Tipaton tammikuu ei pelasta ketään – kokonaisuus ratkaisee

Kirjoitin taannoin yrittäjien lomailusta otsikolla ”Pidin loman viimeksi 1990-luvulla – yrittäjän jaksaminen on kiinni aivan muusta”. Kirjoitukseni pointtina oli, että satunnainen loma ei pelasta ketään, jos tavallinen arki kuormittaa liikaa. Mielestäni yrittäjien pitäisi keskittyä satunnaisten lomien sijaan tasapainottamaan arkeaan vähemmän kuormittavaksi. Vain sillä on nimittäin pitkällä tähtäimellä merkitystä.

Nyt vuoden vaihduttua kohkataan taas tipattomasta tammikuusta ja sen merkityksestä. Minusta tipaton tammikuu on edellä mainituilta osin suoraan verrannollinen kerran vuodessa tehtävään lomamatkaan. Sekä tipattomalla tammikuulla että lomamatkalla on tietenkin positiivisia vaikutuksia ihmiseen ja terveyteen, mutta kumpikaan ei pelasta tilannetta, jos tavallinen arki on jotain aivan muuta. Siinä missä yrittäjän pitäisi keskittyä satunnaisten lomien sijaan arjen kuormittavuuteen läpi vuoden, pitäisi alkoholia käyttävien keskittyä satunnaisen tipattoman tammikuun sijaan arjen alkoholin käyttöön läpi vuoden.

Olen itse ajanut vahvasti Suomen alkoholilain höllentämistä. Kirjoitin jo kauan ennen lain hyväksymistä, että ”Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä”. Tuolloin kovaa kritiikkiä saanut näkemykseni osoittautui kuin osoittautuikin lopulta oikeaksi. Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus tulee laskemaan selvästi, sillä alkoholin saatavuus ei ole enää 2000-luvulla yhteydessä kulutukseen. Saatavuuden ja kulutuksen kausaatio on jäänyt viime vuosituhannelle, vaikka THL yhä vannookin perusteettomasti sen nimeen. Suomalaiset ovat siis fiksumpia kuin kukkahatut uskovat, sillä varsinkin nuoremmat sukupolvet osaavat nykyisin itse määritellä omat rajansa ilman kieltolain jäänteitäkin. Poikkeukset toki vahvistavat tämänkin säännön.

En itse ole koskaan viettänyt tipatonta tammikuuta, enkä tule sellaista todennäköisesti koskaan viettämään. Mieluummin pidän alkoholin kulutukseni maltillisena läpi vuoden, koska vain sillä on mielestäni merkitystä isossa kuvassa. Toki terveyden kannalta myös tipaton on ilman muuta hyväksi, mikäli sellaisen haluaa viettää, kunhan samalla pitää läpi vuoden alkoholin kulutuksen maltillisena.  Näkisin mielelläni laajemminkin, että kaikenikäiset suomalaiset tarkastelisivat omaa juomistaan tipattoman tammikuun sijaan kokonaisuutena ja pyrkisivät vähentämään alkoholin kulutusta 12 kuukautta vuodessa. Hyvä olut tai lasillinen viiniä ruoan kanssa tai hyvässä seurassa silloin tällöin on paljon miellyttävämpää kuin kaatokännit kerran viikossa ja päälle pari-kolme olutta päivittäin läpi vuoden. Määrän sijaan olisi hyvä keskittyä laatuun ja nautintoon. Kokonaisuudella on merkitystä.

”Minun nuoruudessani eniten kännissä oleva oli joukon kovis, mutta nykyisin eniten kännissä oleva on ryhmän säälittävin.”

Uudet sukupolvet ovat vääjäämättä fiksumpia kuin edeltäjänsä, ja se näkyy erityisen hyvin alkoholikulttuurissa. Siinä missä nykyiset nelikymppiset viettivät nuorina viikonloppunsa keskustoissa ja puistoissa kilisevän kymppisäkin kanssa, pitävät nykyiset parikymppiset tuollaista vain junttina käytöksenä. Minun nuoruudessani eniten kännissä oleva oli joukon kovis, mutta nykyisin eniten kännissä oleva on ryhmän säälittävin. Toki nykyisetkin nuoret sukupolvet kuluttavat alkoholia, mutta pääasiassa maltillisesti ja keskittyen määrän sijaan laatuun. Alkoholin suhteen askel kohti eurooppalaista juomakulttuuria on siis ollut valtava, eikä se todellakaan ole kukkahattujen valistuksen ansiota. Dokaamisesta on tullut yksinkertaisesti epätrendikästä, kun ulkomaiset vaikutteet ovat rantautuneet Suomeen.

Olin taannoin vahvasti mukana ajamassa läpi uutta alkoholilakia, ja ajan yhä edelleen viinien saamista ruokakauppoihin. Vuosi sitten voimaan astunut uusi alkoholilaki osoitti, ettei saatavuuden lisääntyminen lisää kulutusta. Sama ilmiö tullaan näkemään myös viineissä, vaikka Alkon monopolia puolustava THL ja sen käsikassarat muuta hädissään väittävät. Uusi alkoholilaki on jo osoittanut, että nuo ”asiantuntijat” viisveisaavat realismista silloin, kun vaakakupissa on Alkon rahat. Muutamien kansanedustajien lisäksi myös tutkijat laulavat sen lauluja jonka leipää syövät. Sulle, mulle, vaapulavissun. Tästä syystä THL tulee jatkossa asettaa lainsäädäntöä valmisteltaessa puolueettoman tutkimustahon sijaan suoraan Alkon edunvalvojien lokeroon.

Viinien saaminen ruokakauppaan täytyy olla seuraavassa hallitusohjelmassa, mutta yhtä lailla siinä tulee olla ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveron laskeminen 24 prosentista 14 prosenttiin. Nykytilanne on hämmentävän kaksijakoinen, sillä juhlapuheissa halutaan siirtää alkoholin kulutusta kotitalouksista valvottuihin olosuhteisiin, mutta samaan aikaan alkoholin nauttimista valvotuissa olosuhteissa verotetaan ankarammin kuin ruokaa. Köyttä ei voi vetää ja työntää samaan aikaan.

”Viinilasillinen maksaa ravintolassa yhtä paljon kuin viinipullo Alkossa.”

Ei ole vaikea arvata juodaanko viiniä kotona vai tunnelmallisessa ravintolassa niin pitkään, kun viinilasillinen maksaa ravintolassa yhtä paljon kuin viinipullo Alkossa. Ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäveron laskeminen 14 prosenttiin paitsi siirtäisi kulutusta kotitalouksista ravintoloihin myös nostaisi samalla ravintolaruoan menekkiä ja lisäisi siten alan työllisyyttä. Kun mukaan lasketaan vielä ravintoloissa tapahtuvasta maltillisesta nautiskelusta syntyvä sosiaalinen hyvinvointi, olisi kokonaistulos positiivinen.

Ravintola-alan juomien arvonlisäveron järkeistäminen vaatii eduskuntaan nykyistä enemmän terveellä järjellä varustettuja tolkun ihmisiä. Uuden alkoholilain äänestyksessä nähtiin taannoin, että nykyisestä eduskunnasta lähes puolet (94/200) on reliikkejä, jotka halusivat valtion jatkavan kieltolain ajoilta periytyvää holhousta. Valtaosa noista kehityksen jarruista edustaa 50+ ikäryhmää, mutta myös nuoremmista esimerkiksi Vihreät vastustivat jyrkästi holhouksen purkamista. Seuraavissa vaaleissa erityisesti nuorten äänestäjien kannattaa pohtia tarkkaan millaisen tulevaisuuden puolesta äänestävät.

Mutta vielä siitä tipattomasta tammikuusta… Pitäkää ihmeessä sellainen, mikäli haluatte. Mutta kiinnittäkää mieluummin yhtä alkoholitonta kuukautta enemmän huomiota koko vuoden alkoholin kulutukseen. Humalahakuisuus ei ole enää 2000-luvun trendi, joten siitä olisi hyvä päästä viimein eroon. Nuoret sukupolvet ovat sen jo ymmärtäneet.

Hyvää tolkullista uutta vuotta!


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta.
- Liity Facebook-ryhmään
- Liity Tukiryhmään Facebookissa
- Lue lisää vaaliteemoista
- Tue kampanjaa joukkorahoituksella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *