi hoitohenkilöstöä menemästä lentokentälle matkustajia vastaan. Vain tunteja ennen lentokentälle menoa Eksote tiedotti olleensa yhteydessä ministeriöön ja suunnitelmansa peruuntuneen. Hoitohenkilöstön lentokentälle menemisen sijaan matkustajille jaettiin lopulta pelkkiä lentolehtisiä.

Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin uutisoitiin, että valtaosa Suomen tartunnoista peräisin Pohjois-Italiasta. Kuka teki päätöksen estää lentokentälle meneminen? Tuo päätös on vaarantanut vakavasti suomalaisten turvallisuuden.

3.4.2020

Työterveyslaitos (ei siis STM tai THL) julkaisi verkkosivuillaan ohjeistuksen otsikolla ”Itse tehdyt kasvomaskit”. Tähän sittemmin verkosta poistettuun ohjeistukseen STM viittasi illalla 12.10.2020 kello 22.26, kun se tiedotti ohjeistaneensa kansalaisia maskiasiassa jo keväällä. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla todettiin alunperin muun muassa näin:

”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Kasvomaski saattaa vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön, jolloin vähenee myös mahdollisuus siihen, että oireettomat viruksen kantajat levittäisivät virusta.”

Työterveyslaitoksen sinänsä ansiokas ja aidosti tutkimustietoon perustuva ohjeistus poistettiin nopeasti verkosta ministeriön saatua siitä tiedon, mutta palataan siihen pian. Ennen työterveyslaitoksen ohjeistuksen poistamista kulissien edessä ja takana ehti nimittäin tapahtua paljon.

8.4.2020

Suomen Kuvalehti pudotti uutispommin, jonka mukaan Suomi oli ostanut maskeja 10 miljoonalla eurolla Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Sarmastelle maskeista maksettiin vieläpä tuplasti yhden päivän aikana, kun ensimmäiset viisi miljoonaa jäädytettiin pankkiin. Maskit osoittautuivat testeissä kelvottomiksi. Vain reilu viikko ennen Suomen Kuvalehden paljastusta pääministeri Marin oli julistanut Twitterissä, ettei hallituksen toimintaa saa kritisoida kriisiaikana.

Ministeriö ei ollut käymissään kriisikokouksissa ymmärtänyt tilata suojamaskeja ajoissa, vaikka useat suomalaiset yritykset olivat niitä ministeriölle tarjonneet. Samalla paljastui, ettei ministeriössä ollut tietoa edes siitä, ettei huoltovarmuuskeskuksen toimintaan todellisuudessa kuulunut lainkaan hengityssuojainten ostaminen ja varastointi. Varastossa nyt olleet maskit olivat vain hyvällä tuurilla jääneet talteen vuoden 2009 yksittäishankinnoista. HVK ei siis ollut vastuussa maskitilausten tekemättä jättämisessä saati hädissään ministeriön vaatimuksesta tehdystä tilauksesta.

14.4.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Helsingin Sanomissa suosittelevansa kangasmaskin käyttöä muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. ”Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä. Väestötasolla hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat”. Pääjohtajan antama maskisuositus ei ollut kuitenkaan ministeriön mieleen. Neljä päivää myöhemmin (ks. alla) ministeriö sanoutui irti pääjohtajan maskisuosituksesta, poisti maskiohjeistuksen työterveyslaitoksen sivuilta ja julisti, etteivät STM ja THL suosittele maskien käyttämistä.

Samana päivänä 14.4.2020 Mikael Jungner kertoi AlfaTV:n Sanna Ukkolan haastattelussa (katso tästä video), että sosiaali- ja terveysministeriö oli hänen saamiensa tietojen mukaan kieltänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta viestimästä maskeista ja vaatinut kaiken viestinnän kulkemista kauttaan.

Jungnerille oli selvinnyt myös, että THL:n asiantuntijat eivät olleet aluksi tavanneet ministereitä lainkaan suoraan, vaan kaikki tiedot olivat menneet ministereille STM:n välikäsien kautta. Huhtikuussa Jungnerin lausunto ei vielä nostattanut kohua, mutta nykyisessä valossa se näyttää olleen hyvinkin perusteltu.

18.4.2020

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistu maskiohjeistus poistettiin 14.-18.4.2020 välisenä aikana. Kyseisestä verkkosivusta on Archive.orgissa kolme tallennetta, joista vain ensimmäisessä 14.4.2020 tallennetussa versiossa alkuperäinen ohjeistus on näkyvissä. Seuraavassa 18.4.2020 tallennetussa otteessa ohjesivu oli jo poistettu pysyvästi (”HTTP 301 Moved Permanently”) ja liikenne ohjattu uudelle aiemmin jo julkaistuille sivulle.

Uudelleenohjauksen jälkeen kohdesivulla ei ollut työterveyslaitoksen 3.4.2020 antamaa suositusta (”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa…”), joten suositus maskien käytöstä oli poistettu. Nyt on olennaista huomata, että uusi kohdesivu oli olemassa jo ennen kuin ohjeistussivu poistettiin verkosta, joten muutosta ei voida perustella esimerkiksi sivuston päivittämisellä. Ohjeistus siis yksinkertaisesti poistettiin. Poisto tehtiin todennäköisesti 18.4.2020.

STM 18.4.2020

Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat molemmat (STM linkki, THL linkki) verkossa identtiset tiedotteet, joiden sisältö oli päinvastainen sekä pääjohtajan lausuman (HS 14.4.2020) että työterveyslaitoksen verkkosivuilta poistetun ohjeistuksen kanssa. Näissä mediassakin laajasti noteeratuissa tiedotteessa STM ja THL totesivat, etteivät ne anna ohjeistusta tai suositusta hengityssuojainten tai kasvomaskien käytöstä.

”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät anna ohjeistusta tai yleistä suositusta käyttää hengityssuojaimia tai kangasmaskeja julkisella paikalla liikuttaessa.”
– STM ja THL 18.4.2020

Ilta-Sanomat 18.4.2020

Maskigate oli tuolloin muutenkin ajankohtainen aihe, sillä samana päivänä 18.4.2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi Suomen ehtineen hyvin mukaan EU:n yhteisiin maskihankintoihin, vaikka samaan aikaan tiedettiin Suomen jääneen ainoana EU-maana tilausten ulkopuolelle.

15.5.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta vieraili 15.5.2020 Yleisradion Marja Sannikan haastattelussa. Tuolloin pääjohtaja paljasti, että sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman maskiselvityksen lopputuloksella oli tutkimustiedon sijaan poliittisia vaikuttimia. Haastattelussa Sannikka kysyi pääjohtajalta miksi THL ei ollut tehnyt maskisuositusta. Tervahaudan vastaus kertoo paljon.

”Meitä ohjaavalla sosiaali- ja terveysministeriöllä on johtovastuu tämäntyyppisten suositusten antamisesta, nimenomaan tässä asiassa ovat halunneet pitää sen itsellään. Odotamme miten ministeriö reagoi lisäselvityksiä tehtyään. Minulla on käsitys, että tässä liikkuu herkkyyksiä, jotka eivät liity itse epidemian hoitoon, vaan ovat muuten yhteiskunnallisia. Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tässä voi olla näkökulmia, jotka eivät ole vain tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia.”

STM 15.5.2020

STM tiedotti edellä mainitulla tavalla 18.4.2020, ettei  se suosittele hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla. Kuitenkin 15.5.2020 ministeriö julkaisi kunnille ja sote-palveluntuottajille ohjeistuksen, jossa se neuvoi käyttämään kirurgisten suojien puuttuessa jopa kankaisia pestäviä suojuksia. Sote-henkilöstölle maskeja siis suositeltiin, joten niiden tarpeellisuus ja hyödyt olivat ministeriöllä viimeistään tuolloin tiedossa. Siitä huolimatta kansalaisille maskeja ei suositeltu, ja motiivia voidaan perustellusti epäillä poliittiseksi.

Sote-henkilöstölle annettu linjaus noudatteli kansainvälisten tutkimusten tuloksia, työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistua ja sieltä 18.4.2020 poistettua ohjeistusta sekä myös THL:n linjausta, josta viestimisen STM oli kuitenkin torpannut. Rivikansalaisia ministeriö ei siis ohjeistanut käyttämään maskeja, koska niitä ei ollut saatavilla tarpeeksi (Marin 8.10.2020). Ministeriö pimitti kansalaisilta tärkeää tietoa maskien käyttämisestä, jotta se ei olisi joutunut poliittisesti huonoon valoon tehtyään virheitä muun muassa Suomen maskikaupoissa.

12.10.2020

THL:n pääjohtana Markku Tervahauta astui median eteen ja kertoi Ilta-Sanomissa, että sosiaali- ja terveysministeriö oli tosiaan estänyt terveyden ja hyvinvoinnin laitosta valistamasta suomalaisia maskien käytön tärkeydestä. Tervahauta paljasti, että ministeriön mukaan maskeista ei ollut aihetta viestiä tarkemmin. Käytännössä STM siis esti THL:n maskitiedotuksen, koska kaikki koronaan liittyvä viestintä kulki STM:n kautta.

Maanantai-iltana 12.10.2020 STM esitti Twitterissä yllä olevan väitteen. Siinä ministeriö väittää viestineensä jo huhtikuun alussa kasvomaskien turvallisesta käytöstä ja ohjeistaneensa maskien käytöstä 3.2.2020. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin STM julkaisi tiedotteen, jossa se nimenomaan totesi, ettei se anna suositusta hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttämisestä. Näin ollen ministeriön hätäpäissään Twitterissä kello 22.26 julkaisema päivitys on vähintäänkin kyseenalainen, eikä kestä kriittistä tarkastelua.

Moniin epätotuuksiin viittaavien seikkojen paljastuttua ja niihin liittyvän välikysymyksen lähestyessä järjestettiin ministeriössä maanantai-iltana 12.10.2020 hätäkokous, jossa pohdittiin damage controlia ja mahdollisia keinoja selvitä tilanteesta kuivin jaloin. Joku muisti – tai näki asiakirjoista -, että työterveyslaitos oli 3.4.2020 julkaissut ohjeistuksen asiaan liittyen. Julkaisu päätettiin valita pelastusrenkaaksi, jossa paljastui kuitenkin ammottava reikä, sillä päivityksessä viitattu työterveyslaitoksen 3.4.2020 julkaisema ohjeistus oli poistettu verkosta 18.4.2020. Samaan aikaan, kun STM ja THL tiedottivat, etteivät ne suosittele maskien käyttämistä julkisilla paikoilla.

Summa summarum

Edellä esitetyn tapahtumainkulun perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysmisteriö vaikuttaa esittäneen suomalaisille perättömiä tietoja paitsi maskien hyödyistä myös vaikuttaa pyrkineen aktiivisesti estämään asiantuntijoita antamasta suomalaisille tutkimustietoa maskien käytön hyödyistä. Kuten THL-pääjohtaja Tervahauta 15.5.2020 jo julkisesti totesi, vaikuttaa perättömien tietojen levittämisellä olleen poliittinen motiivi.

Ei Suomea voida näin johtaa.

Julkaistu

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on edelleen yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien kyselyn perusteella puolet heistä tienasi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes tienasi alle 1 000 euroa kuukaudessa. Yrittäjät tekevät sen vieläpä selvästi heikommalla sosiaaliturvalla kuin palkansaajat sekä ilman työaikoja – saati arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kesäisin, jouluisin, juhlapyhisin.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan erityisesti politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina ja yhteiskuntavastuusta laistavina riistäjinä, jotka repivät rikastuakseen palkansaajien selkänahkaa. Tämän vastakkainasettelun järjestelmällinen rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää.

Herätys.

Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Nämä yritykset ovat tämän maan selkäranka. Ilman niitä ei olisi suomalaista hyvinvointivaltiota, jossa heikoimmista pidetään huolta. Ilman yrityksiä ei olisi laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja eikä varhaiskasvatusta.

Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka siten kantavat lähes päävastuun suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta ja rahoittamisesta. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on nyt hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi.

Se kannattaa muistaa.

Julkaistu

Beard & Business: Keskustelua (sosiaalisen) median murroksesta ja tulevaisuudesta

JULKAISTU 10.9.2018 Käväisin Sons of ASUA -tiimin vieraana uuden Beard & Business -nettisarjan ensimmäisessä jaksossa. Tarkoituksena oli nauttia Jarno Hämäläisen ja Markus Koskisen kanssa ensiluokkaisen herkullista entrecote-pihviä ja viskiä leppoisassa ympäristössä. Näin myös teimme.

Keskustelemme ensimmäisessä Beard & Business -sarjan jaksossa median murroksesta 1990-luvulta tähän päivään saakka ja luotaamme samalla myös tulevaisuutta ja pohdimme mitä sosiaalisessa mediassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Beard & Business -sarjassa pureudutaan vieraiden kanssa myynnin, markkinoinnin ja johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin ja sukelletaan tulevaisuuden näkymiin. Käy YouTubessa tilaamassa Sons of ASUA -kanava tästä.

Julkaistu

FM-radio jäämässä historiaan – tulevaisuus on digitaalinen

JULKAISTU 16.12.2019 Olen vuodesta 2005 saakka kirjoittanut eri foorumeissa ja luennoinut seminaareissa, että FM-radio tullaan vääjäämättä ajamaan alas myös Suomessa. Syynä on muun muassa analogisten lähetysten kalleus, sillä jo yksin Yleisradio maksaa Digitalle vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustin Musiikki & Media -seminaarin puheenvuorossani, että alasajo tapahtuisi vuoteen 2016 mennessä, mutta ennustu oli merkittävästi etuajassa. Suurin muutos oli, että vuonna 2018 päätettiin vielä jakaa uudet radiotoimiluvat. Todennäköisesti viimeistä kertaa. Muutos digitaaliseen bittivirtaan on kuitenkin vääjäämätöntä, ja 130-vuotiaan FM-teknologian keinotekoinen tekohengittäminen on 2020-luvulla enää turhaa. Sitä se on myös autoissa.

Samanlainen keskustelu analogisesta jakeluverkosta käytiin taannoin television kohdalla, kunnes lopulta analoginen verkko lopetettiin vuonna 2007. Sitä edelsi kuitenkin vuosina 2003-2007 DVB-H -digikokeilu, jossa olin mukana AdMobi-hankkeen kautta. DVB-H ei kuitenkaan tullut merkittävään käyttöön, koska IP-verkko toi videot ja television älypuhelimiin. Samoin tulee käymään myös FM-radiolle, jossa analogisella verkolla tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä varajärjestelmän rooli. Yleisradion edellinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi taannoin Slush Musicissa, että vuonna 2030 FM-radio on enää varajärjestelmä. Hän oli nähdäkseni oikeassa. EU:n uuden telepakettidirektiivin mukaan uusissa autoissa on oltava maanpäällinen digiradiovastaanotin, mikä on perusteltua ja ymmärrettävää. Mikäli Suomi onnistuu nyt neuvottelemaan asian EU:n kanssa suopeasti, tulee FM-radion kohtalon hetki olemaan Suomessa nyt alkavan kymmenvuotisen radiolupakauden päättymisen hetkellä 31.12.2029.

Yksi merkittävä ongelma EU:n esityksessä kuitenkin on. Se nimittäin ajaa FM-digilähetyksiin jostain syystä vanhentunutta DAB-teknologiaa, jonka käyttö lopetettiin Suomessa jo 15 vuotta sitten, kun sitä oli ensin kokeiltu vuosina 1997-2005. Olin itsekin 2000-luvun alkupuolella mukana testaamassa DAB-lähetyksiä eräässä demohankkeessa. Suomella ei ole syytä ottaa kehityksessä isoa askelta taaksepäin ja palata vanhaan teknologiaan. EU on oikeassa siinä, että uusissa autoissa pitää jatkossa olla digivastaanotin, mutta DAB-vastaanotin sen ei kuitenkaan pidä olla. Ei vaikka Norjassa FM-radio korvattiin taannoin DAB-teknologialla. Meillä Suomessa on ollut jo vuosia käytössä toimiva mobiili IP-verkko, jonka kautta radiota on jaettu henkilöautoihin Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Matkapuhelinten välityksellä jo edelliseltä vuosikymmeneltä saakka. Kymmenissä tuhansissa uusissa suomalaisissa autoissa on jo nyt maanpäällinen digiradiovastaanotin, joskin eri formaatissa kuin EU haluaisi.

IP-vastaanotin mahdollistaa tuhansien radiokanavien kuuntelemisen verkon yli. Meillä on siis jo käytössä maanpäällinen digitaalinen verkko, joten meidän ei pitäisi enää tehdä kalliita investointeja jo kokeiltuun ja sittemmin vanhentuneeseen DAB-teknologiaan, lähettimiin ja vastaanottimiin. Valtava määrä suomalaisia kuuntelee nykyisin radiota älypuhelimella, jossa ohjelmavirta muodostuu nimenomaan bittivirrasta. Olen itse kuunnellut radiota niin autossa kuin kotonakin lähes pelkästään digitaalisesti jo viiden vuoden ajan. Perheemme ainoa FM-radio löytyy nimittäin lastenhuoneesta. Suomen ei tule ottaa kehityksessä takapakkia, vaan lakkauttaa FM-lähetykset hallitusti vuonna 2030, jolloin kansalaiset ovat jo siirtyneet internetin välityksellä jaettavaan radioon. Kallista tuplajärjestelmää ei tarvita.

Kuten jo vuonna 2005 totesin, FM-verkko tullaan ajamaan vääjäämättä alas myös Suomessa. Emme voi 2020-luvulla takertua menneiden aikojen analogiaan, kun tulevaisuus on digitaalinen. Suomen ei tule myöskään tehdä jättimäisiä investointeja vanhentuneeseen teknologiaan vain koska EU niin esittää. Sen sijaan meidän tulee siirtyä suoraan IP-verkkoon, joka on toiminut hyvin jo vuosien ajan ja toimii jatkossakin. FM-vastaanotin on kuitenkin hyvä pitää jokaisessa kodissa kaapin perällä mahdollisia kriisitilanteita varten.

Kirjoittaja on 26 vuotta journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Julkaistu

Mediatalojen tulevaisuus on datassa – oli toiminta kaupallista tai ei

JULKAISTU 28.8.2019 Median murroksen ymmärtäminen on sukupolvikysymys, ja juuri siksi mediatalojen johtoportaissa on käynyt viime vuosina kova puhuri. Perinteisten mediatalojen johdossa internetin merkitys median kulutukseen huomattiin oikeassa mitassa vasta vuonna 2006, eli auttamattomasti liian myöhään. Siitä lähtien mediatalot toistivat vuosikausia osavuosikatsauksissaan kuinka ”Median murros yllätti” taas kerran. Murros ei olisi yllättänyt, jos mediatalojen johtavissa asemissa olisi ollut jo tuolloin nuorempaa väkeä. Internetiä ei pidetty esimerkiksi Suosikki-lehden haastajana vielä vuonna 2005, ja sittemmin lehti lopetettiin lukijoiden siirryttyä verkkoon. MTV3:n toimitusjohtajan paikalta lähtöpassit saanut Heikki Rotko ilmoitti vielä vuonna 2012, että ”Maikkari potkii Netflixiä munille”. Ei potkinut.

Median murroksessa ei ole eroa onko kyseinen mediayhtiö kaupallinen vai epäkaupallinen, eli onko kyseessä esimerkiksi Kaleva, Maikkari tai Yleisradio. Kalevan väistyvä varatoimitusjohtaja Juha Väyrynen toteaa Markkinointi & Mainonta -lehden tuoreessa artikkelissa, ettei hän usko dataliiketoiminnan vahvaan rooliin medioiden tulevaisuudessa. Hän on mielestäni oikeassa vain osittain, sillä merkittävää liiketoimintaa mediat eivät tule datan myynnillä tekemään.  Sen sijaan datan hyödyntäminen mediatalon omassa liiketoiminnassa tulee jatkossa olemaan avainasemassa.

Seuraan mielenkiinnolla media-alan kansainvälisiä trendejä, ja vuonna 2005 julkaisin Suomen ensimmäisen kaupallisen podcastin. Tuolloin kiersin lukuisia media-alan tapahtumia puhumassa podcastien tulevasta noususta. Myönnän, että arvioin niiden suosion kasvun hieman nopeammaksi kuin lopulta tapahtui. Ennustukseni kuitenkin toteutuivat jonkin verran jälkijunassa, sillä nykyisin podcastit ovat jo kiinteä osa varsinkin milleniaalien mediankäyttöä. Mainokset niistä tosin vielä puuttuvat, mutta niihin kerroin ratkaisun jo vuonna 2005. Aika näyttää osuinko arvioissani oikeaan.

Jokainen kymmenen vuoden päästä vielä olemassa oleva media tulee olemaan verkossa vahvasti datavetoinen, eikä datan merkitys ole riippuvainen median tai mediatalon koosta. Kaupallisissa medioissa data tulee ohjaamaan lukijoille tarjottavaa räätälöityä toimituksellista sisältöä ja nykyiseen tapaan kohdennettua mainontaa nykyistäkin tarkemmin. Sen sijaan epäkaupallisissa medioissa data tulee olemaan niin ikään tärkeässä osassa, mutta mainosten räätälöinnin sijaan sen avulla räätälöidään sisältöä.

Siinä missä Spotify tarjoaa datan avulla biisilistoja ja Netflix katselusuosituksia tulevat esimerkiksi edellä mainitut Yleisradio, Maikkari ja Kaleva tarjoamaan tulevaisuudessa arkistoistaan kullekin kävijällä juuri häntä yksilöllisesti kiinnostavaa sisältöä vuosien varrelta. Toimituksellinen sisältö on jo kertaalleen tuotettua, julkaistua, arkistoitua ja ennen kaikkea maksettua, joten sitä tulee jatkossa pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kunkin kävijän eduksi. Suurinta tuhlausta on jättää laadukas materiaali pölyttymään palvelimelle. Samalla pitkään toimineet mediat saavat etumatkaa tuoreempiin mediataloihin, joille ei ole vielä kertynyt kattavaa arkistoa. Tämä edellyttää kuitenkin kävijöiden ja heidän mielenkiinnon kohteidensa kattavaa tunnistamista, mutta lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Data, data ja data. Mainitsinko jo datan?

Kirjoittaja on vuodesta 1993 lähtien journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Julkaistu

JockaTV: Birgitan polku ja Ammejärvi esittelyssä

Kävimme sunnuntaina patikoimassa Lempäälän maankuulua Birgitan polkua, joka tarjoaa 50 kilometriä upeita reittejä luonnon helmassa. Tällä kertaa suuntasimme vain vajaan kilometrin päähän Ammejärven laavulle, joka on sopivan matkan päässä kevyelle päiväkävelylle ja grillaukselle. Sääksjärven keskustan laitamilla olevan pysäköintipaikan vierestä lähtee reitti, josta perille on noin 800 metriä. Ammejärveltä voi toki jatkaa vaikka koko 50 kilometrin kierroksen tai suunnata Kaitajärvelle tai Hakkariin.

Julkaistu

Kolumni: Tuhlaajapoika palasi aktiivimallin kanssa

Luukkaan evankeliumista löytyvä tuhlaajapoikavertaus sopii mainiosti vuoden 2020 Suomeen. Tarinassa kahdesta veljeksestä nuorempi pyytää saada isältään osuutensa perinnöstä etukäteen ja lähtee maailmalle tuhlaamaan sen. Holtittoman rahankäytön seurauksena rutiköyhäksi päätynyt poika palaa lopulta takaisin kotiinsa nöyränä ja katuvaisena. Isä kuitenkin riemuitsee tuhlaajapojan paluusta ja järjestää sen kunniaksi juhlat, vaikka perintö onkin kadonnut tuhkana tuuleen.

Vanhempi veli suuttuu vastuuttoman veljensä kunniaksi järjestetyistä juhlista, sillä hän ei ymmärrä miksi tuhlaamista juhlitaan. Isä perustelee juhlia toteamalla, että nuorempi poika on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Vastuullinen isoveli on sen sijaan pysynyt isänsä luona, ahkeroinut ja elänyt säästeliäästi. Hänen kunniakseen ei juhlia ole järjestetty.

Tarinaan sisältyy ajankohtainen opetus vastuullisuudesta. Ilman juhlia jäävät yleensä tahot, jotka peräänkuuluttavat vastuunkantoa ja tervettä taloutta. Ympärilleen vastuuttomasti rahaa kylvävät saavat sen sijaan nauttia erityisesti rahojen saajien varauksettomasta ihailusta. Tämä siitä huolimatta, että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vastuunkantajat ovat avainasemassa. Ilman heitä varattomalla ja vähäosaisella tuhlaajapojalla ei olisi ollut kotia jonne palata, jossa saada katto päänsä päälle ja jossa saada ruokaa syödäkseen.

Jokainen meistä osaa olla tuhlaajapoika ja käyttää rahaa ilman huolta huomisesta. Harva kuitenkin kykenee olemaan tarinan isoveli. Vuonna 2020 suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee vastuunkantajia enemmän kuin koskaan, sillä ilman heitä yhteiskunta ei voi pitää huolta heikoimmista jäsenistään. Meidän ei tule loputtomasti katsella holtitonta tuhlausta, oli kyse sitten Etelä-Euroopan maiden tai Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Ahkerat suomalaiset veronmaksajat kuittaavat tulevina vuosikymmeninä niiden molempien laskut.

Juhlaan on nyt kaikesta huolimatta syytä, sillä aktiivimalli on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Marinin hallituksen päätös ottaa Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkonen käyttöön on juhlan aihe. Kunpa hallituksen ryhtiliike ei loppuisi tähän, sillä tulevien sukupolvien piikkiin holtittomasti eläminen saa nyt riittää. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä isoveljeä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 23.9.2020 Tamperelainen-lehden kolumnina.

Julkaistu

Tapahtuma-ala jätettiin yksin – hallitus ei ymmärrä seurauksia

Tapahtuma-ala on syvässä kriisissä, koska määräykset ovat sulkeneet toimialan ja hallitus on jättänyt sen ilman tukea. Kyse on alasta, jonka henkilöstöstä valtaosa on näkymätöntä. Artistit ja näyttelijät ovat rakastettuja tähtiä, mutta heidän taustallaan työskentelevät eivät parrasvaloissa paistattele. Nyt he ovat näkymättömiä myös hallituksen poliitikoille, jotka vannovat kulttuurin nimeen vain vaalikampanjoissaan neljän vuoden välein.

Olen itse tehnyt 30 vuoden työuran tapahtuma-alalla, joten koen alan kriisin läheiseksi. Vuonna 1990 alkanut urani on sisältänyt tuhansia keikkoja ravintoloissa, konserteissa, kiertueilla ja festareilla. Ensin DJ-keikkoja, sitten myös artistina ja viime vuosina toimittajana. Alan kulisseissa työskentelee valtava joukko ahkeria ihmisiä, jotka ovat olleet maaliskuusta saakka ilman työtä. Keikkakalenterit tyhjentyivät silloin yhdessä päivässä. Elokuussa Suomessa ehdittiin järjestää muutama festivaali, kunnes niiden järjestäminen muuttui taas mahdottomaksi. Ehdin tuolloin käydä työkeikalla Vaasa Festivaleilla, josta tässä alla videoraportti.

Suomen tapahtumateollisuuden parissa työskentelee 3 200 yritystä sekä kymmeniä tuhansia yksinyrittäjiä, työntekijöitä ja freelancereita. He pitävät kulisseissa huolta siitä, että teattereissa on lavasteita, konserteissa vessoja, messuosastoilla sähköä, festareilla esiintymislavat, artisteilla monitorimiksaus ja laulajien taustalla muusikot. Tämä kaikki siksi, että suomalaiset voisivat nauttia rakastamiensa tähtien esityksistä. Nyt näitä ammattilaisia kutsutaan massatyöttömiksi.

Aamulehti 10.9.2020

Eduskunta edellytti ravintolat sulkiessaan (HE 67/2020), että hallitus korvaa aiheutuvat vahingot kohtuullisella kompensaatiolla. Sellaista ei tullut, ja samaan aikaan tapahtuma-ala jäi täysin ilman tukia. Ymmärrän koronarajoitusten tarpeen, mutta niiden myötä tapahtuma-alaa pitäisi tukea taloudellisesti, jotta se ei kaatuisi tähän kriisiin.

Tapahtumien vaikutukset yhteiskuntaan. Kuva: Tapahtumateollisuus

Turun yliopiston toimialatutkimuksen mukaan tapahtuma-alaa uhkaa jopa 1 500 miljoonan euron menetykset. Ilman tukea tullaan näkemään konkurssiaalto ja ilman työtä olevat tuhannet ammattilaiset suuntaavat kortistoon tai uusille toimialoille. Eikä kyse ole vain tapahtuma-alasta, vaan myös hotelleista, takseista, kaupoista ja ravintoloista. Blockfest on tuonut talousalueelle vuosittain jopa 18 miljoonaa euroa ja Alihankintamessut 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi teatterit tuovat kukin vuosittain miljoonia euroja alueilleen.

Maaliskuussa esitimme lääkkeeksi arvonlisäverojen palauttamista yrityksille ja työnantajamaksujen perimisestä luopumista määräajaksi. Tapahtuma-ala tarvitsee lisäksi tukikriteerien uudelleen määrittelyn kausittaiseen toimintaan soveltuviksi. Vain siten yleisötapahtumia ja kulttuuria on varmuudella tarjolla myös ensi vuonna. Kuka tekee jatkossa festivaaleja, teatteria, konsertteja ja muita yleisötapahtumia, jos alan yritykset ovat konkurssissa ja tekijät vaihtaneet alaa?

Toimenpiteitä tarvitaan NYT.

Julkaistu

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa: ”Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa”

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi tänään 3.9.2020 valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2020-2023. Pidin asiasta oheisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

—

Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että MAL-sopimuksessa Lempäälälle merkittäviä ovat erityisesti liikenteelliset tavoitteet, joiden osalta Lempäälä on Pirkanmaalla keskeisessä asemassa verrattuna muihin kehyskuntiin. Sijaintimme kasvukäytävällä heti Tampereen eteläpuolella antaa kunnalle kilpailuedun muihin kuntiin nähden. Tämä etu meidän tulee kyetä myös hyödyntämään esimerkiksi yritysalueiden kaavoituksessa.

Kolmostien niin sanottu Puskiaisten oikaisu tulee vähentämään Kuljun ja Sääksjärven välillä liikennemääriä merkittävästi ja lyhentämään matka-aikaa Lempäälässä Pirkkalan suuntaan. Kehä II tulee nopeuttamaan matka-aikaa lentokentälle ja se myös mahdollistaa kunnalle uusia yritysalueita yhdessä Puskiaisten moottoritien oikaisun kanssa. Tiemaksuja kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata. Sen sijaan joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että palvelun laatu riittää houkuttelemaan käyttäjiä yksityisautoista muihin liikkumismuotoihin.

Arvoisa puheenjohtaja, sijaintinsa ansiosta Lempäälä on raidekunta. Raideliikenne on meille erityisen tärkeää niin työmatkaliikenteessä kuin vapaa-ajan liikenteessäkin. Kasvava kuntakeskus on jopa riippuvainen hyvistä raideliikenteen yhteyksistä ja lähijunaliikenteen kehityksestä. Tulevaisuudessa myös Tampereella opiskelevat voivat asua Lempäälässä ja päästä vartissa vaikkapa yliopiston kampukselle.

Oma liikenteellinen kokonaisuutensa on Suomi-rata. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa jo olemassa olevan pääradan kehittämistä, ja sen myötä kolmatta ja neljättä raidetta Helsingistä Tampereelle. Tämän kehityksen myötä lähijunaliikenteen kasvu on mahdollista samoin kuin uudet seisakkeet ja asemat Lempäälän alueella.

Lempäälän kunnanhallitus päätti yksimielisesti ja hyvin perustellen, että Lempäälä ei ole mukana Suomi-radan hankeyhtiössä, joka suunnittelee kokonaan uuden miljardien eurojen raideyhteyden rakentamista Helsingistä Tampereelle. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että tämän niin sanotun oikoradan suunnittelemisesta tulee luopua ja panostukset keskittää nykyiseen päärataan. Se on koko kasvukäytävän etu, ja se on myös Lempäälän etu. Arvoisa puheenjohtaja, meidän tulee pitää huolta siitä, että MAL-sopimuksessa mukana olevat suunnitelmat alueellamme myös toteutuvat.

Julkaistu

Voin tilata Italiasta laatikollisen viiniä kotiovelle – mutta en sixpackia suomalaisesta pienpanimosta

Pääministeri Marinin neuvottelema EU-elvytyspaketin mahalasku on vienyt huomiota ongelmalta, jossa Suomi rikkoo tietoisesti EU-oikeutta yrittämällä kieltää alkoholijuomien etämyynnin ulkomailta suomalaisiin koteihin. Tuotteiden (myös alkoholin) ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate, joten Suomi ei voisi kieltää vaikka haluaisikin. Ja yritystä siihen virkamiehillä on viime aikoina toden totta ollut. Nyt myös kokoomuksen euroedustaja Petri Sarvamaalta tulee Brysselistä arvokasta tukea tärkeän epäkohdan korjaamiseen.

Heinäkuussa paljastui, että suomalaisten pienpanimojen etämyyntiä koskevassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriö esitti Marinin hallitukselle perättömiä tietoja, joiden esittämisen jälkeen hallitus päätti olla vapauttamatta kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä. On syytä epäillä, että päätös tehtiin ainakin osin perättömien tietojen pohjalta. Hallitus torppasi esityksen etämyynnistä, vaikka vihreät ja keskusta olivat puheenjohtajiaan myöden julkisuudessa liputtaneet pienpanimojen etämyynnin puolesta. Juhlapuheissa puhuttiin siis täysin muuta kuin todellisuudessa päätettiin. Käänsiko takin siis vihervasemmiston perinteisesti kannattama holhous vai kenties virheelliset tiedot päätöksenteon tukena?

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sitten perättömästi väittivät? Esimerkiksi sitä, että Valvira olisi ollut tekemässä poliisille 12 esitutkintapyyntöä alkoholia toisista jäsenvaltioista myyvistä yrityksistä. Valvira vastasi kysyttäessä, että se ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ja pahoitteli Valvirasta riippumattomista syistä alkunsa saanutta kohua. Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että ministeriö esitti hallitukselle päätöksenteon pohjaksi perättömiä väitteitä. Tutkintapyyntöjen lisäksi ministeriö esitti hallitukselle niin ikään vailla perusteita, että Ruotsin Systembolagetilla ei olisi etämyyntiä koskevia poikkeuksia. Miten on mahdollista, että ministeriössä kukaan ei joudu vastuuseen perättömien väitteiden esittämisestä hallitukselle?

Vasemmalla sosiaali- ja terveysministeriön materiaali hallitukselle ja oikealla Valviran lausunto kyseisestä väitteestä.

Kesäkuussa 2020 Suomen korkein hallinto-oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun (KHO:2020:77), joka antoi ministeriölle kylmää kyytiä vesittämällä ministeriön sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteet, joiden mukaan alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen olisi laitonta. Suomi ei nimittäin ollut tehnyt komissiolle direktiivin edellyttämää etämyynnin kieltämistä koskevaa ilmoitusta, ja ilmoittamatta jääneitä kansallisia määräyksiä ei voida soveltaa. Näin ollen ministeriön ja virkamiesten väitteet laittomuudesta ovat olleet alusta saakka perättömiä. Ministeriö vahvisti 24.4.2019, ettei Suomi ollut tehnyt komission edellyttämää tiedonantoa. Syy siihen on luonnollinen, sillä komissio ei olisi hyväksynyt perusperiaatteitaan loukkaavaa etämyynnin kieltoa. Keväällä 2020 myös Suomen verohallinto totesi etämyynnin ulkomailta Suomeen lailliseksi. Se oli verottajalta suoraselkäinen lausunto.

Minä siis voin tilata – ja perjantaina viimeksi tilasinkin – laatikollisia viiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en voi tilata sixpackia olutta paikalliselta pienpanimolta. Kotimainen ja ulkomainen yritys ovat siis kuluttajakaupassa edelleen räikeästi eriarvoisessa asemassa nimenomaan siten, että suomalainen yritys on heikommassa asemassa. Monissa euromaissa oman maan yrityksiä pyritään suosimaan ulkomaisten kustannuksella, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Ehkä juuri samasta syystä Marin neuvotteli meille 3 400 miljoonan euron laskun eteläeurooppalaisten maiden talouskasvun tueksi.

Suomi maksaa, kun muut juhlivat.