Suomen talouskasvu Euroopan nopeinta

Suomen talous on hurjassa kasvussa, sillä kaikki mittarit osoittavat nyt koilliseen. Tuorein tilasto kertoo, että Suomi on nyt siirtynyt Euroopan taantujasta nopeammaksi kasvajaksi. Viimein porvarihallituksen kädenjälki näkyy vahvasti. Tällaista talouskasvua seuraa vääjäämättä myös työllisyyden parantuminen, joten Orpo hallituksen perintö suomalaisille tulee olemaan erittäin positiivinen.

Suomen talous on kasvanut peräti 0,9 prosenttia jo kahtena peräkkäisenä neljänneksenä, ja nyt saatu kasvuvauhti tarkoittaisi vuodessa 3,6 prosentin talouskasvua. Se on todella paljon. Tämä osoittaa, että Orpon porvarihallituksen toimet ovat olleet oikeita, ja että niitä täytyy edelleen jatkaa. Kiitos tästä kasvusta kuuluu päättäjien lisäksi tietenkin myös yrittäjille ja yrityksille sekä erityisesti vientialan toimijoille.

Voimme vain kuvitella millaiset kasvuluvut olisivat ilman Venäjän hyökkäystä ja Iranin kriisiä. Nyt tämä talouskasvu on saatu aikaan vaikeassa tilanteessa, jossa leikkauksiakin on tehty. Tulokset puhuvat kuitenkin puolestaan, ja päästäkseen taas jaloilleen Suomi tarvitsee tätä samaa politiikkaa myös seuraavalla kaudella.

Mikäli poliittinen suunta tästä muuttuu, on edessä uusi taantuma samoin kuin kävi Sipilän hallituksen jälkeen. Uuteen taantumaan suomalaisilla ei ole nyt varaa. YEL-kriisi täytyy saada korjattua, mitä hallituksen nykyinen esitys ei ole vielä tekemässä. Töitä siis riittää edelleen.

Ja mitä tulee Tampereeseen ja Pirkanmaahan, niin alueemme on perinteisesti ollut syklinen. Kun Suomi taantuu, taantuvat Tampere ja Pirkanmaa vielä enemmän. Mutta kun Suomi kasvaa, kasvavat Tampere ja Pirkanmaa vielä enemmän.

Duunitorin tilasto kertoi jo pari viikkoa sitten miten Pirkanmaalla uusia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuussa peräti 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes 20 vuotta kestäneen tunnelin päässä valo siis kirkastuu, mutta se edellyttää vastuullista oikeistolaista talouspolitiikkaa, ei vasemmiston holtitonta rahanjakoa ja julkisen sektorin tolkutonta paisuttamista.

Oikeisto on nyt saanut Suomen takaisin raiteilleen. Nyt tarvitaan lisää puita uuniin.

EU:n yritystuet karkasivat käsistä koronakriisissä

Euroopan unionissa luisuttiin koronakriisissä tilanteeseen, jossa isot maat saivat tukea yrityksiään tähtitieteellisillä rahasummilla. Sellaiseen kilpailuun pienet maat eivät kykene vastaamaan. Unionissa on syytä päättää, ettei vastaavaa enää jatkossa pääse tapahtumaan, koska tuollaiset tuppaavat olemaan yhtä tilapäisiä kun tilapäinen autovero.

Nyt saadaan tolkkua järjestötukiin

Suomen talouskasvu on viimeinkin vuosien työn jälkeen lähtenyt toden teolla käyntiin, ja jopa ekonomistit ovat yllättyneet talouden nopeasta kasvuvauhdista. Valo tunnelin päässä siis kirkastuu, mutta valtion taloudessa tarvitaan vielä pitkään vahvoja säästötoimia.

Näihin talkoisiin on luonnollista osallistaa myös järjestöt, joiden STEA-tukien kriteereissä on merkittäviä kiristystarpeita. Ministeriö onkin jo laatinut uudet aiempaa tiukemmat tukikriteerit, ja niitä on nyt vielä kansliapäälliköiden toimesta tarkennettu kuudella uudella kriteerillä, jotka vastuuministeri on jo hyväksynyt. Tärkeä tavoite siis etenee vauhdilla.

Järjestötukien uusissa kriteereissä korostetaan varsinkin kohtaavaa asiakastyötä, toiminnan tavoittavuutta ja osallistumisen avoimuutta sekä toiminnan kulujen kohtuullisuutta. Samalla huomioidaan myös rinnakkaisuus tai päällekkäisyys muiden toimijoiden kanssa. Hyviä kriteerejä siis tuli mukaan tällä uudella kierroksella.

Keskeisintä järjestötukien uusissa kriteereissä on, että tukia kohdennetaan ennen kaikkea ihmisten aitoon kohtaamiseen ja auttamiseen. Sen sijaan erilaiset lobbausjärjestöt ja järjestöjen kattojärjestöt saavat jatkossa syöttää ja juottaa toimittajia ja poliitikoita ilman valtion tukirahaa. Tukirahojen entistä tehokkaampi kohdentaminen on tärkeää, sillä raha ei vieläkään tule maagisesta rahaa sylkevästä taikaseinästä.

Nyt pääministeri on päättänyt, että tukirahojen uudet kriteerit tulee esitellä valtioneuvoston yleisistunnossa viimeistään 13. elokuuta. Näin tulee todennäköisesti myös tapahtumaan, joten tällä aikataululla uudet täsmennetyt kriteerit ovat käytössä jo tulevan syksyn tukihauissa. Ryhtiliike tehokkaampien järjestötukien eteen on siis käynnissä.

Tieteen vapaus ja tutkimusten rahoitus

Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Tieteen riippumattomuus ja verovaroista maksettu julkinen tutkimusrahoitus on nyt sekoitettu toisiinsa, koska saavutetuista eduista ei haluta luopua.

Tieteen vapaus on sivistyneen yhteiskunnan ydintä ja perusperiaate, josta olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Poliitikoiden ei tietenkään pidä päättää mitä tutkijat tutkivat, mutta poliitikot päättävät – ja heidän pitääkin päättää – valtion tukirahoista. Tiedeyhteisö saa vapaasti tutkia mitä tahansa, kuinka se hankkii itse rahoituksensa.

Tieteen vapaus ei nimittäin tarkoita, että tutkijat voisivat itse päättää miten he käyttävät ahkerien suomalaisten veroeuroja. Nyt tutkimuksen vapaus ja julkinen tutkimusrahoitus on sekoitettu toisiinsa ja niiden rajanvetoa yritetään hämärtää. Tieteen riippumattomuus onkin kätevä keppihevonen leikkausten vastustamiselle.

Harva muistaa, että nyt kyseessä oleva sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalityön tutkimusrahoitus on melko tuore Marinin hallituksen päätös, joka lisättiin lakiin vasta kesäkuussa 2020. Sitä ennen pätevää tutkimusta tehtiin ilman tätä lisärahaa, joten miksei jatkossakin tehtäisi?

Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä komppasi somessa ajatusta, jonka mukaan politiikka ei saa puuttua tutkijoiden työhön ja tiedeyhteisön on saatava olla vapaa, utelias ja riippumaton. Olen rehtorin kanssa samaa mieltä.

Heti kun tutkimukseen hankitaan rahoitus itse, eivät poliitikot ole enää kyttäämässä minne verovaroja käytetään. Ja niin pitkään kun tutkimukseen käytetään verovaroja, on poliitikoilla velvollisuus tarkastella miten kansalaisten rahaa käytetään.

Lisäksi on päivänselvää, että ministeriön tekemät valinnat ovat aina vähintään osittain poliittisia. Ministeriön täytyy voida päättää mitä tutkimusta tarvitaan ja mitä on perusteltua rahoittaa, eikä tutkimusyhteisö voi vaatia ministeriötä maksamaan tutkijoiden päättämiä tutkimuksia. Avointa shekkiä ei voida antaa kenellekään.

Suomen kehitysapua päätyy vääriin käsiin

Tiedätkö mikä on aivan päätöntä? No se, että Suomi on lahjoittanut puolitoista miljoonaa euroa ahkerien veronmaksajien rahaa Sambian ja Ghanan sanitaatiohankkeiden edistämiseen. Siis vessojen rakentamiseen.

Tiedätkö mikä ei ole yllättävää, mutta silti aivan päätöntä? No se, että tämän hankkeen projektipäällikkö onnistui vetämään satoja tuhansia euroja tukirahoja liiveihinsä antamalla perättömiä tietoja kyseisestä avustushankkeesta.

Pirkanmaan käräjäoikeus on nyt tuominnut tämän projektipäällikön avustuspetoksesta, törkeästä kavalluksesta ja kahdesta väärennöksestä vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Taas kerran herää kysymys siitä kuinka leväperäisesti suomalaisten rahaa jaetaan maailmalle ja siitä kuinka paljon suomalaisten maksamaa kehitysapua vedetään liiveihin näissä hankkeissa? Kehitysavun väärinkäyttö on enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä rahojen käyttöä valvota alkuunkaan riittävästi. Siksi on päätöntä käyttää kallista velkarahaa näin höveleihin tarkoituksiin.

Nyt on aika tehdä ryhtiliike kaikkeen kehitysapuun ja käyttää rahat ensisijaisesti Suomen omien kansalaisten tarpeisiin. Afrikkaan voidaan lähettää esimerkiksi PDF, jossa on tehokkaan puuseen rakentamisen ohjeet.

Juhlapuheeni Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2026

2 Jocka Träskbäck puhumassa Puolustusvoimain lippujuhlan päivässä 2026

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat, sotilaat, naiset ja herrat. Juhlimme tänään, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä, Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Ansioituneena sotilasjohtajana ja presidenttinä Mannerheim toimi rauhan ja itsenäisyyden takuumiehenä ja piti Suomen kansan yhtenäisenä kansakuntamme vaikeina vuosina.

Nyt 2020-luvulla turvallisuusympäristö on jälleen muuttunut epävakaaksi ja vaikeasti ennustettavaksi, kun sotilaallinen toiminta lähialueellamme on lisääntynyt ja maamme turvallisuustilanne on muuttunut. Viime aikoina esimerkiksi miehittämättömät lennokit ovat loukanneet ilmatilaamme. Sota ei siis ole suomalaisille enää kaukainen tapahtuma, vaan sen vaikutukset näkyvät meillä aivan konkreettisesti. Samalla puolustusvoimien merkitys kansalaisten arjessa on kasvanut.

Suomalaisten luottamus puolustusvoimiin on vankkaa. Tampereella jokainen kaupunkilainen on ellei nähnyt niin ainakin kuullut Satakunnan lennoston vahvan läsnäolon. Maanantaina alkava monikansallinen Ramstein Flag -harjoitus tuo alueelle Yhdysvaltojen ilmavoimien F35-monitoimihävittäjiä ja Phoenix-valvontalennokkeja. Harjoituksen kokoluokkaa kuvaa se, että harjoituksessa mukana on yhteensä yli 200 lentokonetta ja 18 Nato-maata. Suomi on nykyisin keskeinen toimija puolustusliitossa, ja se näkyy konkreettisesti myös täällä Tampereella.

Arvoisat kuulijat,

Suomen puolustuksen perusta on vahva maanpuolustustahto, joka on tällä hetkellä entistäkin korkeampi. Turvallisuutemme kulmakiviä ovat asevelvollisuus ja uskottava koko maan kattava puolustus. Suomalaisten kiinnostus esimerkiksi kertausharjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan on sekin ollut viime vuosina kasvussa, ja tätä positiivista kehitystä meidän täytyy jatkossakin vaalia.

Tässä isänmaallisessa työssä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, asevelvollisuus, laaja reservi sekä puolustusvoimien, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja alan muiden toimijoiden saumaton yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Lähes jokainen suomalainen ymmärtää isänmaan puolustuksen merkityksen.

Viime aikoina olemme kuitenkin joutuneet näkemään miten epäisänmaalliset voimat ovat nostaneet jälleen päätään, ja esimerkiksi tämä kuvanveistäjä Evert Porilan käsialaa oleva Mannerheimin patsas häpäistiin äskettäin. Osa ilkivallasta on yhä nähtävissä. Tapaus on ikävä osoitus siitä polarisaatiosta, joka ruokkii yhteiskunnan syövereistä kumpuavaa aktivismia ja tavoittelee kansallista epävakautta. Juuri sellaista, josta itänaapurimme autoritäärinen yksinvaltias on varmasti mielissään. Suomen kansan yhtenäisyys ja turvallisuus ovat asioita, joita jokaisen suomalaisen tulisi aktiivisesti vaalia. Meidän on aika kasvaa yhteen joukkueena ja mennä eteenpäin.

Arvoisat juhlavieraat,

Tällä samalla paikalla marsalkka Mannerheim seisoi keväällä 1918, kun valkoiset joukot ryhtyivät valloittamaan Tamperetta. Tuolloin Mannerheim tuskin aavisti seisovansa paikalla, jonka ympärille kasvava kaupunki tarjoaisi reilut 100 vuotta myöhemmin turvaa ja puolustusta muulle Euroopalle.

Puolustus on rajat ylittävää yhteistyötä, ja viime vuosina Suomi onkin kehittänyt ja myynyt Eurooppaan puolustusalan tuotteita ennen kaikkea Pirkanmaalta. Puolustusklusteri työllistää maakunnassa jo yli 10 000 ihmistä, ja toimiala on edelleen kasvussa. Eikä syyttä. Suomessa rakennettiin vuosikymmeniä alan osaamista, ja samaan aikaan moni muu Euroopan maa laistoi omasta puolustuksestaan. Nyt Suomen on aika korjata tuon ansiokkaan ja pitkäjänteisen työn hedelmiä.

Arvoisat juhlavieraat,

Haluan omasta ja Tampereen kaupungin puolesta kiittää puolustusvoimia ja kaikkia puolustusvoimissa palvelevia isänmaan eteen tekemästänne työstä. Suomi on puolustamisen arvoinen. Kiitos.

Lempäälän valtuusto päätti: Puskiaisten oikaisu, Kehä II ja järjestelyratapiha

Onnittelut Lempäälälle! Kunnanvaltuusto päätti juuri yhtenä rintamana edistää kaupunkiseudun liikennehankkeita, joihin sisältyvät Puskiaisten oikaisu, Kehä II, Sääksjärven meluesteet ja järjestelyratapihan siirto. Kunta päätti hyväksyä edunvalvonnan kärjet vuosille 2026-2029. Tämä oli hieno ja vastuullinen ratkaisu Lempäälän kaikilta puolueilta sekä hyvä osoitus yhteen hiileen puhaltamisesta. Lempäälän sijainti on ylivertainen, ja sitä tulee myös hyödyntää koko kaupunkiseudun ja Lempäälän kunnan kasvussa.

Lempäälä on luonnollisesti koko ajan kannattanut näitä tärkeitä hankkeita, mutta tuorein päätös oli tärkeä lisä kuntien yhdessä jo aiemmin laatimien MAL-sopimuksen, maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman rinnalle. Jokainen näistä sopimuksista on tehty yhdessä alueen kaikkien kuntien kanssa, koska hankkeet ovat koko kaupunkiseudun yhteinen etu. Nämä suunnitelmat ovat siis hyväksyneet Lempäälän lisäksi myös esimerkiksi Tampere ja Pirkkala. Eräs kokenut valtuutettu kiteytti asian kunnanvaltuuston kokouksessa osuvasti.

”Suuret linjat ovat tässä nyt selkeästi sanottu, ja siinä mielessä me olemme äärettömän tärkeän pykälän kohdalla. Kun me tämä laitetaan eteenpäin ja hyväksytään, niin me olemme silloin antaneet viranhaltijoille tietyt ohjeet toimimiseen. Sitten kun niitä päätöksiä tulee, niin on turha sitten vikistä.”

Lempäälä tukee sekä aikaisemmilla että tälläkin päätöksellä Pirkanmaan yhteisiä ja yhdessä sovittuja edunvalvonnan kärkitavoitteita, joita pyritään nyt saamaan seuraavaan hallitusohjelmaan maakunnan yhteisvoimin. Tuoreimpien tietojen mukaan valtio onkin jo ryhtynyt toimeen ja aktivoinut valmistelua järjestelyratapihan siirron edistämiseksi.

Tämän hetken arvioiden mukaan tiehankkeista ensimmäisenä toteutukseen olisi tulossa lisäkaistat Lakalaiva-Sarankulma, toisena Kehä II ja kolmantena Puskiaisten oikaisu. Raidepuolella ensimmäisenä tullee ns. länsirata Lempäälästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle ja vasta myöhemmin koko järjestelyratapiha siirtyy.

Nämä hankeet ovat valtion ja niiden toteutus on vuosien ja osa vuosikymmenten päässä. Kaavoituksessa yksi vuosi on kuin silmänräpäys, joten tärkeintä on pitää isot linjat ja tavoitteet kunnossa.

Lempäälän edunvalvontakortit
Kyseinen kokouspykälä
Valtuuston kokous videotallenteena

Pirkanmaan teollisuuden vaihemaakuntakaava käynnistetty

Pirkanmaa kehittyy ja teollisuus kasvaa! Uuden vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä kokoontui tiistaina ensi kertaa, ja minut valittiin ryhmän varapuheenjohtajaksi. Tavoitteena on hakea Pirkanmaalta uusia sijaintipaikkoja teollisuuden toimijoille.

Pohjana on nykyinen voimassa oleva maakuntakaava ja siinä jo sovitut alueet, joiden lisäksi on tarpeen hakea lisää kasvun paikkoja niin Tampereen kaupunkiseudulta kuin muualta maakunnasta.

Tampere kasvaa parhaillaan luontaisesti etelään, jossa koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne kehittyy jatkossa muun muassa tiehankkeiden ja kaavoituksen kautta. Samalla alueelle saadaan asumisen lisäksi merkittäviä uusia yritysalueita niin teollisuudelle kuin kaupan alalle.

Logistiikka on kuitenkin keskiössä, kun puhutaan niin sanotun Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien alueesta sekä uudesta järjestelyratapihasta. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä, joten meidän tulee nyt ottaa etunojaa useiden vuosikymmenten päähän, ja kartoittaa teollisuuden sijaintipaikkoja pitkälle tulevaan.

Business Tampere teki vuonna 2023 selvityksen tilaa vaativan teollisuuden tonttivarannosta, jossa edellä mainittujen Lempäälään ja Pirkkalaan tulevien alueiden lisäksi korostuivat esimerkiksi Tarastenjärven ja Saarenmaan alueet Kangasalla sekä Kolmenkulma Nokialla.

Toisin sanoen kaupunkiseudulla ja koko Pirkanmaalla tulee nyt selvittää minne teollisuutta sijoitetaan sitten kun nykyiset ja parhaillaan suunniteltavat alueet on jo käytetty.

Maakuntakaavan osana tämä nyt käynnistetty työ teollisuuden vaihemaakuntakaavasta on tärkeä ymmärtää koko Pirkanmaan hankkeena. Vaikka teollisuuden ydin sijaitseekin Tampereen kaupunkiseudulla, on ympäri maakuntaa lukuisia teollisuuden keskittymiä, joiden kehityksen mahdollisuuksiin pitää jatkossakin panostaa.

Digihuuman keskellä on tärkeä muistaa, että Pirkanmaa on ennen kaikkea metalliteollisuuden ja konepajateollisuuden ytimessä. Jatkossakin.

Tampere kasvaa nyt etelään

Tampere kasvaa ja kehittyy! Tänään hyväksyimme kaupunginhallituksessa Etelän kasvusuunta -kehitysohjelman suunnitelman, jossa keskustan eteläpuolelle sijoittuu merkittävästi uutta asumista ja yritystoimintaa sekä Lakalaivan uusi rautatieasema.

Lakalaivasta on tulossa Tampereen Pasila, eli asumisen, yrittäjyyden ja liikenteen keskittymä, jossa junaan hyppäävien ei enää tarvitse ajaa ydinkeskustan rautatieasemalle saakka.

Järjestelyratapiha siirtyy aikanaan Lempäälään, jolloin Hatanpäälle saadaan huomattava määrä uutta kaavoitusta. Lakalaivan lisäksi myös Hatanpäälle tulee pitkällä aikavälillä tuhansien asukkaiden asuin- ja yritysalue palveluineen.

Lakalaivan eteläpuolella edistetään maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman mukaisesti VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -kehätien (Kangasala, Hervanta, Vuores, Sääksjärvi, lentokenttä) rakentumista sekä ennen niitä Lakalaivan-Sarankulman lisäkaistojen tekemistä, mikä on akuutein korjauskohde. Tampere kasvaa nyt etelään, ja koko kaupunkiseutu siinä mukana.

Kehitys kehittyy, kun sitä kehitetään.

PS: Kuvassa hahmotelmaa Lakalaivan tulevasta rautatieasemasta ja aluekeskuksen suunnitelmista.

HS julkaisi heikkotasoisen YEL-artikkelin

Helsingin Sanomat on tänään julkaissut tekemäämme YEL-kansalaisaloitteeseen liittyen odottamattoman heikkotasoisen YEL-artikkelin. Jostain tuntemattomasta syystä lehti on esimerkiksi jättänyt kokonaan huomioimatta aloitteessamme esitetyn työtulon kasvukannustimen yrittäjille, jotka eivät ole vielä YEL-järjestelmän piirissä.

Vähemmän yllättäen eläkejärjestelmän lobbarina toimiva Eläketurvakeskus ETK ei ole huomioinut kommenteissaan lainkaan aloitteen ydintä, eli että nykyisellä lottokoneella (työtulolaskurilla) tuhannet yrittäjät joutuvat maksamaan ylisuuria maksuja, jotka eivät perustu mihinkään todelliseen lukuun. Nämä perusteettomat maksut kaatavat nyt suomalaisia yrityksiä ja nämä maksut eivät tietenkään nousisi aloitteen myötä, vaan ne päinvastoin laskisivat muodostuessaan viimeinkin oikeiden lukujen perusteella.

Parhaillaan valtava joukko yrittäjiä joutuu maksamaan eläkemaksujaan jopa liikevaihdon perusteella, vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista. Jos yrittäjä kykenee nostamaan vain 1200 euroa palkkaa, voi hän joutua silti maksamaan 1000 euroa pelkkiä eläkemaksuja 4000 euron liikevaihtoon perustuvasta työtulostaan. Nämä maksut eivät tietenkään nousisi, kun työtulo laskettaisiin kokonaan tai osittain todellisten ansiotulojen perusteella. Osan tästä määrittelystä voisi jättää vielä yrittäjän oman valinnan piiriin.

ETK jättää siis ilmeisen tietoisesti huomioimatta nykyisen järjestelmän valuviallisuuden, vaikka nimenomaan siitä aloitteessa on kysymys ja sitä aloite myös korjaa. Ellei tulevaisuudessa YEL-maksuja sidota ainakin osittain todellisiin tuloihin, tulee yrityksiä kaatumaan jatkossakin kuin viljaa YEL-myrskyssä.

Lisäksi ETK jättää kertomatta, että vielä nyt yrittäjillä on voimassa 4000 euron työtulon korotuskatto (3+3vuotta), joka kuitenkin poistuu vuonna 2029. Silloin yrittäjien YEL-eläkemaksut nousevat kerralla lottokoneen heille osoittamaan mielivaltaiseen ja ulosottokelpoiseen summaan, ja sitä voisi perustellusti verrata yrittäjyyteen osuvaan tsunamiin. Tämä toteutuu, jos työtulon perusteita ei sitä ennen korjata perustumaan todellisiin ansiotuloihin joko kokonaan tai osittain. Tällainen YEL-korotuskaton poistuminen olisi tietenkin ETK:n intresseissä.

Lisäksi tulee huomata, että mikään kansalaisaloite ei riitä korjaamaan kerralla koko YEL-kriisiä, joka on monisyinen ja toimittajallekin näemmä hankala hahmottaa. Aloitteessa esitetty työtulon perustuminen todellisiin ansiotuloihin on välttämätöntä toteuttaa. Niin ja väestön ikääntyessä YEL-maksut tulevat nousemaan, tehtiin Suomen eläkejärjestelmälle mitä tahansa.