Koronakriisin suurimpiin häviäjiin lukeutuvalla ravintola-alalla tuhannet yrittäjät ja kymmenet tuhannet työntekijät roikkuvat löysässä hirressä, kun hallitus viivyttelee päätöstensä kanssa. Kun ravintoloiden avaamiseen oli aikaa kaksi viikkoa, päätti hallitus ottaa vielä viikon aikalisän. Tietoa on siis tulossa aikaisintaan viikkoa ennen ovien avaamista. Tällainen toiminta osoittaa tietämättömyyttä ravintola-alan toiminnasta.
Naisvaltaisella ravintola-alalla työskentelee osa-aikaiset mukaan lukien noin 90 000 ihmistä, joten kyse on merkittävästä toimialasta. Eduskunta velvoitti hallitusta korvaamaan ravintoloiden sulkemisesta aiheutuvat menetykset kohtuullisesti. Ravintola-ala laski, että kompensaatiota tarvitaan 350 miljoonaa, mutta hallitus esitti 83 miljoonan kompensaatiota ja 40 miljoonan työllistämistukea. Se ei riitä pelastamaan työpaikkoja. Kokoomus sen sijaan esittää ravintoloille 300 miljoonan kompensaatiota, jolla työpaikat ja toimiala pelastettaisiin.
Nopea ratkaisu ravintola-alan elvyttämiseksi oli esitys alle 16-prosenttisten juomien ulosmyynnin sallimisesta. Se ei hallitukselle käynyt, sillä tuoreessa muistissa on vasemmiston vastustus jopa nelosoluelle ruokakaupoissa. Pidän taantumuksellisena tapaa, jolla Suomessa alkoholia ja ravintola-alaa käsitellään edelleen osana sosiaalipolitiikkaa, kun muissa länsimaissa se on elinkeinopolitiikkaa. Ravintola-ala tulisi mielestäni siirtää ensi tilassa sote-ministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.
Yhteiskuntaa täytyy nyt ryhtyä avaamaan hallitusti, mutta avaaminen olisi pitänyt aloittaa ruokaravintoloista. Niissä turvaetäisyydet on mahdollista pitää toisin kuin kouluissa. Asiakaspaikkojen puolittaminen, pöytien turvavälit, henkilöstön maskipakko ja pöytiintarjoilu toisivat turvaa enemmän kuin aukiolojen rajoittaminen. Valtionvarainministeri Kulmuni julisti taannoin, ettei yksikään yritys mene konkurssiin koronakriisin vuoksi. Nyt meidän tulee toivoa, että tuo lupaus edes yritetään pitää.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä mielipiteenä 16.5.2020.