Väärinkäsityksiä koulujen avaamisesta

Nyt on paikallaan oikaista suomalaisille esitettyjä väärinkäsityksiä, joita varsinkin opetusministeri Li Andersson on viime päivinä aktiivisesti levittänyt. Valtioneuvoston asetus valmiuslaista on voimassa 13.5.2020 saakka, ellei hallitus päätä myöhemmin jatkaa sitä. Tilannetta tulee siis arvioida nykyisessä viitekehyksessä, jossa valmiuslain voimassaolo päättyy asetuksen mukaisesti.

1. Kunnat päättävät kouluistaan

Hallitus ilmoitti, että koulut avataan 14.5.2020. Hallitus ei kuitenkaan asiasta päätä, vaan sen tekevät kunnat ja aluehallintovirastot. Kunnat voivat siis halutessaan jatkaa koulujen sulkemista tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin (ks. alla) perusteella, oli hallitus asiasta mitä mieltä tahansa. Asiasta kunnassa päättää tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka määritellään kunkin kunnan hallintosäännössä. Yleensä toimielin on kunnan sote-lautakunta.

Toimenpiteen tulee olla välttämätön yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja tämä määritelmä täyttyy kirkkaaasti Covid-19 -tapauksessa. Tartuntatautilain nojalla kunnat sulkivat koulujaan jo ennen kuin hallitus otti valmiuslain käyttöön, ja saman lain nojalla kunnat voivat pitää koulut suljettuna valmiuslain päättymisen jälkeen, sillä tartuntariski ei ole kadonnut minnekään.

”Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.”
– Tartuntatautilaki 58 § 1 momentti.

Saman asian vahvistaa myös lainoppinut.

”Itse asiassa jokainen kunta voi päättää. Aivan kuten epidemian alussa tietyt kunnat päättivät koulujen sulkemisesta. Poikkeusoloissa on hämärtynyt se, että päätöksenteon malli on Suomessa hyvin hajautettu. Olemme hetkellisesti eläneet retoriikassa, jossa valtioneuvosto esittää, että se on keskitetty.”
– Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Suomen Kuvalehdessä 29.4.2020.

2. Koulun ei ole pakko mennä

Toiseksi kouluun ei ole pakko mennä, vaikka ne avattaisiin. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Kahden viikon vuoksi ei kannata ryhtyä radikaaleihin toimenpiteisiin, vaan käytännöllisintä on hakea rehtorilta kaksi viikkoa lomaa tai ilmoittaa, että perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Koululla ei ole oikeutta selvittää ilmoituksen taustoja tarkemmin. Tässä tilanteessa valtaosa kouluista myöntää loman tai poissaolon automaattisesti ja opettaja toimittaa oppilaalle tehtäviä, joilla kahden viikon oppivelvollisuus täytetään.

Äärimmäisessä tapauksessa oppilas voi jäädä huoltajan päätöksellä myös kotiopetukseen, josta riittää ilmoitus koululle. Lupaa ei tarvita, mutta silloin vanhemman tulee vastata opetuksesta ja oppilas voi jäädä jopa ilman todistusta. Kotiopetus on järeä muutos, jota kannattaa harkita tarkkaan.

”Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja. Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden täyttymisestä, hänet voidaan tuomita sakkoon.”
Opetushallitus, kotiopetus

3. Kunnat voivat jatkaa etäopetusta

Kolmanneksi hallitus ei päätä jatkuuko etäopetus, vaikka koulut avattaisiin. Valmiuslain päättymisen jälkeen tulee soveltaa perusopetuslakia, joka ei varsinaisesti tunne etäopetus-termiä lasten koulunkäynnissä. Siksi valmiuslain päättymisen jälkeen 14.5.2020 alkaen etäopetuksella tarkoitetaan etäyhteydellä annettua lähiopetusta. Päätös etäyhteydellä annetusta lähiopetuksesta kuuluu perusopetuslain (ks. alla) mukaan hallituksen sijaan kunnille.

Toisin sanoen etäopetus voi jatkua kuten tähänkin saakka (mm. suorat videoyhteydet), kunhan kriteerit täyttyvät. Jos kunta päättää avata koulunsa, on osa oppilaista silloin fyysisesti koulussa lähiopetuksessa ja osan kanssa voidaan perusopetuslain mukaan hyödyntää lähiopetuksessa etäyhteyksiä, kunhan koulu määrittelee opetuksen ajankohdan. Kuntien tulee siis arvioida täyttääkö suora lähetys koulutunnilta tämän määritelmän.

”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.”
Perusopetuslaki 18 § 1 ja 2 momentti

Perusopetuslaki 18 §:n mukaan (ks. yllä) opetusta voidaan antaa etäyhteydellä myös silloin, kun lähiopetus koulussa katsotaan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomaksi, eli kyse on myös kohtuuttomuuden määritelmästä. Jokainen voi pohtia onko lapsen ja perheen terveyden vaarantaminen esimerkiksi 500 lapsen koulussa sellaista.

Arvostaisin kovasti, että maan hallitus yrittäisi jatkossa pysyä totuudessa, kun se tiedottaa kansalaisten elämään vaikuttavista asioista. Toimittaja Marja Sannikka otti asioista selvää ja kiteytti videollaan hyvin mistä koulujen sulkemisessa ja avaamisessa on kyse. Hän on tarkistanut tartuntatautilain soveltamisen julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaiselta.

8 vastausta artikkeliin “Väärinkäsityksiä koulujen avaamisesta”

  1. Tässä on kyllä nyt useampi väärinkäsitys. Ensinnäkin kunnan pitää pystyä osoittamaan, että koulujen pitäminen suljettuna on Välttämätöntä. tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Näinhän ei THL:n (Suomen johtava terveydenhuoltoviranomainen, jonka suositusten sivuuttaminen jossain yksittäisessä kunnassa olisi melko outoa) mukaan ole.

    Toiseksi etäyhteydellä annettava lähiopetus on outo sanaleikki. Tulkinta perusopetuslain ja opetussuunnitelman tarkoittamasta lähiopetuksesta on melko moniulotteinen asia eikä yhtäläisyysmerkkien laittaminen etäyhteydellä annettavan opetuksen ja lähiopetuksen välille ole mielekästä.

    AVIt kaiketi antaa tarkempia ohjeistuksia näissä.

  2. juuri näin, eikä valmiuslakia olla purkamassa 14.5. alkaen, eli se tekee tästä kouluinnosta vielä käsittämättömämmän. Samassa tilanteessan tässä ollaan kuin 13.3, joskin viruksesta ei vieläkään tiedetä juurikaan mitään muuta kuin kunkin asiantuntijan oma mielipide, joka yleensä on luokkaa ,,,minä uskon, että,,,

  3. Li Andersson on yrittänyt ainakin TV:ssä väittää, että perustuslain mukaan lapsille pitäisi olla nimenomaan lähiopetusta. Yritin pikaisesti perustuslakia selaamalla löytää tällaista kohtaa, mutten onnistunut löytämään. Valehteliko siis Li tässä vai löytyykö jostain kohtaa perustuslakia tällainen kohta?

  4. Jussi, siellä ei perusopetuslaissa sanota yhtään mitään lähiopetuksesta. Oikeudesta opetukseen kyllä, mutta ei siitä onko se lähellä vai etänä tapahtuvaa. Jos lähdetään lakia ja sen tarkoituksia itsekseen tulkitsemaan, tulee tulkintoja yhtä monta kuin tulkitsijoita.

  5. Kuka tässä nyt kirkkainta kruunua hakee? Nämä asiat on jo käyty epidemian aikana moneen kertaan läpi!

  6. Eikö osata tiedottaa selkosuomeksi kansalle mitä tapahtuu?

  7. Päiväkotien ja kauppojen työntekijät olleet töissä koko ajan -kyllä luulisi, että opettajatkin jaksaa pari viikkoa. Sitten on vaatimattomasti 2,5kk lomaa. Hoitajista, siivoojista yms puhumattakaan.
    Tulee kyllä opettajakunnasta aika erikoinen vaikutelma kun seuraa tätä valitusta ammattiyhdistyksen johdolta asti.
    Miten päiväkodeissa sitten on pärjätty? Ei sielläkään mitään turvavälejä ole voitu noudattaa ja on vielä ahtaammat tilat, miten he sitten pärjäävät jos opet eivät kouluissa pärjää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *