Julkaistu

Maskigaten aikajana – näin tapahtumat etenivät

Suomessa on parhaillaan meneillään mielenkiintoinen tapahtumasarja, joka kaivoi esiin tutkivan journalistini. Sosiaali- ja terveysministeriö vaikuttaa nimittäin levittäneen suomalaisille väitteitä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Päätin siksi kaivaa hieman arkistoja ja erityisesti internetin verkkosivuja tallentavaa Archive.orgin tallenteita saadakseni selvää mitä keväällä ja sen jälkeen on tapahtunut maskisuosituksiin liittyen.

Pääministeri Marin vahvisti 8.10.2020, että maskisuositusta ei annettu keväällä, koska maskeja ei ollut saatavilla. Siihen saakka maskipäätösten oli väitetty perustuneen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Nyt on paljastunut, että ministeriö on nimenomaan estänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita antamasta maskisuositusta, vaikka THL halusi ohjeistaa suomalaisia maskien käyttämisestä ja vaikka maailmalla maskien hyödyistä oli tehty jo lukemattomia maskeja puoltavia tutkimuksia.

STM ja THL eivät suositelleet maskien käyttämistä, vaikka maskien hyödyistä oli vahvaa tutkimustietoa. Sen sijaan ministeriö tilasi yksityiseltä yritykseltä jättisummalla lumetutkimuksen, jonka tuloksia voidaan tämän hetken tietojen mukaan perustellusti epäillä poliittisesti ohjatuksi. Toisin sanoen ensin päätettiin tulos ja sitten tilattiin siihen sopiva tutkimus.

Käyn tässä läpi tapahtumien aikajanaa.

Lukemattomat suomalaiset yritykset olivat jo heti alkuvuodesta tarjonneet ministeriölle kasvomaskeja, mutta ministeriö ei niitä kuitenkaan tilannut. Sen jälkeen Suomi jättäytyi ainoana EU-maana pois Euroopan unionin yhteisestä maskitilauksesta, vaikka samaan aikaan (18.4.2020) ministeri Aino-Kaisa Pekonen julisti Suomen ehtivän hyvin mukaan tilaukseen. Lopulta maskeja ei saanut enää mistään, joten niiden suositteleminen olisi saattanut ministeriön huonoon valoon ja korostanut ministeriössä tehtyjä virheitä. Siksi ministeriölle oli tärkeää olla suosittelematta maskeja, vaikka se tarkoittikin suomalaisten terveyden vaarantamista.

Lopulta ministeriö ajautui kuitenkin niin tukalaan tilanteeseen, että se tilasi huoltovarmuuskeskuksen välityksellä 10 miljoonalla eurolla kelvottomia maskeja Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Tässä hämmentävässä saagassa on vasta aivan viime päivinä ilmennyt uusia käänteitä, jotka voisivat olla peräisin vaikkapa jännityselokuvan käsikirjoituksesta. Ikävä kyllä ne näyttävät tähän mennessä esitetyn näytön perusteella ennemminkin realitysarjalta. The Truman Show.

25.-26.2.2020

Suomeen saapui alkuvuodesta runsaasti lentoja Italian kriisialueelta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tiedotti 25.2.2020 päättäneensä lähettää seuraavana päivänä hoitohenkilöstöä Lappeenrannan lentokentälle Bergamosta Ryanairin lennolla saapuvia lentomatkustajia vastaan. Tarkoituksena oli jakaa matkustajille tietoa ja ennen kaikkea lähettää oireisia matkustajia koronatesteihin viruksen Suomeen leviämisen hidastamiseksi.

Tieto paikallisten terveysviranomaisten suunnitelmasta levisi kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriö otti Eksoteen yhteyttä ja kielsi hoitohenkilöstöä menemästä lentokentälle matkustajia vastaan. Vain tunteja ennen lentokentälle menoa Eksote tiedotti olleensa yhteydessä ministeriöön ja suunnitelmansa peruuntuneen. Hoitohenkilöstön lentokentälle menemisen sijaan matkustajille jaettiin lopulta pelkkiä lentolehtisiä.

Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin uutisoitiin, että valtaosa Suomen tartunnoista peräisin Pohjois-Italiasta. Kuka teki päätöksen estää lentokentälle meneminen? Tuo päätös on vaarantanut vakavasti suomalaisten turvallisuuden.

3.4.2020

Työterveyslaitos (ei siis STM tai THL) julkaisi verkkosivuillaan ohjeistuksen otsikolla ”Itse tehdyt kasvomaskit”. Tähän sittemmin verkosta poistettuun ohjeistukseen STM viittasi illalla 12.10.2020 kello 22.26, kun se tiedotti ohjeistaneensa kansalaisia maskiasiassa jo keväällä. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla todettiin alunperin muun muassa näin:

”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Kasvomaski saattaa vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön, jolloin vähenee myös mahdollisuus siihen, että oireettomat viruksen kantajat levittäisivät virusta.”

Työterveyslaitoksen sinänsä ansiokas ja aidosti tutkimustietoon perustuva ohjeistus poistettiin nopeasti verkosta ministeriön saatua siitä tiedon, mutta palataan siihen pian. Ennen työterveyslaitoksen ohjeistuksen poistamista kulissien edessä ja takana ehti nimittäin tapahtua paljon.

8.4.2020

Suomen Kuvalehti pudotti uutispommin, jonka mukaan Suomi oli ostanut maskeja 10 miljoonalla eurolla Tiina Jylhältä ja Onni Sarmastelta. Sarmastelle maskeista maksettiin vieläpä tuplasti yhden päivän aikana, kun ensimmäiset viisi miljoonaa jäädytettiin pankkiin. Maskit osoittautuivat testeissä kelvottomiksi. Vain reilu viikko ennen Suomen Kuvalehden paljastusta pääministeri Marin oli julistanut Twitterissä, ettei hallituksen toimintaa saa kritisoida kriisiaikana.

Ministeriö ei ollut käymissään kriisikokouksissa ymmärtänyt tilata suojamaskeja ajoissa, vaikka useat suomalaiset yritykset olivat niitä ministeriölle tarjonneet. Samalla paljastui, ettei ministeriössä ollut tietoa edes siitä, ettei huoltovarmuuskeskuksen toimintaan todellisuudessa kuulunut lainkaan hengityssuojainten ostaminen ja varastointi. Varastossa nyt olleet maskit olivat vain hyvällä tuurilla jääneet talteen vuoden 2009 yksittäishankinnoista. HVK ei siis ollut vastuussa maskitilausten tekemättä jättämisessä saati hädissään ministeriön vaatimuksesta tehdystä tilauksesta.

14.4.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Helsingin Sanomissa suosittelevansa kangasmaskin käyttöä muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. ”Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä. Väestötasolla hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat”. Pääjohtajan antama maskisuositus ei ollut kuitenkaan ministeriön mieleen. Neljä päivää myöhemmin (ks. alla) ministeriö sanoutui irti pääjohtajan maskisuosituksesta, poisti maskiohjeistuksen työterveyslaitoksen sivuilta ja julisti, etteivät STM ja THL suosittele maskien käyttämistä.

Samana päivänä 14.4.2020 Mikael Jungner kertoi AlfaTV:n Sanna Ukkolan haastattelussa (katso tästä video), että sosiaali- ja terveysministeriö oli hänen saamiensa tietojen mukaan kieltänyt terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta viestimästä maskeista ja vaatinut kaiken viestinnän kulkemista kauttaan.

Jungnerille oli selvinnyt myös, että THL:n asiantuntijat eivät olleet aluksi tavanneet ministereitä lainkaan suoraan, vaan kaikki tiedot olivat menneet ministereille STM:n välikäsien kautta. Huhtikuussa Jungnerin lausunto ei vielä nostattanut kohua, mutta nykyisessä valossa se näyttää olleen hyvinkin perusteltu.

18.4.2020

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistu maskiohjeistus poistettiin 14.-18.4.2020 välisenä aikana. Kyseisestä verkkosivusta on Archive.orgissa kolme tallennetta, joista vain ensimmäisessä 14.4.2020 tallennetussa versiossa alkuperäinen ohjeistus on näkyvissä. Seuraavassa 18.4.2020 tallennetussa otteessa ohjesivu oli jo poistettu pysyvästi (”HTTP 301 Moved Permanently”) ja liikenne ohjattu uudelle aiemmin jo julkaistuille sivulle.

Uudelleenohjauksen jälkeen kohdesivulla ei ollut työterveyslaitoksen 3.4.2020 antamaa suositusta (”Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa…”), joten suositus maskien käytöstä oli poistettu. Nyt on olennaista huomata, että uusi kohdesivu oli olemassa jo ennen kuin ohjeistussivu poistettiin verkosta, joten muutosta ei voida perustella esimerkiksi sivuston päivittämisellä. Ohjeistus siis yksinkertaisesti poistettiin. Poisto tehtiin todennäköisesti 18.4.2020.

STM 18.4.2020

Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat molemmat (STM linkki, THL linkki) verkossa identtiset tiedotteet, joiden sisältö oli päinvastainen sekä pääjohtajan lausuman (HS 14.4.2020) että työterveyslaitoksen verkkosivuilta poistetun ohjeistuksen kanssa. Näissä mediassakin laajasti noteeratuissa tiedotteessa STM ja THL totesivat, etteivät ne anna ohjeistusta tai suositusta hengityssuojainten tai kasvomaskien käytöstä.

”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät anna ohjeistusta tai yleistä suositusta käyttää hengityssuojaimia tai kangasmaskeja julkisella paikalla liikuttaessa.”
– STM ja THL 18.4.2020

Ilta-Sanomat 18.4.2020

Maskigate oli tuolloin muutenkin ajankohtainen aihe, sillä samana päivänä 18.4.2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi Suomen ehtineen hyvin mukaan EU:n yhteisiin maskihankintoihin, vaikka samaan aikaan tiedettiin Suomen jääneen ainoana EU-maana tilausten ulkopuolelle.

15.5.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta vieraili 15.5.2020 Yleisradion Marja Sannikan haastattelussa. Tuolloin pääjohtaja paljasti, että sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman maskiselvityksen lopputuloksella oli tutkimustiedon sijaan poliittisia vaikuttimia. Haastattelussa Sannikka kysyi pääjohtajalta miksi THL ei ollut tehnyt maskisuositusta. Tervahaudan vastaus kertoo paljon.

”Meitä ohjaavalla sosiaali- ja terveysministeriöllä on johtovastuu tämäntyyppisten suositusten antamisesta, nimenomaan tässä asiassa ovat halunneet pitää sen itsellään. Odotamme miten ministeriö reagoi lisäselvityksiä tehtyään. Minulla on käsitys, että tässä liikkuu herkkyyksiä, jotka eivät liity itse epidemian hoitoon, vaan ovat muuten yhteiskunnallisia. Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tässä voi olla näkökulmia, jotka eivät ole vain tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia.”

STM 15.5.2020

STM tiedotti edellä mainitulla tavalla 18.4.2020, ettei  se suosittele hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla. Kuitenkin 15.5.2020 ministeriö julkaisi kunnille ja sote-palveluntuottajille ohjeistuksen, jossa se neuvoi käyttämään kirurgisten suojien puuttuessa jopa kankaisia pestäviä suojuksia. Sote-henkilöstölle maskeja siis suositeltiin, joten niiden tarpeellisuus ja hyödyt olivat ministeriöllä viimeistään tuolloin tiedossa. Siitä huolimatta kansalaisille maskeja ei suositeltu, ja motiivia voidaan perustellusti epäillä poliittiseksi.

Sote-henkilöstölle annettu linjaus noudatteli kansainvälisten tutkimusten tuloksia, työterveyslaitoksen verkkosivuilla 3.4.2020 julkaistua ja sieltä 18.4.2020 poistettua ohjeistusta sekä myös THL:n linjausta, josta viestimisen STM oli kuitenkin torpannut. Rivikansalaisia ministeriö ei siis ohjeistanut käyttämään maskeja, koska niitä ei ollut saatavilla tarpeeksi (Marin 8.10.2020). Ministeriö pimitti kansalaisilta tärkeää tietoa maskien käyttämisestä, jotta se ei olisi joutunut poliittisesti huonoon valoon tehtyään virheitä muun muassa Suomen maskikaupoissa.

12.10.2020

THL:n pääjohtana Markku Tervahauta astui median eteen ja kertoi Ilta-Sanomissa, että sosiaali- ja terveysministeriö oli tosiaan estänyt terveyden ja hyvinvoinnin laitosta valistamasta suomalaisia maskien käytön tärkeydestä. Tervahauta paljasti, että ministeriön mukaan maskeista ei ollut aihetta viestiä tarkemmin. Käytännössä STM siis esti THL:n maskitiedotuksen, koska kaikki koronaan liittyvä viestintä kulki STM:n kautta.

Maanantai-iltana 12.10.2020 STM esitti Twitterissä yllä olevan väitteen. Siinä ministeriö väittää viestineensä jo huhtikuun alussa kasvomaskien turvallisesta käytöstä ja ohjeistaneensa maskien käytöstä 3.2.2020. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin STM julkaisi tiedotteen, jossa se nimenomaan totesi, ettei se anna suositusta hengityssuojainten tai kangasmaskien käyttämisestä. Näin ollen ministeriön hätäpäissään Twitterissä kello 22.26 julkaisema päivitys on vähintäänkin kyseenalainen, eikä kestä kriittistä tarkastelua.

Moniin epätotuuksiin viittaavien seikkojen paljastuttua ja niihin liittyvän välikysymyksen lähestyessä järjestettiin ministeriössä maanantai-iltana 12.10.2020 hätäkokous, jossa pohdittiin damage controlia ja mahdollisia keinoja selvitä tilanteesta kuivin jaloin. Joku muisti – tai näki asiakirjoista -, että työterveyslaitos oli 3.4.2020 julkaissut ohjeistuksen asiaan liittyen. Julkaisu päätettiin valita pelastusrenkaaksi, jossa paljastui kuitenkin ammottava reikä, sillä päivityksessä viitattu työterveyslaitoksen 3.4.2020 julkaisema ohjeistus oli poistettu verkosta 18.4.2020. Samaan aikaan, kun STM ja THL tiedottivat, etteivät ne suosittele maskien käyttämistä julkisilla paikoilla.

Summa summarum

Edellä esitetyn tapahtumainkulun perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysmisteriö vaikuttaa esittäneen suomalaisille perättömiä tietoja paitsi maskien hyödyistä myös vaikuttaa pyrkineen aktiivisesti estämään asiantuntijoita antamasta suomalaisille tutkimustietoa maskien käytön hyödyistä. Kuten THL-pääjohtaja Tervahauta 15.5.2020 jo julkisesti totesi, vaikuttaa perättömien tietojen levittämisellä olleen poliittinen motiivi.

Ei Suomea voida näin johtaa.

Julkaistu

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on edelleen yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien kyselyn perusteella puolet heistä tienasi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes tienasi alle 1 000 euroa kuukaudessa. Yrittäjät tekevät sen vieläpä selvästi heikommalla sosiaaliturvalla kuin palkansaajat sekä ilman työaikoja – saati arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kesäisin, jouluisin, juhlapyhisin.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan erityisesti politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina ja yhteiskuntavastuusta laistavina riistäjinä, jotka repivät rikastuakseen palkansaajien selkänahkaa. Tämän vastakkainasettelun järjestelmällinen rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää.

Herätys.

Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Nämä yritykset ovat tämän maan selkäranka. Ilman niitä ei olisi suomalaista hyvinvointivaltiota, jossa heikoimmista pidetään huolta. Ilman yrityksiä ei olisi laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja eikä varhaiskasvatusta.

Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka siten kantavat lähes päävastuun suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta ja rahoittamisesta. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on nyt hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi.

Se kannattaa muistaa.

Julkaistu

Beard & Business: Keskustelua (sosiaalisen) median murroksesta ja tulevaisuudesta

JULKAISTU 10.9.2018 Käväisin Sons of ASUA -tiimin vieraana uuden Beard & Business -nettisarjan ensimmäisessä jaksossa. Tarkoituksena oli nauttia Jarno Hämäläisen ja Markus Koskisen kanssa ensiluokkaisen herkullista entrecote-pihviä ja viskiä leppoisassa ympäristössä. Näin myös teimme.

Keskustelemme ensimmäisessä Beard & Business -sarjan jaksossa median murroksesta 1990-luvulta tähän päivään saakka ja luotaamme samalla myös tulevaisuutta ja pohdimme mitä sosiaalisessa mediassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Beard & Business -sarjassa pureudutaan vieraiden kanssa myynnin, markkinoinnin ja johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin ja sukelletaan tulevaisuuden näkymiin. Käy YouTubessa tilaamassa Sons of ASUA -kanava tästä.

Julkaistu

FM-radio jäämässä historiaan – tulevaisuus on digitaalinen

JULKAISTU 16.12.2019 Olen vuodesta 2005 saakka kirjoittanut eri foorumeissa ja luennoinut seminaareissa, että FM-radio tullaan vääjäämättä ajamaan alas myös Suomessa. Syynä on muun muassa analogisten lähetysten kalleus, sillä jo yksin Yleisradio maksaa Digitalle vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustin Musiikki & Media -seminaarin puheenvuorossani, että alasajo tapahtuisi vuoteen 2016 mennessä, mutta ennustu oli merkittävästi etuajassa. Suurin muutos oli, että vuonna 2018 päätettiin vielä jakaa uudet radiotoimiluvat. Todennäköisesti viimeistä kertaa. Muutos digitaaliseen bittivirtaan on kuitenkin vääjäämätöntä, ja 130-vuotiaan FM-teknologian keinotekoinen tekohengittäminen on 2020-luvulla enää turhaa. Sitä se on myös autoissa.

Samanlainen keskustelu analogisesta jakeluverkosta käytiin taannoin television kohdalla, kunnes lopulta analoginen verkko lopetettiin vuonna 2007. Sitä edelsi kuitenkin vuosina 2003-2007 DVB-H -digikokeilu, jossa olin mukana AdMobi-hankkeen kautta. DVB-H ei kuitenkaan tullut merkittävään käyttöön, koska IP-verkko toi videot ja television älypuhelimiin. Samoin tulee käymään myös FM-radiolle, jossa analogisella verkolla tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä varajärjestelmän rooli. Yleisradion edellinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi taannoin Slush Musicissa, että vuonna 2030 FM-radio on enää varajärjestelmä. Hän oli nähdäkseni oikeassa. EU:n uuden telepakettidirektiivin mukaan uusissa autoissa on oltava maanpäällinen digiradiovastaanotin, mikä on perusteltua ja ymmärrettävää. Mikäli Suomi onnistuu nyt neuvottelemaan asian EU:n kanssa suopeasti, tulee FM-radion kohtalon hetki olemaan Suomessa nyt alkavan kymmenvuotisen radiolupakauden päättymisen hetkellä 31.12.2029.

Yksi merkittävä ongelma EU:n esityksessä kuitenkin on. Se nimittäin ajaa FM-digilähetyksiin jostain syystä vanhentunutta DAB-teknologiaa, jonka käyttö lopetettiin Suomessa jo 15 vuotta sitten, kun sitä oli ensin kokeiltu vuosina 1997-2005. Olin itsekin 2000-luvun alkupuolella mukana testaamassa DAB-lähetyksiä eräässä demohankkeessa. Suomella ei ole syytä ottaa kehityksessä isoa askelta taaksepäin ja palata vanhaan teknologiaan. EU on oikeassa siinä, että uusissa autoissa pitää jatkossa olla digivastaanotin, mutta DAB-vastaanotin sen ei kuitenkaan pidä olla. Ei vaikka Norjassa FM-radio korvattiin taannoin DAB-teknologialla. Meillä Suomessa on ollut jo vuosia käytössä toimiva mobiili IP-verkko, jonka kautta radiota on jaettu henkilöautoihin Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Matkapuhelinten välityksellä jo edelliseltä vuosikymmeneltä saakka. Kymmenissä tuhansissa uusissa suomalaisissa autoissa on jo nyt maanpäällinen digiradiovastaanotin, joskin eri formaatissa kuin EU haluaisi.

IP-vastaanotin mahdollistaa tuhansien radiokanavien kuuntelemisen verkon yli. Meillä on siis jo käytössä maanpäällinen digitaalinen verkko, joten meidän ei pitäisi enää tehdä kalliita investointeja jo kokeiltuun ja sittemmin vanhentuneeseen DAB-teknologiaan, lähettimiin ja vastaanottimiin. Valtava määrä suomalaisia kuuntelee nykyisin radiota älypuhelimella, jossa ohjelmavirta muodostuu nimenomaan bittivirrasta. Olen itse kuunnellut radiota niin autossa kuin kotonakin lähes pelkästään digitaalisesti jo viiden vuoden ajan. Perheemme ainoa FM-radio löytyy nimittäin lastenhuoneesta. Suomen ei tule ottaa kehityksessä takapakkia, vaan lakkauttaa FM-lähetykset hallitusti vuonna 2030, jolloin kansalaiset ovat jo siirtyneet internetin välityksellä jaettavaan radioon. Kallista tuplajärjestelmää ei tarvita.

Kuten jo vuonna 2005 totesin, FM-verkko tullaan ajamaan vääjäämättä alas myös Suomessa. Emme voi 2020-luvulla takertua menneiden aikojen analogiaan, kun tulevaisuus on digitaalinen. Suomen ei tule myöskään tehdä jättimäisiä investointeja vanhentuneeseen teknologiaan vain koska EU niin esittää. Sen sijaan meidän tulee siirtyä suoraan IP-verkkoon, joka on toiminut hyvin jo vuosien ajan ja toimii jatkossakin. FM-vastaanotin on kuitenkin hyvä pitää jokaisessa kodissa kaapin perällä mahdollisia kriisitilanteita varten.

Kirjoittaja on 26 vuotta journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Julkaistu

Kolumni: Tuhlaajapoika palasi aktiivimallin kanssa

Luukkaan evankeliumista löytyvä tuhlaajapoikavertaus sopii mainiosti vuoden 2020 Suomeen. Tarinassa kahdesta veljeksestä nuorempi pyytää saada isältään osuutensa perinnöstä etukäteen ja lähtee maailmalle tuhlaamaan sen. Holtittoman rahankäytön seurauksena rutiköyhäksi päätynyt poika palaa lopulta takaisin kotiinsa nöyränä ja katuvaisena. Isä kuitenkin riemuitsee tuhlaajapojan paluusta ja järjestää sen kunniaksi juhlat, vaikka perintö onkin kadonnut tuhkana tuuleen.

Vanhempi veli suuttuu vastuuttoman veljensä kunniaksi järjestetyistä juhlista, sillä hän ei ymmärrä miksi tuhlaamista juhlitaan. Isä perustelee juhlia toteamalla, että nuorempi poika on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Vastuullinen isoveli on sen sijaan pysynyt isänsä luona, ahkeroinut ja elänyt säästeliäästi. Hänen kunniakseen ei juhlia ole järjestetty.

Tarinaan sisältyy ajankohtainen opetus vastuullisuudesta. Ilman juhlia jäävät yleensä tahot, jotka peräänkuuluttavat vastuunkantoa ja tervettä taloutta. Ympärilleen vastuuttomasti rahaa kylvävät saavat sen sijaan nauttia erityisesti rahojen saajien varauksettomasta ihailusta. Tämä siitä huolimatta, että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vastuunkantajat ovat avainasemassa. Ilman heitä varattomalla ja vähäosaisella tuhlaajapojalla ei olisi ollut kotia jonne palata, jossa saada katto päänsä päälle ja jossa saada ruokaa syödäkseen.

Jokainen meistä osaa olla tuhlaajapoika ja käyttää rahaa ilman huolta huomisesta. Harva kuitenkin kykenee olemaan tarinan isoveli. Vuonna 2020 suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee vastuunkantajia enemmän kuin koskaan, sillä ilman heitä yhteiskunta ei voi pitää huolta heikoimmista jäsenistään. Meidän ei tule loputtomasti katsella holtitonta tuhlausta, oli kyse sitten Etelä-Euroopan maiden tai Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Ahkerat suomalaiset veronmaksajat kuittaavat tulevina vuosikymmeninä niiden molempien laskut.

Juhlaan on nyt kaikesta huolimatta syytä, sillä aktiivimalli on ollut poissa kotoa ja sitten taas palannut. Marinin hallituksen päätös ottaa Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkonen käyttöön on juhlan aihe. Kunpa hallituksen ryhtiliike ei loppuisi tähän, sillä tulevien sukupolvien piikkiin holtittomasti eläminen saa nyt riittää. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä isoveljeä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 23.9.2020 Tamperelainen-lehden kolumnina.

Julkaistu

Voin tilata Italiasta laatikollisen viiniä kotiovelle – mutta en sixpackia suomalaisesta pienpanimosta

Pääministeri Marinin neuvottelema EU-elvytyspaketin mahalasku on vienyt huomiota ongelmalta, jossa Suomi rikkoo tietoisesti EU-oikeutta yrittämällä kieltää alkoholijuomien etämyynnin ulkomailta suomalaisiin koteihin. Tuotteiden (myös alkoholin) ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate, joten Suomi ei voisi kieltää vaikka haluaisikin. Ja yritystä siihen virkamiehillä on viime aikoina toden totta ollut. Nyt myös kokoomuksen euroedustaja Petri Sarvamaalta tulee Brysselistä arvokasta tukea tärkeän epäkohdan korjaamiseen.

Heinäkuussa paljastui, että suomalaisten pienpanimojen etämyyntiä koskevassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriö esitti Marinin hallitukselle perättömiä tietoja, joiden esittämisen jälkeen hallitus päätti olla vapauttamatta kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä. On syytä epäillä, että päätös tehtiin ainakin osin perättömien tietojen pohjalta. Hallitus torppasi esityksen etämyynnistä, vaikka vihreät ja keskusta olivat puheenjohtajiaan myöden julkisuudessa liputtaneet pienpanimojen etämyynnin puolesta. Juhlapuheissa puhuttiin siis täysin muuta kuin todellisuudessa päätettiin. Käänsiko takin siis vihervasemmiston perinteisesti kannattama holhous vai kenties virheelliset tiedot päätöksenteon tukena?

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sitten perättömästi väittivät? Esimerkiksi sitä, että Valvira olisi ollut tekemässä poliisille 12 esitutkintapyyntöä alkoholia toisista jäsenvaltioista myyvistä yrityksistä. Valvira vastasi kysyttäessä, että se ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ja pahoitteli Valvirasta riippumattomista syistä alkunsa saanutta kohua. Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että ministeriö esitti hallitukselle päätöksenteon pohjaksi perättömiä väitteitä. Tutkintapyyntöjen lisäksi ministeriö esitti hallitukselle niin ikään vailla perusteita, että Ruotsin Systembolagetilla ei olisi etämyyntiä koskevia poikkeuksia. Miten on mahdollista, että ministeriössä kukaan ei joudu vastuuseen perättömien väitteiden esittämisestä hallitukselle?

Vasemmalla sosiaali- ja terveysministeriön materiaali hallitukselle ja oikealla Valviran lausunto kyseisestä väitteestä.

Kesäkuussa 2020 Suomen korkein hallinto-oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun (KHO:2020:77), joka antoi ministeriölle kylmää kyytiä vesittämällä ministeriön sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteet, joiden mukaan alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen olisi laitonta. Suomi ei nimittäin ollut tehnyt komissiolle direktiivin edellyttämää etämyynnin kieltämistä koskevaa ilmoitusta, ja ilmoittamatta jääneitä kansallisia määräyksiä ei voida soveltaa. Näin ollen ministeriön ja virkamiesten väitteet laittomuudesta ovat olleet alusta saakka perättömiä. Ministeriö vahvisti 24.4.2019, ettei Suomi ollut tehnyt komission edellyttämää tiedonantoa. Syy siihen on luonnollinen, sillä komissio ei olisi hyväksynyt perusperiaatteitaan loukkaavaa etämyynnin kieltoa. Keväällä 2020 myös Suomen verohallinto totesi etämyynnin ulkomailta Suomeen lailliseksi. Se oli verottajalta suoraselkäinen lausunto.

Minä siis voin tilata – ja perjantaina viimeksi tilasinkin – laatikollisia viiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en voi tilata sixpackia olutta paikalliselta pienpanimolta. Kotimainen ja ulkomainen yritys ovat siis kuluttajakaupassa edelleen räikeästi eriarvoisessa asemassa nimenomaan siten, että suomalainen yritys on heikommassa asemassa. Monissa euromaissa oman maan yrityksiä pyritään suosimaan ulkomaisten kustannuksella, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Ehkä juuri samasta syystä Marin neuvotteli meille 3 400 miljoonan euron laskun eteläeurooppalaisten maiden talouskasvun tueksi.

Suomi maksaa, kun muut juhlivat.

Julkaistu

Suomi tukee muiden talouskasvua miljardeilla – pois omasta elvytyksestä

EU-elvytyspaketista on hiljalleen paljastunut seikkoja, jotka antavat entistä suuremman syyn kyseenalaistaa pääministeri Sanna Marinin suomalaisille veronmaksajille neuvottelema 3 400 miljoonan euron lisälasku. Näyttää siltä, että kyseessä ei ole elvytyspaketti ensinkään, vaan sen sijaan alkusysäys tulonsiirtounionille, jossa taloutensa hyvin hoitaneet maat kuittaavat jatkossakin taloutensa huonosti hoitaneiden maiden laskun. Tämän jälkeen jäsenmailla ei ole enää intressiä hoitaa julkista talouttaan kestävästi, koska muiden maiden veronmaksajat rientävät kerta toisensa jälkeen apuun. Tuloksena voi olla itseään ruokkiva kierre, kun Suomi on jo kertaalleen päästänyt kriisimaiden kädet taskuilleen.

En toki ole ainoa tätä mieltä oleva, sillä myös maamme arvostetuimpiin talouden asiantuntijoihin lukeutuvat professorit Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä kirjoittavat samansuuntaisesti.

”Elvytysrahaston tukitoimilla luodaan jäsenmaille odotus siitä, että korkean julkisen velan tilanteessa muut maat auttavat finanssipoliittisessa elvytyksessä, ja vieläpä ilman sellaista ehdollisuutta, joka on aiemmin tulkittu edellytykseksi rahoitustuen yhteensopivuudelle perussopimuksen ns. no bailout-artiklan 125 kanssa. Tämä heikentää ilmeisellä tavalla kannustinta huolehtia julkisen talouden kestävyydestä.”
– professori Vesa Vihriälä 13.7.2020

EU-perussopimukseen 125 artiklassa (no-bailout) on estetty tällaisen sosialistisen tulonjakomallin syntyminen, mutta nyt sellainen saatiin rakennettua koronakriisin siivellä kutsumalla sitä harhaanjohtavasti elvytyspaketiksi. Paketissa rahaa ei nimittäin jaeta jäsenmaille vain koronakriisin seurausten perusteella, vaan myös kriisiä edeltävän taloustilanteen perusteella. Näin ollen koronaelvytyksen lisäksi paketilla tuetaan talouttaan heikosti jo aiemmin hoitaneita maita ja pidetään Italian valtionlainojen korot kurissa. Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan EU lahjoittaa jo pelkästään Italialle 82 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,79 prosenttia. Toisin sanoen Suomi lahjoittaa Italialle 1 460 miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa.

Tätä Sanna Marin kutsuu onnistumiseksi.

Eikä tämä jää takuulla viimeiseksi kerraksi, sillä perussopimuksen yli ei ole aiemmin kävelty niin selkeästi kuin nyt. Seuraavan kierroksen veruke voi olla koronan toinen aalto, Yhdysvaltojen laman seuraukset, Italian pankkisektorin kriisi tai lähes mikä tahansa muu sopivaksi katsottu syy. Marinin hallitus on ilman koronaakin lisäämässä Suomen julkista velkaa siihen tahtiin, että voimme pian olla itsekin pelastettavia joukossa. Työllisyystoimista laistaminen on kuitenkin toisen kirjoituksen aihe, joten ei siitä tässä enempää.

”Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu. Muutoksena se ansaitsisi demokraattisessa yhteiskunnassa perusteellisen käsittelyn, jossa uuden rahoitusmallin valtiosääntöisiä ja muita vaikutuksia arvioitaisiin huolella ja avoimesti.”
– professori Päivi Leino-Sandberg 10.7.2020

Pääministeri Marinin saavutuksia on ruodittu mediassa syystäkin ahkerasti, sillä pääministerin epäillään jopa toimineen vastoin perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan ohjeita. Aika näyttää oliko näin. Varmaa kuitenkin on, että kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät useiden pitkien käsittelyjen jälkeen suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteensä pääministerille annetuista ohjeista. Lisäksi kokoomus vaati Suomen liittoutumista niin sanotun nuukan nelikon kanssa, mutta se ei pääministeri Marinille käynyt. Tuo sama nelikko sai lopulta merkittäviä pysyviä alennuksia, mutta Suomi sai sen sijaan pysyvän 100 miljoonan lisälaskun jäsenmaksuun. Marinin päätös olla blokkiutumatta neuvotteluissa maksaa siis veronmaksajille valtavasti hamaan tulevaisuuteen saakka.

Suomalaiset veronmaksajat tukevat nyt tehdyllä sopimuksella eteläeurooppalaisten maiden talouskasvua ja näiden maiden keskieurooppalaisia velkojia tuhansilla miljoonilla euroilla, jotka Suomi olisi voinut käyttää omaan elvyttämiseen, omien palvelujen turvaamiseen ja oman kilpailukyvyn nostamiseen. Monet tukea saavat maat aikovat keventää verotusta, mutta Suomi joutuu kiristämään sitä.

Pääministeri Marin on perustellut neuvottelemaansa 3 400 miljoonan euron lisälaskua sillä, että Suomi on vauras maa. Komission oman talousennusteen mukaan Suomi on kuitenkin ensi vuonna koko euroalueen hitaimmin kasvava talous, mutta silti tuemme auliisti muiden maiden talouskasvua. Mikäli pääministeri Marinin kovasti kehuma neuvottelutulos jää voimaan, voimme 10 vuoden päästä herätä katsomaan kuinka paljon meitä paremmin muut euromaat ovat koronakriisistä toipuneet – osin meidän kustannuksellamme.

Lienee perusteltua todeta, että Suomea vietiin EU-pöydissä kuin litran mittaa. Ja laskun maksavat ahkerat suomalaiset veronmaksajat vielä vuosikymmenten päästä.

Julkaistu

Kolumni: Päärataa kehitettävä – oikoradasta luovuttava

JULKAISTU 1.7.2020 Suomi tarvitsee panostuksia raiteisiin. Pääradan remontilla on kiire erityisesti Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Tällä kasvukäytävällä asuu 45 prosenttia suomalaisista ja tehdään puolet bruttokansantuotteesta. 400 000 työmatkalaisellaan se on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue. Pääradan remontti on kuitenkin puolen Suomen hanke, josta hyödytään aina Pohjanmaalla ja Lapissa saakka. Hankkeen tärkeydestä ei siis ole epäselvyyttä.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Viimeksi raideyhteyksistä kirjoittaessani suunnittelupöydällä oli pääradan kehittäminen, joka onkin ainoa taloudellisesti perusteltu vaihtoehto. Sittemmin kabinettien kätköistä tupsahti yllättäen aivan uusi ratayhteys, eli oikorata. Se kulkisi Helsingistä uutta lentorataa tunnelissa Helsinki-Vantaalle ja sieltä uutta oikorataa Tampereelle. Pystymetsään rakennettava raideyhteys ohittaisi tällä tietoa esimerkiksi Riihimäen ja Hämeenlinnan, jotka eivät siten olisi mukana kuittaamassa laskua.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö. Kuvan linjaus luonnollisesti erittäin pelkistetty.

Miljardien eurojen investointi kokonaan uuteen rataan on terveelle järjelle vieras. Miellä on jo päärata, jonka yhteyteen on varattu tilaa kolmannelle ja neljännelle raiteelle sekä kasvavalle lähijunaliikenteelle. Perusparannuksen jälkeen päärataa pääsisi Tampereelta Helsinkiin tunnissa ja vartissa. Lähes tunnin juna siis. Mikäli uusi ratayhteys päätettäisiin rakentaa, olisi se valmis aikaisintaan vuonna 2036, mutta nykyisen pääradan perusparannuksesta pääsisimme nauttimaan merkittävästi nopeammin ja miljardeja edullisemmin.

Tamperelainen 1.7.2020

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

En toki ole ainoa, joka pitää uuden radan rakentamista päättömänä, sillä tuore Taloustutkimuksen selvitys vahvistaa nykyisen pääradan kehittämisen palvelevan oikorataa suurempaa matkustajajoukkoa ja säästävän rahaa. Siis tavallisten veronmaksajien rahaa. Selvityksen mukaan uuden radan sijaan kannattaa kehittää nykyistä. Siitä on helppoa olla samaa mieltä.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö

Pääradasta poiketen uusi oikorata ei kuulu TEN-T -yhdyskäytävään, joten sille ei voida nykyisellään saada jopa satojen miljoonien EU-rahoitusta. Nyt alkava eri vaihtoehtojen selvitystyö kestää arviolta puolitoista vuotta, eli se pudottanee hankkeen EU-rahoituskaudelta 2021-2027. Raideliikenteen kehitystä täytyy kiirehtiä, mutta oikoradasta tulee luopua ajoissa. Pyörää ei pidä keksiä uudelleen, vaikka siten Helsinki saisikin näppärästi muut maksamaan uuden lentokenttäjunansa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Tämä kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 1.7.2020.

Julkaistu

Lempäälälle 600 000 euron lisälasku oppivelvollisuuden pidentämisestä

JULKAISTU 24.6.2020: Lempäälän veronmaksajille on tulossa peräti 600 000 euron vuosittainen lisälasku, jos Marinin hallituksen hanke oppivelvollisuuden pidentämisestä toteutuu. Käsittelimme juuri kunnanhallituksessa Lempäälän lausuntoa hallitukselle ja ministeriölle. Alkuperäisessä lausunnossa todettiin, että oppivelvollisuuden laajentamisella ei tulla saavuttamaan siinä tavoiteltuja vaikutuksia. SDP kuitenkin esitti kunnanhallituksessa merkittäviä muutoksia, jotka muuttivat lausunnon hanketta puoltavaksi. Muutokset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Minä (kok), Päivi Söderström (kok), Heikki Hakala (kok) ja Piia Nurmela (kd) jätimme päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.

”Lempäälän kunnan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä oppivelvollisuuslaiksi olisi tullut hyväksyä sellaisenaan. Toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuisi kunnalle arviolta 600 000 euron vuosittaiset lisäkulut, jotka olisivat nykytilanteessa kuntataloudelle kestämättömät. Näin merkittävien rakenteellisten uudistusten vaikutuksia tulee kehittää alueellisilla kokeiluilla, joilla selvitetään uudistusten vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi esityksen aikataulu on epärealistinen.”

Nuorten toisen asteen koulutus on tärkeä tavoite, mutta pakollisena sitä ei pidä toteuttaa, eikä varsinkaan tällä aikataululla ja ilman kunnille osoitettavia rahoja hankkeen toteuttamiseen. Koko ikäluokkaa koskevan pakottamisen sijaan varoja tulisi osoittaa suoraan tuen tarpeisten oppilaiden auttamiseen koko koulunkäynnin ajaksi, koska vain silloin he saisivat tarvitsemansa tuen. Koronakriisin myötä kunnat ovat kestämättömässä talouskriisissä ilman tällaisia lisälaskujakin, joten oppivelvollisuuden pidentäminen tulee vääjäämättä heikentämään palveluja kunnissa ja kaupungeissa. Raha ei tule vieläkään taikaseinästä, joten jokainen euro on pois jostain muualta.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 24.6.2020

Kuntien toimintoja tehostamalla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja yksin koronakriisin seurauksia voidaan vielä saada paikattua ilman merkittäviä leikkauksia. Silläkin on kuitenkin rajansa. Aikaisempien talouspaineiden lisäksi tulevaa 600 000 euron lisälaskua ei nimittäin saada enää kokoon pelkästään tehostamalla. Olen itse puhunut vuosien ajan muun muassa lapsiperheille tärkeiden perhetupien puolesta. Lempäälässä niiden kustannus on vuodessa 330 000 euroa. Ne voivat olla vaakalaudalla, jos oppivelvollisuuden pidentäminen toteutuu.

Lisäksi intensiivisen tuen luokat ja lukion oppilashuolto maksavat vuodessa 325 000 euroa, ikäihmisten aktiviteetit 185 000 euroa, seniorien kuntosalitoiminta 175 000 euroa, lasten leikkikentät 55 000 euroa ja AP/IP-kerhojen välipalat 70 000 euroa. Saadaanko näitä ei-lakisääteisiä kuluja puolustettua, jos Marinin hallitus sysää Lempäälän kunnalle kirjaimellisesti takavasemmalta 600 000 euron lisälaskun? Entä miten käy lomituspalvelujen? Kirjastojen? Lasten liikennepuiston? Nämä kysymykset tulevat ajankohtaisiksi, jos hanke toteutuu.

Yksikään valtuutettu ei halua leikata palveluista, joten jokaisen nettomaksajan tulee nyt toivoa, että Marinin hallituksen vastuuton hanke kaatuu. Eläkeläisten vappusatanen ja vanhusten hoitajamitoitus kaatuivat jo, koska niihin ei ollut varaa. Oppivelvollisuuden pidentämisestä hallitus pitää yhä kiinni, vaikka siihen tarvittavaan 180 miljoonaan euroon ei ole varaa. Näppärä hallitus keksi kuitenkin sysätä kulut kuntien niskoille. Juhlapuheissa hallitus on luvannut korvata kulut, mutta kuntaliiton laskelmat osoittavat aivan muuta. Juhlapuheet näyttävät jäävän tuttuun tapaan puheiden tasolle. Toisen asteen materiaalikulut ovat monille oppilaille merkittäviä, mutta jo nykyisin niihin on saatavissa laajasti tukea. Oppilaille koituvat kulut eivät siis voi olla peruste oppivelvollisuuden pidentämiselle, koska ne voidaan korvata jo nyt.

”Lapset ja nuoret tarvitsevat ehdottomasti lisää tukea, mutta tämä ei ole siihen oikea ratkaisu.”

Kunnallisveron nostaminen hallituksen holtittoman taloudenpidon johdosta ei ole vaihtoehto. Kunnallisvero on aina ihmisten rahaa. Se on heidän omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Lempäälän kunnassa oli vuoden 2018 lopussa 9 479 kunnallisveroa maksavaa palkansaajaa, eli verrattain pieni joukko ihmisiä. Lempäälässä ei asu Nalle Walhrooseja tai vastaavia, joten arkitodellisuudessa veronkorotus kohdistuisi aivan tavallisiin lempääläisiin ihmisiin ja perheisiin, naapureihin, ystäviin ja sukulaisiin. Lisäksi se heikentäisi kaikkien näiden ostovoimaa vastaavalla summalla. En voi hyväksyä tilannetta, jossa Marinin hallituksen holtittoman rahankäytön seurauksena joudutaan menemään entistä syvemmälle ahkerien kuntalaisten taskuille.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle ei ole olemassa perusteita, jotka kestäisivät kriittisen tarkastelun. Lapset ja nuoret tarvitsevat ehdottomasti lisää tukea, mutta tämä ei ole siihen oikea ratkaisu. Vaikuttavampaa olisi auttaa tuen tarpeisia suoraan. Lempäälän intensiivisen tuen ITU-luokat ovat siitä hyvä esimerkki. Hankkeella ollaan nyt lisäämässä merkittäviä pysyviä lisäkustannuksia sekä kunnille että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Siihen meillä ei ole varaa.

Jos kylässä on yksi talo tulessa, ei ole perusteltua ruiskuttaa sammutusvettä jokaiseen taloon. Ongelmanuoret tarvitsevat tukea, mutta siksi ei pidä pakottaa koko ikäluokkaa.

Jocka Träskbäck
kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja valtuutettu

Julkaistu

Ravintoloille ja tapahtuma-alalle hyviä uutisia – suunta kohti tuttua normaalia

Suomen koronatilanteessa on ollut viime viikkoina nähtävissä erittäin positiivinen trendi parempaan. Hallitus joutui maanantaina luopumaan valmiuslain käytöstä, koska sille ei ollut enää perustuslain edellyttämiä painavia perusteita. Ravintoloiden ahdinkoa ei sen sijaan maanantaina purettu lainkaan, mutta keskiviikko toi ravintoloille ja tapahtuma-alalle viimein positiivisia uutisia. Kiitosta tulee antaa, kun siihen on aihetta, ja hallituksen tämänpäiväiset päätökset olivat vahvasti oikeansuuntaisia.

Taannoin ravintolat päätettiin avata siten, että anniskelu päättyy kello 22.00 ja ovet sulkeutuvat kello 23.00. Jokainen ravintola-alan ammattilainen tiesi heti, että päätös tarkoittaa puistoissa, keskustoissa ja yksityisasunnoissa pussikaljan voimin ilman valvontaa järjestettäviä festareita. Näin kävikin jo ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin poliisi tuskaili paisuneen tehtävätaakan alla. Nyt myös hallitus ymmärsi viimein tilanteen ja ryhtyi paikkaamaan tehtyä virhettä.

Hallitus ilmoitti hetki sitten, että ravintoloiden ja yleisötapahtumien rajoituksia puretaan heti juhannuksen jälkeen. Maanantaista 22. kesäkuuta lähtien ravintolat saavat tarjoilla alkoholia kello 01.00 saakka ja ovet tulee sulkea kello 02.00. Päätös tulee varmasti rauhoittamaan jonkin verran menoa yleisillä paikoilla ja yksityisasunnoissa sekä ennen kaikkea helpottamaan ravintola-alan ahdinkoa. Yhtä lailla alan ahdinkoa helpottaa päätös nostaa sisätiloissa olevien asiakaspaikkojen maksimi täyttöaste 50 prosentista 75 prosenttiin. Samalla buffet-kielto poistuu, mutta jokaisella asiakkaalla tulee jatkossakin olla oma istumapaikka. Jos koronatilanne ei heikkene, poistuvat ravintoloiden rajoitukset kokonaan 13. heinäkuuta.

Suomen festarikesä 2020 romuttui jo aiemmin heinäkuun loppuun saakka, mutta monet tapahtumajärjestäjät ja esimerkiksi teatterit odottivat tätä päivää kauhunsekaisin tuntein. Elokuun festivaalit ja muut yleisötapahtumat olivat nimittäin vielä aamulla vaakalaudalla. Nyt saatiin kuitenkin hyviä uutisia, sillä elokuun alusta lukien sallitaan yli 500 ihmisen tapahtumat ulkona ja sisätiloissa, ottaen huomioon asiakaspaikkojen rajoitukset ja mahdolliset muut järjestelyt. Tiedotustilaisuudessa jäi vielä hieman epäselväksi tuleeko festareilla käyttää vielä elokuussa 500 ihmisen karsinoita vai ei. Siihen tullee lähiaikoina tarkennus.

Mikäli nyt tehtyjä päätöksiä ei koronatilanteen heikentymisen johdosta jouduta muuttamaan, pääsevät tapahtuma-alan ammattilaiset, artistit, näyttelijät, bändit, roudarit, ääni- ja valoteknikot, catering-ammattilaiset ja järjestyksenvalvojat elokuussa pitkästä aikaa töihin. Elokuun alusta lähtien myös ravintoloiden ja klubien livekeikat todennäköisesti alkavat, sillä osa yökerhoista ryhtyy varmasti kokeilemaan viimeistään elokuussa toiminnan käynnistämistä uudelleen. Hyvä uutinen tapahtuma-alan näkökulmasta oli, että tautitilanteen parantuessa voidaan kokoontumisrajoituksista luopua lokakuun alusta lukien mahdollisesti jopa kokonaan. Se on toki artistien kannalta auttamattoman myöhään, mutta viimeinkin valo edes kajastaa synkän tunnelin päässä.

Aivan toinen kysymys on sitten se saavatko ravintolat ja tapahtuma-ala asianmukaista kompensaatiota ravintoloiden sulkemisesta ja tapahtumien kieltämisestä. Harva tietää kuinka moni ihminen työskentelee esimerkiksi yhden kiertueen tai festivaalin kulisseissa. Nyt koko toimiala on ollut vaikka työtä jo maaliskuusta saakka. Tapahtuma-alan väen tehtäviin kuuluu toimia kirjaimellisesti kulisseissa niin festareilla kuin teattereissakin, ja nyt on hyvä heti tuoda alan ammattilaiset näkyväksi kaikille. Kyseessä on nimittäin suuri joukko monialaisia ammattilaisia.