Mediatalojen tulevaisuus on datassa – oli toiminta kaupallista tai ei

Median murroksen ymmärtäminen on sukupolvikysymys, ja juuri siksi mediatalojen johtoportaissa on käynyt viime vuosina kova puhuri. Perinteisten mediatalojen johdossa internetin merkitys median kulutukseen huomattiin oikeassa mitassa vasta vuonna 2006, eli auttamattomasti liian myöhään. Siitä lähtien mediatalot toistivat vuosikausia osavuosikatsauksissaan kuinka ”Median murros yllätti” taas kerran. Murros ei olisi yllättänyt, jos mediatalojen johtavissa asemissa olisi ollut jo tuolloin nuorempaa väkeä. Internetiä ei pidetty esimerkiksi Suosikki-lehden haastajana vielä vuonna 2005, ja sittemmin lehti lopetettiin lukijoiden siirryttyä verkkoon. MTV3:n toimitusjohtajan paikalta lähtöpassit saanut Heikki Rotko ilmoitti vielä vuonna 2012, että ”Maikkari potkii Netflixiä munille”. Ei potkinut.

Median murroksessa ei ole eroa onko kyseinen mediayhtiö kaupallinen vai epäkaupallinen, eli onko kyseessä esimerkiksi Kaleva, Maikkari tai Yleisradio. Kalevan väistyvä varatoimitusjohtaja Juha Väyrynen toteaa Markkinointi & Mainonta -lehden tuoreessa artikkelissa, ettei hän usko dataliiketoiminnan vahvaan rooliin medioiden tulevaisuudessa. Hän on mielestäni oikeassa vain osittain, sillä merkittävää liiketoimintaa mediat eivät tule datan myynnillä tekemään.  Sen sijaan datan hyödyntäminen mediatalon omassa liiketoiminnassa tulee jatkossa olemaan avainasemassa.

Seuraan mielenkiinnolla media-alan kansainvälisiä trendejä, ja vuonna 2005 julkaisin Suomen ensimmäisen kaupallisen podcastin. Tuolloin kiersin lukuisia media-alan tapahtumia puhumassa podcastien tulevasta noususta. Myönnän, että arvioin niiden suosion kasvun hieman nopeammaksi kuin lopulta tapahtui. Ennustukseni kuitenkin toteutuivat jonkin verran jälkijunassa, sillä nykyisin podcastit ovat jo kiinteä osa varsinkin milleniaalien mediankäyttöä. Mainokset niistä tosin vielä puuttuvat, mutta niihin kerroin ratkaisun jo vuonna 2005. Aika näyttää osuinko arvioissani oikeaan.

Jokainen kymmenen vuoden päästä vielä olemassa oleva media tulee olemaan verkossa vahvasti datavetoinen, eikä datan merkitys ole riippuvainen median tai mediatalon koosta. Kaupallisissa medioissa data tulee ohjaamaan lukijoille tarjottavaa räätälöityä toimituksellista sisältöä ja nykyiseen tapaan kohdennettua mainontaa nykyistäkin tarkemmin. Sen sijaan epäkaupallisissa medioissa data tulee olemaan niin ikään tärkeässä osassa, mutta mainosten räätälöinnin sijaan sen avulla räätälöidään sisältöä.

Siinä missä Spotify tarjoaa datan avulla biisilistoja ja Netflix katselusuosituksia tulevat esimerkiksi edellä mainitut Yleisradio, Maikkari ja Kaleva tarjoamaan tulevaisuudessa arkistoistaan kullekin kävijällä juuri häntä yksilöllisesti kiinnostavaa sisältöä vuosien varrelta. Toimituksellinen sisältö on jo kertaalleen tuotettua, julkaistua, arkistoitua ja ennen kaikkea maksettua, joten sitä tulee jatkossa pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kunkin kävijän eduksi. Suurinta tuhlausta on jättää laadukas materiaali pölyttymään palvelimelle. Samalla pitkään toimineet mediat saavat etumatkaa tuoreempiin mediataloihin, joille ei ole vielä kertynyt kattavaa arkistoa. Tämä edellyttää kuitenkin kävijöiden ja heidän mielenkiinnon kohteidensa kattavaa tunnistamista, mutta lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Data, data ja data. Mainitsinko jo datan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *